KAUKO KUUSELA/KÄHKÖSET-SIVU WWW.KAHKONEN.INFO -SUKUSEURA
Nettiraportti Kähkösten sukukokouksesta 3.-4.8.2002 Tervolassa
 

TEKSTI  KAUKO KUUSELA         KLIKKAA TÄSTÄ LYHENNELMÄ   NETTIRAPORTISTA

Kähkösten Sukuseura ry  piti  sukukokouksensa Tervolassa  3.- 4.8.2002.  Kähkös-seminaarissa  Markku Kähkönen ja Kauko Kuusela esittelivät savolaissukujen muuttoliikettä ja Kähkös-nimen ja -suvun vaiheita. Seminaarissa julkistettiin laaja sukututkimus Laatokan Karjalan Kähkösistä 1600-luvulta noin vuoteen 1940
ja esiteltiin kahta laajaa sukututkimusta Pohjois-Suomen Kähkösistä. Tapio Kähkönen esitteli juuri painosta tulleen 380-sivuisen "Kähkösiä Laatokan Karjalassa" –teoksen, jonka olivat toimittaneet fil.lis. Kari-Matti Piilahti ja Tapio Kähkönen. Sukukirjan kirjatoimikunnan muodostivat  Tapio Kähkönen, Pentti Kähkönen ja Teuvo Kähkönen. Sukututkija, rakennusmestari Matti Järvinen esitteli monen vuoden sukututkimustyönsä tuloksia Koivun Kähkösistä ja Tervolan Kähkös-sukuhaaroista sekä Paltamon Kähkösistä lähteneen Keckmanien sukua selvitteleviä tutkimuksiansa. Kähkös-seminaariin lauantaina osallistui 100 henkilöä  ja Tervola-kiertoajeluun yli  50 henkilöä. Myös sunnuntain eri tilaisuuksiin osallistui noin 70 henkilöä.

Kähkönen on alunperin savolainen talollissuku

Kähkönen – nimimuotoina Kähköinen, Kähköin, Kächköinen, Kächköin, Kächkoin, Kechköin, Kachkoin, Kechkoin, Kechkoinen, Kehkönen, Kehkonen ja Keckman – on alun perin savolainen talollissuku. Suvun kantatila on ollut Juvan Koikkalassa. Kähkös-nimessä oleva h-kirjain erottaa nimen Kekkos-suvusta, eli esimerkiksi Kechkoin on Kähkönen ja Keckoin on Kekkonen. Keckman-nimeä ovat käyttäneet sekä Kähköset että Kekkoset, eli joudutaan aikaisemmista asiakirjoista tutkimaan kumpaan sukuun sukunimen käyttäjä kuuluu. Koska Kähkösten ja Kekkosten nimet Ruotsin vallan ajan kirjurien kirjoittamina muistuttivat toisiaan ja joskus olivat myös samalla tavalla kirjoitettuna, presidentti Urho Kaleva Kekkonen pani 1970-luvulla luottomiehensä, lakitieteen lisensiaatti Pentti J. Voipion, tutkimaan myös tätä asiaa. Pentti J. Voipion työn tuloksena syntyi Kekkoset Suomen asuttajina -teos, missä käsitellään myös Kähkösiä.

Savon vanhimmassa verokirjassa vuodelta 1541 mainitaan Kähkösiä olleen talollisina Juva-Anttola-Mikkeli-Rantasalmi –alueella yhteensä14 talollistaloutta. Kun joka taloon syntyi ennen vanhaan yleensä paljon lapsia, niin Kähkösten määrä kasvoi nopeasti.  Suomen uudisasutusta/erämaiden asuttamista ryhdyttiin 1540-luvulla ohjaamaan kruunun ja sen Savonlinnan voutien Klemetti Henrikinpoika Krookin ja Kustaa Fincken toimesta. Savolaisilla suvuilla oli uudisraivaajina merkittävä rooli Ruotsin kasvaessa suurvallaksi 1500- ja 1600-luvuilla. Muiden savolaissukujen tavoin1540-luvulta alkaen Kähkös-suvun jäseniä on siirtynyt mm. Pohjois-Savoon, Kainuuseen, Peräpohjolaan, Pohjois-Karjalaan ja Laatokan Karjalaan. Osa Rautalammille siirtyneistä Kähkösistä siirtyi Pohjanmaalle ja sieltä edelleen Ruotsin suomalaismetsiin ja sieltä Amerikkaan.

