Toivo Kuulan päiväkirja (lokikirja) purjevenettä (Kajavaa) varten Päijänteellä, 
alkaen 1. kesäk. 1916                  
************************************
Venheen suurin pit. 6.2 m
                          lev. 1.9 m
purjeiden pinta-ala 21.6 m**2
kulkusyvyys 1.1 m

Vene on varustettu rautakölillä, 2 hengen maattavalla kajuutalla ja kahdella
purjeella (isopurje & halkaisija). Maston pituus (korkeus) = 6.15 m.
Vene mastoineen on honkapuusta rakennettu v. ?
Veneen entiset omistajat ovat olleet:
? Lagerspets
? Gustafsson
v. 1915 Einari Oksa
v. 1916- TK
Veneen entinen nimi on ollut Erna.

Venheeseen kuuluvat kiintonaiset osat v. 1916:

 Rautaköli ja siihen liittyvä honkaköli.
 Peräsin varustettu ruotelilla (?).
 Kajuutta, varustettu neljällä lasi-ikkunalla, liikkuvalla yläoviaukolla ja
	laskettavalla alaovella, sisäänpäin nostettavalla  oviklaffilla, hyllyillä,
 	etuseinällä, josta ovet johtavat eturuumaan, vaate- ym. koukuilla sekä
 	kahdella makuulavalla ja lattialla kahdessa osassa
 Istuinhytti, varustettu penkeillä ja lattialla kahdessa osassa. Sivupenkit
 	varustetut kumpikin kaksiosaisilla ovilla ja permannoilla.
 Keulakomero, avattavalla taittoluukulla ja peräkomero rautavanneluukulla
 	varustettu. Esilukkoja on kajuutan ovessa, keula- ja peräluukuissa.
 Masto, korkeus 6 m varustettu viidellä vantilla, ylä- ja alapuomilla, ison-
 	purjeen levangilla ja neljällä kiintonaisella väkipyörällä. Vantteihin
 	kuuluu kiristäjät, mastoihin alaknaapit.
 Venheen kansipuista on joka toinen rautaisella kaarella varustettu ja 
 	niittaus kuparinauloilla tehty.
 Kaappeja istuinhytissä 3 kpl, kannella 2 kpl
 Kouruja keulassa 2 kpl, perässä 1 kpl
 Vanttirautoja 5 kpl
 Hankaimia 2 kpl

Venheen irtaimisto v. 1916:

- Purjeet, isopurje & halkaisija, joiden yht.laskettu pinta-ala = 22 m**2,
  	niihin kuuluvine köysistöineen ja väkipyörineen
- Varahalkaisija täydessä kunnossa
- Riippa (ankkuri) varustettu 15 m:llä rautaketjua
- Pohjavesipumppu
- Petroleumikeittiö
- Ruokaporttööri  varustettu neljällä kupilla ja kannella sekä kannattimella
- Kirves
- Patjoja 2 kpl
- Kapokkipieluksia 2 kpl
- Pelastusvöitä 2 kpl
- Pelastusrengas, kapokkinen
- Sääskien suojus
- Taitettavat airot
- Puoshaka
- Sinkkiköysi, keulaan kuuluva, pit. 3 m
- Lautasia 2 kpl, veitsiä & kahveleita 2 paria
- Mukia 5 kpl, voivaka, keittokattila, lusikoita 3 isompaa, 5 pienempää
- Suolapullo
- Pyyhkeitä, raiteja, pieluksen päällisiä
- Sydvestejä 2 kpl
- Lattiariepuja
- Talvipalttoita 2 kpl
- Pieksut & kenkiä
- Kartta Päijänteen vesistöstä
- Transporttööri
- Suurennuslasi
- Viivotin
- Mikroskooppi
- Matkailijayhdistyksen kartta
- Piirustuslaatikko
- Kaukoputki
- Lämpömittareita 2 kpl
- Laitasuojukset 6 kpl
- Lyhty
- Taskulamppu & pattereita
- Petrolisäiliö
- Työkapinelaatikko, siihen kuuluu:
   - Vasara
   - Hohtimet
   - Pihtejä 4 kpl
   - Saha
   - Taltta (suora & pyöreä)
   - Höylä (pientä kokoa)
   - Viila
   - Metrimitta
   - Ruuvimeisseleitä
   - Näveriä (12 eri kokoa)
   - Rautaporia ( 2 eri kokoa)
   - Puunuija
   - Purjerenkaita
   - Ruuveja
   - Nauloja
   - Nupia
   - Mutteriavain
- Työkapinekotelo, johon kuuluu:
   - Meisseleitä 3
   - Näveriä 2
   - Piikki & puntti
- Luoti syvyysmittausta varten
- Piippu
- Tupakkaa, savukkeita
- Tulitikkuja
- Kynttilöitä
- Nuoraa ja köyttä
- Reivinuoraa
- Purjelankaa
- Äimiä
- Saippuakotelo
- Piimäleili
- Yöastia
- Kaappeja (3 ylimääräistä)
- Väkipyöriä
- Taskupuntari
- Kello
- Barometri
- Kompassi, siihen kuuluvalla jalustimella
- Luodikko (Marlin)
- Ampumatarpeita
- Latauskone
- Luotivormu
- Lappalaisveitsi
- Metsästyslaukku
- Peili
- Parranajoneuvot
- Puulusikka
- Liimapullo
- Teräksinen metrinauha
- Kintaat
- Hammasharjat
- Tuhkakuppi
- Lattiaharja
- Kihveli
- Vanttikiristäjiä
- Purjekangasta
- Apteekki:
   - Boorivettä
   - Karboolivettä
   - Konjakkia
   - Kollodiumia
   - Joditinktuuria
   - Tärpättiä (puhd.)
   - Bensiiniä
   - Nuhavoidetta
   - Klor-kaliliuosta
   - Sublimaattia
   - Kamferttispriitä
   - Tyllisidettä
   - Puhdist. puuvillaa
- Kirjasto:
   - Valokuvattu kartta Päijänteen vesistöstä
   - Matkailijayhd. kartasto
   - Sven Grenander: Elementen av seglingsteorin
   - ibid. Om långfärdssegling
   - L. Laurent: Lilla navigatören
   - Eliel Wartiainen: Kesäkirja
   - Camille Flammarion: Annuaire astronomique
   - Uusi Suometar
   - Almanakka
   - Lokikirja
- Kelkka, jolla vene talviaikaan lepää, sijaitsee Vesijärvellä Lahdessa.
**********************
Lokikirja
purjevenettäni Kajavaa
varten
kesällä 1916
                Toivo Kuula

