108. Vangittu pannu.                                                  
                                                                                
                                                                                
          Ulkoa runoja kuulin,                                                  
          Puhki tuohten tuomioita,                                              
          Halki lauan lausehia,                                                 
          Läpi sammalen sanoja,                                                 
          Viinasta valitusvirren,                                               
          Runon ruoan kuolemasta;                                               
                                                                                
          Kun on viina kuoletettu,                                              
          Kaotettu kaunis ruoka,                                                
          Jok' oli joukoissa ilona,                                             
          Ravintona rahvahassa,                                                 
          Ilon alku iltasilla,                                                  
          Elon alku aamusilla;                                                  
          Hyvä herrojen hovissa,                                                
          Paras herkku pappiloissa,                                             
          Kaunis kaikissa sioissa,                                              
          Talonpoikien tuvissa;                                                 
          Lohutti suruiset syämet,                                              
          Ilahutti itkeväiset;                                                  
          Saatti miehet mielipäähän,                                            
          Ihmiset elo kätehen,                                                  
          Kullat kulmille kohotti,                                              
          Nosti helmoille hopiat.                                               
                                                                                
          Voi sinua pannu parka!                                                
          Mitä tieät tehnehesi--                                                
          Teitkö murhan, vai varastit?                                          
          Kun oot vangittu kovasti,                                             
          Lyöty rautoihin lujasti;                                              
          Kun on huulet rikki lyöty,                                            
          Kaikki hattusi halastu,                                               
          Oot kun oksalla orava,                                                
          Käpy suussa kääntelevä.                                               
                                                                                
          Meiän kuulusa kuningas,                                               
          Majasteetti maan isäntä!                                              
          Päästä piiput piinan alta,                                            
          Pannut kaikki kahleista;                                              
          Pane pannut valloillensa,                                             
          Entiselle ennollensa,                                                 
          Sangoistansa rippumahan,                                              
          Pisaria tippumahan,                                                   
          Että me poloiset poiat                                                
          Saisimma savurajasta,                                                 
          Pikarin pivohon panna,                                                
          Suuruspullin suun etehen,                                             
          Ystävät vihollisista,                                                 
          Hyvät veljet vierahista.