Uutta tietoa Kähkös-sukuhaaroista

Kähkös-seminaarissa tuli esille paljon uutta tietoa Kähkösistä. "Kähkösiä Laatokan Karjalassa 1600-luvulta noin vuoteen 1940" -teoksen, 380 sivua, esitteli teoksen kirjatoimikunnan puheenjohtaja ja teoksen pääasiallinen tutkimustyöntekijä, sukututkija Tapio Kähkönen Ruovedeltä. Sukukirjassa tulee esille lähinnä  Luovutetun Karjalan  sekä Parikkalan ja Uukuniemen-Kesälahden Kähköset. Tutkimuskohteena ovat olleet luterilaiset sukuhaarat. Tutkimusaineisto on koottu lähinnä seurakunta-arkistoista Mikkelin maakunta-arkiston Karjala-tietokannasta . Kirjatoimikunnan muodostivat kaukolalainen Tapio Kähkönen Ruovedeltä, ensolainen Pentti Kähkönen Nurmeksesta ja hiitolalainen Teuvo Kähkönen Turusta sekä asiantuntijana filosofian lisensiaatti Kari-Matti Piilahti.
Kähkösiä Laatokan Karjalassa -kirjaa myy Tapio Kähkönen, puh. 03- 476 21 95.

Sukututkija Matti Järvinen on Pohjoisen Kähköset -sukututkimuksissaan saanut selville, että Lapinniemen eli Tervolan Koivuun 1669 tulleen Matti Juhonpoika Kähkösen (Matz Jönsson Kähköinen eli Kousanniemi) jälkeläisiltä   Kähkösen kantatilasta  1/3  siirtyi 1800-luvulla parin tilavuokrauksen jälkeen toiselle Kähkös-suvun haaralle, eli Pudasjärven kirkkoherra Johan Keckmanin tyttärestä Brita Keckmanista (1683-) ja hänen puolisostaan Kuusamon nimismiehenä toimineesta Sigfrid Granrothista  syntyneeseen sukupolviketjuun, jonka jälkeläinen Karl Davidila ostaessaan 1852 Kähkönen 1/3-tilan otti samalla Kähkönen-nimen sukunimekseen, eli kun Karl Davidila ajan tavan mukaan otti talon Kähkönen-nimen nimekseen hän samalla –mahdollisesti tietämättään- otti käyttöönsä erään sukunsa kantanimistä. Sukututkimukset Koivun alueen Kähkösistä ja kantatilan vaiheista valmistuvat 2003-2004. Vuonna 2004 ilmestyy Pohjoisen Kähkösistä sukukirja.Ennakkotilauksia voi tehdä Matti Järviselle ja/tai Kauko Kuuselalle (matti.jarvinen@pph.inet.fi,  kauko.kuusela@suomi24.fi).

Kauko Kuuselan sukututkimustyö Suur-Kiteen ja Suur-Liperin Varpasalon ja Oravisalon Rääkkylän alueen Kähkösistä tulee samalla olemaan kuvausta alueen ja ajanjakson historiasta sekä  tavoista. Työ valmistuu vuonna 2004. Ennakkotilauksia voi tehdä Kauko Kuuselalle (kauko.kuusela@suomi24.fi).

