Otetaanpas välillä kenttälajien maksimointi käsittelyyn aloittaen (sivuston sisällön vastaisesti) hyppylajeista.

   
Pituus: Evilän Tommi, Simon Sundsten, Niklas Rorarius (kotiinjäävä varamies Kenneth Kastren)

 
Kolmiloikka: Johan Meriluoto

 Korkeus: Osku Torro, Heikki Taneli, Oskari Frösen

 Seiväs: Mikko Latvala, Matti Mononen, Vesa Rantanen

 
Pituushyppy on Kalevan kisoissa sellainen helmi, jota harvoin näkee Suomessa! Peräti neljän vaalean viikinkipojan pakarat pöllyttävät Harjun legendaarisen hiekkakuopan hiekkaa yli kahdeksan metrin päässä ponnistus paikasta! Tuulimittarin lukijan huulilla on kuitenkin koko kisan ajan sellainen viehkeä hymy, että se pistää oraakkelinkin mietteliääksi alle 2 metrin tuulilukemista. Pääasiahan kuitenkin on, että täysi laidallinen suomalaishyppääjiä saadaan mukaan Silja Linen kannelle!

Kisoissa suomalaiskolmikko jatkaa hyviä suorituksia. Karsinnassa taso ei ole kaksinen ja sehän sopii meidän poikien lihaksille. Koko kolmikko selviytyy finaaliin Sundsten viimeisenä tuloksella 791.

Finaalipäivänä suomalaiskannattajien joukossa on käsin kosketeltavasti jännittynyt tunnelma. Sieltä löytyy Pirkkoa ja Perttiä, jotka kaikki veikkaavat menestystä Suomen ”voittamattomaksi armadaksi” nimetylle pomppu-ukkojen joukolle. Katsomoon on saapunut Tuomiojan johdolla valtion ylintä johtoa. Taitaa siellä olla Steniuksen pellavapääkin yleisön seassa ja tietysti Myllymäen Mauri verestämässä omia Ruotsi-ottelu muistojaan naapurimaan Gustafssonin kanssa.

Finaalissa oikukkaat tuulet tekevät vauhdinjuoksuista ongelmallisia ja ennen kolmatta kierrosta ollaankin tilanteessa, jossa kenelläkään suomalaisista ei ole tulosta! Omat kannattajamme vuodattavat hikipiskoja ja taitaa siellä olla kyynelkin muutaman fanaattisen silmäkulmassa! Nyt on tiukat paikat. Evilän Junnu heittää katsomosta tiukkaa neuvoa pojalleen, joka hoitaakin tilanteen mallikkaasti hypäten 813 ja katsomossa huokausten aalto kiertää sekä tunnelma vapautuu. Seuraava jännityksen paikka on Rorariuksella. Katsomossa kädet punoittavat jo taputuksista. Hirvittävän kova vauhti ja ponnistus. Yli kahdeksan metriä, mutta minkä värinen on lippu? Kauan kestää. PUNAINEN! No maailman miehen tavoin Niklas kiittää yleisöä ja on kuitenkin monen ongelmallisen vuoden jälkeen tyytyväinen saavuttamaansa finaalipaikkaan. Hyvä Nikke! Simon on seuraavana vuorossa. Monessa liemessä keitetty Sundsten  tekee loistosuorituksen ja lunastaa lupauksia hyppäämällä tiukassa paikassa 815 ja siirtymällä Evilän edelle. Tässä hypyssä on tuulta +3,2 m, mutta tähän kisaan se kelpaa mainiosti!

Tilanne on muuttumaton ennen viimeistä kierrosta Suomen kaksikko on n. 10 sentin päässä  mitalista. Kärkeen on Tommilla 16 senttiä. Juhani Evilä siellä jo keittelee käämekeittojaan, kun Tommin viimeinen suoritus tulee vuoroon. Hirvittävän kova vauhti. Katsomossa on lakit tippua päästä. Ponnistus. Sulava ilmalento. Alastulo. Pitkä hyppy. Siellä penkillä italialainen kisan johtaja sukii kutrejaan jo varmana voitosta, kunnes tulos räjähtää katsojien näkyviin 835! 835!  Uusi Suomen ja pohjolan ennätys! Onko kuunaan nähty tällaista kilpailijaa! Islannin kollegat haastattelupaikalla jo rutistavat Suomisen Tapsaa niin, että korvikset ovat paukahtaa irti. Nyt täytyy puhaltaa pitkään.

