Updated 18.07.2005

Alkuun Home

Suomen Hippos r.y. on suomalaisen raviurheilun ja hevoskasvatuksen valtakunnallinen keskusjärjestö. 

Hevosen värit ja merkit

Suomen Hippos r.y:n 1970-luvulla laatima hevosen värin määritysohje.
Julkaistu Suomen Hippos r.y:n luvalla.

Ohje perustuu ilmiasuun (fenotyyppi) koska 1970-luvulla värigenetiikkaa oli vielä kehittymätöntä. 

Ulkoasu vastaa alkuperäistä siinä määrin kuin se on tyylimäärityksin toteutettavissa. Ilmeiset kirjoitusvirheet on korjattu.

 

A Yksiväriset 
B Sekaväriset 
Merkit


Hevosten värit ja merkit

Karvapeitteen ja peitinkarvojen perusvärin perusteella hevoset jaetaan yksi- ja sekavärisiin.

 

A. Yksiväriset

I Rautiaat (rt) karvapeitteen perusväri eri vivahteinen ruskea tai punertavan ruskea, jouhet samanväriset tai vaaleammat, eivät koskaan mustat. Tummuusasteen mukaan rautiaat jaetaan seuraaviin alaryhmiin, mutta voidaan käyttää myös pelkkää rautias-väriä vaalean ja tummanrautiaan välillä.

1. vaaleanrautias (vrt) vaaleanruskea, ei punertava, vaalenee alaspäin, jouhet tavallisesti perusväriä vaaleammat, liinahtavat tai liinakko.

2. vaaleanpunarautias (vprt) yläosaltaan punertavan ruskea, alaosa ja jalat, varsinkin reisien sisäpuolelta vaaleneva, jouhet usein perusväriä vaaleammat, liinahtavat tai liinakot.

3. punarautias (prt) punertavan ruskea, kuten ketun tai suomalaisen pystykorvakoiran selkäväri, jouhet samaa väriä tai vaaleammat.

4. tummanpunarautias (tprt) tummanruskeanpunainen, kuten tummunut kupari, jouhet usein samaa väriä.

5. tummanrautias (trt) tummanruskea, kuten maksa, kuusen kuori, ruostunut rauta.

6. sysirautias (sysrt) sysihiilen värinen, miltei musta, jouhet ruskehtavat tai harmaat.

7. savakkorautias (srt) vaalean tai tumman harmahtava saven värinen, useimmiten siima, harmahtavat tai kulojouhet.

8. kulorautias (klrt) epämääräisen ruskea, harmaaseen vivahtava, usein papumus, hamppu- tai kulojouhet. Kulorautias kesällä vaaleampi, talvella tummempi.

9. kanelinrautias (krt) erivivahteisen ruskea, tai punaisen ruskea, kanelinvärinen, tummat miltei mustat jalat, mutta vaaleat tai harmahtavat jouhet.

Jouhista käytetään seuraavia nimityksiä ja ne on mainittava rautiaitten ryhmässä, mikäli jouhien väri poikkeaa perusväristä.

Liinakko (lkk), vaaleat tai valkoiset, oljenväriset jouhet.

Liinahtava (lht), perusväriä vaaleammat, vaaleanruskeat.

Hamppujouhet (hpjh), harmahtavat tai harmaat, hopeanharmaat jouhet.

Hamppuharja (hphja), vain harja hopeanharmaa.

Kulojouhet (kljh), tummanharmaat jouhet, mutta päällimmäiset, etenkin latvoiltaan vaaleammat.

Rautiaan hevosen varsakarva on syntyessään selvästi rautias, useimmiten hyvin vaalea, vasta sen lähdettyä tulee varsinainen perusväri näkyviin.

II Ruunikot (rn), erivivahteisen punaisen ruskea, jouhet aina mustat, jalat mustat tai tummat, usein siima.
Ruunikot jaetaan tummuusasteen mukaan seuraavasti:

1. vaaleanruunikko (vrn), vaaleanruskea perusväri, kuten vaaleanrautiaalla, usein jauhokuono.

2. punaruunikko (prn), punainen tai punaisenruskea perusväri.

3. tummanruunikko (trn), kyljiltä ja vatsapuolelta ruskea tai tummanruskea, selkäpuolelta tummempi osaksi musta.

