KURUNSAARI 2007 -PROJEKTI
Päiväkirja
Pääsivu Fact file TOP-listat Pulinaa pusikosta Äänestykset Keskustelualue
SMKT-ranking Projekti Uutiset Vanhat herrat parvella Päiväkirja Linkit

Valitse päivä:

16.6.2005 18.6.2005 23.6.2005
2.7.2005 9.7.2005 10.7.2005
13.7.2005 23.7.2005 29.7.2005
31.7.2005 6.8.2005 18.8.2005
26.8.2005 8.1.2006 25.1.2006
31.1.2006 10.2.2006 11.2.2006
27.2.2006 3.4.2006 16.4.2006
4.5.2006 22.5.2006 2.6.2006
14.6.2006 1.7.2006 25.7.2006
6.8.2006 3.9.2006 17.1.2007

17.1. Random thoughts

Otsikko on lontoota ja tarkoittaa vapaasti käännettynä "avataanpas tämä ohjelma ja katsotaan mitä tapahtuu". Mutta se kielitieteilystä, siirtykäämme muihin aiheisiin, joko tärkeämpiin tai sitten normaaleihin näillä sivuilla käsiteltäviin asioihin.

Yleisurheilurintamalla hallikausi painaa päälle ja taas saa jännityksellä odottaa, että kulkeeko kenellekään ja jos kulkee niin kenellä. Kovin suuria spekulaatioita hallikauden tapahtumista ei viitsi lähteä ennustamaan, kun ei tässä kuitenkaan juurikaan kenenkään tekemisistä mitään tiedä. Se on kuitenkin turvallista sanoa, että pieni osa urheilijoita on kovassa kunnossa, iso osa rikki ja osa on harjoitellut kovinkin huonosti. (Liikaa vai liian vähän? Se täytyy osata selvittää jo aiempien tekstien perusteella) Usein suomalaisten urheilijoiden tekemistä seuratessa tulee mieleen elokuva (ja kirja) Poliisin poika, jossa Kai Lehtisen esittämä hahmo opastaa afrikkalaiselle autokuskille suomalaisia liikenteen pelisääntöjä "Täällä on sellainen systeemi, että aina välttämättä isoin kameli ei mene ensin." Tämähän liittyy suomalaiseen urheiluun siten, että monesti vielä tuntuu olevan liikkeellä semmoista "Eniten treenaava on paras" -mentaliteettia. No ei kai siinä mitään, onhan liikunnan harrastaminen terveellistä. EM-halleihin pääsee tänä vuonna suhteellisen helposti, joten joukkueen pitäisi olla suht iso. Paino sanalla pitäisi. Kuulaan saattaa lähteä jopa täysi miehitys, ainakin huhut kertoo että kuulaporukka voi tehdä jo hallissa kovaa tulosta. Toivottavasti mukaan mahtuu yllättäjiä. SM-hallit taitaa tänä vuonna olla Rovaniemellä, mikä ei varmastikaan osanottajamääriä ainakaan hirveästi nosta. Kun nyt alettiin Tervoa lainaamaan niin jatketaan samalla linjalla: SM-hallit on hyvin suvaitseva tapahtuma, jopa suomenruotsalaiset on kutsuttu.

Tässä vaiheessa on pakko lähettää terveisiä Pohjanmaalle Veijo Vannesluomalle. Ei ihan joka poika pääse mukaan Urheilulehden vakioveikkausvihjeeseen (http://www.urheilulehti.fi/vakioveikkaus/). Go Chelski go!

Yksi suomalaisen viihteen nykyisistä kulmakivistä Uutisvuoto etsii uutta kapteenia politiikkaan tähyilevän Runomies-Tabermannin tilalle. Minäkin haluan antaa mielipiteeni kyseiseen asiaan, tosin mielipiteitä on vain kolme, joista yksi on hyvä ja kaksi "hauskoja". Ensimmäinen ehdokkaani on Matti Nykänen. Olisihan se nyt suunnattoman kätevää, jos Matti voisi suoralta kädeltä todeta, että pitävätkö lööpit paikkansa. Matin avulla YLEkin pääsisi helposti mukaan tähän tekstiviestikisahumpuukiin, katsojat voisivat lähetyksen kuluessa arvuutella Matin promilleja tekstiviestillä, ohjelman lopussa sitten virallisen valvojan Aulis Gerlanderin johdolla tämä lukema mitattaisiin. Toinen vaihtoehto ohjelman pysyväksi juontajaksi olisi Tollo Tosi-tv, jonka roolissa nähtäisiin kulloinkin Andy Warholin lanseeraamaa 15 minuutin julkisuuttaan kuluttava tositvjulkimo. Syyskauden ajan nämä voisi olla vaikkapa Bigbrother -kilpailijoita tai vaikka joku maajussi-Nyyrikki ja sitten keväällä vuorossa voisi olla esimerkiksi melkein-Huippumalli-Katjuska tai miljonääri-Roope. Paras vaihtoehto ohjelman kapteeniksi olisi kuitenkin minun mielestäni ohjelmassa lukuisia tuurauskeikkoja aiemmin tehnyt Tapio (Käärin) Liinoja. Ohjelman koko idea vesittyy jos tämmöiset heliroihat päästetään irti, formaatin päällimmäinen idea on kuitenkin juontajan ja kapteenien keskinäinen v-alkuinen sana, josta tässä käytän muotoa "sanailu". 

Eduskuntavaalitkin lähenee ja vaalikoneet käy kuumina. Täytyyhän sitä nyt vaalikoneella aina testata, että ketä ei äänestä. Tällä kertaa vaalikone tarjosi puolueiden TOP4-listalle mm. kristillisiä ja Suomen senioripuoluetta, tästä voitaneen vetää se johtopäätös, että minä jossain vaiheessa elämää päräytän sekä uskoon että eläkkeelle. Sitä odotellessa. Tuota puoluelistaa katsellessa tuli mieleen, että minne senioripuolueen sisarpuolue on unohtunut. Tämä puoluehan on tunnetusti Suomen senioritapuolue.   

Täältä tähän.  

3.9. Paluu päiväkirjan sivuille

Tällä päivämäärällä teen päiväkirjan sivuille paluun, paluun jonka piti tapahtua jo jonkin aikaa sitten, mutta aina ei ehdi tahi jaksa. Asiaahan tässä alkaa taas olemaan ihan riittämiin, nyt onkin aika katsoa, että saako niistä mitään tämmöiselle virtuaaliselle paperille.

EM-kisat oli ja meni, päättymisestäkin taitaa olla jo kolme viikkoa, mutta siitä huolimatta aion asiasta puhua. EM-kisat olivat kokonaisuutena verrattain tylsät, monien kisapäivien aikana oli hetkiä, jolloin lähetys oli menossa, mutta tapahtumia ei juurikaan. Onneksi Göteborgiin oli lähetetty eräänlaiset "tylsyyden asiantuntijat" selostajiksi, sillä ilman Anteron ja Bobin leppoisaa keskinäistä jutustelua, olisi television saanut monesti laittaa kiinni. Koko kisojen ajan sai jännittää, että milloin poikien mopo karkaa kunnolla käsistä. Tällaista tilannetta ei lopulta taidettu nähdä (kuulla), vaikka se lähellä olikin, esimerkiksi viimeisen kisapäivän maratonin aikana, kun selostamossa puhuttiin mm. mukula- ja nupukivien erosta sekä siitä, että "herrasmies ei ikinä käytä ruskeita kenkiä klo 18 jälkeen.

Mitä muuta noista kisoista sitten jäi käteen? No, Suomi sai kolme mitalia, vankistaen asemaansa eurooppalaisen yleisurheilun keskivertomaana. Pitkämäki otti mitalin, joka hänen pitikin ottaa ja OP sekä Jukka ottivat mitalin, joihin heillä piti olla ainakin pienet mahdollisuudet. (Ei välttämättä minun mielestäni, mutta yleisesti) Entä sitten kansainvälisellä tasolla, mitä jäi mieleen...? No, kuulassa käytiin tiukka senttikamppailu, Virgiljus otti omansa... Tehtiinköhän siellä jotain ennätyksiä? En minä ainakaan muista.... Nopeasti katoavat tällaiset kisat mielestä, ei voi muuta sanoa.

EM-kisojen jälkeen Nelonen näytti GP-kisoja Linzistä, Itävallasta. Kylläpä oli piristävä poikkeus GP-kisojen valtavirrassa, sillä kestävyys- ja muut juoksut olivat kerrankin lapsipuolen asemassa. Oli virkistävää seurata kunnolla televisiosta esimerkiksi seiväs- ja pituuskisoja, kuulantyönnöstä puhumattakaan. Toivottavasti tällaisia kisoja järjestetään ja näytetään jatkossakin.Tosin jos näitä kisoja näytetään Maikkarilla tai Urheilukanavalla niin eipä niitä kuitenkaan tule katsottua, sitä on nykyään(kin) niin kyyninen, että huonolla selostuksella varustettuja kisoja vaan ei jaksa seurata. No onneksi Nelonen ja YLE näyttävät kuitenkin ihan kohtalaisen määrän yleisurheilua.

Villen kärystä on jauhettu pitkään ja hartaasti monissa eri yhteyksissä. Monessa paikassa on kritisoitu ADT:n toimintaa sekä sen mahdollista viivyttelyä käryn julkistamisessa. Minusta tilanne on se, että on kaikesta huolimatta hyvä, että urheilijan oikeusturva taataan kärynkin hetkellä, eikä lähdetä julkistamaan mitään, mistä ei olla täysin varmoja. Talvellahan ADT huhuili Kaisa Variksen epäselvyyksistä sillä seurauksella, että Olympiakomitea jätti Variksen valitsematta olympialaisiin. No,  myöhemmin asiasta ei tietääkseni ole mitään puhuttu, joten silloin ADT hätiköi ja mielestäni loukkasi urheilijan oikeusturvaa.

Villen käryhän on saanut aikaan myös sen, että joukkueen varamies(?) Robert Häggblom on alkanut vaatimaan oikeuksiaan koskien omaa ulosjääntiään kisajoukkueesta. Minusta tällainen toiminta on niin turhaa kuin olla ja pystyy! Ensinnäkin, kisat oli jo, ei sinne enää pääse, vaikka mikä olis. Ja toisekseen, Tepa oli SUL:n valitsema kotiinjäävä varamies, joten Robben kisamatka ei ollut edes yhden poisjäännin päässä. Kyllä minä sen ymmärrän, että tällainen tilanne sanalla sanoen vituttaa, ei siinä mitään, mutta pitääkö tämmöistä "jeesustelua" harrastaa ihan valtamedioissa? Luulis ettei tuommoinen paranna omaakaan tilannetta yhtään, vai mitä luulette kumpi on parempi mainoslause sponsoreille "Hei, pääsin melkein EM-kisoihin" vai "Hei, olisin päässyt EM-kisoihin, mutta lajissamme ilmeni doping-tapaus, jonka takia en päässyt kisoihin" Miettikääpä sitä!

6.8. Göteborg-ennakko, 1. kisapäivä

EM-kisat alkavat huomenaamulla ja nyt onkin aika katsoa mitä kaikkea Ullevilla huomenna tapahtuu. Finaaleja huomenna on kaksi, naisten 10000m sekä suomalaisia huomattavasti enemmän kiinnostava miesten kuulantyöntö. Näiden lisäksi myöskin ottelijanaiset aloittavat urakkansa. Naisten kympillä ehdottomasti suurin suosikki on Turkkia edustava Elvan Abeylegesse, joka hurmasi juoksuillaan monet jokunen vuosi sitten Euroopan Cupissa tai Kultaisessa liigassa tai sitten jossain ihan muualla=) Turkkilaisen takana muista mitaleista kamppailevat jo perinteiseen tyyliin mm. venäläiset ja espanjalaiset juoksijat, joukossaan mm. Marta Dominguez.

Miesten kuulantyönnön voittokamppailu näyttää päällisin puolin 3-4 miehen väliseltä mittelöltä. Tilastossa hieman karkuteillä olevat Andrei Mihnevits, Joachim Olsen, Rutger Smith sekä Ralf Bartels, ratkaissevat kirkkaimpien mitalien kohtalon. Ei toki sovi unohtaa Ukrainan vanhaa kettua, Juri Belonogia, joka on varmasti jälleen kerran arvokisojen koittaessa huippuvireessä. Mahdolliseksi yllättäjäksi lasken Puolan 25-vuotiaan "Vara-Jeesuksen", Tomasz Majewskin, joka jo viime vuonna Helsingissä meinasi aiheuttaa yllätyksen. Suomalaisista uskon Villen taistelevan ehdottomasti pistesijoista ja toivon täydestä sydämestäni, että Villen ei tarvitsisi edustaa maatamme yksin illan finaalissa. 20-metrinen todennäköisesti riittää finaaliin ja sekä Conny että Mika ovat osoittaneet, että heiltä löytyy edellytyksiä sellaisiin lukemiin.