Simon ei onnistu parantamaan tulostaan viimeisellä. Hieno suoritus kuitenkin SFI:n pojalta! Viimeinen hyppy on jo laskeutunut makaronimaan pojan odotellessa malttamattomana mittausta.

8.........3...........4! Katsomossa tunnelma nousee toisiin sfääreihin! Taas se meidän Tommi teki sen! Niin vaikea kausi takana ja tällainen kiitos! Ei tähän sanat riitä.

 
Kolmiloikassa Meriluoto saa paikan kisoihin Kalevan kisojen jälkeen perustuloksella 16.80. Kuitenkin esitys on jo parempaa  kuin aikoihin. EM-karsinnassa Johan ponnistaa tarkalleen saman tuloksen, kuin Jyväskylässä ja selviää yhdentenätoista finaaliin. Finaalissa Porvoon kokenut loikkajättiläinen yltää jälleen kerran lähelle Pertti Pousi ennätystä venyttämällä 16.93 ensimmäisellään ja jälleen ollaan kotikatsomoissa odottavalla kannalla. Jokohan se vihdoinkin kaatuu? Ennen kolmatta hyppyään Juuhhan on 9. huipputasaisessa kilpailussa. Rennon letkeä vauhti meriluotomaiseen  tyyliin. Hop-step-jump ja hiekka pöllyää kaukana! Tuon täytyy olla 17.20! Mutta mitä naapurimaan Anders siellä lipun varressa tekeekään nostaessaan punaisen lipun?! Hetken Johan raivoaa mittauskalustolle, mutta nähtyään hidastuksen suurelta videotaululta tyytyy sitten kohtaloonsa. 2 senttiä yli. Valitettavasti.  Hieno comeback kärkikarkeloihin kuitenkin tuo yhdeksäs sija!

 
Korkeushypyssä on miesmuistiin ensimmäinen kerta, kun meillä on kolmen karpaasin täysi iskukykyinen joukkue mukana. Oskut ja Heikki lähtevät hyvin sujuneen kesän jälkeen luottavaisin mielin karsintaan. Käy niin ,että taso karsinnassa nousee varsin kovaksi, sillä 225 täytyy ylittää ensimmäisellään. Oskari ja Heikki liitelevät leikitellen yli vaaditun rajan, mutta Oskulla ennätystä sivuava ylitys tulee vasta toisella yrityksellä ja valitettavasti JKU:n mies joutuu seuraamaan finaalia katsomosta Isolehdon vierestä. Pää pystyyn Osku! Ensikertalainen sivuaa ennätystään arvokisakarsinnassa! Se on hatunnoston arvoinen temppu!  

Karsintojen ja viime vuoden MM-kilpailujen perusteella voidaan odottaa tasaista finaalia, jossa suomalaisilla on oma yllätys mahdollisuutensa! Frösen takeltelee alkukorkeuksissa, mutta terävöittää otettaan kun rima nousee. Tanelilla sen sijaan kulkee, sillä Turun Sotomayor ylittää korkeuden toisensa jälkeen ensimmäisellään! Rima nousee. 230 ja vuoroon Frösen. Nyt liikutaan jo kilpailun kärkisijojenkin kannalta ratkaisevissa korkeuksissa. Joustava vauhti, kuin gaselli lähestyy Oskari rimaa. Ja kerta kaikkiaan millainen ylitys! Tuonnehan mahtuisi  ruotsalainen oluttuoppi riman ja miehen väliin! Hidastettuna voimme nähdä Isolehdon eläytyvän suoritukseen katsomossa niin että Oskarin pudotessa patjalle on Juhakin noussut kolme penkkiriviä ylemmäs! Teneli pelaa kovaa peliä ja siirtää kaksi yritystä 232:een, kun ei ensimmäisellä onnistu. Ei pojan päätä paljon palella!