(valokuva veneestä, otti J. Heiska)
----
Kajavan vesille laskenta tapahtui torst. kesäk. 1. pv. klo 6 aamulla.
Vene rikattiin  samana päivänä ja oli seuraavana päivänä lähtökunnossa.
Vene ei vuotanut sanottavasti. Standartti, jonka kuva on kirjan kannessa,
pystytettiin ja kantoi Kajava kesäk. 1. p:stä 1916 saakka uuden omistajansa
lippua.          (viiri, jossa vino 5-sakarainen tähti/TT)

Kesäk. 2. klo 6 illalla tapahtui lähtö monipäiväisten valmistusten jälestä.
Matkan suunta: Vesijärvi-Kelvene-Aavaranta-Onkisalo (Luhanka)
Tuuli S kova aluksi, yöksi hiljeni. Pysähdys aluksi Oinassaaressa taiteilija
Väinö Hämäläisen huvilalla 0.5 h.
Vesijärven kanavalla klo 9 i. Matkan pituus 22.5 km. aika 2.5 t.
Matkaa jatkettiin illallisen jälkeen klo 11. Tuuli SSO heikko.

3.6. Pulkkilan salmen kautta ja siitä Päijänteen itärantaa myöten Kelveneen
kärkeen. Tuuli SSO heikko. Matkan pituus 26.8 km. Aika 6 t. Perillä klo 5 aamulla.
Ihana kesäinen yö, allit laulelivat kolmisointujaan. Aamulla satoi kuuron.
1/2 7 a. nukkumaan ensin ankkuroituani venheen lähelle rantaa ja maissa
käytyäni. Tunnin kuluttua kuitenkin heräsin ankaraan jyskeeseen. Joku laiva
oli kulkenut hiljakkoin  ja heitti mainingin. Venheeni, joka oli ankkuroitu
liian lähelle rantaa, alkoi jyskyttää mainingeissa köliään vasten kiveä.
Ankkuroin uudelleen kauemmaksi ja ryömin ruffviini . Ammi oli herättyäni
laittanut aamiaisen.
Täällä meidän piti odottaa Lauri Hannikaista, jonka oli määrä klo 2 p. saapua
paikalle venheellään Padasjoelta. Kun ei miestä kuulunut vielä 3ltakaan,
vedimme purjeet ylös ja aloimme lähteä. Juuri vauhtiin päästyämme
huomasimme valkoisen purjeen takaa ja käännyimme ympäri. Juotiin music
purserien  ja purjehtimisen maljat - tällä kertaa limonaadissa -ja lähdimme
Tehinselälle. Lähtö klo 4 ip. Tuuli SW kova, mutta tasainen.
Ihana oli leikki aaltojen kanssa Tehinselällä.
Matkan pituus 18.5 km. Aika 2 t.
Saunailta lehtori Hannikaisen kesähuvilassa Aavarannassa ja levon hetki.
Illalla kutterit kauniisti kahden keinuivat Mustalaissaaren kupeessa.

4.6. Lähtö illalla klo 6. Koko päivän oli kovasti tuullut, illaksi tyveni. Ilma oli
kylmä. Aamulla kuurassa kutterin kansi.

5.6. Tuuli heräsi aamulla klo 7. Tuulen suunta SSW. Klo 9 aamulla pääsimme
määräpaikkaamme kesäasuntoomme Hettulaan Luhangan Onkisalossa. Tuuli
kohtalainen, tasainen. Matkan pituus 28.5 km, purjehdittu aika 15 t. josta
10 t. meni tyvenessä purjehdittuun 12 km:iin.

6.6 Matka illalla Hettulasta Vuoksensalmelle, sieltä Rauhalaan ja sieltä
takaisin kotivalkamaan. Naisia mukana.

7.6. Matka Judinsaloon melkein tyvenellä ja sieltä takaisin sotaisella
tuulella. Hettulan isäntä ihmettelemässä mukana. Käynti Kylmälässä.

8.6. Matka Juväskylään. Tuulen suunta S kova. Täydellinen myötätuuli,
sangen vaikea suuressa aallokossa Souselällä  purjehtia. Lähtö klo ?
Päivällinen Mäntypohjassa. Matkan pituus 42 km. aika ?
Päivällisen jälkeen tuuli tyvenee täydellisesti. Yövymme mantereen
rannalla vastapäätä Rutanientä. Purjehdittu matka päivällisen jälkeen 8.5 km.
Aika ?
Emme tahtoneet yhteen aikaan miten (?) päästä edes viitan ohi.

