Omakuva vuodelta 1991
Heli Kuparinen Taidemaalari

Teoksia

Maalauksia myytävänä Helsingin taiteilijaseuran taidelainaamossa.

Curriculum

Opinnot

1985
Ylioppilas, Torkkelin kuvataidepainotteinen lukio
1986–87
Limingan kansanopiston taidekoulu
1987–89
Nordiska Konstskolan
1989–93
Kuvataiteen kandidaatti, Kuvataideakatemia
1993–95
Kuvataiteen maisteri, Kuvataideakatemia

Yksityisnäyttelyt

1992
Kuvataideakatemia, Helsinki
1993
Lopputyönäyttely, Kuvataideakatemia, Helsinki
1995
Jyväskylän talvi
1996
Seitsemän jättiä, Galleria Pintura, Helsinki
1999
Grand Tour 99, Galleria Becker, Jyväskylä (Jyväskylän taiteilijaseuran kutsunäyttely)
2002
Toi stoori, Stoan galleria
2003
Sankareita ja sivullisia, Porvoon Taidehalli
2005
Maalauksia leluista, Lasten ikioma galleria, Helsinki
2008
Zäkkärä, Malmitalon galleria, Helsinki
2015
Marie et Maximilien, l'Institut français de Finlande, Helsinki
2015
Nykynainen ja yksisarvinen, Galleria Rikhard, Helsinki

Yhteisnäyttelyt

1988
Pohjoismaisen taidekoulun (Nordiska Konstskolan) galleria, Kokkola
1988
Pohjoismaisen taidekoulun opiskelijoiden yhteisnäyttely, Kokkolan Taidehalli
1993
Nuorten 46. näyttely, Helsingin Taidehalli
1994
Nuorten 47. näyttely, Helsingin Taidehalli
1995
Lumo – matka Itä-Karjalaan, Kuvataideakatemian galleria
1996
Sokeripala, Oulun taidemuseo
1997
Sokeripala, Myyrmäkitalo, Vantaa
Sokeripala, Joensuun taidemuseo
Sokeripala, Hämeenlinnan taidemuseo
1998
Sokeripala, Uusikaupunki
2002
Planeetta ja Baldakiini, Galleria Borey, Pietari
2006
Érotique, Galleria Katariina, Helsinki
2007
Omakuva, Galleria Rantakasarmi, Helsinki

Kokoelmat

l'Institut français de Finlande, Nordiska Konstskolan, yksityiskokoelmat

Jäsenyydet

Taidemaalariliitto, Helsingin Taiteilijaseura

Opetustehtävät

1996
Yleisradion kuvataidekerhon opettaja
2008–
MLL:n kuvataidekerhon opettaja
2008–
Helsingin Taiteilijaseuran kuvataidekoulun opettaja
2010–
Pohjois-Helsingin kuvataidekoulun sijaisopettaja

Luottamustehtävät

Helsingin Taiteilijaseuran hallituksen jäsen vuodesta 2014

Statement

Usein käsittelen teoksissani nykyaikaa etäännytetysti menneisyyden kautta. Lähtökohtana saatan käyttää vanhoja valokuvia tai historiallista tutkimusta. Muotokuvasarjassa sata vuotta sitten eläneistä suomalaisista mestaripainijoista olen muuttanut urheilusankarit seitsemän kääpiön isoiksi vastineiksi. Samalla olen tarkastellut paitsi sankaruuden myyttiä myös sitä mitä ulkoinen olemus, ryhti ja ilmeet ihmisestä paljastavat.

Viime aikoina olen tehnyt maalauksia ja installaatioita Ranskan suuresta vallankumouksesta ja siihen johtaneista syistä. Olen käsitellyt aihetta kahden, vallankumouksen vastakkaisilla puolilla olleen henkilön, Marie Antoinetten ja Maximilien Robespierren kautta. Näissäkin teoksissa olen pohtinut etäännytetysti menneisyyden avulla yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, joka on meidän aikamme Euroopassa haasteiden edessä. Lähtökohtana teoksille ovat olleet mm. autenttiset vahanuket Lontoon Madame Tussaudin vahakabinetissa sekä Ranskan suuresta vallankumouksesta kertova kirjallisuus.

Minua kiinnostaa myös arkisten esineiden käyttäminen maalausten lähtökohtana. Lelut tai muut pienet koriste-esineet saattavat joissakin teoksissani toimia näyttelijöinä kuvitteellisissa tapahtumissa. Tästä esimerkkinä on maalaus, joka esittää pohjoisnavalle eksynyttä kumiankkaa. Kuvalla on vastineensa todellisuudessa. Vuonna 1992 kiinalaisesta konttilaivasta purkautui vahingossa valtava määrä erilaisia kumileluja: ankkoja, kilpikonnia ja sammakoita. Nämä lelut ovat myöhemmin ajautuneet pitkin maailman meriä muun muassa Britannian rannikolle ja Havaijille asti. Vaikka kumikrääsän päätyminen mereen on ympäristökatastrofi, ovat lelujen kulkureitit samalla antaneet tutkijoille arvokasta tietoa merivirtojen liikkeestä. On erikoista, että en maalatessani arktista kumiankkaa kuitenkaan tiennyt tästä onnettomuudesta mitään. Luin siitä vasta paljon myöhemmin.