Keravan Lausujat ry

Historia

Etusivulle



Toimintaa kuvina




Perustavat kokoukset

Keravan Lausujat ry on perustettu vuonna 1983. Ensimmäinen toiminnan aloittamiseen tähtäävä kokous pidettiin Nikkarin koululla maaliskuun 21 päivänä. Kokouksessa oli läsnä pari kymmentä lausunnasta kiinnostunutta ja yhdistyksen jäseneksi aikovaa henkilöä. Puheenjohtajana toimi Eija Kari ja sihteerinä Paula Kinnunen.

Perustettavan yhdistyksen tarkoitukseksi määriteltiin lausuntaa harrastavien yhteen kokoaminen ja tämän harrastustoiminnan edistäminen. Tavoitteeksi asetettiin myös sekä koulutus- että esiintymistilaisuuksien järjestäminen lausujille.

Kokouksessa valittiin tilapäinen hallitus, jonka puheenjohtajaksi tuli Aino Laine, sihteeriksi Pia Hell ja muiksi jäseniksi Antti Jokinen ja Paula Kinnunen. Heidän tehtäväkseen annettiin laatia yhdistykselle säännöt, jotka päätettiin käsitellä seuraavassa, 11.4.83 pidettävässä kokouksessa.

Uudessa kokouksessa oli läsnä 18 jäseneksi aikovaa.Tilaisuuden aluksi puheenjohtaja perusteli yhdistyksen tarpeellisuutta muun muassa taloudellisilla seikoilla. Katsottiin, että rekisteröidyn yhdistyksen avulla olisi mahdollista saada apurahoja ja toimintaa voitaisiin niiden avulla laajentaa.

Sääntöehdotus hyväksyttiin yksimielisesti ja hallitukseen valittiin niiden edellyttämä määrä jäseniä. Puheenjohtajaksi tuli Paula Kinnunen, varapuheenjohtajaksi Irja Jokinen, ja jäseniksi Jyrki Rissanen, Aino Laine, Antti Jokinen ja Aino Issakainen. Taiteellisen toiminnan koolle kutsujaksi valittiin Eija Kari.

Rekisteröityminen

Perustetun yhdistyksen säännöt lähetettiin oikeusministeriöön hyväksyttäviksi ja merkittäväksi yhdistysrekisteriin. Hallitus allekirjoitti perustamisasiakirjat 2.5. ja viranomainen merkitsi se saapuneeksi jo kesäkuun 8 päivänä.

Asian käsittely näyttää kuitenkin ottaneen aikaa. Vasta vuoden 1984 syyskuun 18 päivänä annettiin päätös ”Oikeusministeriö on hyväksynyt tämän yhdistyksen merkittäväksi yhdistysrekisteriin”.

Lausuntaa ja koulutusta

Yhdistys ei kuitenkaan jäänyt odottelemaan virallisia päätöksiä, vaan toimeen käytiin välittömästi. Jo vuonna 1983 järjestettiin useampia tilaisuuksia. Keväällä oli suuri matinea, jossa lausuttiin 38 eri tekijöiden runoa 21 esiintyjän voimin.

Seuraavaksi vuorossa olivat kiinalaiset runot ja syksyllä pidettiin lapsille suunnattu lausuntatapahtuma. Lisäksi yksittäiset jäsenet kävivät esiintymässä pikkujouluissa ja muissa juhlatilaisuuksissa.

Vilkas toiminta jatkui toisenakin vuonna. Oli lastenjuhlia, kaksi Meriluoto-Viita tilaisuutta, kevätmatinea, käyntejä vanhustentalolla, ja kansanopistolla… Näin luotiin pohja monipuoliselle taiteelliselle toiminnalle ja esiintymisille, joita on jatkettu keskeytymättä koko yhdistyksen 25 vuotta kestäneen toiminnan ajan.

Vuoden 1985 puolella esiintymisten lisäksi järjestettiin jo koulutustakin. Tammikuussa pidetyssä kaksipäiväisessä tilaisuudessa saatiin opetusta teatteriopettaja Eliina Reunaselta. Koulutus todettiin ilmeisesti hyväksi ja tarpeelliseksi, koskapa siihen päätettiin jatkossakin panostaa.

Tästä alkoi vuodesta toiseen jatkunut koulutustapahtumien sarja. Lukuisia kertoja on lisäksi osallistuttu muun muassa Kajaanissa järjestettävään Sana ja sävel-tapahtumaan.

