Harri Ahmas:

Käärmesormus

dramatisoitu kamariooppera

Teksti: Tittamari Marttisen runoteoksen pohjalta
Kapellimestari: Petri Komulainen
Visualisointi: Ilkka Laasonen

Rooleissa:
Beata 1, Ulla Raiskio, mezzosopraano
Beata 2, Heidi Jakkula, altto

Orkesteri: Lahti Chamber
Valot: Aki Helminen (Lahdessa)

Esitetty huhtikuussa 2011 Lahden Konserttitalolla ja Helsingin konservatorion salissa.

Suomalaisen Kamarioopperan ja Lahti Chamberin yhteistuotanto

Lisätietoa:
Lue lisää Käärmesormus-oopperasta

Nainen kuin jäätynyt samppanja

Tiivistunnelmainen ja dramaattinen kaksinäytöksinen kamariooppera kirjailija Aino Kallaksen elämästä mezzosopraanolle, miestanssijalle ja kolmelle soittajalle.

Musiikki: Ilkka Kuusisto
Libretto: Aino Piirola
Ohjaus: Jukka Kajava
Lavastus: Jyrki Seppä
Valosuunnittelu: Ilkka Volanen

Rooleissa: Ulla Raiskio, mezzosopraano, Sami Saikkonen, tanssi
Muusikot: Pekka Kuusisto, viulu, Eeva Rysä sello, Kristian Attila, piano

Esitetty Sellosalissa maaliskuussa 2011.

Esityksistä on taltioitu DVD-tallenne, joka on nyt saatavilla!

Nainen kuin jäätynyt samppanja on Suomalaisen Kamarioopperan tilausteos, joka kantaesitettiin Helsingin Itäkeskusken STOAn salissa 29.2.2000.


Lisätietoa:
Lue lisää oopperasta
Lue Ilkka Kuusiston ajatuksia oopperasta
Lue lehdistön kommentit oopperasta

Suomalaisen Kamarioopperan uusi kantaesitys

Timo-Juhani Kyllönen

Tango Solo kamariooppera

Libretto Maritza Núñez

Kapellimestari: Nils Schweckendieck
Ohjaus: Vilppu Kiljunen

Roolissa: Riikka Hakola
Orkesteri: Uusinta-yhtye

Visualisointi: Tarja Ervasti
Videosuunnittelu: Ville Seppänen
Videokuvaus: Tarja Ervasti ja Ville Seppänen
Korrepetiittori: Emil Holmström
Maskeeraus: Virpi Ketko
Ohjaajan assistentti: Mirva Koivukangas
Tiedottaja: Maarit Kivistö
Graafikko: Teemu Hokkanen (Sellosali)
Tekniikka: Sellosalin tekniikka
Tuottaja: Risto Hirvonen

Kesto noin 50 min, ei väliaikaa.

Esitetty Sellosalissa tammikuussa 2011.

Suomalaisen Kamarioopperan uusi kantaesitys Tango Solo vie matkalle vuoden 1986 Buenos Airesiin. Teos on monologi unelmista, jotka eivät koskaan olleet; se on myös laulu rakkaudelle ja tulevaisuudelle, joka voisi olla olemassa. Se saa kantaesityksensä keskiviikkona 12.1.2011 Espoon Sellosalissa. Kamarioopperasta nähdään myös toinen esitys torstaina 13.1.2011.

Tango Solo perustuu perulaissyntyisen kirjailijan Maritza Núñezin samannimiseen monologiin, jonka hän on muokannut libretoksi. Teoksen on säveltänyt Núñezinkin kanssa pitkään yhteistyötä tehnyt Timo-Juhani Kyllönen. Ohjauksesta vastaa Vilppu Kiljunen ja roolissa nähdään Riikka Hakola. Orkesterina toimii Uusinta-ensemble.