4. mustanruunikko (mrn), perusväri miltei musta, mutta päässä ja kupeissa ruskeaa.

Tummanruunikko on syntyessään selvästi ruunikko.

III Mustat (m), karvapeite haalahtavasti tai selvästi musta, jouhet aina mustat.

1. hiirakko eli vaaleanmusta (vm), harmahtavan musta perusväri, kuten hiirellä tai variksella, joskus käytetään nimeä variksenmusta.

2. kulomusta (klm), ruskehtavan musta, aivan kuin kulon polttama.

3. musta (m), perusväri kauttaaltaan musta, kiilloton, käytetään myös sysimusta nimeä.

4. kiiltomusta (km), täysin musta, kiiltokarvainen.

Syntyessään musta on väriltään hiirakko.

IV Hallakot, kellertävän harmaa, eri vivahteinen perusväri, sisältä tummat tai mustat, päältä vaaleammat jouhet, päällysjouhet usein samaa väriä kuin karvapeite, aina siima, joka kulkee harjasta häntään. Luonnon roduilla tavallinen pysyvä väri, jalostetuilla roduilla harvinaisempi.
Voidaan erottaa seuraavat värit:

1. ruunihallakko (rnh), jonka pääväri on vaalean ruskea, mutta jalat tummat sekä jouhet mustat, päältä vaaleammat.

2. petrakko eli petrahallakko (prth), vaalean harmaa peuran tai poron värinen.

V Voikot (vkk), karvan väri voin väriä muistuttava keltainen, jouhet pääväriä vaaleammat, usein herasilmä ja valkokaviot.

VI Valkoiset, karvapeite valkoinen, ihon väri vaaleanpunertava, kaviot valkoiset. Tämä ns. albinoväri on erittäin havinainen.

 

B. Sekaväriset

VII Kimot, karvapeitteessä erittäin runsaasti valkoisia karvoja perusväriin sekoittuneena. Valkoinen väri erottuu varsin selvästi. Usein kimot vaalenevat vanhetessaan. Kaulassa, päässä ja jalkojen alaosassa perusväri on parhaiten nähtävissä. Kimoja on eri väriryhmissä.
Tavallisimpia ovat:

1. rautiaankimo (rtkm), rautiaan perusväri.

2. ruunikonkimo (rnkm), ruunikon perusväri.

3. harmaa eli mustankimo (hkm tai harmaa), perusväri musta tai tummanharmaa, usein papumus, jouhet mustat tai harmahtavat, samoin pää ja jalat.
Voidaan erottaa tummanharmaa (t.harmaa).

VIII Kirjavat, karvapeitteessä suuria epäsäännöllisiä valkeita läikkiä perusvärin ohella. Valkoisen ja perusvärin raja on jyrkkä. Perusvärin mukaan voidaan erottaa:

1. rautiaankirjava (rtkj)

2. ruunikonkirjava (rnkj)

3. mustankirjava (mkj)

 

