INDEX GENOS KAKSOLA
otsikkobanneri
jkaksonen@gmail.com
GENEWS-SIVUSTO
sisältää hajatietoja ja linkkejä, jotka liittyvät sukunimiin Kaxo, Kaxoin, Kaksoinen, Kaksonen ja Kaxoilan kylään Säämingissä sekä Neiglick-sukunimeen.
Sivun ylläpito: toimittaja Jussi Kaksonen, Kitee, sähköposti: jussi.kaksonen@elisanet.fi
Vuodesta 1996 ---


Kaksosen sukuseura

Kaksosen sukuseura perustettiin Savonlinnan Punkaharjulla 3. elokuuta 2014. Perustamiskokoukseen Kalavalan talossa eli Ranta-Kaksolassa osallistui noin 50 suvusta kiinnostunutta ihmistä.

Sukuseuran puheenjohtajaksi valittiin Markku Kaksonen Juvalta (Punkaharju) ja sihteeriksi Jukka Kaksonen Pieksämäeltä. Puheenjohtajan sähköposti on markku.kaksonen@surffi.fi ja sihteerin jukka.kaksonen@pp.inet.fi.

Sukuseuran tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa sekä vaalia perinteitä. Toistaiseksi suvun eri haaroista tehdyt tutkimukset näyttävät johtavan 1600-luvulle Kerimäen Kaksolan kylään.

Vuosikokous 2017

Sukuseuran vuosikokous 26.8.2017 Outokummun Kaksolassa: Seuraavalle kolmivuotiskaudelle valittiin puheenjohtajaksi Markku Kaksonen Juvalta, sihteeriksi Jukka Kaksonen Pieksämäeltä ja varapuheenjohtajaksi Tuula Haavasoja Helsingistä.

Väestörekisterikeskus

Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu ilmoitti huhtikuussa 2003, että sukunimi Kaksonen oli 449:llä Suomessa asuvalla henkilöllä. Samaan aikaan ulkomailla oli 12 Kaksonen-sukunimeä, joten yhteensä niitä oli 461.
Loppuvuodesta 2010 Kaksonen-sukunimien määrä oli nimipalvelun mukaan 478.
Väestörekisterikeskuksen sukunimikartta antoi puolestaan viitteitä siitä, mistä nimi on lähtöisin: Ennen vuotta 1945, siis ennen karjalaisten evakkotaivalta, Kaksoset keskittyivät alueelle Kerimäki-Jaakkima-Sortavala.
Kaksosten painopistealue on varsin suppea. Se sijaitsi Keski-Karjalassa, maakunnassa, jota ei enää oikeastaan ole maakuntamitassa, kun monet sodat ja rajansiirrot ovat sitä vuosisatojen kuluessa repineet. Nimen alkumuoto Kaxo näyttää kuitenkin tulleen Ruotsin valtakunnan veroluetteloihin 1500-luvulla Säämingissä (Kerimäki) Savon itäisimmässä kolkassa.

Hiski-hakemisto

HISKI- hakemisto on hanke, jossa historiallisia dokumentteja kirjoitetaan uuteen muotoon sähköisiksi tiedostoiksi. Se on tavattoman suuri helpotus verrattuna siihen, että tutkija alkaisi selata vaikkapa arkistojen mikrofilmejä, joiden sisältämä teksti on kirjoitettu käsin ruotsiksi.
Helmikuussa 1998 tietoja oli kerätty Sukutietotekniikka ry:n internetosoitteeseen yli 130 pitäjästä lähinnä 1700- ja 1800-luvuilta.
Esimerkiksi Kaksosen suvusta Hiski löytää tietoja Jaakkimasta, Sortavalasta, Kesälahdelta ja Kerimäeltä. Mielenkiintoisimmat puuttuvat pitäjät tämän nimen kannalta ovat Kitee, Oravisalmi/Rääkkylä ja Käkisalmi. Tosin Käkisalmessa Kaksosia lienee asunut vain Ruotsin suurvaltakaudella ennen 1721 solmittua Uudenkaupungin rauhaa.
Hakusanana täytyy käyttää nimen vanhaa kirjoitusmuotoa Kaxoin tai Caxoin. 2000-luvun puolella Hiskin tiedostojen täydentäminen on jatkunut. Tiedot tukevat niitä arvioita, joita on esitetty aiemmin 1990-luvun alussa kootussa kirjoitelmassa Kaksosen suvun Joachim-haara.

Maakirjakartat

Ruotsin valtakauden aikaiset verotustiedot eli maakirjakartat ovat vanhimpia sukututkimuksen lähteitä. Alkuperäiset dokumentit ovat arkistojen kätköissä, mutta 1600-luvun maakirjoja voi tutkia myös internetin kautta. Tosin käsin kirjoitettu vanhahtava ruotsi on joskus vaikeasti tulkittavaa.