Tango Solo tapahtuu öisessä Buenos Airesissa 7. helmikuuta 1986. Se kertoo Nicolesta, joka odottaa komeetan tuloa – ja häilyy hulluuden, kuoleman ja elämän rajamailla. Ooppera on kuin pitkä tango – tanssi, jonka soidessa ilmenee elämä itse. Buenos Aires ja Pariisi yhtyvät sen varsin runollisessa tekstissä, joka on yhtä aikaa unenomainen, sensuelli, intohimoinen ja realistinen.

Kamarioopperan taustalla häilyvät Argentiinan sotilasdiktatuurin tapahtumat ja ilmapiiri, tunnelma joka on myös tänään ajankohtainen monessa maassa. Sotilasdiktatuurin aikana kidutettiin tuhansittain ihmisiä ja ihmisiä sekä kokonaisia perheitä katosi jäljettömiin.

”Käytän tässä teoksessa vapaatonaalista melodista ja tunnepitoista musiikkityyliä.
Tonaalisemmissa jaksoissa voi tunnistaa tangotyylisiä ja milongaan viittaavia sävellystyylejä.
Harmonikka luo viitteitä argentiinalaiseen atmosfääriin”, säveltäjä Timo-Juhani Kyllönen kertoo.

Antonia Vivaldi

Kolme sisarta

dramatisoitu esitys

Sinfonia g-molli RV 157
Deh ti piega / La fida ninfa RV 714
Dominus a dextris tuis / Dixit Dominus RV 807
Sonata "Al Santo Sepolcro" Es-duuri RV 130
Nisi Dominus RV 803

Ohjaus, käsikirjoitus ja skenografia – Kristiina Helin
Musiikinjohto, cembalo – Aapo Häkkinen
Valosuunnittelu – Jani-Matti Salo

Solistit
Teppo Lampela, kontratenori
Tuomas Katajala, tenori

Orkesteri:
Minna Kangas & Laura Haarala, viulu
Tuula Riisalo, alttoviulu
Heidi Peltoniemi, sello
Petri Ainali, kontrabasso
Anna-Maaria Oramo, urut
Aapo Häkkinen, cembalo

Näyttämöhahmot:
Titta Lampela
Nelli Lähteenmäki
Juha Suomalainen

Esitetty Suomen Kansallisoopperan yleisölämpiössä syyskuussa 2010

Suomalainen Kamariooppera ry, www.kamariooppera.org, sko@kolumbus.fi

Ohjaajalta:

Olemme koonnneet Vivaldin musiikkia kokonaisuudeksi niin että eri teosten kappaleet yhdistyvät musiikillisesti luontevasti toisiinsa. Tekstistä lähtevää yhteyttä kappaleiden välillä ei suoranaisesti ollut joten syntyi ajatus taivuttaa teatteri-ilmaisua musiikin rinnalle, sanoitta. Siis mykkää ja näkymätöntä ilmaisua sillä visuaalisuus sinänsä ei myöskään voinut olla lähtökohtana vaan ikään kuin yritys luoda yksi viiva lisää partituuriin tai lisätä musiikkiin kehon hiljainen välisoitto.

Tarvitsimme kuitenkin kokonaisuuden läpileikkaavaa teemaa ja se löytyi Anton Tšehovin näytelmästä Kolme sisarta. Sovelsimme sisarten päättymätöntä ikävää Moskovaan - johonkin mikä ei koskaan tule - kirkkomusiikissa esiintyvään erillisyyden tuskaan ja Jumalan kaipuuseen. Puuhastelu kaikeinlaisten tekemisten ympärillä estää sisariamme heräämästä. He ovat näkeviä mutta sokeita ja valmiita taisteluun - En garde! matkallaan loputtomaan joksikin tulemiseen. Rukouksenomainen Deh ti Piega aaria nostaa esille mahdollisuuden, Pietan ja enteilee lopun Nisi Dominusta, mahdollisuutta pysähdykseen, elämään.

