150. Elä itke neito rukka.                                            
                                                                                
                                                                                
            (Morsiamelle tuttaviltansa.)                                        
          Elä itke neito rukka!--                                               
          Ei sua etäälle vieä,                                                  
          Ei vieä vesien taaksi,                                                
          Saksanmaalle saatettane;                                              
          Vieähän vähäsen maitse,                                               
          Yli salmen saatetahan,                                                
          Yli kynnyksen kylähän,                                                
          Poikki pellon naapurihin;                                             
          Turkki tuoahan jälestä,                                               
          Vaippa vasta saatanehe.                                               
                                                                                
          Elä itke melän neito,                                                 
          Ellös olko milläskänä,                                                
          Alla päin, pahoilla mielin,                                           
          Alla kulman kuurullasi;                                               
          Et sie vierryt vehkasoille,                                           
          Puonnut parkkipuolikolle;                                             
          Ruispurnohon putosit,                                                 
          Kaauit kaura-ammiohon.