169. Kosiomiehen ylistys.                                             
                                                                                
                                                                                
          Kuules sie tuhannen vanha,                                            
          Ja vanhin kosiomiesi!                                                 
          Tuo hattu, jok' on sinulla,                                           
          Tuot ei kanna kaikki miehet,                                          
          Eikä pojat puoletkana,                                                
          Kolmannetkana kosijat.                                                
          Verka on Wirosta saatu,                                               
          Säteristä säälitetty,                                                 
          Puuhka on tuotuna Turusta,                                            
          Saksan linnasta sametti.                                              
          Vähä paitoa näkyvi,                                                   
          Pikkarainen pilkottavi,                                               
          Paita kun papin paperi,                                               
          Kirkkoherran kirjanlehti,                                             
          Oman kultansa kutoma,                                                 
          Kaunosensa kalkuttama;                                                
          Ommeltu oravakynsin,                                                  
          Näätäkynsin nästäelty,                                                
          Tinaneuloin tikkaeltu.