Muita suomalaisia, jotka aloittavat urakkansa huomenna ovat mm. naisottelijat, keihäsmiehet sekä korkeusmiehet. Ainoan esiintymisensä kisa-areenalla tekevät huomenna mm. naismoukarinheittäjät sekä iso joukko juoksijoita. Keihäsmiesten odotan kaikkien menevän finaaliin, korkeushypystäkin ainakin Oskarin tulisi finaalipaikkaan yltää ja olisihan se positiivista, että edes joku näistä huomenna esiintyvistä juoksijoista selviytyisi jatkoon.  
25.7. Muutama jutuntynkä

Nyt on taas mielessä pari asiaa, joista ei kokonaista juttua saa, muttei niitä kuitenkaan viiti jättää kirjoittamattakaan.

Perjantaina ilmestyneessä Urheilulehdessä huippu-urheilujohtaja Mäkelä, eiku mikä se on nykyään, valmennusjohtaja?. No mutta kuitenkin, J.Mäkelä keräsi meikäläiseltä ison kasan pisteitä, tai no ainakin pisteitä, parilla lausunnollaan. Ensinnäkin Jarmo oli sitä mieltä, että Kalevan kisat järjestetään nykyään liian aikaisin. Asia, josta minä jo mielipiteeni sanoin tuossa eilispäivänä. Mäkelähän perusteli asian eri syillä kuin minä, mutta sillähän ei ole merkitystä, pääasia, että kisat saadaan parempaan ajankohtaan. Toisaalla samassa lehdessä Mäkelä arvioi suomalaisten olevan huonoja lepäämään. Tähän Mäkelä oli tehnyt vakaat päätelmänsä siitä, että kevään etelän leireillä urheilijat olivat kunnossa, nyt kesällä eivät. Hemmetin hienoa, että joku nostaa kissan pöydälle (aina kun sanon tuon sanaparin niin mieleeni tulee kokoussketsi Lapinlahden linnuilta, jossa ihan oikea kissa nostettiin pöydälle asioiden sitä vaatiessa. Ehdoton kakkossuosikkini Lapinlahden lintujen sketseistä, heti legendaarisen Vittuilupuhelimen jälkeen). Onhan tuo suomalaista työhevoskulttuuria käsittelevä teksti ollut itelläkin tuloillaan jo tovin, mutta hienoa että joku ehti ensin. Varsinkin kysymyksessä oli ns. vaikuttaja. Hyvä JARMO!

Minä olen tässä kesällä useina öinä kuunnellut Radio Suomen Yöradioa, jossa yleensä tulee leppoisaa musiikkia ja asiallisia juttuja. Mutta viime yönä oli kyllä ilmassa semmoista juttua, että vieläkin joutuu miettimään, että näinkö minä unta vai kuulinko minä sen ihan oikeasti. No, kun kuulette mistä oli kyse niin tiedätte, ettei tuommoisesta voi "terve" mies unta nähdä. Yöradiossa tehtiin juttua Seinäjoen Lakeuden ristiltä, jossa (oletettavasti) meikäläisen ala-asteaikainen luokkatoverini teki juttua joistain saakelin hyppijöistä ja seinilläkävelijöistä. Tämän porukan nestori oli huikaisevat 16 vuotta vanha. Lajissa ei ole kilpailutoimintaa, mutta siinä voi näiden "miesten" mukaan edetä ihan niin pitkälle kuin kyvyt riittävät=) Jutun lopussa nämä jätkät sitten esittelivät temppujaan (BTW, toimii tosi hyvin radiossa). Yksi näistä tempuista oli nimeltään Monkey Vault tai jotain sen tapaista, siinä viiden metrin vauhdin jälkeen otettiin kaiteesta kahdella kädellä kiinni ja hypättiin sitten siitä kaiteen yli silleen, että jalat meni käsien välistä. Sitten toinen hyppy oli helpotettu, siinä toisen käden sai päästää irti. On nuorisolla nykyään saakeli harrastukset, joskus nuorison vaihtoehtona oli urheilla tai esim. pelata tietokoneella. Nykyään ne ei vissiin tee kumpaakaan. Hypitään kaiteiden yli.... ei jumaliste! Kyllähän siinä Vänärin kaiteita reenin aikana katellessa tuli mieleen, että millonkahan nämä sankarit valtaa tuon stadionin....=) Lajin nimestä en saanu kiinni, kun se oli lontoonkieltä.

Tämä ei siis ole mitään jutunheittoa, tämä on ihan oikea tarina. Tai sitten niillä oli radiossa jokin "nyt höynäytetään tyhmiä" -ilta, joka sekin sopisi ohjelmistoon sopivasti Luontoillan ja kaikkien neljäntoista Merisään väliin. Kaikenlaista....

Iltapäivälehden lööpissä missi tilittää "tyhmä ja leikelty voitti". Ilmeisesti pelkkä tyhmyys ei riittänyt..... 

UGH!

1.7. Pääasiassa urheilusta

Tässä on nyt taas jonkin aikaa kulunut siitä, kun olen tänne viimeksi kirjoittanut, mutta täytyy yrittää muistaa käydä kaikki asiat läpi. Aloitetaan vaikka Kuortaneelta. Keihäässä Pitkämäki näytti Thorkildsenille kaapin paikan, samoin kuin myöhemmin EC:ssä Sergei Makaroville. Kyllä nuo Pitkämäen esitykset kertoo siitä, että Suomen ykkösyleisurheilijan paikka on tiukasti nurmolaisen hallussa.

Kuortaneella työnnettiin kuulaakin ja MTV3:sen veteraaniotsikoksi nimeämä kolmikko näytti tällä kertaa junioriosastolle närhen värkit. On se vaan hyvä nähdä että näistä viriileistä nuorista miehistäkin vielä irtoaa. Ville alkaa vähitellen, todennäköisesti aivan suunnitellulla aikataululla, nousta odotetulle tasolle, jos vaan Kuortaneella telotun selän kanssa tullaan jatkossakin toimeen. Loukkaantumiset ovat aina ikäviä, mutta täytyy todeta, että Villen ringistäpoistuminen oli ehkä tyylikkäintä, mitä on nähty Münchenin EM-kisojen ja Manolon kaatuilujen jälkeen. Villen nimi oli ainakin eilen sunnuntain Turun kisojen osallistujalistalla, joten toivo elää sen suhteen, että selkä on kunnossa.

Connykin työnsi Kuortaneella ensimmäisen 20 metrisensä tälle vuotta, mutta tuskin kuitenkaan viimeisensä. Villen ja Connyn hyvistä tuloksista huolimatta Kuortaneen kisan suurin sensaatio oli toisen kisansa pyörähdystekniikalla työntänyt Tepa Reinikainen, joka työnsi tasaisen sarjan ja pääsi parhaimmallaan jo lähelle 20 metrin rajaa. Tepan työnnöstä voi tälleen kohteliaasti sanoa, että ei se pyörähdys vielä ihan täydessä iskussa ole, mutta jos se joskus sitä on niin Ståhlbergin SE voidaan siirtää suoraan sinne minne se kuuluukin eli osaksi 70-luvun yleisurheiluhistoriaa. Muutama vuosi tässä menikin ilman, että pystyi nimeämään potentiaalista työntäjää mahdolliseksi SE:n rikkojaksi, mutta Tepalla siihen on ehdottomasti edellytykset, mutta ei se toki helpolla tule. SE vaatii Tepaltakin useita hyviä oivalluksia sekä ainakin yhtä tervettä harjoitusvuotta.

Kuortaneen jälkeen suomalaiset miehet lähtivät sankoin joukoin Espanjan Malagaan kuvaamaan dokumentaarista televisiotaltiointia Miguel de Cervantesin Don Quijotesta ja taistelusta tuulimyllyjä vastaan. Onhan tuo suomalaisten jokatoisvuotinen rämpiminen Superliigassa niin toivotonta taistelua, että ei voi kuin ihmetellä. Jostain luin tuossa viikolla, että Iso-Britanniaa ei oltu tälle vuodelle pudotettu 1-divisioonaan, vaikka viime vuoden sijoitus siihen olisi velvoittanutkin. Tästä viisastuneena viisaat ihmiset jonkin urheilujärjestön johdossa voisivat tehdä periaatepäätöksen siitä, että Suomi ei jatkossa mene Superliigaan kilpailemaan, vaikka divarisijoitus siihen oikeuttaisikin. Tässä kohtaa minä oikein tunnen luissani ne kommentit, jotka kertovat että on juoksijoillekin tärkeää päästä kilpailemaan hyvissä kansainvälisissä kisoissa. Niin varmasti on, mutta onhan se taatusti mielekkäämpää kisata divarissa, jossa onnistumisella voi jopa pärjätä kuin Superliigassa, jossa täydellinenkin onnistuminen tuo pienen häpeän jäännöspisteen muodossa. Sillä en minä ainakaan muista, että Suomen miesjuoksijat olisivat ikinä 1-divisioonaakaan dominoineet.

Sain tuossa viikolla käsiini valmennusjulkaisun nimeltään Huippu-urheilu uutiset. Olihan siellä taas juttua.... Tuo koko lehtihän on sellaista testitulosten ylistämistä, että asiaan järkevämmin suhtautuvia sanalla sanoen vit... ottaa päähän. Jotenkin tuosta "no nyt tällä urheilja A:lla on penkki kehittynyt 150 grammaa ja PYT 6 milliä" -asenteesta tulee mieleen, että valmentajat eivät näe muita syitä mahdollisia syitä kehittymiseen. (Paino sanalla näe). Mutta eihän asia niinkään voi olla... eihän.... eihän! Allekirjoittaneella, ja keskustelujen perusteella monilla muillakin, on melko selkeä käsitys siitä, mikä tässä touhussa Suomessa mättää. Merkittäviä pielessä olevia asioita ei ole oikeastaan kuin kolme: a) testitulosten jatkuva ylistäminen b) huono tekninen suorittaminen, mikä on seurausta huonosta valmennuksesta c) työhevoskulttuuri. Tuohon työhevoskulttuuriin palaan myöhemmin isomman artikkelin myötä, mutta näitä kahta asiaa voi jo hieman tässäkin sohaista. Testituloksia ylistetään aina ja joka paikassa ja aina ja joka paikassa. Testituloksiin sopii loistavasti tämä vanha sanonta "hyvä renki, huono isäntä". Paljon on tuolta kentiltä tänäkin vuonna kuulunut juttuja aiheenaan "Tämä urheilija B:kin tekisi kovaa tulosta, jos sille oltais opetettu parempaa ja sopivampaa tekniikkaa" Tuota tuskin sen ihmeemmin tarvitsee selittää.

Mutta takaisin tuohon HUU:hun, josta täytyy pari kohtaa ottaa tarkemmin esille. Heti tässä kohdassa kerron, että tämä kritiikki ei suuntaudu millään tavoin kyseistä urheilijaa kohden vaan ainoastaan juttujen tekijöihin. Tunnen miestä sen verran, että tiedän, että siitä suusta nämä eivät ole lähtöisin eli ei ole vieläkään mitään syytä soittaa Pieksämäen asemalla bluesia. Mikasta ja Robertistahan tuossa lehdessä oli Tapio Nevalaisen kirjoittamat jutut, joissa ei kokonaisuutena mitään isoja kommentin paikkoja ole. Mutta kyllähän se Mikan juttuun eksynyt "Pyörähdyskin sujuisi" -lausahdus kirjoittajalta hieman ihmetytti. Mistähän Tapio Nevalainen, tai edes Mika itse, tietää miten se pyörähdys lähtisi sujumaan, vai onko Tapio Nevalainen suomalaisen kuulavalmennuksen hukattu lahja? Tuo pyörähdys on kuitenkin semmoinen taiteenlaji, että vaikka urheilija on miten lahjakas niin pyörähdyksen oppiminen ei ole millään tavalla "piece of cake" varsinkaan noin "vanhalla" iällä. Ja olihan tuossa lehdessä sitten myös kuulantyönnön emeritus-lajivalmentaja Matti Yrjölän kirjoittama tarina, jossa hän sanoo tähän tyyliin (suora sitaatti) " Pieksämäen kanuuna Mika Vasara on synnytyksestä selvittyään saavuttanut leireillä sellaisia testiarvoja, että 20 m:n raja tuntuu naurettavan helpolta todellisen kilpailukauden alkaessa." No ensin on annettava pisteet Matille, sillä tuo "synnytyksestä selvittyään" on Matin heittämäksi ihan hyvä huuli, mutta että naurettavan helppo 20 metrin raja. Minun nähdäkseni 20 metrin raja on naurettavan helppo siinä vaiheessa, kun teknisesti taitava työntäjä työntää 20 metriä paikaltaan. Mikallehan tuo 20 metrin raja ei tänä kesänä ole ollut mitenkään helppo, mutta eiköhän se sieltä taas kesän edetessä muutu ainakin saavutettavissa olevaksi.

