42. Kuolisinko koito raukka.                                          
                                                                                
                                                                                
          Kuusen juuret kuivettuvat,                                            
          Vaan ei kuivu kyyneleni;                                              
          Meret suuretki sulavat,                                               
          Ei sula minun suruni.                                                 
          Mitä voin minä poloinen,                                              
          Kuta taian kurja raukka,                                              
          Tämän suuren huolen kanssa,                                           
          Ja suuren surun keralla;                                              
          Suru särkevi syämen,                                                  
          Huoli vatsan halkasevi.                                               
          Tulisko kevätki kerran,                                               
          Talven kanta katkiaisi,                                               
          Ehkä koito kuolisinki,                                                
          Katkiaisinki katala--                                                 
          Lehti puuhun, ruoho maahan,                                           
          Minä marras maan rakohon,                                             
          Minä toukka Tuonelahan,                                               
          Minä tuima turpehesen.