Maakirjakartat ovat Jyväskylän yliopiston historian laitoksen, Jyväskylän yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen multimediaopintokokonaisuuden ja Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n yhteistyössä tuottama kuvapankki-tietokanta. Se sisältää sisältää yli 3 000 karttaa. Tietokantaa pyritään edelleen täydentämään, jos tutkijat löytävät lisää karttoja. Maakirjakarttoja voi tutkia virtuaaliyliopiston palvelimelta. Kokeile esimerkiksi hakusanoja Sääminki ja Kaksoila Virtuaaliyliopiston osoitteessa Maakirjakartat


Mormonien Family Search

Mormonikirkko on kerännyt Yhdysvalloissa uskonnollisista syistä ilmeisesti maailman lajimman sukutiedoston. Suomi on päässyt sen internethakemistoon Yhdysvaltain ja Britannian rinnalle. Familysearch vaikuttaa erilaisen esitystapansa vuoksi jopa Hiskiä laajemmalta, vaikka perusmateriaalin täytyy tulla samoista suomalaisista lähteistä. Kaksosia löytyy runsaasti nimen nykymuotoisella haulla tai kirjoitusasuissa Kaxoin, Caxoin, Kasoin. Tosin Kasoin saattaa olla virhetulkinta. Alkuperäismuoto voi olla Kosoin, jolloin Kaksosiksi olisi kirjattu myös Kosonen-sukua.
Family Search


Säämingin Haapala vuonna 1561

maakirjakopio
Vuoden 1561 maakirjassa (Kansallisarkisto 6331 ab:131) Säämingin suurpitäjän Haapalan neljänneksen (Kerimäki) Kaxoilan maiden omistajaksi ilmestyy Peer Påållson Siluandojnen Kaxo. Pekka Paavonpojan verotiluksiksi luetellaan Kekinmaa, Kurvinselkä, Varpamäki ja puolet Ruokojärven maasta. Kopiosta leikkaantuneet pois sanat "mäki" ja "half".

Vuonna 1656 ns. ruptuurisodassa venäläiset polttivat Kaxoilan kylän, kolmen verosavun taloryhmän, jossa asui myös Kerimäen kappalaispappi. Hävityksen jälkeen seurakunta lunasti maat kappalaispappilalle. Luterilaisia Kaksosia muutti tässä vaiheessa Laatokan Karjalaan, josta ortodokseja oli paennut Tverin alueelle Venäjälle.

Säämingistä Käkisalmen lääniin

Kaksonen-nimen eri haaroista tehdyt tutkimukset näyttävät johtavan sukupolvia taakse päin kelatessa Kerimäen Kaksolaan tai ainakin lähiseudulle. Kaksolan kylästä 1600-luvulla pois muuttaneista on niukasti varmoja lähdetietoja, mutta joitakin merkintöjä lähtijöistä on sentään jäänyt jäljelle.

Anttola-Kerimäki-Simpala -kyläkirjaan (1988) osion kirjoittanut professori Veijo Saloheimo tallensi tiedon, jonka mukaan vihollinen surmasi Kaksolan Heikki Kaksosen ruptuurisodassa 1656-1657, jolloin myös kylä poltettiin. Tuhon jälkeen Paavo Kaksosen poika Tuomas karkasi ja kylän veromaista muodostettiin kappalaisen virkatalo.

Käkisalmen läänin dokumentteihin Kurkijoelle kirjaantui Tuomas Kaksonen -niminen henkilö 1600-luvun loppupuolella. 1700-luvun alussa Kiteen Juurikkajärvelle ilmaantui Tuomas Tuomaanpoika Kaksonen (Thomas Thomasson Kaxoin). Uudenkaupungin rauhassa Ruotsi menetti pääosan Käkisalmen läänistä Venäjälle, mutta Kitee jäi rajamutkana Ruotsin puolelle.

Kyläkirjan osion mukaan tulevan kirkonseudun taloluettelossa oli 1620-uvulla peräti kahdeksan Silvennoista. Heitä erotti Kaksolan talopari. 1561 maakirjan perusteella voisi päätellä, että myös Kaksoset olivat alunperin Silvantoisia.
Kerimäen vanhan keskustan asutusvaiheita 1600-luvulla

Punkaharjun Kalavalan historia

Kaksosen suvun vaiheita 350 vuoden ajalta

Juvalainen Markku Kaksonen, Kalavalan Make, on kirjoittanut kirjan synnyinkotinsa Punkaharjun Ranta-Kaksolan vaiheista. Sama suku on hallinnut maita 350 vuoden ja 12 sukupolven ajan. Noin 150-sivuinen Kalavalan historia ilmestyi 2014; ISBN 978-952-93-3554-1.