Viimeisinä toimintavuosina on pyöritetty Keravan Hyvinvointityön keskuksessa runokahvilatoimintaa. Tilaisuudet on pidetty sunnuntaisin ja kullakin on ollut oma aihepiirinsä. Esimerkiksi vuoden 2007 kevätkaudella esitettiin naistenpäivän merkeissä runoja otsikolla Prinsessapuku. Syyskauden teemoja olivat:

Arki- jokapäiväisen elämän tarkastelua

Uusi ääni – nuorten runoilijoiden tuotantoa

Oikeudesta iloon – lasten runotuokio

Minä käyn enää jouluisin – joulun tunnelmaa

Yhteistyötä

Aivan toiminnan alusta asti Keravan Lausujat ovat tehneet yhteistyötä eri tahojen kanssa. Jo vuonna 1984 esiinnyttiin muun muassa musiikkikoululla ja Kalevala Seuran tilaisuudessa Helsingissä. Myös Keravan Laulajien ja Kamarikuoron kanssa toimittiin yhdessä.

Näyttääkin siltä, että juuri mikään ei ole ollut lausujille vierasta. Runoja on käyty esittämässä postissa, luonnonsuojeluyhdistyksessä, kirkoissa, museoissa, teatteripäivillä, kouluissa, sairaaloissa, radiossa sekä marssittu sirkus- ja muissa kulkueissa.

Välillä on karautettu runoratsulla Rakvereen Viroon tapaamaan sikäläisiä runon ystäviä ja tehty kartanokierros Lahemaalla. Tosinaan on opeteltu kiinalaista voimistelua, harjoiteltu äänenkäyttöä, kuunneltu äänenkäyttötekniikan luentoa tai poikettu lausumassa Olutseuran tilaisuudessa, Tuusula-Seuran nuorisotalolla tai vaikkapa Joutsan Joutopäivillä.

Omien kyläilyjen lisäksi, on myöskin kutsuttu vieraita. Vuoden 1999 lokakuussa virolainen Kungla-niminen kansantanssiyhtye saapui lausujien vieraaksi Keravalle. Yhteinen esiintymistilaisuus pidettiin Kerava-salissa 3.10. Lausujat esittivät sekä suomalaisia että virolaisia runoja ja vieraat mukaansa tempaavaa ja iloista musiikkia.

Hallitus

Hallituksen jäsenet ovat vuosien saatossa vaihtuneet, samoin muissa yhdistyksen luottamustoimissa olevat henkilöt.

Esimerkiksi vuonna 1996 hallituksessa ei ollut enää ketään perustamisvaiheessa valittua henkilöä. Vetovastuuseen oli nimetty Kaisu Mäkinen (puheenjohtaja), Jorma Kaatrasalo (tiedottaja), Kalle Miettinen (rahastonhoitaja), Ritva Takkinen (varapuheenjohtaja, sihteeri), Mauno Pensala ja Soile Saaristo. Taiteellisena johtajana toimi edelleen Eija Kari.

Alkuvuosina hallitus saattoi kokoontua vain kaksi tai kolme kertaa vuodessa, mutta 1996 kokouksia pidettiin jo kymmenen. Vilkasta on tuolloin ollut muutoinkin, sillä toimintakertomukseen on kirjattu 19 erilaista tapahtumaa ja lisäksi jäsenten pitämiä omia lausuntailtoja ja esiintymisiä erilaisissa tapahtumissa. Kertomus päättyy yhteenvetoon:

Toimintavuosi on ollut poikkeuksellisen vilkas. Edellisen vuoden lopussa ja toimintavuoden alussa valmistettua runonäytelmää Lysistraten juhlaviikot on esitetty kuusi kertaa. Uusina osallistumismuotoina ovat paikallisradiossa äitienpäivän ja isänpäivän tervehdykset. Syksyllä valmistui kaksi uutta ohjelmaa, Tule ja syleile minua – parantavan runon produktio ja Mieslaulajien kanssa yhteistyössä tehty Kivi-Leino-matinea. Eri produktioihin on osallistunut 13 yhdistyksemme noin 30 jäsenestä.”

Sama kiireinen meno jatkui myös tulevina vuosina. Kokoustiloina ovat toimineet lähinnä hallituksen jäsenten kodit. Joitakin kokouksia on pidetty Uimahallin teatteritilassa ja sittemmin Hyvinvointityön Keskuksessa. Arkistoa varten tilaa on saatu Keravan kaupungin rakennuksista.

Nykyisen hallituksen muodostavan puheenjohtaja Kaisu Mäkisen lisäksi Paul Lindholm (varapuheenjohtaja), Pirkko Järvinen (sihteeri), Liisa Lappi, Annika Niemelä, Juhani Syrjämäki ja Saara Turpeinen.

Talous

Jo aivan toiminnan alusta asti on kiinnitetty huomiota erilaisiin yhdistyksen toiminnan rahoitusmahdollisuuksiin. Vuoden 1984 toimintakertomuksesta ilmenee, että muun muassa kahvilan pidosta odotettiin saatavan tuottoja. Jäsenet toivat myytäväksi itse valmistamiaan ja kustantamiaan tuotteita.

