176. Unta täällä tarvitahan.                                          
                                                                                
                                                                                
          Sotka souti poikinensa,                                               
          Tavi laaji lapsinensa,                                                
          Souti alli akkoinensa,                                                
          Peiponen perehinensä;                                                 
          Souteli joka solukan,                                                 
          Joka lahen laikutteli.                                                
          Tuli souten Suomen maalle,                                            
          Melan luoen luotehesen,                                               
          Airon iskein itähän,                                                  
          Kokan kääten Karjalahan.                                              
                                                                                
          Sotkall' on sininen siipi,                                            
          Anna sotka siipeäsi,                                                  
          Millä lennän löyhäytän,                                               
          Yheksän meren ylitse;                                                 
          Lennän unta ottamahan,                                                
          Nukutinta noutamahan,                                                 
          Ukon uuen lippahasta,                                                 
          Akan vanhan vakkasesta--                                              
          Unta täällä tarvitahan,                                               
          Nukutinta nuurutahan,                                                 
          Unta tälle lapselleni,                                                
          Nukutinta lemmelleni.