9.6. Tuulen suunta S. Myötätuuli. Vaihteleva, heikko - sangen kova. Sää
sateinen, kolea. Matkan pituus 26.5 km Rutaniemestä Jyväskylään.
Purjehdittu aika 4.5 t.
Tuuli oli joskus niin tavattoman voimakas, että vene tuntui lentävän.
Äijälänjoella meillä oli onnettomuuksia. Aluksi oli tuuli laitainen joten
pääsimme joen puoliväliin. Sitten se oli vastainen. Yritimme luovia.
Se oli mahdotonta sillä virta joessa on voimakas. Yritin soutaa. Airo
putosi jokeen. Saimme sen pian kiinni. Putosi toisen kerran, sitä saimme
kauan pyydystellä ja siinä jouduimme taas joen loppupäähän. Ala alusta
taas. Vedin diskillä ison purjeen ylös ja laskin halkaisijan sekä aloin
soutaa molemmilla airoilla. Se auttoi. Jyväsjärvellä ajoimme matalikolle.
Siinäkös oli työ. ajattelimme, että nyt purjehdimmekin Jyväskylään oikein
komeasti, jotta saavat nähdä mitenkä sitä purjehditaan, mutta nolosti kävi.
Paljon tuli kiroiltua.

10.6. Lähtö Jyväskylästä takaisin Onkisaloon Muuramen kautta. Tuulen suunta ONO.
Käynti Kultalassa maist. Martti Helan luona. Lettuja, ah ! Toivo Kuula, jumalan
armosta kippari y.m. Tuuli verrattain heikko, joka tyveni illalla täydellisesti.
Yövyimme vastapäätä Rauanlahtea kallioisen saaren kupeella. Purjehdittu
matka 14 km. Aika 7 t. purjehtimista.
Voi sinua, Äijälänjoki, en tahtoisi kurjaa pintaasi enää purjein viilettää tai
maleksia. tuulipa sinussa sitten myöten tahi vasten, olet yhtä mahdoton.
En ihmettele enää jyväskyläläisiä, jotka on purjeista sinun takiasi, kurjimus,
luopuneet ja vaihtaneet venheensä moottoreihin. Savimatalikolle ajoimme
mekin tullessamme ja työ oli ennen kuin irti pääsimme. Kirottu.

11.6. Hiljaisella aamutuulella painuimme Muurameen metsänhoitaja Minniä (?)
tervehtimään, jossa söimme aamiaisen. Lähtö klo 7 aamulla. Matka 2 km aika 1 t.
Lähtö uudelleen klo 11 aamulla. tuuli edelleen hiljainen. Eräässä vihovietävän
salmessa saimme luovia senkin 7 kertaa ennen kuin pääsimme läpi. Ristin-
selällä saavutti meidät tyven. Siinä ne ajoi kaikki Suomi-laivat ja muut halko-
alukset ja soutuvenheet meidän ohitsemme niin että vilisi, mepäs vaan kellottelimme
yhdessä kohdassa ja yritimme olla reippaalla mielellä. tyventä kesti tunnin,
jonka jälkeen alkoi puhaltaa hiljainen itätuuli joka päivän mittaan paranemistaan
parani. Koskistensalmen purjehdimme ja vilkkaassa myötätuulessa "virsikirjalla".
Vanhanselällä yltyi tuuli yhä, ollen siinä 4-6 aikaan ip. voimakas ukonilmansekainen
vihurituuli. Ukonilman vihureja välteltiin Harsniemessä ja Kotkatselän Selkä-
saaressa. Tulo erittäin hauska. Ilma lämmin ja tuuli ukonilmalla vuoroin tavattoman
kuuma vuoroin kylmä. Maisemat väreilivät. purjehdittu matka 62 km. Perillä klo 
puoli 11 i. Purjehdittu aika 10 t.

12-15.6. Lepoa, korjailemisia, laittelemisia, kalastusta ym.15. p. pieni matka 
sateisena päivänä Judinsalossa. Kävimme vanhan isännän
kanssa Kylmälässä. tyventä mennessä taaskin, tullessa sateinen luodetuuli.
Opin tuntemaan Matinluodon.

16-21.6. Pikku purjehduksia milloin Vuoksensalmelle, milloin Rauhalaan ja
Kivilaaksoon. Opin tuntemaan Selkäsaaren luodon.

17.6. Kova etelätuuli, joka ajoi Kajavan rannalle irtautuneen ankkuritouvin takia.
Molemmat isännät apuna venheellä hinaamassa. Vara-ankkuri.

22-28.6. Matka Kurikan laulujuhlille, lepo Kajavalla. Ihanat poudat jolla aikaa
Kajava oli kunnoltaan pahoin ravistunut.

29-30.6. Pikkupurjehduksia Kotkatselällä ilman kovin lämpimänä ollessa.
Heikot tuulet.

1.-3.7. Pikkupurjehduksia ja matkan varusteluja.