Sukupolvien ketjun tilalla aloitti Heikki Pekanpoika Kaksonen, joka tuli maille isännäksi vuonna 1683. Tilukset sijaitsevat Kulennoisten kylässä alle 10 kilometrin päässä ruptuurisodassa tuhotusta Kerimäen Kaksolan kylästä.

Ranta-Kaksolasta näyttää erottuneen Punkaharjun Vaahersalon Kaksosten sukuhaara. Ensimmäinen Kaksonen muutti Vaahersaloon 1772.

Myöhemmin syntynyt Kalavala-nimi liittyy tiettävästi kalastukseen. Seudun isännät kokoontuivat Kaksosten kantatilalla ja sopivat kalastuksen säännöistä ja kalavesien jaosta.



Neiglick-suku Saksasta Karjalaan


Laajin tieteellisin kriteerein koottu selvitys Neiglick/Neglicken-suvusta on julkaistu Suomen Sukututkimusseuran vuosikirjassa numero 45: Georg Luther & Juha Rouvinen, Neiglick-suvun vaiheita 1800-luvulle.
Lutherin ja Rouvisen tekstit ja taulut kattavat vuosikirjan sivut 53-121. Tutkimus julkaistiin vuonna 2003.
Lähdetietojen mukaan sukuhaaran esi-isä Jochim Neglicken oli epäilemättä saksalainen. Hän muutti Pommerista Viipuriin 1500-luvun lopulla. Viipurin porvari hän oli ainakin vuodesta 1597. Hän teki Ruotsin kruunun laivan päällikkönä muutamia edestakaisia merimatkoja Viipurista Saksaan ja Hollantiin.
Olen käsitellyt Neiglick-suvun vaiheita suppeasti kirjoitelmassani Kaksosen suvun Joachim-haara. Valtaosan tekstistä kokosin ennen vuotta 1996. Sain silloin käyttööni Juha Rouviselta ennakkotietoja vielä julkaisemattomista Neiglick-tutkimuksista.


Neiglickien nimikirjoituksia

Agronomi Uolevi Asikainen, Helsinki, löysi pitkän uurastuksen tuloksena 1990-luvun alussa Kiteen kirkkoherran Georgius Andreae Neiglickin nimikirjoituksen Kansallisarkiston lähteistä. Nimikirjoitus on mikrofilmin LT - 1339 / 1696 sivulla 1072. Siinä kirkkoherra todistaa oikeaksi Kiteen pitäjän savuluettelon Suorlahden hovissa 25.2.1697.

Georgiuksen pojan Joachimin - Kiteen kirkkoherra 1700-luvulla - nimikirjoituksia 1730-luvulta löytyi 1995 Kansallisarkistosta: mikrofilmi LT 1378, sivut 3524, 3543. Molemmat herrat kirjoittivat sukunimensä muotoon Näglick. Myöhemmin nimen kirjoitusmuodoksi vakiintui Neiglick. Tuohon aikaan kirkkoherroilla yleensä oli sinetti. Neiglickien sinetti on edelleen etsintäkuulutettu. Leimoja ei ole toistaiseksi löytynyt. Kenties heillä ei sinettiä ollutkaan. Sotien runteleman rajaseudun kirkkoherralla oli ymmärrettävästi tähdellisempää tekemistä kuin sinetin hankinta.

Neiglickit liittyvät Kaksosten yhteen sukuhaaraan avioliiton kautta: Anders Thomasson Kaxoin - Susanna Neiglick, vihitty Kiteellä 20.11.1748

Toinen Asikaisen uutinen koski nimismies Carl Johan Neiglickiä, n. 1706-19.4.1756 Kitee. Hänen puolisokseen osoittautui Beata Winge, n. 1718-16.11.1769 Kitee, ruotsalaisen kapteenin Johan Wingen tytär. Asikaisen arkistohavainnot viittasivat, että nimismies Carl Johan N. ja kantokirjuri Karl Neiglick (plso Elisabet Gökman s. 1689 k. 12.7.1760) ovat eri henkilöitä. Kantokirjuri (uppbörsskrivare) Karl Neiglick haudattiin Tohmajärvellä 1709. Häneltä jäi mm. poika Carl Johan, josta tuli Kiteen pitäjän nimismies. Keski-Karjalan paikallishistorioiden mukaan kantokirjuri Karl N. nimitettiin nimismieheksi (1735-1756). Asikainen olettaa, että kantokirjuri Karl N. oli Ruskealan kirkkoherrana 1727 kuolleen Johan Georgii Neiglickin ja Catharina Poppiuksen poika.
Lisätietoja Neiglickeistä