Merkit

Rautiaitten yhteydessä mainitaan jouhien väri, mikäli se poikeaa perusväristä. Rungossa esiintyvistä väreistä mainittakoon
siima (sm), selässä hyvin näkyvä tummempi juova, hallakoilla usein ruskea. Siima on hallakoilla aina, ruunikoilla ja savakoilla usein.
Rungossa voi esiintyä valkoisia karvoja, sekakarvoja (sek), niitä voi olla vähän tai paljon.
Valkoisten karvojen muodostama pieni täplä on valkea luomi (vtpl), ja jos siinä on lisänä perusväriä, sanotaan sitä kimoluomeksi (lmi), tummempi täplä on tumma luomi (mli).
Perusvärissä varsinkin kesällä esiintyy tumman renkaan rajoittamia pyöreitä täpliä, jolloin käytetään nimitystä papumus (pap).
Rungossa ja muuallakin voi olla tummia, valkeita tai kimoläsikiä.
Tämän jälkeen tarkastetaan pään merkit. Tähti (ti), on valkoinen täplä otsassa. Se voi olla kooltaan pieni ja muodoltaan erilainen.
Tähden aihe (tia), pieni tähti (pti), iso tähti (iti), kapea tähti (kti), vino tähti (vti), epäsäännöllinen tähti (eti), rengastähti (rti), pyrstötähti (pti), puolikuunmuotoinen tähti (pkti), kimotähti (kmti).
Piirto (pt) on otsasta kuonoon ulottuva kapea korkeintaan 2 cm leveä valkoinen juova.
Piirronaihe (pta) on ryhmä valkoisia karvoja juovan muodossa, mutta niin vähän, ettei synny yhtenäistä valkoista juovaa.
Tähtipiirto (tipt), tähteen yhtynyt piirto.
Puolipiirto (ppt), otsan ja kuonon välissä sijaitseva piirto,
huuliin asti ulottuva piirto (lpt),
katkonainen piirto (ktpt), otsapiirto (opt), kuonopiirto (kpt), kimopiirto (kmpt).
Laukki ja läsi (lsi) on piirtoa leveämpi valkoinen juova.
Sijainnin mukaan erotetaan
otsalaukki (olsi), kuonolaukki (klsi), huuliin asti ulottuva laukki (llsi), kimolaukki (kmlsi), kun valkoiseen on sekoittunut sekakarvoja, epäsäännöllinen laukki (elsi), valkopää (vpää), kun valkoinen ulottuu poskille yli silmien tai yli sierainten.
Pilkku (pku) on sierainten välissä tai ylähuulessa oleva valkoinen täplä. Usein sekoitetaan pilkku tähteen, pkua on pilkun aihe.
Jänispilkku (jpku) on alahuulessa oleva vaalea tai valkoinen täplä.
Ylähuuli valkea (yhv) tai osa ylähuulta voi olla valkea, samoin alahuuli valkea (ahv), tai osa tai puolet alahuulesta valkea.

Ruunikoilla, varsinkin vaaleanruunikoilla on usein jauhokuono (jhkn). Silmät, varsinkin leveän läsin omaavilla ovat usein herasilmät (hrs), joko toinen tai molemmat, joten lyhennykset voivat olla mhrs, ohrs, vhrs.
Jaloissa on usein valkoisia merkkejä ja ne luetellaan ensin etujalosta sitten takajaloista, mutta mikäli samoja merkkejä on eri jaloissa mainitaan ne yhdessä.
Sukka (sk), on valkoinen osa jalassa. Niitä erotetaan korkeuden ja sijainnin mukaan seuraavasti:
vuohissukka (vsk), puolisukka (psk), ulottuu korkeintaan säären puoliväliin, korkeasukka (ksk) yli puolensäären ulottuva. Sukka voi olla särkynyt sukka (srsk), se voi olla etu- tai takapitkä. Kavion raja (rv) voi olla valkea, tai ulkoraja (ulkosepel) valkea (urv) tai sisäraja (sisäsepel) valkea (srv), tai kavion kanta valkea (ktv). Kaviot voivat olla valkeita, valkokavio (vko), tai ne voivat olla kirjokavioita (kjko), kun suurin osa kaviosta on vaaleaa sarveisainetta. Kaviossa voi olla myös valkeita juovia, juovakavio (jvko).
Värit luetellaan yleensä seuraavassa järjestyksessä:
Perusväri, jouhet, siima ja muut merkit, papumus, sekakarvat, luomet, pään merkit ylhäältä alaspäin, etujalkain ja takajalkain sekä kavioitten merkit. Esim. lyhennyksiä käyttäen:
Prt lht sma sek lmia rungossa tipt pku jpu mej vsk ja vkot, otj psk ja vko, vtj kjko. Luetaan: punarautias, liinahtava, siima, sekakarvoja, kimoluomia rungossa, tähtipiirto, kuonopilkku, jänispilkku, molemmissa etujaloissa vuohissukat ja valkokaviot, oikeassa takajalassa puolisukka ja valkokavio, vasemmassa takajalassa kirjokavio.
Suomenhevoset ovat yleensä rautiaita, ruunikoita tai mustia. Lämminveriset ravihevoset mustia, ruunikoita, rautiaita tai kimoja, viimeksimainituista lähinnä harmaita. Poneissa on edellä mainittujen värien lisäksi runsaasti hallakoita. Yleensä perusväri on selvimmin havaittavissa harjan alta. Vaikeimmin eroteltavia perusväreiltään lienevät mustanruunikko ja kulomusta.

© Suomen Hippos r.y.

 

TOP OF PAGE