4-5.7. Lähtö Kuhmoisiin Hannikaiselle. Ihana kesäinen ilta klo 6 Tuuli hiljainen,
emme kunnolla tahtoneet päästä Kotkatselän yli. Tuulen suunta ?
Vuoksensalmella iltatee, jonka jälkeen naiset menivät maata (Ammi ja Aliina).
Jokseenkin ripeästi purjehdin Judinsalon maatuulissa keskellä yötä, mutta en
enää aamupuolella niihin päässyt. Nukkumaan menin klo 4 ja heräsin klo 5
tuuleen, joka kesti 15 min. Tuulta odoteltiin taas pari tuntia - oli rasvatyven
- ja saatiin taas 1/2 tunnin puhallus klo 7 a. Seuraava puhallus tuli puolen
päivän tienoilla ja kesti 2 tuntia; sitä emme kuitenkaan käyttäneet kokonaan
hyväksemme, vaan uimme ja ruokailimme. Selkäsaaren kummelia emme mitenkään tahtoneet 
saavuttaa.Kuuma oli auringossa noin 50 o, kajuutassa 27 o. Kansi niin
kuuma ettei tahtonut voida jalallaan astua. Ikävää oli kellotella yhdessä paikassa
koko päivän. Illemmalla 4n aikaan oli taas vähäsen tuulta SW mutta tyventyi pian.
Aloimme olla n. 7 km päässä kun aloimme soutaa, minä noin 2000 aironvetoa
Ammi n. 500 ja Aliina n. 1500 aironvetoa. Alkoi hiljaa tuulla Nstä ja pääsimme
myötätuulella lopun matkaa verrattiin paljon  nopeampaa kuin soutaen.
Laskimme ankkuriin Mustalaissaaren rannalle ja kävimme maihin. Ankkuriketju
oli kuitenkin joutunut ehkä mutkalle koska katkesi ja löysin Kajavan rannalta.
Tuuli yltyi ja kääntyi

6.7. vähitellen ONOhon. Klo 1 yöllä lähdimme takaisin,
tällä kertaa kaksin purjein, sillä Lauri Hannikainen lähti Tiirallaan kanssamme
Luhankaan. Hänen seurassaan oli veljensä Tauno. Kajava oli tarttunut menetettyään
ankkurinsa Aavarannassa ja kun se oli sidottu Tiiran perään verrattain lujasti
pohjaan kiinni ja oli työlästä saada sitä irti. Tiira pääsikin ennemmin lähtemään
ja vasta jonkin ajan jälkeen Kajava kun klyyvari ensin oli saatu paikoilleen.
Tuuli ONO verrattain tanakka, lämmin ja iso omituinen sadepilvi pohjoisella
taivaalla, joka kuitenkin painui When eikä kastellut. Kajava lähti luovimaan
ja teki tehtävänsä erinomaisen hyvästi. Pääsimme paljon korkeammalle kuin
Tiira ja oli meillä Selkäsaaren kummelin kohdalla jo niin paljon etumatkaa,
että aloimme odottaa Tiiraa. Päivä nousi iloisen tuulen merkeissä ja juhlamielin
kulkivat molemmat pikkualukset peräkkäin Selkäsaaresta Haapasaloon päin
nousevan päivän kullatessa leveitä selkiä. Ihanaa oli ajo. nousimme verrattain
korkealle ja saimme seuraavalla käännöksellä laitaisen tuulen jota lasketimme
uljaasti tuulen yhä yltyessä niin että vaahto keulasta ja perästä kohisi. Iso
lohi tarttui Hannikaisten veljesten lohiuistimeen ja poikien oli alettava lohestaa
joka kuitenkaan ei onnistunut tällä kertaa. Liian oli suuri mötkäle mahtuakseen
suurimpaan haaviin mitä oli saatu. Pois pääsi ja eikö kumma jos sitä seikkaa
harmiteltiin kun Judinsalon laidassa Joensuun saaren kummelin kohdalla heidät
tunnin verran odoteltuamme jälleen tapasimme ja laskimme heidät ohi. Tuuli
yltyi yhä ja kääntyi vähitellen NNOhon. Saimme siis luovia ankarasti Vuoksen-
salmessa ja aamulla 7 aikaan laskimme ankkuriin Kotkatsalon kupeeseen jossa
keitimme kahvit. Iloisella tuulella ja reippaalla mielellä luovimme Kotkatselkää
ja vantit ulvoivat meripoikien musiikkia. Pian laskimme "lintumme" Hettulan
lahteen Haapahonkasen suojaan. Emäntien kahvitettua ja syötettyä meitä sen
päivän lähdimme illalla klo 9 käymään Rauhalassa postia hakemassa ja sieltä
Judinsalon Hivusillalle Hannikaisen muita poikia vastaan, joiden piti tulla
Suomi-laivassa seuraavana yönä. Tuuli NNO jokseenkin voimakas. Tiira oli etevämpi
kulkemaan myötätuulessa ja jollen hevosmiehen tavoin olisi nykinyt halkaisijaa
aina silloin tällöin tuuleen, olisin ehkä jäänyt jälelle. Mutta ilahuttavan hyvin
pysyimme yhdessä ja saimme Judinsalon kupeella nauttia suurenmoisesta laita-
tuulesta, joka kuljetti meitä niin että vesi pyrysi ja jäipä eräs höyrylaivakin jälelle.
Se oli yön hiljaisuudessa iloista menoa. Samalla sekunnilla saavuimme Hivu-
sillalle ja kävimme ankkuriin Hivulahden perimmäiseen sopukkaan, jossa kaiken
hilpeyden vallassa keitimme kahvit. Klo 3 yöllä menimme maate ja klo 1/2 5
aamulla heräsimme Suomi-laivan laineisiin. Ilmari ja Arvo Hannikainen seisoivat
sillalla ihmetellen "lintujamme" jotka olivat "nalkissa" lahden pohjassa. Kun ensin
olin unisen olemukseni työntänyt kajuutan kattoluukusta esiin, huomasin ensin
sillalla olijat ja sitten Lauri H. nosti vieläkin unisemman päänsä ja kolmanneksi
huomasimme molemmat, että taivas oli pilvessä ja metsä raskaasti ympärillämme
kohisi. Ja välillämme syntyi seuraava uninen keskustelu:
Mennäänkö niitä nyt hakemaan, vai mennäänkö maata? En tiedä, oli vastaus.
Mutta sillalla olijat ilmoittivat, että ankkuri nostettiin järven pohjasta ja Tehillä
puhaltaa kamala tuuli. Suomi-laivassa matkustajat olivat merikipeitä jne.
Mutta minua väsytti niin tavattomasti jo kolmen vuorokauden yhtämittainen
valvonta että ehdotin veljeksille laivasillalla että mennään pojat maata nyt vaan,
tuulkoon ja rymisköön. Mutta kannatusta en saanut, piti lähteä vaan ja toin
venheeseeni Arvo H:sen. Meillä oli edessä kova luoviminen myrskyisessä tuulessa
täysin purjein. Ja kaikella onnella sitä siihen rauhalliseen poukamaan saavuttiin.
Oli heinäkuun 7. ja vietin 33:n ikävuoteni päättymistä. Tuuli yltyi koko päivän ja
katsellessamme suurenmoisen Päijänteen seutuja korkealta Vankovuorelta, ehdotin
Ilmari H:lle,että jäisi luoksemme yöksi ja vasta huomenna lähtisi veljiensä kanssa
purjein Aavarantaan. I.H:n piti näet samana päivänä vielä matkustaa takaisin.
Kotkatselkä oli yltäyhensä vaahdossa niin kuin koski ja hurjana myrskynä puski
itäinen tuuli kuljettaen etelänilmoilla valtavia ukonpilviröykkiöitä. Mutta ei
sanonut I. H. voivansa jäädä. Klo 2 purjeet ylös reivattuina ja puolen tunnin päästä
olimme Lylylahdessa Judinsalossa, mutta mikä hirmuinen meno. Lauri H. sanoi
venheensä vavisseen ja pelkäsi aluksensa hajoavan. Puomasin halkaisijan myötä-
tuulessa tuulen puolelle mutta kerran sattui että tuuli pääsi sen toiselle puolelle
ja oli rikkoa puoshaan joka sen jälkeen jäi vääräksi. Aallokko oli suuri ja terävä.
Ei sanonut Lauri H. enää uskaltavansa tehdä paluumatkaa, mutta tehtiin se 
kuitenkin uitua ja levättyä. Kovasti repi tuuli reivattua purjetta ja oli aivan
kotikynnyksellä kaataa venheen, mutta kotiin vaan päästiin. Saatiin ruokaa ja olinpa
nukkua pöydän ääreen väsymyksestä. Illaksi tuuli asettui paljon. H:n veljekset nostivat
purjeensa uudelleen ja lähtivät hiljaiseen iltaan. Kauas kuului heidän reipas
eläköön-huutonsa, purje pieneni pienenemistään ja hävisi salmien taa. Muisto jäi
yhteisistä retkistä. Yhdessäolosta muisto, joka ei tahtonut muille ajatuksille
sijaansa jättää.

