Suunnitellessani kotisivuni tulevaa sisältöä keväällä 1998 halusin liittää osaksi sitä tribuuttisivun jollekin tietylle taholle. Koska olin seurannut tiettyä radio-ohjelmaa tiiviisti jo useita vuosia, päätin yrittää kuvailla ohjelman parhaita puolia pääosin html-tekstimuodossa. Jos joku olisi moisesta kiinnostunut... ja miksei olisi? :)

Kyseessä on Yleisradion taajuuksilla lähetetty nettiprojektiani aloittaessa hyvissä voimissa ollut radio-ohjelmien jatkumo, joista viimeiseksi jääneen uustuotannon osalta 15.8.2003 päättyneen Teinitalo-ohjelman uusintoja kuultiin 2.1.2004 asti YLEQ-kanavalla perjantaisin klo 18.03 - 19.00. Varhaisemman tuotannon toivotut uusinnat alkoivat YLEQ:ssa 9.1.2004 Koe-eläinpuisto -jaksoilla perjantaisin klo 21 - 23, 9.4.2004 alkaen ohjelma-aika siirtyi tuntia aikaisemmaksi eli nykyään se on YLEQ:ssa perjantaisin klo 20 - 22. [lue kanavan tiedote K.e.p.-uusimisesta] Huhtikuun 2004 alussa YLEQ-toimitusta ja ohjelmistoa uusittiin, jonka yhteydessä K.e.p.-uusinnat saivat oman esittelysivunsa Q:n ohjelmaperheessä. Meneillään olevan teknologisen murroksen aiheuttaman siirtymäkauden aikana YLEQ:n kuuluvuuspeitto ei ole täysin Yleisradion julkisen tarjonnan tavoitteen mukainen, mutta kanavaan pääsee käsiksi:

  1. analogisesti Uudellamaalla taajuudella 103,7 MHz (kaapelissa 102,3 MHz)

  2. digitaalisesti DAB-radion ja

  3. digiboxin kautta [tämä tiedoksi kanavan perinteisen kuuluvuusalueen ulkopuolella asuville harrastajille, joiden käytettävissä on digitv:n palvelut] tai

  4. ulkosuomalaisten äkkäämällä vaihtoehdolla: Thor-satelliitin välittämä YLESAT2-satellittikanava pukkaa maailmalle Keppanaa samaan lähetysaikaan kuin Äiti-Suomessa eli klo 20 GMT+2, konsti pätee myös kotimaan kamaralla tarkoitukseen sopivan vastaanottolautasen ja digitaalivirittimen avulla. [lue lisää Radio Finlandin sivulta ].

Vuodenvaihteeseen 2003/2004 asti kuuntelu oli mahdollista myös YLEQ-netin kautta web-streamingina. Nettilähetykset päättyivät Yleisradion musiikkipitoisten kanavien mm. YLEQ:n osalta Gramex ry:n ja Yle:n kustannuslaskijoiden kiistelyn vuoksi. [kanavan tiedote, Gramexin tiedote]


Ohjelman toteutuksesta (käsikirjoitus, ohjaus, tiimityöskentelyn kontrollointi ynnä muu oleellinen) vastasi populaarikulttuurin monilahjakkuus ja eksentrikko Gösta Sundqvist. Yksittäisiä ohjelmia ehdittiin lähettää vuosien 1988 - 2003 välillä noin 700 jakson verran. Viikoittainen lähetysajankohta vaihteli kanavan ohjelmakartan muutoksia mukaillen, viimeiseksi vastaanottimen ääressä viihdyttiin kuunteluolosuhteista riippuen joko perjantain alkuillasta tai viikoittaista uusintakertaa kuunnellen lauantaina ennen puoltayötä. "Nykytekniikalla reaaliajassa selvitetty" kuuntelijamäärä liikkui 700 000:n ja kymmenen miljoonan välillä, eli parhaimpina iltoina kielialueemme rajat olivat koetuksella.

Ohjelmissa Gösta toimii "radiotoimittajana", joka yksin tai "juontajakollegojensa" kanssa tekee ohjelman joka perjantai tai lauantai "suorana lähetyksenä" joltakin varsin omaperäiseltä paikalta. Ohjelmien perimmäisenä ominaisuutena on se, että kaikki niissä esiintyvät tilanteet viedään äärimmäisyyksiin, jollaisia ovat myös ohjelman vieraat. Vieraina on sekä usein esiintyviä vakiohenkilöitä ja uusia tuttavuuksia, jotka hyvin usein työskentelevät tai toimivat muutoin täysin järjenvastaisilta vaikuttavissa tehtävissä. Toisinaan ohjelman henkilöt kohtaavat hauskojen sattumusten välissä erilaisia vaikeuksia ja vastoinkäymisiä, mutta yleensä selviävät näistä tilanteista voittajina ja jälleen muutamaa kokemusta rikkaampina.