Pohjoisen Keckmanit ovat Kähkösiä

Paltamolaisen talollisen Olavi (Olli) Kähkösen poika Johannes sai pappisopintojensa aikana säätyläisnimekseen Johan Keckman (1657-1707). Juuri sillä hetkellä –man-pääte (esim. Snellman, Hackman, Keckman, Weckman) oli sivistyssukunimenä suositumpi kuin toinen suosittu  (–ius-)päätenimi (esim. Anglenius, Calamnius, Castrènius > Castrèn, Hydenius, Lithovius, Salamnius, Simelius, Sinius, Stenius, Topelius, Wallenius). Johan Keckman avioitui Katariina Angleniuksen kanssa. Johan Keckmanin jälkeläisjoukkoon kuuluvat  muun muassa
( 1 ) maailmankuulu kielitieteilijä ja Helsingin yliopiston ensimmäinen suomen kielen ja kirjallisuuden professori Matias Aleksanteri Castrèn, jonka isän äiti oli Catharina Elisabet Keckman (1741-1784. Catharina Keckman oli Pudasjärven kirkkoherra Johan Keckmanin pojan - isänsä Pudasjärven kirkkoherran virkaa jatkaneen - kirkkoherra Samuel Keckmanin (1687-1761) tytär.
( 2 ) Helsingin yliopiston ensimmäinen suomen kielen lehtori (1829-38) ja Suomen Kirjallisuuden Seuran perustajajäsen (1831),  ensimmäinen puheenjohtaja (1831) ja pitkäaikainen (1831-38) sihteeri Carl Niklas Keckman (1793-1838) on sukujuuriltaan samaa Kähkönen>Keckman -sukua. Carl Niklas Keckman oli Oulussa syntyneen runoilija-filosofi-kirjallisuusprofessori-piispa (Ruotsi)-akateemikko (Ruotsi) Frans Michael Franzènin (1772-1847) velipuoli. 1800-luvun ensimmäisten vuosikymmenien merkittävimpiin henkilöihin kuuluneen F.M. Franzénin patsas ja aukio sijaitsee Oulussa Tuomiokirkkoa vastapäätä.Eräs F.M.Franzénin rakastetuimpia runoja on "Juokse, porosein, poikki vuoret maat..." eli Lappalaisten laulu.

Tervolassa 1800-luvulla pappeina toimineet Karl Jakob Keckman ja Joh. Alfred Keckman (Tornion alkeiskoulun rehtorina ja sittemmin Simon kirkkoherrana kuuluisaksi tullut Simon Wanhan Pappilan isäntä)  olivat myös samaa Kähkönen>Keckman –sukuhaaraa.

Matti Järvisen sukututkimuksen mukaan monissa Rovaniemi-Tervola-Keminmaa-Kemi-Tornio –alueella olevissa Kähkösissä ja alueen muissa suvuissa on Paltamon Kähkönen-Keckman  –suvun jälkeläisiä. Samoin Koivun alkuperäinen Kähkös-suku esiintyy jälkeläisjoukkona monissa pohjoisen suvuissa. Matti Järvisen Pohjoisen Kähköset -sukututkimukset ilmestyvät vuonna 2004 sukukirjana. Kirja kuvaa (1) Koivun Kähkös-sukuhaaraa, (2) Paltamon Olavi Kähkösestä lähtenyttä (2.1) Kähkönen > Keckman sekä (2.2) Kähkönen -sukuhaaroja, (3) Kurvi > Kähkönen ja (4) Keskifrantti > Halonen > Kähkönen sukuhaaroja. Kirjaan tulee sisältymään huomattavasti yli 2000 perhetaulun lisäksi artikkeliosio, missä kuvataan Kähkös-suvun vaiheita koko Suomen osalta, Pohjoisen Kähkös-sukuhaarojen vaiheita, eri ajanjaksojen historiaa sekä kuvauksia eri aikakausien elämästä ja tavoista. Mikrohistoriakuvausten avulla saadaan "kirja elämään". Sukukirjan toimittajina ovat sukututkimuksen tekijä Matti Järvinen ja artikkelitoimittaja Kauko Kuusela.

Raimo Kähkönen Kuopiosta tekee myös parhaillaan sukututkimustyötä eri Keckman-sukuhaaroista sekä suvun henkilöistä ja heidän asuinpaikoistaan. Raimo Kähkösen sukututkimustyö valmistuu vuonna 2003.

Sukuseuran johtotehtäviin tuli edustus eri puolilta Suomea

Sääntömääräisessä sukukokouksessa, jonka puheenjohtajana toimi Kauko Kuusela ja sihteerinä Tapio Kähkönen (Pori), valittiin sukuseuran hallituksen jäsenet sekä käsiteltiin sääntömääräisiä ja ajankohtaisia asioita. Sukukokous hyväksyi toimintakauden 2000-2002 toimintakertomuksen, tilit ja tilinpäätöksen sekä päätti vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.

Sukuseuran esimieheksi ja samalla sukuhallituksen puheenjohtajaksi 2002-2004 valittiin sukukokouksessa uudelleen Markku Kähkönen Tampereelta.