Hopeaa ja säveliä Pietarissa

Professori Pentti Siltanen Espoosta lisää tietoutta Silventoinen ja Kaksonen nimien esiintymisestä Pietarissa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Siltasen kirjoittama sukukronikka Hopeaa ja säveliä ilmestyi joulun alla 1999 Otavan kustantamana.
Siltanen kertoo kirjassaan isoisänsä hopeaseppämestari Petter Silventoisen elämästä Kerimäellä, Pietarissa ja Lappeella. Siinä sivutaan myös Petterin sisaren Ulrikan pojan Heikki Kaksosen ja tämän puolison Julia "Luulu" Kaksosen (o.s. Lås) vaiheita. Perheiden kohtalot kietoutuvat läheisesti yhteen.
Heikki Kaksonen lähti Kerimäeltä nuorena Pietariin Petter Silventoisen hopeasepänliikkeen oppipojaksi ja kisälliksi.Vartuttuaan hän aloitti Pietarissä oman hopeasenpänliikkeen. Yhteys Silventoisiin säilyi tiiviinä.
Venäjän vallankumouksen pyöreissä Heikki ja Julia Kaksonen menettivät kaiken omaisuutensa ja joutuivat emigroitumaan Suomeen. Heikki työskenteli Helsingissä aluksi Ehrlingillä ja Tillanderilla, kunnes perusti Mikonkadun varrelle oman hopeasepänliikkeen. Myöhemmin hänen poikansa Yrjö jatkoi liiketoimintaa samalla suvulle perinteeksi käyneellä alalla.
Pentti Siltasen kirjoittama sukutarina kuvaa ainutlaatuisella tavalla Pietarin suomalaisten elämänmenoa ja käsityöläisperheiden vaiheita. (20.2.2000)


Pyhän Marian seurakunta

Pietarin luterilainen Pyhän Marian seurakunta näyttää 1800-luvun lopulla keränneen monia Kaksonen-nimisiä suomalaisia. Hiskiin kootut seurakuntatiedot kertovat, että Pietarissa vietettiin useita häitä, joissa sulhasen tai morsiamen sukunimi oli Kaksonen.

Koska Kaksonen-sukua on asunut vuosisatoja Laatokan ja Vuoksen vesistön välisellä alueella, Nevanlinna - Nyen - Pietari oli heille luonteva kauppapaikka, jos rajat sallivat liikkumisen. Kun Pietari kasvoi keisarikunnan päämetropoliksi, se tarjosi työtä niille nuorille, joille ei löytynyt kotipitäjästä maatilkkua. Pietariin muutti Kaksosia ainakin Jaakkiman, Sortavalan, Kerimäen ja Kiteen seuduilta.

Tutkimaton arvoitus on, miten seuraavalle Kaksosten sukupolvelle kävi Venäjän vallankumouksen pyörteissä. Siitä on vain yksittäisiä hajatietoja. Pakomatka Suomeen entisille kotikulmille ei ollut ylivoimaisen pitkä, mutta Pietarista katsottuna sama vallankumous riepotteli Suomeakin. Vain sen lopputulos oli erivärinen. Lisäksi välille nousi sotiva rintama ja lopulta suljettu raja.


Käkisalmi-Kurkijoki 1600- ja 1700

Käkisalmen ja Kurkijoen seuduilla näyttää asuneen Kaksosia (Caxoin, Kaxoin) 1600- ja 1700-luvuilla. Tiedot ovat toistaiseksi (1998) niin hajanaisia, että yhtenäistä ketjua ei niistä pysty muodostamaan. Professori Viljo Nissilän teos Suomen Karjalan nimistö tuo pienen lisän. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön tuella 1975 julkaistu kirja mainitsee sivulla 165: "Kaksonen, suku ja talo Jaakk, Hendrich Caxoinen 1616 Käk, Caupi Kaxoin 1631 Pari." Siis Nissilän mukaan Hendrich Caxoinen ilmestyy Käkisalmeen jo 1616 eli vuosi ennen Stolbovan rauhaa. Valitettavasti Nissilä ei nimeä alkuperäislähdettä.
Aikaa Säämingin Kaxoilan verollepanosta oli tuolloin kulunut 55 vuotta eli pari sukupolvea. Ruotsin hallitusvalta suosi luterilaisen väestön sijoittumista linnoitettuun Käkisalmeen ortodoksiväestön vastapainoksi. Merkinnästä ei ilmene, syntyikö Hendrich Caxoinen Käkisalmessa, vai muuttiko hän aikuisena kaupunkiin. Se on kuitenkin varhaisin maininta Kaksosen-suvusta Käkisalmen läänissä. Se luo myös pohjaa myöhempien sukupolvien porvarioikeuksille.
Isonvihan jälkeen nimi näyttää katoavan Käkisalmesta, mutta muutamia Kaksosia esiintyy 1700-luvulla lähipitäjässä Kurkijoella.

Kaksosen suvun Kiteen haara

kaksola

Tutkimus

Västörekisteri

Hiski-projekti

Maakirjakartat

Family Search




veljekset


Since May 1996 ---