Meinasin jo lopettaa tämän tarinoinnin, mutta päätinpä silti jatkaa, vaikka kaikki lukijat ovat varmaan jo lähteneet parempien askareiden pariin, mikä on sinänsä ihan hyvä asia. Näissä alan lehdissä (HUU ja YU Kuvalehti) on koko talven ajan ottanut päähän se, että Suomessa on näiden lehtien mukaan ainoastaan 6 mieskuulantyöntäjää. Tätähän on toitotettu joka lehdessä syksystä lähtien "Suomessa on neljä vanhempaa ja kaksi nuorempaa kuulamiestä". Olisikohan se nyt niin mahdoton asia, että näihin lehtiin, joita ei voi millään tavalla lukea suuren yleisön lehdiksi, saataisiin katsausta myös muiden työntäjien tekemisiin. Tosin tämähän vaatii jo sen, että juttujen kirjoittajat joutuisivat ottamaan asioista selvää, joten taitaa jäädä haaveeksi. Nykyäänhän tuossa HUU:ssa ei kerrota edes junioreiden tekemisistä, saati sitten nuorten kansallisen tason työntäjien. Kyllä minä ainakin olisin talvella mielelläni lukenut myös esimerkiksi Tihisen, Kalliomäen, Siposen ja Hannukselan kuulumisista. Mutta kuten laulussakin sanotaan "aina ei voi saada mitä haluaa ja yleensä ei halua sitä mitä saa"  

Vieläkin on asiaa.... Maanantaina 3. päivä kuluvaa kuuta Kuningas Mauri I avaa kautensa Ateenan GP-kisoissa, Maurin kunto on tänäkin vuonna ajoitettu varmasti niin, että laatu säilyy vakaana alusta loppuun. Maurihan varmaan heti kättelyssä runoilee suohon kaikki lakritsapötköt (Pepe) ja Mika "Per" Saukkoset. Maurihan tuossa itse totesi tekevänsä paluun pääasiassa siksi, että "hirvittävän paljon tuli soittoja ja vetoomuksia sen puolesta, että kentille on vielä lähdettävä ja pitäähän sitä kannattajat palkita"

Nyt minä lopetan...


14.6. Kuulantyöntöä ja jalkapalloa

Viime viikon Tampereen elittikisojen perusteella näyttäisi siltä, että suomalaisen kuulantyönnön kärki on ehkä tiiviimpi kuin koskaan. Tähän mennessä kisanneista huippumiehistä kaikki neljä liikkuvat tällä hetkellä melkolailla samoilla lukemilla, joten periaatteessa kaikenlaisia yllätyksiä, esimerkiksi tänään Eurajoella, voi sattua. Henkilökohtainen uskomukseni on kuitenkin se, että Vantaan Karhu perustaa tänään oman kuppikuntansa noin 20,30 metrin kohdalle. Tosin "Hieman alle 20 metrin kerho" saanee lisävahvistusta kilpailukautensa avaavasta nyky-pyörähtäjä Tepa Reinikaisesta. Tosin Tepalla kuten kaikilla muillakin kärkipään miehillä on 20 metriä työnnettynä ja uskon kaikkien siihen pystyvän vieläkin, mutta tällä hetkellä taso näyttää tältä. Viime viikonloppunahan ulkomaanelävät Cantwellin ja Smithin johdolla asettivat jälleen uudet määritykset "pitkille työnnöille". Uusista määrityksistä puheen ollen, allekirjoittaneellahan on tuolla junnusarjoissa ollut muutama Suomen ennätys, joista joku taitaa olla vielä voimassakin. Jotenkin esimerkiksi oma 15-vuotisten kiekkoon heitetty 66 metriä tuntuu melko vähäpätöiseltä tulokselta, kun lukee ukrainalaisen Nesterenkon heittäneen samaa välinettä samanikäisenä yli 80 metriä.

Tätä kirjoitettaessa Espanjan ja Ukrainan välinne jalkapallo-ottelu on juuri päättynyt, joten Tunisiaa ja Saudi-Arabiaa lukuun ottamatta kaikki joukkueet ovat esiintyneet kertaalleen kentällä. JOS ensimmäinen peli olisi menestyksen mittari niin veikkaisin Argentiinan kukistavan loppuottelussa Tshekin ja Espanjan kukistavan pronssipelissä Italian. Mutta nämä olivat vasta lohkovaiheen ensimmäisiä pelejä ja varmasti esimerkiksi Brasilian, Portugalin ja luonnollisesti myös Englannin kone lähtee kunnolla käyntiin.

2.6. Kultainen liiga + kuulakesän alku

Kultainen liiga alkaa tänään Oslon Bislettillä ja suurin mielenkiinto kohdistuu miesten keihäänheiton lisäksi MTV3:n televisiolähetykseen, joka on ensimmäinen laatuaan. MTV3:llahan on surullinen historia urheilulähetysten teossa, ei ainakaan äkkiseltään tule yhtäkään hyvin toiminutta ohjelmaformaattia mieleen. Nämä Kultaisen liigan kisathan ovat myös siinä mielessä hieman erikoislaatuisia, että juoksulajeja näytetään niin hemmetin paljon, että selostamosta täytyy löytyä jotain spesiaalia, että esim. meikäläinen pysyy kanavalla. Nelosen puolellahan tällainen mies oli...

Suomalaisten mielenkiinto näin muuten kohdistuu suomalaisiin keihäänheittäjiin. Siellä on jätkillä hyvä mahollisuus kartuttaa tiliä=)

Suomalaiset kuulamiehet ovat vähitellen avanneet kilpailukauttaan, menneiden vuosien kärkimiehistä ainoastaan Tepa ja Arsi ovat avaamatta. Sarjasta "Tulevan kesän komeetat" on Kujala vielä avaamatta kisakauttaan. Kujalan avaus siirtyykin ainakin jonkin verran harmillisen loukkaantumisen takia. Niin Suomessa on tosiaan tämän kärkikuusikon lisäksi muitakin työntäjiä, vaikka ryhmälajikapteeni tms. Mauri Auvinen kaikissa medioissa yrittääkin pitää näitä kuutta miestä Suomen ainoina työntäjinä.... no ehkä Maurikin vielä joskus huomaa, että on sitä elämää muuallakin. Onhan se sinänsä jännää, että näin pienessä ja vähän lahjakkuuksia omaavassa maassa (ainakin) kaksi vähintäänkin kohtalaisen lahjakasta työntäjää yrittää nousta huipulle ilman, että SUL:ssa edes muistetaan ko. urheilijoiden olemassaoloa, mutta tämä nyt on jo eri tarina....=)

Kauden avauksista voi mainita sen verran että TEAM SFI on ollut hyvässä vireessä, kun taas Vantaa - Pieksämäki akselilla on vielä enemmän työtä. No kesä on vasta alussa. Naisten kuulasta täytyy mainita Hennariikka Järvisen ja Minnamari Kuossarin lupaavat työnnöt jo näin alkukesästä, siitä se lähtee.

22.5. 

Olipahan viikonloppu, sattu ja tapahtu joka paikassa. Joutu jopa laittamaan näe ennen kuin kuolet -listan uuteen uskoon. Tosin totuushan on se, että noista jo tapahtuneista ainoastaan yhdellä on jotain merkitystä itelle. Arvauksia otetaan vastaan=) Aloitetaan juttu nyt sitten vaikka näistä Euroviisuista. Oikeastaan sillä, että Suomi voitti ei juurikaan ole merkitystä, tärkeämpää oli se, että siellä oli varmaan ensimmäistä kertaa ikinä mukana semmoista musiikkia, josta itekin pitää. Tekee hyvää tämmösille humppakisoille, että tulee tyystin erilainen kappale voittamaan koko kisan. Pahinta mitä voisi tapahtua olisi varmaan se, että joku annelimattilatyyppinen artisti voittaisi koko kisan kappaleellaan, jonka pääteema on "hei hei mulla on kivaa". Olihan tämä Lordin voitto siinäkin mielessä hieno, että se antaa muillekin ulkonäkövammaisille toivoa paremmasta=) Tuleekin tarpeeseen....

20 metrin klubikin sai lauantaina uuden ja pitkäänodotetun jäsenen, kun Robbe tälläs Hallessa 20,13. Kun työntöjä ei ole nähnyt niin on tietenkin paha kovin syvällistä analyysiä tehdä, mutta teen sen silti=) Robben tulosparannushan voi syntyä käytönnössä kahdella tavalla: a) selkeästi parantuneilla ominaisuuksilla tai b) huomatuilla ja korjatuilla tekniikkasäädöillä. Vaihtoehto c:hän on järjetön mäihä yhdistettynä hyvään päivään, mutta sitä nyt ei sen kummemmin varmaankaan kannata huomioida. Mutta jos tulosparannus johtuu vaihtoehdosta b niin sitten voimme odottaa kesän mittaan vielä huomattavasti pidempiäkin työntöjä. Vaihtoehto a:n tuoma tiehän on Robbella kuitenkin melko lyhyt.

Sunnuntaina Seinäjoella keppimiehetkin näyttivät jälleen, että mikä on suomalaisen yleisurheilun ykköslajiryhmä, ja samalla ottivat lopullisesti takaisin paikkansa yleisurheilun suomalaisena ykköslajina. Keihäässä tulee pitkästä aikaa kunnon karsinta arvokisoihin, heittäjien persoonista riippuu, että tuleeko myös takavuosien kaltaiset turpakäräjät valintojen jälkeen. Turpakäräjissähän kisoista pudonneella on puolellaan ainakin Jari Porttila=) Mutta eipä ole turhaan hehkutettu Ruuskasen potentiaalia.


18 päivää jalkapallon mm-kisojen alkuun, mikäs sen hienompaa=) Hienoa kun teeveessäkin on jääkiekon jälkeen kunnon palloilua...
Sivun alkuun

4.5.

Kävin tuossa harrastamassa Väinölänniemellä kuulantyöntöä, edellisestä kerrasta tämän hienon lajin parissa olikin kulunut jo 280 päivää, joten oli ehkä korkea aika. Vaikka eipä tuota varsinaisesti voi kunnon lajitreeniksi vielä sanoa, mutta tulipahan vähän haettua tuntumaa välineeseen. 6,2 kilon kuulaa työntelin vauhditta pääasiassa hietikolta. Pisin työntö kaartoi yllättävänkin paljon, 14,20m. Huonohan tuo tulos kaikilla mittareilla on, mutta huonohan tuo minun vauhditon on aina ollut. Jos tuon suhteuttaa siihen, että seiskalla pisimmät vauhdittomat ovat olleet 14,70 luokkaa niin tuo on ihan lupaava. Jos tässä tulevilla viikoilla pystyisi jo hieman ottamaan työntöön vauhtia niin tilanne olisi erittäinkin hyvä.

Eihän tässä ole enää kuin noin kuukausi siihen, kun kilpailukausi jyrähtää kunnolla käyntiin. On taas ihan mielenkiintoista nähdä, että millaisessa kunnossa urheilijat "talvilomaltaan" saapuvat.

Kuukauden päästä alkavat myös jalkapallon MM-kisat, joka on suoraan sanottuna hemmetin hieno tapahtuma. Kunhan vaan tämä yksi englantilainen wonderkid ei olisi telonut itseään...  No joskohan siltikin suosikkini Englanti venyisi kisoissa jopa maailmanmestaruuteen asti.
Sivun alkuun

16.4.