Kristiina Helin

Philip Glass

The fall of the House of Usher

Usherin talon tuho

Musiikki: Philip Glass
Libretto: Arthur Yorinks
Edgar Allan Poen novellin mukaan

The fall of the Usher House on kaksinäytöksinen Ooppera orkesterille ja solisteille (1987), libretto Arthur Yorinks. Teksti pohjautuu Edgar Allan Poen samannimiseen romaaniin.
Poen kuuluisa kauhutarina on kiehtonut runoilijoita, dramatisoijia ja säveltäjiä jo yli sadan vuoden ajan. Poe vihjailee tekstissään paljon, mutta tuo esille tuskin mitään. Onko tarina todellinen vai onko se hallusinaatio? Mikä on kertojan (William) suhde hänen ystävänsä Roderick Usheriin ja Roderick kuolevaan sisareen, Madelineen? Onko Madelin ollut haudattu elävältä, vai tekeekö helvetin demoni näyttävän koston lopussa? Onko suuri talo ja yhteisö jossa he elävät, kieroutunut pahuuden pesä? Insesti, homoseksuaalisuus, murha ja yliluonnollinen ovat teoksessa läsnä, mutta jälleen ne ehkä ovat olemassa vain yleisön mielikuvituksessa.

Solistit:
Madeline Usher - Sanna Heikkinen
Roderick Usher - Tuomas Katajala
William - Jussi Ziegler
Lääkäri - Lassi Virtanen
Palvelija - Jari Parviainen

Ohjaus: Vilppu Kiljunen
Kapellimestari: Harri Karri
Visuaalinen suunnittelu: Kimmo Viskari
Valosuunnittelu: Helena Roivainen
Tuottaja: Risto Hirvonen
Orkesteri: Suomalaisen Kamarioopperan solistiensemble

Esitetty Kanneltalossa ja Aleksanterin Teatterissa syksyllä 2009

Ilkka Kuusisto

VAPAUDEN VANKI

Ryti, Risto nro 236/46

suomenkielinen kamariooppera
Libretto Markus Nummi

Musiikin johto / Piano: Kristian Attila
Ohjaus: Kalle Holmberg
Lavastus ja puvut: Markku Piri
Koreografia: Tiina Lindfors
Valosuunnittelu ja projisoinnit: Ilkka Volanen
Valomestari: Jani-Matti Salo
Tuottaja: Risto Hirvonen

Solistit:
Jorma Hynninen
Tiina Lindfors

Suomalaisen Kamarioopperan solistiensemble:
Oboe /englannintorvi, Aale Lindgren
Viulu, Ollitapio Lehtinen
Alttoviulu, Matti Hirvikangas
Sello, Eeva Rysä
Harppu, Laura Hynninen
Piano, Kristian Attila

Suomalainen Kamariooppera / Helsinki City-ooppera




Vapauden Vanki synopsis:
suomeksi
på svenska
in English

Georg Friedrich Händel

Acis and Galatea

Libretto: John Gay / Alexander Pope / John Hughes

Kapellimestari: Aapo Häkkinen
Ohjaaja: Vilppu Kiljunen
Valosuunnittelu ja projisoinnit: Ilkka Paloniemi
Puvustus ja naamiot: Piia Rinne ja Noora Niinikoski

Solistit:
Galatea - sopraano, Anna-Kristiina Kaappola
Acis - tenori, Tuomas Katajala
Damon - sopraano, Kajsa Dahlbäck
Polyphemus - basso, Robert McLoud

Orkesteri Helsingin Barokkiorkesteri
Septima Nebulae -lauluyhtye

Yhteistyössä Helsingin Barokkiorkesteri, Helsingin Vanhanmusiikin Viikko,
Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksen laitos,
Suomalainen Kamariooppera ry / Helsinki City-ooppera


Linkki Acis and Galatea oopperan suomenkieliseen librettoon. Suomenkielinen libretto

Harri Ahmas

KÄÄRMESORMUS

suomenkielinen kamariooppera
teksti Tittamari Marttisen runoteoksen pohjalta

Oopperakantaesitys Kajaanin Runoviikolla 2008:


"Mies on kaunis kuin kavionjälki hiekassa.
Minä isken sanan häneen, hän minuun.
Kosketus on sormuksemme,
hopearihma yltää ranteen, käsivarren ja vyötärön ympäri,
muuta todistajaa ei tarvita."