8.-19.7 Pikku purjehduksia pääasiallisesti Kotkatselällä.

20.7 Lähtö Jyväskylään konserttimatkalle. Tuuli N, joskus lenseä, joskus kova.
Lahto klo 3 ip. Luovailimme ensin tasaisessa lenseässä tuulessa Vanhanselkää,
olimme jo aikeissa mennä Taivassalon itäpuolitse, kun meille kuitenkin alkoi
tuntua pääsy länsipuolitse turvallisemmalta. Taivassalon kohdalla alkoi jo
hämärtää ja laskimme Sammalsaaren kupeelle illalla teen keittoon, jonka
jälkeen Ammi meni maata. Jäin yöksi purjehtimaan ja auringon noustessa olin
Kouturin kärjessä. Siitä oikaisin karista pohjois-Vanhanselkää myöten Kumina-
salon kupeilla - verrattain hiljaisessa, mutta silti tasaisessa yötuulessa yhä -
ja salmissa porhalti Suomi-laiva ohi antaen meille aikamoisen aallokon, mutta
ihme kyllä, ei Ammi siihen herännyt. Heräsi vasta lähellä Kärkisiä. Kärkisissä
oli ilkeä purjehtia tällä kertaa. Maat suojasivat tuulelta, mutta yltymään päin
kun se oli, heitti se saarien takaa silloin tällöin aika mustia vihuria. Ajoimme
Kalliosaareen aamiaiselle jossa otettiin valokuva.