MM-halleissa 22 metrin rajan rikkonut Yhdysvaltain Reese Hoffa on osoittautumassa melko legendaariseksi kaveriksi. Yleisurheilun kuvalehden haastattelussa Reese toteaa: "Suurin unelmani on kuitenkin päästä kilpailemaan karhupuvussa niin, että joku työntää minut häkissä kentälle." Hieno mies, ei voi oikein muuta sanoa. Tämmöisiä persoonia ei kansainvälisissä kuulakehissä olekaan ollut sitten Karsten Stolzin ja Helmut Kriegerin päivien.

Panu Siltasen Yleisurheilulehdessä Markku Sointu ihmettelee sitä, miksei Matti Yrjölää valittu enää viime syksynä kuulantyönnön lajivalmentajaksi. Niin, olisin minäkin halunnut äänestää presidentinvaaleissa Kekkosta, mutta Urkin(kin) aika on jo ohi.
Sivun alkuun

3.4. Lahden doping-skandaali, Tanssii tähtien kanssa ym.

Pitkästä aikaa tekstiä myös päiväkirjan puolelle, vaikkei tämä varmaan ikinä ole perinteinen päiväkirja ollutkaan vaan enemmänkin jonkinlainen likasanko, johon kerään kaiken sen tekstin ja paatoksen mitä tulee liian vähän kokonaiseksi kolumniksi.

Lahden doping-skandaali nousi otsikoihin jälleen lauantaina Hiihtoliiton entisen puheenjohtajan avatessa sanaisen arkkunsa. Paavo M. Petäjän mielipiteen pääpointtihan on se, että orkesterinjohtajana Lahdessa toimi hiihtomaajoukkueen nestori Harri Kirvesniemi. Täytyypä oikein pähkätä tätä hommaa nyt oikein kunnolla. Ensinnäkin ketkä silloisista johtohenkilöistä eivät missään nimessä ole voineet järjestää koko touhua: Petäjä itse, joukkueen lääkärit, naisten valmentaja Riski, Janne Immonen, Virpi Kuitunen, Milla Jauho, tuskin Esa Klingakaan. Edellämainituista kenellekään ei varmastikaan ole ollut sellaista kontaktiverkostoa tai tietotaitoa, että olisivat saaneet operaatiota järjestetyksi. Itse vapauttaisin suurimmista epäillyistä myös Antti Leppävuoren ja Kari-Pekka Kyrön. Leppävuorihan oli ollut pitkään mukana jo ennen Lahtea, mutta tuskin hänkään oli sellainen auktoriteetti, jota vanhemman polven hiihtäjät olisivat kuunnelleet. Puhumattakaan siitä, että he olisivat kuunnelleet entistä TUL:n miestä, joka sinnikkäästi vuodesta toiseen edusti SM-kisojen 50 kilometrillä Inarin Yritystä. Eli luulisin, että Kyrö on ollut jonkinlainen juoksupoika kuten Petäjä haastattelussaan mainitsee. Ketkäs vielä jäävät jäljelle, ai niin Pohjolan karpaasit OY:n perustajat Isometsä, Myllylä ja Kirvesniemi. Onhan se nyt aika lailla päivänselvä asia, että kun hiihdossa on käytetty ainakin näitä plasmanlaajentajia, niin tietämys näihin aineisiin on tullut näiltä miehiltä. Kyllähän em. kolmikko on kuitenkin selkeästi valmentajia kovempia auktoriteetteja, ja tietämystä on taatusti ollut.

Yleisurheiluväen suosikki (?) Markus Pöyhönen sitten otti ja tipahti Tanssii tähtien kanssa -kilpailusta. Jotenkin on semmoinen olo, että jopa suuri ja mahtava Atte Pettinen on soittanu tuotantoyhtiö Broadcastersille ja MTV3:lle ja kertonut halustaan pudottaa Pöyhönen ohjelmasta. No, Atteahan nyt ei ala kukaan vastustamaan eli niin siinä sitten kävi, että Markukselle tuli lähtö. Siinä mielessähän tämä on yleisurheilun ystäville positiivinen asia, että nyt Pöyhönen ehtii pikaviestijoukkueen leirille Amerikkaan. Tästä taas seurannee se, että ensi kesänkin eliittikisalähetyksissä saamme ihastella hämmästyttävän hienoja "Tässä Markus Pöyhönen venyttää pohjettaan" -ennakoita sekä myös kisanjälkeisiä "No, Atte Pettinen, miltä tämä 10,50 vaikutti?"-haastatteluita. Ah, kun on hienoa olla yleisurheilun ystävä.  

Sivun alkuun
27.2. Olympialaiset ohi + muuta

Kisat loppui eilen ja on ehkä paikallaan jonkinasteinen loppuraportti. Toisaalta sivuiltahan löytyy kisojen "palkitut", joten tässä keskityn antamaan hajanaisia päätelmUiä kisoista. Ruotsi voitti Suomen kiekkofinaalissa, nyt kun on pari päivää seurannut mediaa asian tiimoilta niin voi melkein suoralta kädeltä todeta, että lopputulos oli paras mahdollinen. Jääkiekon ylivalta on tässä maassa liian suuri vieläkin. Toki minä finaalissa Suomen puolella olin, mutta onhan se aika naurettavaa, kun tuntuu että koko maa on pysähtynyt tappion takia. Kyllä minä ainakin heräsin tänä aamuna ja keitin ihan yhtä pahat aamukahvit kuin aina ennenkin.


Paljonhan on mediassa, ja varmaan muutenkin, jeesusteltu Ruotsi - Slovakia -pelin lopputulosta ja Ruotsin pelitapaa. Ruotsin ilmeisen tahallista häviämistä on jopa pidetty moraalittomana. Miksi ihmeessä, kysyn minä. Tuollainen on toimintatapa niillä joukkueilla, jotka ajattelevat ja hengittävät ainoastaan yhtä tavoitetta, olympiakultaa. Sopupelihän tässä ei ole kyseessä, koska Slovakia ei asiasta etukäteen mitään tiennyt, eikä siitä myöskään hyötynyt.

Suomalaisia menestyjiä tarkastellessa tulee mieleen se tosiasia, että oikeastaan yksikään mitali ei tullut suosikkien tuomana. Miltei kaikki mitalistit olivat yllättäjiä, eivät välttämättä jättiyllätyksiä, mutta yllätyksiä kuitenkin. Ehkä tätä isoissa kisoissa venymistä pitäisi näiden kisojen jälkeen miettiä entistä enemmän myös yleisurheilun puolella.

Olympialaisten jalkoihin jäivät myös yleisurheilun SM-kisat Tampereella. Hallikausihan on suomalaisessa yleisurheilussa vähän tällainen kuolleena syntynyt, koska pitkiä heittoja ei hallikisoissa järjestetä. On tosin olemassa yksi urheilijaryhmä joka taatusti hallikaudesta nauttii muita enemmän, nimittäin suomalaiset pika- ja aitajuoksijat. Sisäratojen arvokisoihinhan on nykyään paljon helpompi päästä juoksijana kuin heittäjänä tai hyppääjänä, kenttälajien osanottajamääriähän on viime vuosina rajoitettu hyvinkin tiukasti, kun taas juoksuissa käydään yhä edelleen sama alkueräruljanssi kuin aina ennenkin. No, täytyy luottaa siihen, että suuri yleisö tietää homman nimen ja ymmärtää sen, että missä lajeissa niitä oikeita menestymismahdollisuuksia kuitenkin on. Niin niistä SM-halleista, miesten kuulassa oli neljä osanottajaa... no, onhan sitä siinäkin, ja monilla miehistä on kuitenkin hyvät syyt olla kilpailematta. 

Nuoremman polven työntäjistä Häggblom ja Vasara ovat jatkaneet sinnikästä, mutta toistaiseksi tuloksetonta 20 metrin rajan jahtausta. Täytyy vissiin ite alkaa ulkoilemaan entistäkin enemmän, että Raanin Påsse saa kerhoonsa uusia jäseniä. Ai niin, onhan meillä Kujala;-)

Iltapäivälehtien mukaan Markus Pöyhösellä on jalkavamma, mutta hän aikoo silti osallistua Maikkarin "Tanssii tähtien kanssa" -ohjelmaan.... no, asiat on kullakin omassa tärkeysjärjestyksessä.

Päätän täältä tähän. UGH!

Sivun alkuun

11.2. Harrastelijoiden puuhastelua

Talviolympialaiset alkoivat tänään Italiassa. Mitalia ei Suomeen suurista odotuksista huolimatta tänään saatu, mutta monenlaista ajateltavaa pieniin aivoihin isossa päässä tämä päivä toi. Hannu Manninen ei kestänyt tällä kertaa suosikin paineitaan, toki on oletettavaa, että ei tämä katastrofi täysin pääkopastakaan ole kiinni, varsinkin kun huomioi loistavasti sujuneen mäkiosuuden. Ilmeisesti korkealla urheileminen on "isolle" miehelle vaikeaa. Samasta syystä, siis korkealla kilpailemisesta, meinasi toinen suomalainen, Jaakko Tallus, saada suurta hyötyä jo toisen kerran olympiaurallaan, mutta tällä kertaa potku ei riittänyt mitaleille asti. Tässä illan aikana on nyt sitten kuultu juttuja siitä, että Suomen yhdistetyn joukkue muuttaa lähemmäksi merenpinnantasoa asumaan, koska ilmeisesti korkealla kilpaileminen ja vielä korkeammalla asuminen eivät ole palautumiselle paras mahdollinen tilanne. Tulee vaan mieleen kysymys, miksi vasta nyt. Luulisi Hiihtoliitossa ja Olympiakomiteassa olevan sen verran kokemusta ja asiantuntemusta, että tällaisiin asioihin osataan varautua. Kustannuskysymyshän tämä ilmeisesti on, mutta luulisi olympiakomitean haluavan taata urheilijoille parhaimman mahdollisen valmistautumisen. Vähän tämä vaikuttaa sellaiselta "soitellen sotaan" -touhulta. Tässä yhteydessä tulee mieleen myös KP Kyrön klassinen ilmaisu "harrastelijoiden puuhastelusta". Melkein tässä vaiheessa pitäisi tarkistaa, joko kaikkien janoisten sankari Jari Porttila on omalla palstallaan ottanut asian puheeksi.... No enpä yhtään yllättynyt siitä, että asiasta on jo kolmosen tekstikanavan "Porttilan palstalla" kolumni. Täytyy lukea se vasta myöhemmin, ettei tule plagioitua=)

Eilen tuli mainittua arvokisojen yhteydessä usein hyväksi havaitusta "ohipelistä" vedonlyönnissä. Uskollisen vetokaverin kanssa lyöty kimppa oli potentiaalinen, mutta väärä=( Huomenna vedonlyöntirintamalla täytynee panostaa erikoisten maiden hiihtäjiin, kanadalaiseen ja ranskalaiseen.

Niin, vielä kaksi yötä ennen curlingia=)

UGH!

Sivun alkuun

10.2. Torino-special

Huomenna alkavat olympialaiset Italian Torinossa. Avajaiset on yleensä perustylsää katsottavaa, joten niitä tuskin tulee kovinkaan tarkasti seurattua. Olympiatulen sytyttäjähän on yleensä kovan spekuloinnin kohteena, jos vetoa pitäisi (=saisi) lyödä, veikkaisin joko Alberto Tombaa tai Stefania Belmondoa.

Nämä suuret arvokisathan ovat aina vedonlyönnin ystävän kulta-aikaa, varsinkin talvilajeissa, joissa on useita suomalaisia (kulta)mitalisuosikkeja. Parhaan tilinhän näissä kisoissa yleensä tekee pelaamalla ohi suomalaisten. Tästä pääsenkin huomiseen yhdistetyn kilpailuun. Viime vuonna ko. ohipeli toimi osittain, eli oikeat ei-suomalaiset nimet löysi tiensä lapulle, mutta väärässä järjestyksessä. Huomiseen kisaan panostan todennäköisesti Saksan Ronny Ackermaniin ja Norjan Magnus Moaniin. Tottahan Hannu Manninen on suurin suosikki, mutta rahaahan tässä yritetään tehdä.