Sukuhallituksen jäseniksi 2002-2006 valittiin samoin uudelleen Reino Kähkönen Kuusamosta ja Tapio Kähkönen Porista. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Kauko Kuusela Tervolasta. Muut hallituksen jäsenet (2000-2004 valitut) ovat Heikki Keckman Loviisasta ja Tapio Kähkönen Ruovedeltä.

Illalla olleessa sukuhallituksen kokouksessa valittiin toimintakaudeksi 2002-2004 hallituksen varapuheenjohtajaksi Kauko Kuusela, sihteeriksi Tapio Kähkönen (Pori) ja rahastonhoitajaksi Åke Ammondt Espoosta. Jäsenasiat hoitaa edelleen Pirkko Ammondt. Arkistonhoitajana jatkaa Pentti Kähkönen Nurmeksesta ja sukuseuran www.kahkonen.info -kotisivun webmasterina Seppo Kähkönen Tampereelta. -Sukuseuran kotisivu valmistui koekäyttöön kesällä 2002 hieman ennen Tervolan sukukokousta.

Sukuhallituksen varajäseniksi, jotka myös osallistuvat hallitustyöskentelyyn, valittiin sukukokouksessa toimintakaudeksi 2002-2006 uudelleen Aarre Kähkönen Helsingistä ja uusina Matti Järvinen Rovaniemeltä ja Leila Multimäki Raumalta. Sukuhallituksessa  varajäseninä jatkavat toimintakaudeksi 2000-2004 valitut Pirkko Ammondt Espoosta, Olavi Kähkönen Mikkelistä ja Teuvo Kähkönen Turusta

Jäsenmaksu ja sukuseuran jäseneksi liittyminen

Kähkösten Sukuseura ry:n jäsenmaksuksi 2002-2003 vahvistettiin Tampereen sukukokouksessa 2000 päätetty jäsenmaksu euroiksi muutettuna eli 8 euroa. Jäsenmaksuksi 2004-2005 päätettiin 10 euroa vuodessa. Jäsenmaksut peritään kahden (2) vuoden erissä. Sääntöjen mukainen ainaisjäsenmaksu vuodesta 2004 alkaen on 10 x 10 euroa, eli 100 euroa (Jos ainaisjäsenmaksun maksaa ennen vuotta 2004, niin ainaisjäsenmaksu on 80 euroa. Jäsenasioita hoitaa Pirkko Ammondt (email: pirkko.ammondt@pp.inet.fi, puhelin: ( 09 ) 464 347). Jäsenasioissa voi olla yhteydessä myös sukuhallituksen varsinaisiin ja varajäseniin.
 

Sukujuhlaohjelma ja -järjestelyt saaneet paljon kiitosta

Sukujuhlaohjelmaan sisältyi lauantaina iltapäivällä myös Tervola-kiertoajelu: Tervolan kuntakeskus, Tervolan kotiseutumuseo, Paakkolan rantatie, Tervola-Koivu Itäpuolentie, Koivukylä, Koivu-Tervola Länsipuolentie. Kotiseutumuseon esitteli kotiseutuneuvos Eero Pränni. Kiertoajelun aikana Kauko Kuusela esitteli eri kohteissa Tervolan historiaa ja tervolalaisia sukuja ja niiden historiaa sekä Tervolan kulttuurelämää ja eri nähtävyyksiä. Koivussa tutustumiskohteina olivat mm. Kähkösenniemi, Kähkösensuvanto ja Koivun aseman alue. Kähkös-suku tuli Koivuun 1660-luvulla. Suvun omistuksessa on ollut mm. Koivun rantatien ja aseman alue, mitkä kuuluivat Koivun kantatila nro 2 Kähkönen-tilan alueisiin. Kiertoajelu tapahtui liikennöitsijä Pekka Kähkösen linja-autolla..

Sunnuntaina Kähkös-suku osallistui Tervolan Isossa kirkossa valtakunnallisten kotiseutupäivien ohjelmassa olevaan wanhan ajan jumalanpalvelukseen, jonka toimittivat kirkkoherra Heikki Holma, kanttori Pertti Hurtig ja Tervolan kirkkokuoro. Virret olivat vanhasta Virsi- ja Evankeliumi-Kirjasta ja saarna oli katkelmia Lars Leevi Laestadiuksen saarnasta 1800-luvulta. Kolehdin kantoivat Ison kirkon saneeraustyöhön Kähkös-suvun edustajina Olavi ja Teuvo Kähkönen.

