71. Suku surmaksi rupesi.                                             
                                                                                
                                                                                
          Ei itke iso minua,                                                    
          Ei emo pane pahaksi,                                                  
          Ei kastu sisaren kasvot,                                              
          Veikon silmä ei vettä vieri,                                          
          Vaikka joutuisin jokehen,                                             
          Elikkä vierisin vetehen,                                              
          Kaatuisin kalamerehen,                                                
          Sisareksi siikasille,                                                 
          Veikoksi veen kaloille.                                               
          Koti toivoi kuolleheksi,                                              
          Piha pitkin maanneheksi,                                              
          Maja maani myöneheksi,                                                
          Kartano kaonneheksi.                                                  
          Sukuhuni survelime,                                                   
          Heimohoni heittelime,                                                 
          Suku surmaksi rupesi,                                                 
          Heimo hengen kiertäjäksi,                                             
          Kulkkuni kuristajaksi,                                                
          ääneni äristäjäksi.                                                   
          Suku ei suvulle tunnu,                                                
          Heimokunta hempiälle;                                                 
          Suku on muuttunut sueksi,                                             
          Heimo hengen ottajaksi.