Myös esiintymisasujen kalleus ja ompelu puhuttivat yhdistyksen päättäjiä. Esiintymisasujen todettiin tulevan yhdistykselle liian kalliiksi ilman suurehkoa yleisavustusta tai jäsenten omaa panostusta.

Ensimmäiset tilikaudet olivat alijäämäisiä ja vuonna 1985 saatiin 2 200 silloisen markan yleisavustus. Vilkkaasta toiminnasta johtuen menoja oli runsaasti. Toimintakertomuksen mukaan rahat kuitenkin juuri ja juuri riittivät kulujen kattamiseen.

Ahkerien ponnistelujen jälkeen talous tasapainottui ja muutamien vuosien jälkeen voitiin yhdistyskokoukselle esitellä jo ylijäämäisiäkin tilinpäätöksiä.

Huomattavalta osin talous luonnollisesti nojautuu jäseniltä perittäviin jäsenmaksuihin. Maksut eivät kuitenkaan kata kaikkia menoja ja suureksi avuksi ovatkin olleet lähinnä Keravan kaupungilta toistuvasti saadut erilaiset avustukset.

Jäsenyys

Yhdistyksen ensimmäisissä vuonna 1983 hyväksytyissä säännöissä jäseneltä edellytettiin vähintään 15 vuoden ikää. Nykyisten säännöt eivät rajoituksia tunne, vaan kaikki halukkaat lausunnan harrastajat toivotetaan tervetulleiksi. Päätöksen jäseneksi hyväksymisestä tekee yhdistyksen hallitus.

Koska toiminnan tarkoituksena on koota lausunnan harrastajia yhteen, ei jäsenten kotipaikallakaan ole suurta merkitystä, vaikka yhdistyksen nimestä voisi niin päätellä. Niinpä mukana on useita naapurikunnissa ja vähän etäämpänäkin asuvia runoista pitäviä henkilöitä.

Yhdistyksen jäsenmäärä on koko toiminnan ajan ollut 30 henkilön tienoilla. Alkuperäisiä heistä on enää muutama, mutta uudet lausunnasta kiinnostuneet ovat pitäneet jäsenmäärän vakaana.

Yhdistyksen hallitus voi, jos on yksimielinen, myöntää ansioituneille jäsenille kunniajäsenyyden. Heitä on tällä hetkellä kaksi: Eija Kari ja Kauko Kauhanen. Molemmat ovat esiintymisiensä lisäksi toimineet yhdistyksen luottamustehtävissä

Vuosijuhlia

Keravan Lausujat ry:n 15-vuotisjuhlia vietettiin 22.11.98 juhlakavalkadin merkeissä. Tilaisuuden teemana oli Elämä – kun sitä muistelee. Tilaisuutta koskevassa tiedotteessa todetaan:

”…Vanhakantainen mielikuva vuorotellen esiin tulevista ja poistuvista, jäykästi keskellä lattiaa seisovista, pateettisesti tekstiä tulkitsevista lausujista ei sovi tämän päivän lausujien kuvaan, ei ainakaan Keravan Lausujien…

Tänä kevyen viihteen ja massakulttuurin aikana on tarjolla intiimiä, syvällistä, puhuttelevaa, hauskaakin kulttuuriantia runoista ja proosasta koottuina esityksinä... Runoihin tutustumisen voi aloittaa heti, siis Keravan Lausujien 15 – vuotisjuhlakavalkadissa...”

Viesti meni perille ja kuulijoita oli sali täyttä. Palautteen mukaan ohjelmaa pidettiin korkeatasoisena ja esiintyjille annettiin raikuvat aplodit. Myönteisen palautteen lisäksi talouskin taisi mennä kohdalleen, sillä hallitus toteaa seuraavassa kokouspöytäkirjassaan: Tuottoisa homma.

Viiden vuoden kuluttua eli vuoden 2003 lokakuussa vietettiin yhdistyksen 20-vuotisjuhlia. Ohjelmisto koostui vuosien varrella toteutetuista esityksistä otsikolla Ilman sarvia ja hampaita.

Mukana oli muun muassa virolaista runoutta. Isompi kokonaisuus oli Jukka Itkosen teksteihin pohjautunut runonäytelmä Muikkuparvi tulee. Siinä oli myös tilaisuudelle nimen antanut runo sudesta, joka saapuu kaupunkiin. Susi kuvaa lampaita ilman sarvia ja hampaita… Toinen iso osio oli Juha Mannerkorven runoista koottu kirkkonäytelmä Kylväjä lähti kylvämään.

Esitykset saivat runsaalta yleisöltä hyvän vastaanoton. Kiitoksia saatiin jopa yleisönosastokirjoituksissa.

Viiden vuoden välein pidettävistä vuosijuhlista näyttääkin tulevan perinne, sillä nyt Keravan Lausujat valmistautuu 25-vuotisjuhliinsa. Tilaisuus pidetään 12.10.08 Kerava Salissa.