21.7 Tuuli edelleen N, sangen vaihteleva. Rutaniemen kohdalla verrattain heikko
yltyen Ristinselällä ja Muuratsalon kupeella aika navakaksi vihuriksi, jossa sai istua
silmat pyöreinä. Aikamoinen aallokko hidastutti kulkua. Pääsimme Säynätsalon
kupeelle josta laskimme suoraan Ison Poron laitaa myöten keskeltä karikkojen
Vuoritsalon eteläkärkeen ja aina luovien siitä - luovien, syöden ja piippua
poltellen - aina yhä ahtaammiksi käyviä salmia myöten viimeiselle selkäpahaiselle
ennen Jyväsjärveä. Matkalla, Vuoritsalon etelänokassa kohtasimme purjehtijan,
joka laski myötäistä etelään päin. Päästyämme viimeiselle selälle saimme hetkeksi
laitatuulen ja lasketimme - herran poika kun se pitkän luovimisen jälkeen tuntui
hauskalta - hilpeätä vauhtia Kultalaan Helojen luo. Hela huomasi jo kaukaa ja alkoi
tulla rantaan, mutta mikä riivattu siinä lienee ollut, niin enpä vaan saanut venettä
siltaan, sillä niin pian kun yritin, niin se alkoi ajelehtia matalalle hiekkarannalle
ja pari kertaa jo siihen töksähti. Yritin uudestaan, vaan yhtä huonolla tuloksella
enkä pääse siitä oikein kunnolla selville, mikä sen vaikutti. Ankkuroimme siis
sillan viereen ja kuljimme venheellä maissa. Yöt nukuimme kajuutassa, niin kuin
tavallisesti pitkillä matkoilla ja meillä oli siellä aina niin kotoista ja hauskaa.
Pari päivää näillä mailla oltuamme ja annettuamme Jyväskylässä ulkoilmakonsertin.
Lähdimme takaisin 24.7. mukanamme taidemaalari Joonas Heiska, ensimmäisellä
purjehdusmatkallaan. Tuuli N, heikko. Lähtö klo 12 päivällä. Alussa tuuli joltisesti,
mutta tyveni kerrassaan Poronselällä, jossa Heiska hautovassa auringonpaisteessa
alkoi fantiseerata, että ollappa hänellä mukanaan nyt ne vesisukset (hänellä on
sellaiset, on niiden keksijä) niin hän vyöttäisi köyden ympärilleen ja lähtisi
hinaamaan alusta pitkin Päijänteen sileätä pintaa ja Kaima-laivassa, joka tuolta
juuri tulee, olisivat ukot ihmeissään. Löisivät kohta kättä ja uskoisivat että
siellähän on Piru omassa persoonassaan (Heiska on kyyssänä (?)) venettä hinaamassa
ja vettä myöten kulkemassa. Olisi melu aikamoinen paikkakunnalla ja suomessa
syntyisi vähitellen huikean fantastinen fliegende holländer-tarina.
Kaima pyyhälti ohi ja Kajava näytti sille takapuoltansa, sillä tyvenessä se ei
luonnollisesti perää totellut vaan kääntyili minne vaan. Säynätsalon kupeessa
saatiin vähän tuulta ja ajoimme huolimatta reimareista ja omasta tuntemuksestani
näillä vesillä Kajavan hiekalle Säynätsalon sivussa. Hautova auringonpaiste vaiko
yhtämittainen nauraminen lienee järkeni sokaissut. Koko sen päivän purjehdimme ja
saavuimme yöksi Heinosniemen rantaan ja laskimme ankkurin. Muuratsalon kupeessa
puski jonkinmoinen myötälaitainen (lenseä tuuli) Muuratsalon eteläpäästä.
Naapurisaarien kohdalta ei tahdottu päästä minnekään sillä Ristinselältä tuli
meitä vastaan SSO tuuli, yhtä vahva ja jouduimme tällä kohdalla kahden eri-
suuntaisen tuulen yhtymäkohtaan. Se tuntui kummalliselta ennenkuin se huomattiin.
Pääsimme Tarvaannenään päivälliselle. Heiska nousi maihin, piirteli luonnoksia
kirjaansa ja otti valokuvan. Illan tullen jatkettiin matkaa, eikä vaikka yritin
käyttää maatuulia hyväkseni päästy montakaan kilometriä.