Suurin luotto suomalaisista minulla on tällä hetkellä Virpi Kuituseen, joka oikeilla matkavalinnoilla voi voittaa useammankin mitalin, joista joku voi olla jopa kultainen. Muista suomalaisista luotan eniten Matti Hautamäkeen ja Janne Ahoseen. Vähän on sellainen kutina, että Ahonen jää jälleen ilman henkilökohtaista olympiamitalia, osittain nimenomaan Hautamäen ansiosta. Muita potentiaalisia mitalisteja onkin jo vaikeampi nimetä em. neljän lisäksi. Itse toivon, että urheilijat kuten Pekka Koskela ja Teemu Kattilakoski pääsevät mitalin syrjään kiinni. Sillä nuo ovat tällä sellaisia lajeja, joille noista mitaleista olisi hyötyä. Ja onhan mukana myöskin monien penkkiurheilijoiden suursuosikki jo Salt Lake Cityn kisoista, nimittäin curling-joukkueen kapteeni Markku Uusipaavalniemi osittain uudistuneen joukkueensa kanssa. Täytyy vaan toivoa, että Yleisradio suuressa viisaudessaan olisi päättänyt kaivaa legendaarisen Voitto Liukkosen selostamaan "for the one last time". Edellämainittujen mitaliehdokkaiden lisäksi uskon myös alppihiihtomitaliin sekä myös joidenkin joukkueiden onnistumiseen. Kumparelaskusta voi tulla kolmannen kerran peräkkäin suomalainen mitalilaji.

Kisojen mitalirohmuja on erittäin vaikea nimetä, koska monen lajin pakka on kovinkin sekaisin ennen kisoja. Uskon kuitenkin Ole-Einar Björndalenin yltävän lähelle viime kisojen huikeaa kultamitalisaldoaan. Ampumahiihtohan on curlingin ohella yksi mielenkiintoisimmista lajeista talviolympialaisissa. Muita mitalirohmuja saattavat olla suomalaiset mäkimiehet sekä pikaluistelija Chad Hedrick, joka on kuulemma suosikki monella matkalla... paha väittää vastaankaan=)

Miesten jääkiekosta ei mitalia nykyisellä valmennusjohdolla eikä noin isolla loukkaantumissumalla tule. Summanen takaisin ruoriin! Naisten kiekosta voi mitali tulla, tai sitten ei.
Täytyy nyt tähän loppuun tehdä pieni veikkauskin suomalaisten mitaleista:

Odotetut:
Hannu Manninen kultaa sprinttikisasta.
Matti Hautamäki kultaa
Virpi Kuitunen kultaa
Janne Ahonen hopeaa
Kalle Palander pronssia
Sami Mustonen pronssia
Jaakko Tallus hopeaa
Tanja Poutiainen pronssia

Joukkueet:
Joukkuemäki hopeaa
Yhdistetyn joukkuekisa pronssia
Naisten viestit kaksi hopeaa
Naisten kiekko pronssia

Eli tuollaisen määrän mitaleja uskon Torinosta tulevan. Uskottavuutta lisää silmäpussit, jotka lähestyvät kovalla vauhdilla skandaalitoimittaja Porttilan vastaavia.

Niin ja dopinghan näissä kisoissa puhuttaa aivan varmasti, johan näitä poisjääntejä on alkanut tulemaan. Se, miten monta käryä annetaan julki on sitten korkeammassa kädessä (Berlusconi).

Päätän juttuni täältä tähän.

PS. Jos tänne nyt sattumalta eksyy joku, joka arvelee että unohdin lumilautailun, niin se ei pidä paikkaansa... ei vaan kertakaikkiaan kiinnosta, että miten "siistii" niillä on tuolla kisoissa tai miten "magee paippi" niillä on...

Sivun alkuun

31.1.

Presidentinvaalit sitten oli ja meni ja sama meno jatkuu. Vuoden päästä kun Heinäluoma voittaa vaalit demareille ja nousee pääministeriksi, on suomalaisessa ulkopolitiikassa jälleen vasemmistolainen värisuora. Hyvä asia? Tuskin...

Olympiavalinnoista täytyy jälleen puhua. Kaisa Varistahan kisoihin ei valittu, ja osasyyksi on näin jälkikäteen nostettu Variksen "pakoilu", joka kohdistui ADT:hen. Nythän tämä "pakoilu" on jo todettu perusteettomaksi, mutta tehtiinkö se liian myöhään? Jos olympiajoukkueen valitsijat pitivät Varista "turvallisuusriskinä", kuten oletettua on, täytyy esittää kysymys "Olisiko Kaisa Varis ollut Suomen joukkueen riskialttein urheilija?" Mielestäni ei. Samaa logiikka käyttäen joukkueeseen ei olisi pitänyt valita yhtäkään NHL-kiekkoilijaa, sillä siellä on tällä hetkellä suomalaiset(kin) doping-ongelmat, eivät maastohiihdossa. Mutta näin se vaan menee, lajit eivät vaan saa tasapuolista kohtelua.

Ruotsalaiset, ja oletettavasti norjalaisetkin, innostuivat tuttuun tapaansa Variksen "pakoilusta". Helppoahan sieltä on huudella, kun omia ei ole kärähtänyt. Eikä sillä että Per Elofsson (ja Thomas Alsgaard, Erling Jevne jne.) lopetti sattumalta samoihin aikoihin, kun tiukentunut doping-kontrolli otti valtaa, ole mitään tekemistä doping-aineiden käytön kanssa...

jk. "Turvallisuusriskejähän" ovat tosiaan myös lumilautailijat. Nehän nyt ovat varmaan pöllyissä ihan koko ajan.

Sivun alkuun

25.1.

Urheilukanavalla pyörii parhaillaan lähetys yleisurheilukilpailusta suuren itäisen naapurimme pääkaupungista Moskovasta. Kyllähän tuota muuten katselis, mutta tämä selostajapari on niin järkyttävän huono, että keskeltä aloitettu ruotsinkielinen jännäri vie 100-0 voiton. Holopainen oli sentään joskus Neuvostoliiton aikana ihan pätevä kaveri Urheiluruudussa ja tietääkseni sen jälkeen radiossa, mutta ei siitä selostamaan ole. Mites tämä Pettinen sitten? Voisi kai sitä kommentaattorilta olettaa jonkinlaista tietämystäkin... Hakekaa nyt nämä miehet pois tuolta studiosta, ennemmin kuuntelis vaikka hiljaista yleisöä ja venäjänkielistä kuulutusta.

Suomalaisen urheilun ukko ylijumala elikkäs olympiakomitea valitsi tänään lisää urheilijoita Andien eiku... Torinon talvikisoihin. Suomalainen talviurheiluhan on ilmeisesti ihan ehottomasti maailman parasta, tästähän kertoo se tosiasia, että Suomella, tällä suurella urheilumaalla, on varaa jättää käyttämättä mahdollisuus naisten viestinhiihdon kultamitalin voittamiseen. Viestijoukkueen yksi merkittävä jäsen Kaisa Varishan jätettiin kisajoukkueesta rannalle, ilmeisesti "yksi näyttö ei riitä". Mielenkiintoinen lausunto sinänsä ottaen huomioon, että joukkueessa on lukuisia urheilijoita, jotka eivät ole edes pysyneet maailmancupin yhdeksänneksi sijoittuneen hiihtäjän peesissä. No, kyllähän kaikki tietää, mistä Variksen valitsemattajääminen johtuu. Ilmeisesti vanhat haamut kummittelevat vieläkin, en minä millään tavalla kannusta kiellettyjen aineiden käyttöön, mutta olen myös sitä mieltä, että jos urheilija kilpailukiellon kärsittyään palaa huipulle, on häntä kohdeltava muiden kanssa tasavertaisesti. Urheilulehtihän uutisoi jokunen aika sitten, että maajoukkueessa on kireä tunnelma Variksen ollessa mukana. Kuulostaa aika lapselliselta, eikä tässä ole kyse mistään joukkueurheilusta saati sitten jostain hemmetin parisuhteen rakentamisesta, jossa pitäisi kaikkien olla kaikkien kavereita.

Tänään tuli taas presidentinvaaliväittely. Kyllähän tuolla kannattajien mukaantuonnilla saadaan tunnelmaa lisää. Mutta kyllä nämä juontajat ottavat välillä päähän, turhaan ovat koko ajan katkomassa puheenvuoroja, antaisivat perkele puhua! Tänäänhän studioon oli rahdattu myös "puolueettomaksi asiantuntijaksi" joku Viialainen jostain hemmetin SAK:sta. Kyllähän se 2-1 vastaan tilanne näytti SAK:n roolin olevan aika puolueeton. Toki SAK tukee Halosta julkisesti, mutta joku roti pitäis olla.

Sivun alkuun

8.1.2006

Kirjoitetaan nyt näitä juttuja välillä päiväkirjankin puolelle. Tässä on tosiaan mennyt melko pitkä aika ilman säännöllisiä päivityksiä. Mahtaakohan tämä pimeys vaikuttaa? No tuskin kuitenkaan. Talviaikaan on vaan vähemmän asiaa yleisurheilusta, kuten on varmasti muiltakin sivuilta ollut huomattavissa. Toinen syy hiljaisuuteen on tässä taannoisessa Kuopioon muutossa, meikäläinen on tippunut niin täysin kaikkien piirien ulkopuolelle, joten ei ole oikein edes mitään huhupuheita kommentoitavana. Ja vaikka kavereihin pitääkin säännöllisesti yhteyttä, ei tilanne ole siltikään entisenlainen.

Tepa tosiaan vaihto pyörähdystekniikkaan, mikä on ilmeisesti osoittautumassa oikeaksi ratkaisuksi. Ennakkoluuloton ratkaisu joka tapauksessa, mutta niitähän täytyy aina välillä tehdä. Nuori mieshän Tepa vielä on, varsinkin verrattuna vaikka Dragan Periciin, jolla ei vielä 40 vuottakaan tuntunut missään. Lahjakas mieshän Tepa on ja omakohtaisestikin voin todeta, että pyörähtäminen kipeillä polvilla onnistuu, kunhan asian osaa ajatella oikein.

Viime päivät olen lähinnä kuluttanut katselemalla lainaksi saamiani nauhoja n. 10 vuoden takaisista arvokisoista. Klassisia hahmoja. Tämän lisäksi olen myös purkanut joululahjaksi saamaani West Wingin ensimmäisen tuotantokauden DVD-paketti, pitkästä aikaa uusi sarjasuosikki Frendien ja 24:n rinnalle.

Harrastin tänään(kin) urheiluvedonlyöntiä, hieno harrastus joskus, ei ehkä tänään. Superkaksarit maastohiihdon maailmancupin Otepään kisoissa olivat liian lähellä, naisten kisa 0,2 sekunnin päässä ja miesten kisa 0,5 sekunnin päässä. Kylläpä tuollainen muutaman sadan euron lunastus olisi kelvannut.

Näin tänään ruokakaupassa M. Yrjölän näköisen miehen, pelottavaa. Pelottavaa siksi, että on olemassa kaksi vaihtoehtoa, vähemmän pelottava ratkaisu on se, että sennäköisiä ihmisiä on olemassa vähintäänkin 2. Huomattavasti pelottavampi skenaario on se, että ihan muuten vaan näen Matin näköisiä ihmisiä. Karmivaa...

Laatu paranee, kunhan hallikausi pyörähtää käyntiin.

 Sivun alkuun

26.8.

Kirjoitetaanpas nyt tännekin taas vaihteeksi jotain. On tämä työttömän arki vaan tylsä, varsinkin jos asuu Kuortaneella. Ei ole oikein mitään järkevää hommaa, jolla päivänsä täyttäis, varsinkin kun treenikuntokaan ei ole paras mahdollinen. Aika kuluu lähinnä jalkapallo- ja yleisurheilu-uutisia lukiessa. YU-rintamallahan ei hirveästi ole eloa MM-kisojen jälkeen ollut, tai no olihan Lahdessa eliittikisat, ehkä tylsimmät laatuaan kautta aikain. Kyllä se vaan taas tuli todistettua, että suomalainen yleisurheilu elää keihäänheiton ja kuulantyönnön varassa. Nytten Lahdessa ei lajiohjelmassa ollut sen paremmin miesten kuulaa kuin keihästäkään ja naisten keihäästäkin puuttui kaksi kärkiheittäjätärtämme, joten ei sinänsä mikään ihme että kisoista jäi valju jälkimaku.

Viikonloppuna on kuulemma jokin maaottelu, se ja sen arvostus ansaitsevat kokonaan oman kolumninsa, jonka yritän saada jossain vaiheessa aikaiseksi.

Tuossa viikolla yritin vähän tutustua tähän liiton uuteen strategiaan, ihan täysin en siitä kiinni saanut, mutta jotenkin tuntuu, että jokin kohta siinä ei ole ihan paikallaan, täytyy yrittää miettiä, että mistä on kysymys.