Musiikin johto Petri Komulainen
Ohjaus: Ilkka Laasonen
Lavastus: Paula Koivunen
Koreografia: Sonja Ryhänen
Pukusuunnittelija: Riitta Raunio
Valosuunnittelija: Janne Teivainen
Pukujen valmistus: Pirkko Paananen ja Ulla Heikkinen
Tuottaja: Risto Hirvonen

Solistit:
Ulla Raiskio
Sonja Ryhänen

Suomalaisen Kamarioopperan solistiensemble:

Viulu, Minna Tuhkala-Kärppä
Alttoviulu, Olga Nekrasova-Rajamäki
Sello, Mikko-Pekka Salo
Klarinetti, Tanja Räsänen
Piano, Teemu Ikonen
Lyömäsoittimet, Matti Sunell
Kontrabasso, Juha-Pekka Tikkanen

Suomalainen Kamariooppera / Helsinki City-ooppera


Esityksen kesto 1 t 15 min


Harri Ahmaksen säveltämä pienoisooppera pohjautuu Tittamari Marttisen runoteokseen Käärmesormus, joka kertoo keskiajalla Burgundissa eläneen naisen tarinan nuoruudesta kuolemaan, ensirakkauden, vanhempien järjestämän avioliiton, lukemattomien synnytysten, kuolevien, sairastavien ja selviytyvien lasten, ruttotautisten kylien ja lopulta miehen kuoleman kautta loitsut ja yrtit tuntevaksi shamaaniksi ja lapsenpäästäjäksi – kyläyhteisön tarvitsemaksi ja pelkäämäksi noidaksi. Teemoiksi pienoisoopperaan on Käärmesormus-runoteoksesta valittu naisen ruumiillisuus ja sen voima vastavoimanaan kuoleman jatkuva läsnäolo.

Ilkka Kuusisto

Pekka Töpöhäntä

Lasten musikaali

Gösta Knutssonin kirjojen pohjalta sovittanut Anneli Mäkelä

Laulujen sanat: Lars Hulden
Suomennos: Jussi Tapola

Ohjaaja: Jussi Tapola
Lavastaja: Eija Mizohata
Puvustaja: Sari Suominen
Koreografi: Aita Vuolanto

Pekka Töpöhäntä: Jarmo Ojala
Monni: Juha Hostikka
Pilli: Petri Pussila
Pulla: Jukka Romu
Maija Maitoparta / Jokapaikan Kissa: Anu Tikkinen
Arkadian Ulla / Misse-Pamppu: Meri-Kukka Muurinen
Rauha / Paksu-Lissu: Minna-Sisko Mutanen
Risto / Pitkä-Paavo: Aleksi Parviainen
Hulda-Hulda / Musta Saara: Minna Hilke

Musiikin harjoitus / Piano: Jussi Miilunpalo
Kontrabasso: Tapio Lydecken
Lyömäsoittimet: Keijo Puumalainen

Suomalainen Kamariooppera ry / Helsinki City-ooppera

Josef Haydn

L'Isola disabitata

Suomen kantaesitys

Pietro Metastasion tekstiin

Kapellimestari: Aapo Häkkinen
Ohjaaja: Johanna Freundlich

Solistit:
Costanza - mezzosopraano, Monica Groop
Gernando - tenori, Petri Bäckström
Silvia - sopraano, Mari Palo
Enrico - baritoni, Arttu Kataja

Orkesteri Helsingin Barokkiorkesteri

Yhteistyössä Helsingin Barokkiorkesteri ja Suomalainen Kamariooppera ry / Helsinki City-ooppera

Suomen kantaesitys

The No.11 Bus (suom. Bussilinja nro 11)

