40. Oli ennen parempi.                                                
                                                                                
                                                                                
          Olipa minulla ennen,                                                  
          Oli ennen aikoinani,                                                  
          Iso ilmoin syntyessä,                                                 
          Maammo maille kantaessa,                                              
          Emonen imettäessä.                                                    
          Iso minun heitti iljenelle,                                           
          Maammo maalle paljahalle,                                             
          Veljet vieville vesille                                               
          Sisaret sulille soille,                                               
          Ilman vyöttä, vaattehitta,                                            
          Iholla alastomalla.                                                   
          Niin minun isoni heitti,                                              
          Kun on kieron kirvesvarren;                                           
          Niin minun emoni heitti,                                              
          Kun on väärän värttinänsä;                                            
          Niin mun heitti siskoseni,                                            
          Kun on kartun kalliolle;                                              
          Niin mun heitti veikkoseni,                                           
          Kun kala kivisen rannan,                                              
          Lohi luotoisen apajan.                                                
          Heitit suurille suruille,                                             
          Apioille mielaloille;                                                 
          Turvani on turpehessa,                                                
          Armo kirkon aian alla,                                                
          Toivo Tuonelan tuvissa.