SUL:lle valitaan tänä syksynä uusi puheenjohtaja väistyvän Ilkka "Paulan ex/Lailan ex" Kanervan tilalle. "Pörssin" kärkipaikoilla tuntuu heiluvan kaksi lapualaista, Seppo Smolander ja Tapio Korjus. Käytännön merkitystähän tällä ei välttämättä ole, mutta onhan se hienoa että synnyinpaikkakunnan ja edustamani seuran henkilöiden työtä arvostetaan.

Sivun alkuun

18.8. Harjoituskausi suunniteltu

Kuten etusivulla jo mainittiin M.Kurunsaari ei enää lähde tavoittelemaan 18 metrin kuulakaaria. Eilen valmentajani Tomi Nissisen kanssa pidetyssä harjoituskautta koskevassa palaverissa kesän 2006 mittatikku lyötiin turpeeseen 19 metrin ja 50 sentin kohdalla.

Harjoituskauden sisältöä lähdemme uudistamaan melko kovalla kädellä, luopuen kokonaan perinteisestä kausijaottelusta, korvaten sen rankalla hermotustreenillä yhdistettynä "kovaan lepäämiseen". Uusi systeemi sisältää omat riskinsä, mutta tässä vaiheessa hävittävää on melko vähän. Harjoituskausi alkaa heti selän kuntouduttua, toivottavasti kuitenkin vuoden 2005 puolella.

Tarkempaa infoa harjoittelustani tulee löytymään "Projekti 2006" -sivulta.

Sivun alkuun

6.8. Kisat alkoivat

Niin, pitkään odotetut Helsingin MM-kisat alkoivat tänään, ja suomalaisena täytyy todeta, että todella positiivisessa hengessä. Kuulamiehet ja Karjalainen ovat finaalissa ja A-P Lattu finaalissa. Hyvä! YLE24 tarjoaa jotain lajeja kokonaisuudessaan, esimerkiksi tänään kuulaa ja moukaria. Hyvä idea sinänsä, mutta tunnelma on pilattu huonolla selostajalla (M.Hannula). Minusta olisi paljon parempi, jos näissä lähetyksissä käytettäisiin normaalia selostusta, kuva vaan olisi eri kuin normikanavalla. Sillä tavalla tunnelma säilyisi, mutta saisi myös tietää hieman muiden lajien tapahtumista. Tämä olympialaisissa tyystin toisissa lajeissa loistanut Hannulahan sekoitti slovakialaiset Konopka-merkkiset heittäjäveljekset oikein kunnolla... Voisi kai ne nimet lukea kuitenkin niin tarkkaan että huomaa, että Mikulas ja Miloslav näyttää melko erilaisilta=)

No YLE24:n tarjoama palvelu on joka tapauksessa hyvä, harmi vaan, että sitä ei käytetä lajeissa, joissa siitä olisi eniten hyötyä kuten esimerkiksi ottelut sekä korkeussuuntaiset hypyt... mutta hyvä että edes jotain.

O-P oli tällä kertaa melko vakuuttava, toisin kuin monet muut... Mitalistiainesta sittenkin?

Sivun alkuun

31.7. Thermogames

Olihan Lapualla kekkerit eilen, jumaliste kun oli kisoissa hyvä tunnelma, ainakin kuulapaikalla. Harmitti aika saakelisti, kun ei ite pystyny kilpailemaan vaan jouduin tyytymään toimitsijan rooliin. Nyt kun muutaman viikon tauon jälkeen pääsi taas katsomaan kuulantyöntöä lähietäisyydeltä, voi todeta muutaman asian:

1) Miehen, joka voittaa Helsingissä Adam Nelsonin, tulee olla helvetin kova.

2) USAsta jää "melko" kova mies rannalle...

3) Robbiella on ainekset jo tänä kesänä vaikka mihin

4) Jenkkien yhteishenki oli rautaa

5) Onhan se taas todettava, että tämä on helvetin hieno laji.

Niin, Aatami oli vakuuttava eilen (ainakin 3 kertaa yli 21 metriä), tiedän, että monet muutkin ovat työntäneet tänä kesänä pitkälle, mutta ainakin minun silmissäni Adam nousi Helsingin ykkösuosikiksi. Hoffakin latas pitkälle, tais tulla yhteensä kolme kertaa 21 metrin viivalle, mutta kaikkia näistä ei mitattu. Reese lataili vieläpä melko matalia työntöjä, joten ihan täysin homma ei kuosissa ollut.

Robertilla on tosiaan mahdollisuudet ladata tänä vuonna kauas, muutos esimerkiksi Keuruun juhannuksesta on valtaisa... Yli 19 metrin laakapallot sektorin oikeassa laidassa antavat odottaa parempia tuloksia, JOS tekniikkaa saadaan parannettua. Ja jos tädillä olis munat niin se olisikin set... no niin, kaikki tietää lopun.

Jenkkien yhteishenki oli tosiaan kunnossa, kyllä raikui lapuan keskusurheilukentällä "C'mon Adam", "C'mon Reese", "C'mon Ian" ym.huudot....

Niin ja tulihan se taas nähtyä, että tämä on helvetin hieno laji, jonka parissa haluaa itsekin saavuttaa vielä jotain.

Nelsonin 21,51 on nyt sitten pisin livenä näkemäni työntö, edellinen oli Mikan 21,50 Kyröskoskelta vuodelta 1 eak.(ennen akillesjänteen katkeamista).

Armon aikaa neljä tuntia jäljellä, sitten pitäisi kääntää taas ranskalaisen nokka kohti Keuruuta... Luojan kiitos, että ens viikonloppu on vapaa niin pystyy seuraamaan ainakin Helsingin kisojen kuula- ja kiekkokisat. YLE24 näyttää mm. kuulantyönnön kokonaisuudessaan, mielenkiintoista seurata tällä tavalla varsinkin karsintaa, voi olla että näkee aika legendaarisia miehiä.

Sivun alkuun

29.7. Irvileuoille aiheitta....

Lomalla taas, ja pientä analyysiä tämän viikon kisasta ajattelin laittaa.

Yksi asia tuli ainakin selväksi: Tässä lajissa ei harjoittelematta tehdä hyviä tai edes kohtalaisia tuloksia. Keskiviikon tulos olisi kuivissa olosuhteissa voinut olla metrin parempi, mutta kyllä se tuli selväksi, ettei yli 16 metrin tulokseen ollut mitään asiaa. Keuruun rinki märkänä on ainakin meikäläiselle ollut aina hemmetin vaikea työntää, jotenkin tuntuu että siinä ei saa minkäänlaista pitoa aikaseksi. No, tämmönen kisa nyt on takana ja palkintona siitä 3 päivää kuntoisuuslomaa. Ens vuonna tullaan kisarinkeihin takaisin, mutta "pikkasen" erilaisessa kunnossa;-)

Onhan se hienoa katsella Suomen tilastoa ja todeta, että siellä on 45 meikäläistä parempaa=) Täytyy vaan toivoa, ettei kukaan ota tuota tulosta liian vakavasti....

Huomenna on Lapualla kunnon kekkerit, mukana mm. Nelson, Hoffa, Kanter, Rome ja Kruger.... Sinne täytyy mennä pällistelemään ja kattelemaan, että miten homma oikeasti toimii....=)

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin...
Sivun alkuun

23.7.

Nonnii, nytten sitä sitten ollaan pitkäänodotetulla ensimmäisellä viikonloppuvapaalla. Onhan noista oloista kiva päästä käymään välillä kotosallakin, vaikka sinänsä tuo paikka ei ole ihan niin paha mitä etukäteen odotin. Kiitokset ansaitsee varsinkin kantahenkilökunnan suhtautuminen allekirjoittaneen terveydentilaan. Toisin sanoen tilanne on se, että mitään ei tartte mitä ei pysty. Lääkäri meinas alkuun vähän vittuilla, mutta kyllä sekin siitä sitten ymmärsi asian todellisen laidan, kun vastaanotolla kävi tarpeeksi usein. Armeijakielellä sanottuna mulla on tällä hetkellä pysyvä VMTL päällä eli olen koko ajan vapautettu kaikesta fyysisestä=) Toki saan osallistua kaikkeen mihin uskon pystyväni. Urheilu-uran kannaltahan tämä on erittäin ratkaiseva asia, sillä periaatteessa voisin tehdä silleen, että lepään päivät ja treenaan illat, mutta tuskin ihan tommoseksi vedän hommaa missään vaiheessa. Täytyy vaan asennoitua valtion tarjoamaan liikuntaan hyötyliikuntana, josta on hyötyä muutenkin. Helpottunut olen lähinnä siitä, ettei tällä selällä ja näillä polvilla tarvitse lähteä metsään rämpimään.

Armeija on viime aikoina tainnut muutenkin hieman nykyaikaistua, nettiin pääsee periaatteessa päivittäin, uutiset näkee päivittäin ja lehtiä voi lukea myöskin joka päivä. Sinänsä ihan hyvä juttu, koska siviilissäkin tulee seurattua maailman tapahtumia melko tarkasti, joten uutispimentoon jääminen olisi aika rankkaa.

Parin viikon aikana on urheilurintamallakin tapahtunut melko paljon... Ensinnäkin Sledgehammer-sarjasta tuttu Mike Hammer työnsi itsensä jälleen arvokisamitalille, onnittelut Pieksämäelle. Erityisonnittelut länsinaapurin miehen voittamisesta, ko. henkilöhän oli uhonnut ettei Hammerille enää ikinä tule häviämään. Kalevan kisoissakin työnnettiin hyvä kisa, jopa erittäin hyvä kisa. Vielä kun mukana olisivat olleet kisoista erinäisistä syistä poisolleet Kujala ja Vasara niin taso olisi noussut entisestään. Henkilökohtaisesti mieltä lämmitti eniten Arsin nousu jälleen 20 metrin työntäjäksi. Porin kuulakisaa pystyin seuraamaan ensimmäiset neljä kierrosta, joten siitä en ole täysin pimennossa, toisin kuin torstain Lappeenrannan kisasta, josta en tiedä kuin tulokset.

Kalevan kisoja edeltävä Urheilulehti kertoi Arsin olevan kovassa kunnossa, JOS tekniikka osuu kohdalleen.... Eipä tuo hirvittävää asiantuntemusta vaadi, sillä jokainen lajia seuraava tietää, että pyörähtämällä työntävät voivat saada tulokseen parantuneella tekniikalla yli metrinkin lisää. Lajivalmentaja Yrjölä osoitti ko. jutussa taas "asiantuntemuksensa" toteamalla Arsin yrittävän saattaa kuulaa liian pitkään... Mun käsittääkseni tilanne on kuitenkin se, että pitkä saatto on aina hyvä asia, jos sillä kuitenkin pilaa työntönsä niin vika ei ole saatossa vaan asennossa, josta saatetaan. Kalevan kisoissahan Arsin 1. työnnöstä näki heti, että nytten on homma paremmin kohallaan. Ainakin itse näin työnnöt niin, että AH pääsi paremmin vasemmalla jalalla työnnössä mukaan ja pääsi sitä kautta tekemään em. saaton oikeaan suuntaan. En yllättyisi vaikka Arsi olisi Helsingissä paras suomalainen, mutta mitali yllättäisi.

Itse ajattelin tosiaan avata kilpailukauden keskiviikkona Sotilaiden SM-kisoissa Keuruulla. Tavoitteena on tosiaan työntää 15 metriä ja katsoa mille sijalle tuommoinen tulos riittää. Tänään tein ensimmäisen työntötreenin noin seitsemään viikkoon. Seiska lensi huikaisevat 15,20 metriä, joten "aikataulussa" ollaan.... Intin takia jalat on koko ajan melko väsyneet, koska niillä joutuu aika paljon seisoskelemaan. Uskon että keskiviikkoon mennessä pystyisi vielä metrin tuohon tulokseen saamaan. Keskiviikkona kävin kasarmin kuntosalilla vähän kokeilemassa, penkissä irtosi huikaisevat kaksi kolmosta 110 kilolla, joten mitenkään vahva olo tällä hetkellä ei ole....Mutta katsotaan mitä tapahtuu....

Sivun alkuun

13.7.

Allekirjoittanut vastaanotti eilen (12.7. klo 22.35) seuraavanlaisen tekstiviestin Keski-Suomen Rykmentistä.

Lähettäjä: Kurunsaari Mikko

"Alokas Kurunsaaren kroppa erittäin paskana, vaikkei tässä ole vielä hirveitä tehty. Täkäläinen lääkäri ei ymmärtänyt puhetta ollenkaan."

Voitaisiin siis todeta, ettei tunnelmat ole mitenkään hilpeät.

Valmentaja

Sivun alkuun

10.7.