Mukana 232 korkeudessa on enää 4 kilpailijaa ja kun se selviää suomalaisten miehittämälle korkeuspäädyn katsomolle on riemu jälleen kukassaan! Mitali on varma! oskari on siinä kiinni, mutta Heikilläkin on vielä mahdollisuutensa. Ruotsin Holm pudottaa riman kolmesti. Samoin käy valitettavasti Tanelille. Jälleen kuitenkin kunniakas pistesija sinivalkoisille! Frösen kokoaa itsensä kahden heikomman yrityksen jälkeen ja selvittää uuden maamme ennätyskorkeuden rimaa hipoen. Ja siellä Oskari jo kiertää Kinnusmaisesti rataa villisti juhlien! Suomalaiset ovat riemuissaan, mutta vielä on yksi kivi raivattavana tieltä eli viime vuoden ukrainalainen maailmanmestari., joka on ollut jälleen itse varmuus. Katsomossa ollaan jälleen tulisilla hiilillä ja peukut ja varpaat ovat pystyssä Oskarin puolesta. Suurin osa on jo silmänsäkin sulkenut. Kova kiihdytys ja ponnistus. Rima heiluu. Katsomo pidättää henkeään ja räjähtää juhlimaan riman pudotessa kannattamiltaan! Taas menestystä Suomeen! Jo on aikoihin eletty. Naapurimaan pikkutytöt kiljuvat mainosaitojen vieressä suosikkinsa nimeä! Uskari –huudot kiirivät kimeästi ympäri katsomon länsinaapurin tytärten hullaannuttua meidän mieheen täysin! Pihlakosken hymy on herkässä katsomossa, eikä yksikään meikäläinen voi piilotella tyytyväisyyttään!

 Seipääseenkin saamme iskukykyisen ryhmän, jonka kärkinimenä ehdottomasti on rämäpäinen Matti Mononen, jolla on mahdollisuudet vaikka mihin. Latvala ja Rantanen täydentävät joukkueen. Karsinnassa taso ei nouse kovaksi, mutta suomalaiset ovat varmassa kunnossa ja selviytyvät mitalikamppailuihin ilman suurempia sydämen tykytyksiä.

Finaalissa Rantanen aloittaa riskillä 540 ja ylittää sen , mikä kuitenkin jää hänen tuloksekseen. Tulos riittää kuitenkin  seitsemänneksi ja konkari voi olla tyytyväinen kisaansa! Latala tiputtelee rimaa oikein olan takaa alemmissa korkeuksissa. Taitaa Mikko olla harjoitusta tekemässä. Kuitenkin jo rutinoitunut Haapajärven kiila onnistuu taituroimaan yli 560:estä ja sijoitus on 5. Mikä on omiaan täydentämään loistavaa suomalaispäivää!

Mitali killuu Monosen Matin silmissä hänen saapuessaan kentälle. Isä Markku on itse varmuus katsomossa ja tyynesti ottaa vastaa kyselyjä poikansa vireestä. Matti on Lappeenrannan eliitissä ja Kalevan kisoissa saanut ajettua uudet jäykemmät seiäät sisään ja hypyt ovat todella ilmavia. 575, jonka Matti ylitti jo Jyväskylässä ylittyy toisella. Nyt Mattia ei tunnu pysäyttävän mikään! 580 ja uusi ennätys. varaakin jää vielä vaikka kuinka. 580-kerho on saanut toisen suomalaisen! Mukanakisassa on enää Saksan ikijäärä Lobinger, joka ylittää 585 rimaa hipoen, mutta pitää tällä kertaa jäät pöksyissä ja pöksyt jalassa, sillä niin varmassa kunnossa Imatran pikkujättiläinen on ollut. Matti kuitenkin tiputtaa 2 kertaa ja on pakotettu nostamaan riman 590:een. huimia lukemia suomalaisittain! Vaikka stadionilla on lukuisia pettyneitä Alhaji Jeng faneja, niin syttyy Göteborg kannustamaan viikinkiä tämän viimeisessä hypyssä. Rauhallinen keskittyminen ja tuultakin nopeampi vauhti. Seiväs kuoppaan. Matti nousee jo riman yli, mutta huokausten aallon kiiriessä stadionilla on seurauksena pudotus rintalihaksilla. Sääli. Mutta ei meidän Matti tästä masennu vaan heittää voltin taaksepäin ja lähtee kunniakierrokselle yhdessä Lobingerin, joka viimein saa täyttymyksen pitkälle uralleen! Niin se vain on hyvät ihmiset, että Suomessa Matit on luotu lentämään!

 
 
Kalmavirran oraakkeli