Sir Peter Maxwell Daviesin säveltämä musiikkiteatteriesitys

Ohjaus: Kristiina Helin
Esiintyjät: Essi Luttinen (mezzosopraano), Petri Bäckström (tenori), Jussi Merikanto (baritoni),
Reijo Kela (tanssi), Esko Mäkelä (mimiikka)
Kapellimestari: Benjamin Vary
Harjoituspianisti: Harri Karri
Lavastus: Kaisa Rasila, puvustus: Emilia Eriksson, tuottaja: Risto Hirvonen

Orkesterointi: Huilu + piccolo, Klarinetti in A + Bb ja bassoklarinetti, lyömäsoittimet, viulu ja sello, piano + celesta.

The no. 11 bus on apokalyptinen komedia ja myyttinen matka modernin kaupungin sielunmaisemaan! Peter Maxwell Daviesin teos on saanut innoituksensa klassisista Tarot-korteista, jonka mystiset hahmot heräävät henkiin lontoolaisen bussin matkustavaisissa. Tapahtumapaikkana on todellisuudessakin liikennöivä bussilinja 11 Liverpool Streetiltä Hammersmithiin. Näyttämölle marssii sekalainen joukko hahmoja ja henkilöitä, joiden suhteet jo sinällään vaativat tulkintakehikkoa, mutta Tarot-korttien luonteen mukaisesti he eivät edusta ainoastaan itseään, vaan sisältävät myös käänteisiä merkityksiä. Hahmot saavat vastaavuutensa klassisen Tarotin suuresta arkanasta. Musiikki johdattaa henkilöitä läpi teoksen kohti viimeistä korttia ja Apokalypsia. Mutta kuka on luoja ja mikä on maailma - ja loppu?

The No. 11 Bus eli Bussilinja nro 11 on musiikkiteatteriesitys/pienoisooppera, jonka laulajien lisäksi esittävät tanssija ja miimikko. Kanneltalon version on ohjannut Kristiina Helin ja siinä esiintyvät Essi Luttinen (mezzosopraano), Petri Bäckström (tenori), Jussi Merikanto (baritoni), Reijo Kela (tanssi) ja Esko Mäkelä (mimiikka).

Teoksen ensi-ilta oli Lontoossa vuonna 1984.

William Walton: The Bear

Englanninkielinen esitys

Suomalainen kamariooppera tarjoaa William Waltonin (1902-1983) The Bearin, neuroottisten henkilöiden tulisen koomisen oopperan!

Eletään vuotta 1888 Venäjällä, syrjäisessä kuvernementissa. Nuori tilanomistajan leski Jelena Popova on hautautunut neljän seinän sisään suremaan seitsemän kuukautta sitten kuollutta miestään. Hän on päättänyt kostaa vainajalle olemalla tälle ikuisesti uskollinen... Tilanomistaja ja entinen tykistön luutnantti Smirnov tulee karhuamaan vainajan velkoja. (Rouva ei halua tai voi maksaa heti. Tämä ei Smirnoville käy - rahat on pakko saada! Smirnov kieltäytyy poistumasta, ja suuttunut rouva nimittelee häntä. Smirnov sydämistyy ja päättää haastaa rouvan kaksintaisteluun. Rouva ottaa haasteen ilomielin vastaan...)

"Who is more faithful and constant in love, the man?"

Elämä ei suostu jäämään elämättömäksi, vietit raivoavat kammiossakin!

Yksinäytöksinen the Bear syntyi 1967, ja kuuluu säveltäjänsä helmiin.
Libreton pohja, Anton Tsehovin alkuperäisteos Karhu on vuodelta 1888.

Rooleissa: Tuija Knihtilä (Popova), Jukka Romu (Smirnov), Hannu Forsberg (Luka).
Ohjaus: Mika Leskinen
Kapellimestari: Kari Kropsu
Lavastus ja puvut: Tapani Mikkola
Valosuunnittelu: Juha Westman
Maskeeraus: Pirjo Ristola
Tuotanto: Risto Hirvonen, Suomalainen Kamariooppera