Ote Helsingin MM-kisojen YLEn TV-lähetyksestä miesten kuulantyönnön ajalta:
"Ensimmäisellä kierroksella vuoroon USAn John Godina, mies menee rinkiin, työntää... ja nyt näyttää siltä, että Godina loukkaa polvensa. Tämähän on loistava päivä suomalaiselle yleisurheilulle. Vielä kun viimeisinä työntävät Olsen, Nelson ja Mihnevits loukkaantuisivat tai kärähtäisivät niin tästä tulisi Suomelle loistava päivä..."

Tuommoista ei tietenkään ikinä tule onneksi tapahtumaan... Ainut laji, jota voidaan selostaa tuolla tavalla on Formula 1. Sehän tuntuu olevan laji, jossa ei-suomalaisille voi toivoa mahdollisimman paljon epäonnea, ainakin mikäli kuuntelee liiaksi suomalaisia selostajia. Epäonnistumisten toivominen lajissa, jossa kuolemanvaara on koko ajan läsnä, on mielestäni käsittämätöntä pelleilyä. No täytyy toivoa, että MTV3:lla formuloita selostaisi joskus aikuinen mies, näiden poikien huutamista ei vaan kertakaikkiaan jaksa kuunnella. Olé!

Toinenkin asia tuli mieleeni tuossa tämän päivän kisan aikana. Selostaja Oskari "olematon" Saari hehkutti Raeikkoeista sanoin "tämä mies on yksi maailman huonoimmista häviäjistä", uskomatonta! Kaikkihan tietävät että Kimi on huono häviäjä, mutta ei se minun mielestäni kenessäkään voi olla positiviinen piirre. No Suomessahan nämä Formula-Jumalat saavat eri kohtelun. Totta kai urheilijan täytyy vihata häviämistä, mutta kyllä siltikin voi olla hyvä häviäjä. Ugh!

Sm-viestitkin oli nyt viikonloppuna... Hienoa, että suomalaiset juoksijat voivat tuulettaa edes kerran kesässä. Mielestäni noilla tuloksilla tuommonen stefankoivikkomainen pysähtyminen paikalleen sormi pystyssä maaliviivan jälkeen on aika lailla liiallista touhua. Samaa olisin voinut sanoa T.Evilästä silloin kun tulokset olivat luokkaa 777, mutta nyt kun hyppy kantaa puoli metriä on varaa tuulettaa. Tästä tulikin mieleen semmonen Bond-tyyppinen leffanimi:  "827 - License to Celebrate"

Tämä on hyvä päättää tällä kertaa klassiseen lausahdukseen:

"Näihin kuviin, näihin tunnelmiin"

Sivun alkuun

9.7. Kuulakarnevaalit

Hiljaiseloa on taas ollut tämän päiväkirjan kanssa. Sanottavaahan on aina, mutta sitä ei ihan joka käänteessä saa kirjoitettua.

Kuulakarnevaalilähetys on tossa menossa, ensimmäistä kertaa vuosiin kattelen sitä töllöstä. Ei vaan jaksanut tällä kertaa lähtee tonne pällistelemään, ja kisan tason nähtyäni voi todeta, että eipä tässä hirveitä menettänyt. Paskamaista sinänsä, että YLEllä ei ole halukkuutta näyttää naisten kuulaa, sitä ei näytetty Kuortaneen eliiteistä eikä nyt Kyröskoskeltakaan. Eihän sen taso mitään maailmanluokkaa ole, mutta kyllä se silti TV-kelpoista on.

Villen voittotulos jäi sitten sentin A-rajasta, jolla olisi valinta kisoihin ollut selviö. Kaiken järjen mukaanhan valinnan pitäisi olla selvä tuollakin tuloksella. Jos Villeä ei kuitenkaan valita nyt, niin voi todeta, että byrokratia Suomen Urheiluliitossa on liian voimakasta. Ville on ollut kuitenkin alkukesän selkeästi paras, eikä ole mitään syytä epäillä, etteikö kunto säilyisi.

Sivun alkuun

2.7.

Noniin, juhannus ja juhannuksen jälkeinen viikkokin ovat menneet ilman, että olisin päiväkirjaa kirjoitellut. Täytyy siis nytten niputtaa asioita vähän yhteen. Kuulantyöntörintamalla juhannus oli ehkä odotettua hiljaisempi, suomalaisittain ainoina valopilkkuina Tepan kauden avaus sekä Timpan 20 metrin viivalle pudonnut Keuruun kisan verryttelytyöntö. Ulkomailta uutisia on sen sijaan ainakin hieman enemmän, USA:n tunnetusti kovat mestaruuskilpailut ja MM-karsinnat järjestettiin nimittäin viikko sitten. Pitkästä aikaa kuulantyönnössä on se tilanne, että arvokisoissa USAlla on mukana kiistatta kolme parasta miestä: Cantwell, Nelson ja Godina. Lähelle tosin pääsivät Reese Hoffa, Jamie Beyer sekä Hoffan ja Hunterin risteytys Sheldon Battle.

Juhannuksen ajan yleisurheilusta on tietenkin mainittava Tero Pitkämäen hirvittävä keihäskaari Kuortaneella. Onneksi tämä kaari sai myös jatkoa Pariisin Kultaisen liigan osakisassa. Täytyy toivoa, että Tero onnistuu mahdollisimman hyvin näissä Kultaisen liigan kisoissa, koska keihäs ei suinkaan joka vuosi ole tässä sarjassa mukana. Arvokisojahan on joka vuosi.... ei tosin kotikisoja.

Tänä viikonloppuna on ensimmäinen osa yleisurheilun lajikarnevaaleista, kovimpien tapahtumien ollessa viikon kuluttua. Karnevaalikisoissa on tehty ihan kohtalaisia tuloksia, mutta ei kuitenkaan montaa sellaista, joka vaatisi erityismaininnan. No ehkä Hanna Korellin ja David Söderbergin tulokset ansaitsevat yksittäisen maininnan.

Moniottelijat kilpailevat tänä viikonloppuna Euroopan Cupeissa, miehet ykkösliigassa Jyväskylässä ja naiset Superliigassa.... jossain päin Eurooppaa. Miesten kisassa on mukana kaksi hyvää kaveriani Aki ja Jaska, toivottavasti jätkillä kulkee...=) Samaa voi tietenkin toivoa myös muille kuudelle cupeissa kilpaileville ottelijoille. Mikähän näiden Eurooppa cupien arvostus mahtaa SUL:ssa lopulta olla, siis sekä yksittäislajeissa että otteluissa. Olisi ihan mielenkiintoista tietää miten paljon cupeja arvostetaan esimerkiksi verrattaessa Ruotsi-otteluun, joka on minun mielestäni vahvasti yliarvostettu tapahtuma. Onhan tuommoinen isoille katsojamäärille urheileminen tietenkin urheilijoiden kannalta hienoa, mutta ei sen pitäisi hirveän suuressa arvossa SUL:ssa olla. Ei se kuitenkaan tee Suomesta kovempaa yleisurheilumaata, jos Suomi voittaa kolmihenkisin joukkuein maan, joka on paria viikkoa aiemmin voittanut arvokisoissa 4-5 mitalia Suomen 0-1 vastaan. Tässä lajissa mitalien ja pistesijojen pitäisi ratkaista, eikä sen miten laaja taso on saatu rakennettua. Toki tästä laajasta tasosta voi olal hyötyä menestystä tavoiteltaessa, mutta kuten Ruotsin esimerkki näyttää, ei se välttämätöntä ole. SUL:n bonuksiahan on jo pitkään jaettu Ruotsi-ottelussa pärjäämisestä eli kolmen ruotsalaisen voittaminen maaottelussa on kannattavampaa kuin 9. sija arvokisoissa... Jotenkin tuntuu että jokin mättää... Joku voisi todeta, että jos urheilija on arvokisoissa 9. hän voittaa ruotsalaiset, mutta mitäs jos kyseessä on esimerkiksi kuula- tai keppimies, joka ei lopulta pääse maaotteluun mukaan?

Tänään lauantaina alkaa yksi maailman kovimmista urheilutapahtumista, pyöräilyn Tour de France, jossa USAn Lance Armstrong tavoittele seitsemättä perättäistä kokonaiskilpailun voittoa. Minä olen jo monta vuotta pitänyt tätä hienona tapahtumana, harmi vaan että nykyisellään sen seuraaminen on miltei mahdotonta, kun minulla ei Eurosport näy. Muutaman kerran olen nähnyt amerikkalaisen OLN-kanavan tuottamia lähetyksiä Tourilta, täytyy todeta, että ne ovat miltei parhaimpia urheilulähetyksiä, joita olen ikinä katsonut. Suomessa tämä tapahtuma ei muutenkaan kerää juurikaan mediahuomiota, vaikka mukana on tällä kertaa jopa suomalainen ajaja, Liguigas-Bianci-tallin apuajajana polkeva Kjell Carlström, jonka on huhuttu taistelevan joillain etapeilla jopa etappivoitoista. Toivottavasti kisasta tulee mielenkiintoinen ja toivottavasti jostain päin Internetiä löytyy videopätkää kisasta.

Paperiliiton pelleilytkin sitten viimeinkin loppu. Korkealle jalustalle nämä paperintyöntekijät on tässä maassa päässeet, tuntuu että sille porukalle ei riitä oikein mikään. AamuTV:ssä tuli muutama viikko sitten paperityöntekijän haastattelu, vuosipalkka ko. henkilöllä oli n. 40 000 euroa ja työvuoroja oli viime vuonna ollut 204. Eli joka kerta kun ko. henkilö jaksoi hilata ahterinsa työpaikalle, kilahti n. 200 euroa tilipussiin. Kyllä tuo minusta onkin jo semmosta pohjapalkkausta, että hyvin ymmärtää että porukka lakkoilee;-)

Joitain jäi mainitsematta, ihan varmasti, mutta täytyy sitten lisäillä...


jk.
MTV3:sen teksti-tv:ssä oli viikolla uutinen "Salibandysääntöihin muutoksia", luonnollisesti tuo jäi lukematta, mutta jälkikäteen alkoi mietittymään, että mitä tuo piti sisällään. Onkohan puuhelmet kielletty sählykentillä tästä edespäin...? No tuskinpa vaan, todennäköisesti ne on tullut kaikille pakolliseksi.=)

Sivun alkuun

23.6.

Nonnii, muutaman päivän tauon jälkeen täytyy taas tänne kirjoitella jotain... Sivusto kehittyy ja kävijämäärä nousee, vaikka en siitä todisteita saakaan, kun en ole laskuria saanut toimimaan. Tällä hetkellä tiedossani on, että sivustolla on käynyt ainakin neljä väh. kansallisen tason yleisurheilijaa, joista kaksi ovat jopa olympiaedustajia. Tästä tämä lähtee....

Kuten tuonne vieraskirjan puolelle totesin, monia hyviä jutunaiheita on pyörinyt mielessä, mutta vielä ei ole saanut aikaseksi niistä kunnon jutun juurta. Luultavasti avaan jossain vaiheessa sivulle kolumni-palstan, jonne sitten kirjoittelen näitä ajatuksiani; tämän asianhan voisi todeta yhtä nöyrästi kuin Suomen urheiluliiton kuulantyönnöstä vastaava lajivalmentaja: "Kolumni-palstalla jaan loppumatonta viisauttani teille muillekin." No, meikäläisen viisaudet on nopeasti jaettu=)

Päällimmäisenä noista monista aiheista on kirjoittaa kolumni Ei-maailmanhuipun tai huippulahjakkuuden näkökulmasta siitä, että mikä suomalaisessa yleisurheilussa tällä hetkellä pahiten mättää. Eli miten valmennusryhmiin viimeisten joukossa (joskus aikoinaan) valittu urheilija näkee SUL:n valmennussysteemin. Tätä odotellessa... Voi toki olla, että tuolla ja muilla tulevilla kirjoitelmilla tulee astuttua joillekin varpaille, mutta se on mielestäni pieni hinta siitä (edes pienen pienestä) mahdollisuudesta saada keskustelua aikaan...