25.7. Aamulla aikaseen ylös. Purjeet nostettiin, samoin ankkuri ja niin lähdettiin
hiljaisissa henkäyksissä etenemään Kärkisten salmia kohden. Aurinko paistoi
täydeltä terältä pilvettömällä taivaalla, luonto oli kuin juhlavalaistu ja aivan
verkkaan kulki venheemme, jotenka siis Heiska sai verrattoman käsityksen
nopeasta purjehtimisesta 1. matkallan. Neitsyensaarilla käytiin ja siitä
hiljalleen taas eteenpäin, kunnes puolenpäivän aikana milloin purjehtien,
milloin soutaen tahi meloen saavuimme Pärnäsaareen, jonne menimme uimaan.
Se virkisti paljon. Aamiainen syötiin ja laitettiin purjehtivassa venheessä eikä
tuuli hommia häirinnyt ja kun oli tullut iltapäivä ja aurinko yhä helotti ja poltti
emmekä missään saaneet suojaa, menimme Koutturiin vielä toisenkin kerran
uimaan ja laskimme Ammin kanssa sileältä rantakiveltä mäkeä veteen. Se oli
hauskaa hommaa. Kouturissa Heiska valokuvasi Kajavan uudestaan, jonka kuvan
tähän oheen liitän (kts. Ylh. !!! TT).
Paljon sitä tänä kultaisena päivänä filosofeerattiin, vitsailtiin ja naureskeltiin,
vuoroin taas nukuttiin (Heiska veteli hirsiä keulassa halkaisijan alla ja Ammi 
kajuutassa) vuoroin valvottiin, mutta eteenpäin, joka olisi näin purjevenheen
kuntoa näyttäessä ollut pääasia, ei vaan päästy. Illemmalla, päivällistä taas
venheessä syötyä, aloin soutaa ja päätin, että tänä iltana soudetaan Selkäkuivasen
ohi ja siitä edelleen Taivassaloon, jossa yövytään. Kauan vetelin kuin vihan tiestä.
Selkäkuivanen oli jo vieressämme ja siitä edelleen tahdoimme päästä, mutta sittenpä
tulikin pelastaja. Alkoi käydä hiljainen viima N:stä joka jokseenkin nopeasti yltyi
ja myötätuuleen hyvin hauskalla vauhdilla lasketimme Ammin jo kajuutassa unia
vedellessä Taivassalon ja Vuorisalon ohi ja siitä 26.7. edelleen yötä myöten
Vuoksensalmen siltaan asti, jossa panimme pannun tulelle, vaikka viimeiset oli
tuutissa ja Heiskan kanssa ryyppäsimme aamutuimaan monet kupposet kahvi-
kultaa. Aurinko nousi, itäinen taivaanranta kylpi kullassa ja kaukaa yli Kotkatsalon
häämöttivät Onkisalon juhlalliset piirteet. Sinne oli matka, mutta yötuuli kuoli
taas ja melkein tyvenessä saavuimme aamulla 6-7 aikaan rauhaisaan lahteemme
Hettulan peltojen alla. Ammi lähti maihin ja Heiskan kanssa jäimme venheeseen
vielä nukkumaan ja odottelemaan aamiaista. - Mutta tulipa hetki, jolloin sain
Heiskalle näyttää, miten sitä purjehtienkin mennään:

28.7. puhalteli navakka eteläinen . Lähdin Heiskaa saattamaan Judinsalon siltaan
ja lasketimme hyvää vauhtia pitkin Kotkatselkää laitaisessa ja vene asui sievästi
kallellaan. Heiskaa jo pelotti ja pyyteli, että löysäisin skuuttia. Hätää ei ollut
ensinkään, olihan vaan hyvä tuuli. Sauselällä oli jo hiljaisempaa ja luovien
saavuimme Hivusillalle ja laskettiin ankkuriin vastarannalle. Jo kolmelta yöllä
tuli Wellamo ja herätti meidät: Heiska pyrki maihin ja laskinkin hänet Hivu-
sillalle, josta lähdin purjehtimaan yksin Onkisaloon. Olin jo Vuoksensalmella
kun Suomi-laiva ajoi pitkin Souselkää ihanana kesäaamuna aaltojen kimmeltäessä.
----
Näihin Kajavan purjehdusmatkoihin liittyy ikäväkin muisto. Väinö Siikaniemi
ja Oili (Olga) Silventoinen olivat tulleet luoksemme. Oli pohjoismyrsky kun he
tulivat, enkä ollut Kajavalla heitä vastassa. Seuraavana päivänä 30.7. lähdimme
Kajavalla Kivilaaksoon saatuani kuulla, että appeni Pekka Silventoinen oli kuollut.
Kuljetimme naisia vielä Rauhalassakin postin kanssa ja sieltä hiljaisella
tuulella tultua vasta asian ilmoitimme. Tuli lähtö L:rantaan ja Kajava jäi
pitemmäksi aikaa lepoon, jolla ajalla Aliina ja Hettulan vanha isäntä sitä
hoitelivat.
----
Elokuun lopulla Kajava ajautui kovassa lounaismyrskyssä rantaan ankkureineen
ja raskaine riippoineen. Onneksi se ei kerinnyt siinä kauan olla ennenkuin
huomasin. Perään ilmestyi pieni vuoto, jonka Kajava sai lyödessään peränsä
kiveen. Aliinan ja vanhan isännän avulla kiskottiin Kajava taas omalle ankkuri-
paikalleen ja jäin yöksi sinne. Korkea aallokko keinutteli venhettä, tuuli ulvoi
vantaissa ja taklingeissa, pilvet taivaalla ajelivat toisiaan hurjaa vauhtia
pimenevässä illassa. Sytytin lamppuun valkean ja aloin lukea selälläni maaten
aina silloin tällöin vilkaisten kajuutan ikkunasta tahi kattoaukosta ulos
nähdäkseni pysyikö vene paikallaan. Vihdoin nukahdin rauhalliseen uneen, mutta
heräsin kuitenkin vähän väliä. Vene pysyi kuitenkin paikoillaan eikä enää
ajautunut.

15.8.-19(14?).9. metsästellessä.

