68. Suru ja pelko.                                                    
                                                                                
                                                                                
          En minä sinä ikänä,                                                   
          Kuuna kullan valkiana,                                                
          Surutont' en suuta syötä,                                             
          Varutont' en vartta kanna.                                            
          Surten istun, surten astun,                                           
          Surten ruoalle rupean,                                                
          Peläten perehen vaille.                                               
          En minä sure sotia,                                                   
          Vainovuosia varaja,                                                   
          Pelkeä metsän petoja;                                                 
          Suren suista kattiloa,                                                
          Pelkeän perehen kieltä,                                               
          Varajan varia vettä                                                   
          Rinnoille ripistyväksi,                                               
          Kaatuvaksi kasvoilleni.