Edellisellä kerralla kommentoin jo vähän tuota Gävlen Euroopan cupia, tuo juttu jäi vähäsen kesken, koska en saanut sunnuntaina kirjoitettua aiheesta mitn. No joka tapauksessa Suomen miehet tekivät loistavaa työtä ja lähtivät taas ensi vuodeksi käymään Superliigaan... Toivottavaa tietenkin on, että visiitti olisi pidempikin, mutta tunnustettava tosiasiahan on se, että Suomen yleisurheilu on tällä hetkellä juuri tätä toiseksi korkeimman tason luokkaa. Maanantaina pisti silmään Ilta-Sanomien otsikko koskien kyseistä tapahtumaa, tässä muutaman päivän aikana tuo lehti on jo hukkunut, mutta otsikko oli aiheeltaan tämänkaltainen: "Juoksijoiden johdolla Superliigaan". Melko käsittämätöntä, sanon minä! Kenttälajeista tuli kuitenkin neljä lajivoittoa ja neljä sijoitusta kolmen parhaan joukkoon, joten on vaikea olla samaa mieltä IS:n kanssa. Jos oisin itse tuon lehtijutun kirjoittanut ja saanut ylemmältä tasolta käskyn mainita juoksijat otsikossa, olisi otsikko ollut todennäköisesti: "Juoksijat eivät estäneet Suomen nousua".

Viime kerralla toivoin, että M. Pöyhönen pääsisi juoksemaan satasensa kunnollisissa olosuhteissa, että näkisimme miehen todellisen tason... No, tänään Turussa 10,38 liian kovaan myötäiseen ja luulen, että Turussa on lämpöäkin riittänyt... Eli voinemme julistaa Suomen nopeimmaksi mieheksi jälleen kerran Tommi Hartosen...

Ylihuomenna, tai oikeastaan jo huomenna, on juhannusaatto. Juhannuksenahan yleisurheilukesä on kuumimmillaan, varsinkin tällaisena vuotena jolloin kauden monelta liian aikaisin päättävät Kalevan kisat käydään jo heinäkuun puolessa välissä. Kuulakisoja taitaa olla ainakin kolme juhannuksen aikana: Pudasjärvellä torstaina, Keuruulla perjantaina ja Kuortaneella sunnuntaina. En nyt jaksa asiaa tarkistaa, mutta veikkaan että myös Ikaalisten kisoissa työnnetään kuulaa. Näihin juhannuksen ajan kisoihin liittyy tälläkin kertaa monia mielenkiintoisia aspekteja. Pudasjärvellä kisaavat tämän tiedon mukaan pohjoisen miehet Kujala ja Tihinen... Hirveästi en viiti muiden tekemisiä harjoituskentillä kommentoida, mutta sen voin todeta, että Kujalaiselta on odotettavissa jo toinen yllätys tälle kesää, sen verran kovassa, ja Turkua paremmassa, kunnossa mies tuntuu olevan. Ja onhan Pudasjärven kisa yksi miehen kesän pääkisoista. Tietenkin täytyy aina muistaa, ettäe epäonnistumisiakin sattuu ja siinä tapauksessa ne isot paukut tulevat myöhemmin.

Keuruun kesäkisojen kuulakisassa on yksi mielenkiintoinen piirre: mukana on kaikkiaan viisi arvokisavoittajaa: Olympiavoittaja vuodelta 2000  Arsi Harju, Euroopan mestari hallista vuodelta 2000 Timo Aaltonen, 17-vuotiaiden maailmanmestari vuodelta 1999 Robert Häggblom, 19-vuotiaiden kymmenottelun maailmanmestari vuodelta 1998 ja euroopanmestari vuodelta 1999 Aki Heikkinen sekä poliisien euroopanmestari vuodelta 2002 Antti Rauhala. Näiden lisäksi kisaamassa ovat A-luokkaan tänä vuonna palannut Tomi Nissinen sekä ottelija Teemu Rautiainen(, joka muuten saattaa olla Pohjoismaiden mestari ottelussa, mutta ei nyt venytetä tuota arvokisavoittaja-käsitettä) enempää...
Henkilökohtaisesti suurin mielenkiinto kohdistuu alkukaudesta jäässä olleisiin Harjuun ja Häggblomiin ja siihen saavatko he jo työntönsä niille lukemille, joihin tänä kesänä pyrkivät. Myös yksi Suomen urheiluhistorian aliarvostetuimmista arvokisavoittajista T.Aaltonen on aina mielenkiintoinen nähdä ringissä...

Eikä tuota jännitystä Kuortaneen kisastakaan puutu siitä pitävät huolen ennen kaikkea kolmikko Olsen, Tiisanoja ja Reinikainen, tietenkään olympiavoittajaa unohtamatta. Henkilökohtaisissa arvioissa Tanskan Olsen on yksi suurimpia suosikkeja Helsingin MM-kisaan ja nyt on mielenkiintoista nähdä miten vahvasti Eurajoella työntänyt Tiisanojaa pystyy haasteeseen vastaamaan. On myös mielenkiintoista nähdä melkein-naapurinmies Reinikaisen avaus.

Monissa yhteyksissä on sprekuloitu 20 metrin kerhon seuraavaa jäsentä, veikkaan, että juhannuksen jälkeen tiedämme jo aiheesta enemmän; välttämättä uutta jäsentä ei vielä saada, mutta luulen, että monien näkemykset aiheesta voivat selkeytyä. Tällä hetkellähän näyttää että seuraava rajan ylittäjä on joku kolmikosta Vasara, Häggblom, Kujala. Tosin allekirjoittanut, ja todennäköisesti myös ainakin Laihian mies, ovat sitä mieltä, että ko. miesten on työnnettävä raja tänä kesänä, jos joku heistä aikoo olla seuraava 20 metrin mies.

Tälläkään kertaa ei riitä energia muista asioista kirjoittamiseen, mutta kyllä sekin aika vielä tulee...

Hyvää juhannusta jo näin etukäteen...

Sivun alkuun

18.6.

Tänä viikonloppuna kilpaillaan yleisurheilun Euroopan cupeissa. En kyllä ymmärrä ollenkaan YLEn ratkaisua näyttää Superliigaa kanavillaan eikä ollenkaan Gävlen ykkösliigaa, johon Suomi osallistuu. Ilmeisesti tässä on ns. viisaammat pähkäillyt tällaisen ratkaisun kannattavaksi. Suomalaisittain kisa alkoi loistavasti, lajivoittoja ja tärkeitä venymisiä tuli useita. Ennen huomisia kiekkoa ja keihästä Suomella on miesten heitoissa jo tutuiksi tulleet täydet pisteet, toivottavasti tahti jatkuu samanlaisena huomenna. Luulen tosin että Tompurin voitto kiekossa on kovan työn takana, vaikka mies Eurajoen perusteella kunnossa onkin, Virolla on nimittäin asettaa edustajakseen maailman tuorein 70 metrin heittäjä Gerd Kanter.

Viime vuosinahan Suomen mahdollisuudet Euroopan cupissa ovat menneet käytännössä hyppääjien huonoihin esityksiin. Tänä vuonna ongelmakohta taitaa siirtyä (jälleen kerran) juoksuradalle, niin vahvaa työtä tekivät herrat Evilä ja Frösen tänään. Toki täytyy todeta, että Heikkilän, Hammin sekä Pöyhösen sijoitukset olivat tänään erittäin hyvät. Melkein jo toivoisi, että Pöyhönen pääsisi juoksemaan paremmissa olosuhteissa eikä vain alituiseen vastatuuleen. Tosin, minulla on sellainen tuntuma, että ei tommonen n. 10,80 ole noihinkaan olosuhteisiin missään mielessä hyvä aika.

Naistenkin cupissa etenkin Karvisen ja Mykkäsen suoritukset olivat erittäin hyviä.

Kyllä tämä nettisivujenkin teko osaa olla välillä vaikeaa, niin kuin kaikki näiden perhanan koneiden kanssa. Ehkä tämä joskus tästä muotoutuu semmoiseen muotoon kuin tämän olen suunnitellut....

Sivun alkuun

16.6.

Hyvä lukija! (Toivottavasti jossain vaiheessa voi käyttää monikkomuotoa)

Tämä on nyt sitten tämän päiväkirjan ensimmäinen tekstipätkä. Monesti olen kuullut, että nämä nettipäiväkirjat ovat kovassa huudossa nykyään. Tästä huolimatta en ole eläissäni semmoista lukenut, joten en ole ottanut mallia mistään. Tämän päiväkirjan tarkoituksena ei ole kertoa tarinoita omasta elämästä; ketään tuskin kiinnostaa, että olenko syönyt aamulla ennen vessassa käyntiä vai vasta jälkeen. Tässä päiväkirjassa tulen kirjoittamaan asioista, jotka minua milloinkin sattuvat kiinnostamaan. Omasta elämästäni voin tokia kertoa kaikki merkittävät asiat sekä tietenkin urheilemiseen liittyviä asioita. Tapahtumat eivät välttämättä aina käsittele kyseisen päivän asioita, vaan asioita, joista on jotain sanottavaa.

SUL:n puheenjohtaja Ilkka Kanerva on jälleen kerran ollut uutisissa. Ike tuntuu olevan vireessä vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Ei se kuitenkaan tainnut ihan eilispäivä olla, kun Ikeen yhdistettiin nimiä kuten Pauliina Lunna, Paula Koivuniemi tai vaikkapa Laila Snellman. Ikehän myös kertoili IS-Veikkaajassa, että jotkut suomalaiset yleisurheilijat olisivat kysyneet Kanervalta lupaa dopingin käyttöön. Tiedä sitten onko tuossa jutussa mitään perää vai yrittääkö Ike vain vahvistaa asemaansa dopingin vastaisena taistelijana.

Eilisissä Eurajoen tähtikisoissa tuli hyviä tuloksia herroilta Tiisanoja ja Tompuri. Hyvä homma, että alkaa A-rajatkin paukkumaan. johan tässä alkaakin olla kyllästynyt tuloksissa esiintyvään alaviitteeseen "tulos ylittää SUL:n maakohtaisen tulosrajan" Iltalehti listasi jopa Tompurin ja Tiisanojan "Päivän leijoniksi", hyvä näin sillä edellisen kerran kun nämä herrat yhdessä mainittiin niin taidettiin olla "Päivän lammas"-osastolla.

Tampereen eliittikisoissa lukiossa samaan aikaan kanssani pari vuotta ollut Hanna Mikkonen hyppäsi korkeuden SE:n. Onnittelut siitä hänelle!

Kesä ilman jalkapallon arvokisoja tuntuu aina melko tylsältä. Onneksi kuitenkin Urheilukanava ja YLE24 paikkaavat näyttämällä Confederations Cupia sekä nuorten MM-kisoja. Omasta mielestäni Urheilukanavan jalkapalloselostaja Tuomas Virkkunen on tällä hetkellä yksi parhaista suomalaisista urheiluselostajista. Harvinaisen kova innostuneisuus sekä uskomattoman laajat taustatiedot pelaavista joukkueista lisäävät kummasti katselunautintoa. Harmi sinänsä, että Urheilukanavan yleisurheiluselostajista ei voi sanoa samaa, harvoin on huomannut yleisurheiluselostajien olevan yhtä pihalla. Noh, onneksi parin viikon päästä legendojen legenda Mauri Myllymäki pääsee ääneen, kun Nelosen yleisurheilulähetykset alkavat.

Jalkapallossa tapahtuu edellämainittujen turnausten lisäksi tietenkin siirtomarkkinoilla. Huhujen mukaan kotoiseen Englannin valioliigaan on jälleen tulossa tukku huippupelaajia ympäri maailmaa. Taitaa Canal+:n hankkiminen tulla meikäläiselle ajankohtaiseksi hyvinkin pian. Yksi mielenkiintoisimmista siirroista, joka jalkapallomaailmassa on viime aikoina tapahtunut on Chelsean keskikenttäpelaaja Scott Parkerin siirtyminen Newcastlen riveihin. Mieshän jumittui paljolti loukkaantumistensa takia Öljy-Romanin tiimin vaihtopenkille. Potentiaalia tässä miehessä kuitenkin pitäisi olla, mielenkiintoista nähdä, että mitä tapahtuu....

Urheilun ulkopuolisia asioita en ole hirveästi ehtinyt seuraamaan, kai silläkin rintamalla on jotain tapahtunut. No sen verran on toki tullut seurattua, että tiedän Michael Jacksonin saaneen vapauttavan tuomion. Ottamatta sen kummemmin kantaa tähän tapaukseen, heitän rohkean veikkauksen: Michael Jackson tulee vielä tekemään loistokkaan come-backin....

Urheilun ohella tykkään myös esimerkiksi elokuvista sekä PC- ja PS2-peleistä. Näin ihan tällä minuutilla mainoksen uudesta Medal of Honor -pelistä, näytti melko hyvälle paketille....

Tässä tämä tällä erää....

Sivun alkuun


Takaisin etusivulle