21.9. Lähtö Luhangan Onkisalosta. Aamulla satoi aikalailla ja puhalti navakka
luoteinen. Jo edellisenä päivänä oli lähtövalmisteluja tehty, mutta sateen
vuoksi siirretty matka tähän päivään. Hyvästeltyä rannalla Hettulan väki
nostimme kastuneet purjeet klo 11, panimme monet tavarat ja purtilot paikoilleen
kajuuttaan, eturuumaan ja penkeille ja aloimme tehdä lähtöä kolmisin Ammi,
minä ja Panu, niin kuin oli tultukin. Luovimatta pääsimme vastahankaisessa
Kotkatsalmeen , josta luovimalla eteenpäin aina Souselälle asti. Suuret,
voimakkaat aallot ajautuivat ärjyen vastaamme Souselältä, tuntuivat kuin
olisivat nielleet pienen venheemme, mutta sievästi nousi purtemme aallokossa
ja voimakas tuuli auttoi menoamme aika lailla. Saimme Judinsalon Ristiniemessä
kääntää myötälaitaiseen ja siten hyvää vauhtia lasketimme halki vellovien vesien
ja päivän kirkastuessa yli Judinsalon selän Tehille ja saavuimme Tehinniemeen
klo 1/2 3 p. Hannikaiset olivat jo poissa ja Aavaranta oli autio. Syksy oli maille
tullut, vedet ja tuulet olivat kylmiä, koivun lehti oli kellastunut ja autioina
kesäiset, ihanat muistojen rannat. Laskimme Tehinniemen toiselle puolelle
kallioiseen rantaan päivälliselle. Ammi sen valmisti. Kova luoteinen, joka aamusta
alkaen yhä oli kiihtynyt, puhalteli jo klo 3 aikaan päivällä kovina vihureina ja
mietimme, olisiko purje reivattava. Katselin kaukoputkella eteläistä Tehinselkää
ja kyllä se myrskyiseltä näytti. Reivattiin ja kyllä tuntui olleen syytäkin.
Päästyämme ulapalle saimme aikamoisen tuulen, joka ajoittain puhalti myrskynä
sadekuurojen keralla ja piti Kajavan keulaa joskus useita minuutteja veden alla.
Tuntui vähän hirvittävältä. Kerran myrsky tempasi venheen aivan kallelleen, uitti
isoa purjetta pitkän aikaa vedessä ja vei mukanaan Ammin sydvästin. Ammi 
pelästyi kovasti, käänsin venheen niin, että purjeet elivät pahimman tuulen aikana 
ja taas sitten jatkoimme matkaa hurjassa aallokossa, joka joka hetki tuntui
syöksyvän ylitsemme ja joka kaiken lisäksi kovassa tuulessa oli vielä teräväpäinen.
Minuakin alkoi pelottaa jo Tehin eteläpäässä, kun tulin ajatelleeksi, että jos
suuri aalto lyö ylitsemme takaa niin hukkuminen on varma, kun istuinlaatikko ei ole
itsestään tyhjenevä. Panu läähätti ja vapisi kajuutassa viheriäin silmin. Leikki
tuntui olevan kaukana. Onneksi emme pahoin kastuneet, oli myötälaitainen. Mutta
jos kastuttu olisi pahoin, olisimme myös olleet tuhon omia juuri yllä mainitusta
syystä.
Ihanalta tuntui päästä myrskyn keskeltä pienemmän Selkäsaaren suojiin, vaikka
emme maihin päässeetkään. Panu-parkaa enimmän kävi sääli, sillä hän ei uskaltanut
venheeseen tarvettansa tehdä. Yövyimme tähän. Aurinko oli jo mennyt mailleen.
Saaren puut jo melkein alastomina notkuivat myrskyn käsissä; yritimme mahdollisimman 
lähellä rantaa laitella teelekkeitamme (?) kuntoon ja sen
saatuamme vaivuimme rauhalliseen uneen pienessä kajuutassamme.

22.9. Käytyämme Linnansaaressa jatkoimme matkaa samassa tuulessa NW, mutta
tuuli heikkeni päivän mittaan ollen illalla verrattain lenseä. Erinomaisen iloisella
vauhdilla ajoimme Sammalsaaren ja Tiuhaneen (?) kummelien ohi ja sama oli
vauhti vielä Kelvenenkin kupeessa. Ajoimme tällä kertaa Hinttalan salmesta, mutta
kartan epätarkkuuden takia jouduimme väärälle puolelle itse salmessa ja ajoimme
hiekalle. Pian siitä irtaannuttiin, mutta häpeältä tuntui. Tuuli heikkeni yhä. Pulkkilan
salmen toisella puolen purjehdimme taas täysin purjein ja olimme illan suussa
Vääksyn kanavalla. Lotjien kera pääsimme kanavasta läpi ja hiljaisella vauhdilla
purjehdimme loppumatkan Oinassaareen Väinö Hämäläisen huvilaan, jossa olimme
yötä. Emäntä teki parhaansa meitä viihdyttääkseen.

23.9. saimme vielä aikamoista ryöppyä Vesijärvellä. Tuuli SSW, vihurituuli,
ajoittain kova vihuri. Vasta-aallokko, terävä ja vihainen nakkeli ylitsemme
vettä aika runsaasti ennen kuin olimme Lahdessa ja olimmepa jo aikeissa lähteä
suojanpitoon Enonsaareen. Käytyämme venerannassa yritimme ajaa perässämme
venheen kelkkaa Rothsten'in vajaan, mutta kelkka perässä oli niin painava, ettei
vene totellut enää peräsintä ja meidän oli jätettävä se touhu sikseen. Rothstenin
rantaan emme kuitenkaan mataluuden takia päässeet.
Nukuimme Kajavassa viimeistä yötä. Nautittuamme viluumme konjakkituutingin
paneuduimme maata ja nukuimme rauhassa.

24.9. Kajava vietiin purjehdusseuran venevajaan, jossa se säilyy yli talven.
- Kauniit on sinusta muistot jo yhtenäkin kesänä.
----
Toukok. 4 p:nä 1917 myytiin "Kajava" elävien kuvien teatterin omistaja Adolf
Pohjanheimolle Viipurista. Kauppahinta 1000 mk.