Jumalanpalveluksen jälkeen tekstiilityönopettaja Leena Holma (o.s. Kähkönen) esitteli Isoon kirkkoon valtakunnalllisten kotiseutupäivien kohdeohjelmaan ja Kähkös-sukukokousta varten kootun  Tervolan seurakunnan kirkkotekstiilit ja niiden sanoma -näyttelyn. Kotiseutuneuvos Alli Jestilä ja kirkkoherra Heikki Holma esittelivät Tervolan Ison kirkon (1864), Heikki Holma esitteli Tervolan Wanhan kirkon (1689) sekä Ison kirkon sakastissa olevan M.A. Castrénin -näyttelyn.

Kähkös-suvun kokoontuminen Tervolassa huipentui koulukeskuksen juhlasalissa olleeseen päiväjuhlaan, jossa puhuivat Kauko Kuusela ja Markku Kähkönen. Sukuseuran hallitus esittäytyi. Viulu- ja pianomusiikkiohjelmaa esittivät orkesteriviulisti-viulunsoitonopettaja Elvi Hautamäki (äidinpuoleltaan Kähkönen) ja luokanopettaja, KM Teija Ruotsalainen (o.s. Kähkönen). Elvi Hautamäen viuluesitykset (Merikanto: Valse lende ja Sibelius:Romanssi sekä Merikanto: Kymmenen virran maa ja Pacius: Maamme) ja Teija Ruotsalaisen flyygelisäestykset olivat loistokkaita.

Sukuseuran hallituksen varsinaisten ja varajäsenten esittelyssä monet kuulijoista kiinnittivät huomiota siihen, että monet Kähkös-suvun hallituksesta/toimihenkilöistä toimivat/ovat toimineet joko eri alojen yrittäjäjinä tai tehtävä on ollut itsenäinen, yrittäjämäinen.

Kähkös-sukukokoukseen kauempaa tulleet yöpyivät sukulaisissa sekä Motelli Tervakuksassa ja Motelli Räihä Rieskapaikassa. Lounaat ja sunnuntaikahvi olivat Ravintola Kultakurjessa. Eri paikkojen tasokkuus, siisteys ja hyvä palvelu sekä sukujuhlan ohjelma ja järjestelyt ovat lukuisina kiitoksina tulleet palautteena järjestäjille.

Sukujuhlan järjestelyistä vastasivat  Kähkösten Sukuseura ry:n hallitus sekä Kauko ja Kimmo Kuusela, Heikki ja Leena Holma, Matti Järvinen (Rovaniemi), Tauno Kähkönen (Tervola), Elvi Hautamäki, Teija Ruotsalainen  ja  tervolalaiset yrittäjät työntekijöineen. Järjestelyvastaavana toimi Kauko Kuusela.

Tiedoksi

Seuraava sukukokous on kesällä 2004 Mikkelissä. Sukukokouksen ohjelmaan tullee sisältymään myös Juva-tietous ja Juvalla käyminen. Sukukokousjärjestelyistä  huolehtii Olavi Kähkönen (Mikkeli). Sukuseuran jäsenet voivat antaa sukukokousohjelmavinkkejä  ym. vinkkejä sukuhallituksen varsinaisille ja varajäsenille. Vinkit käsitellään sukuhallituksen kokouksissa.

Sukuseuran hallituksen kokouksia järjestetään yleensä kahdesti vuodessa.

Sukuseuran nettisivu on osoitteessa  www.kahkonen.info. Nettisivun tekijä on Seppo Kähkönen Tampereelta. Sukuseuran kotisivulle tulee sukuseuratiedotuksen lisäksi sukuhistoriaa ja sukujuttuja. Sukuseuran kotisivulle tulee myös ilmestyneiden sukukirjojen esittely sekä yhteystiedot kirjojen tilaamista varten
 

KAUKO KUUSELA, 23.8.2002
Kirjoittaja on Kähkösten Sukuseura ry:n
hallituksen varapuheenjohtaja

<< KAUKO KUUSELA/KÄHKÖSET-SIVU