Ihmisten ja ilmiöiden toilailujen raportoinnin välissä ohjelmassa soitetaan musiikkia, jotta kuulijalla on mahdollisuus hengähtää siirryttäessä vastaanotettavasta tiiviistä sketsipalasta toiseen. Yleensä musiikkikappale liittyy jotenkin juuri sitä ennen esiintyneeseen sketsiin: esimerkiksi ohjelmassa vierailevan naisen sanoessa "ja mä en ole mikään tyhmä flikka!" seuraava kappale on mitä todennäköisimmin Garbagen Stupid Girl ja niin edelleen. Usein saimme kuulla kotimaisia 1970-luvun iskelmähirvityksiä, joiden omaa aikakautta heijastava kammottavuutensa on suorastaan kiehtovaa... Vuonna 2003 lähetetyn ohjelman teemoittamisen aikana 1970-luvulla levytetty materiaali on sanotaanko "selkeässä enemmistössä". [lisää vakiobiisejä]

Kuluneiden vuosien aikana ohjelmaa ehdittiin toimittaa mm. Helsingissä toimivalta Miesten Klinikalta, Kauppatorin alle kaivetulta vetensä kaupungin likavesiviemäristä saavalta uimahallilta, sotaisasta Aasian turistiparatiisista ja ohjelman vakiovieraiden kesämökiltä, lapsuudenkodista, taloyhtiön kerhotiloista ja muista erikoisista sijainneista. Joskus useampi peräkkäinen ohjelma muodostaa kokonaisuuden, joita ovat olleet trilogiat Afrikkaan, Venäjälle ja Etelä-Amerikkaan suuntautuneilta matkoilta. Oli ohjelman pitopaikka kuinka kaukana tahansa (esimerkiksi em. Afrikka), paikalta löytyy yleensä "täysin sattumalta" useampi ohjelman vakioihminen, jonka jälkeen show pääseekin hyvään vauhtiin.

Ohjelmien suosio säilyi korkeana koko historiansa ajan. Tästä on todisteena lähetyspaikan sijoittaminen viimeisinä vuosinaan viikonloppuillan parhaaseen kuunteluaikaan. Radiomafian puolella vuoteen 2002 asti kuuntelijoiden osoittamaa suosiota mitattiin vuosiäänestyksillä, joista viimeisessä Gösta pärjäsi "radiopersoonat"-kategoriassa sijalle 12 itse ohjelman päätyessä omassa sarjassaan sijalle 7 [lue aikaisempien vuosiäänestysten tuloksia]. Yleisön kiinnostus ei oleellisesti laskenut edes viimeiseksi jääneen lähestymistavaltaan erilaisen eli 1970-lukulaisuutta tarkastelleen sarjan aikana. Uustuotannon loppumiseen jälkeen monet vakiokuuntelijat kaipailivat uusintoja erityisesti 1990-luvun ja sen alkupuolen ohjelmista, joiden otteiden uusiminen aloitettiinkin vuoden 2004 alussa. Yksi tämän fanisivuprojektin päätarkoituksista oli ohjelman tunnettavuuden laajentaminen ja ohjelman äänestämisestä tiedottaminen vuosiäänestysten aikoina. Tavoitteena oli tietenkin vääristää äänestystulos Koe-eläinpuisto, Teinitalo- ym. myönteiseksi... Samalla pyrin myös muuhun ohjelmien pitkän lähetyshistorian aikana laajaksi ja ydinosaltaan fanaattiseksi kehittyneen kuuntelijayhteisön aktivoimiseen. Syksyn 2003 jälkeen aihealueen muututtua viihdeohjelmasta merkittäväksi osaksi kielemme kulttuurihistoriaa: uusina tavoitteina ovat Göstan perinnön kunnioittaminen, muisteleminen ja esittely uudelle yleisölle ja jopa sukupolvelle, sekä ohjelmien uusintojen saaminen Yle-radioon tavoittavuudeltaan mahdollisimman kattavaan lähetyspaikkaan.

Ohjelma esiintyi aikaisemmassa pitkäaikaisessa muodossaan jo ennen Radiomafian perustamista vuonna 1990. Siitä lähtien tuotannossa käytettiin useita pitkäaikaisia nimiä, joista eniten huomiota keränneet olivat Tietokoneenkorjauskurssi, Belgialaisia kirjauutuuksia, Belgialaisia kirjaharvinaisuuksia ja Koe-eläinpuisto. Vuoden 1992 Mitä-missä-milloin -opuksessa [tähdätty joulumarkkinoille, eli kattaa tapahtumat lokakuusta 1990 elokuuhun 1991] toimituspäällikkö Marjut Jousi kertoo Radiomafian perustamista käsittelevässä artikkelissaan (s. 437 - 441) R-mafian käynnistyttyä kuuluneesta ohjelmanimikkeestä seuraavaa: "Monet kuuntelijat ehtivät jo ihmetellä asiantuntija Gösta Sundqvistin Tietokoneenkorjauskurssia ennen kuin tajusivat, ettei ohjelman antamilla neuvoilla ainakaan tietokoneita korjata." Ohjelman sisältö ja mytologia eivät ole muuttuneet, siis ainoastaan nimi on vaihtunut muutaman kerran. Gösta ehti työskennellä Yleisradiossa samoissa tehtävissä jo kahta viimeisintä kanavajakoa (v. 2003 ja 1990) edeltäneestä organisaatiosta eli 1980-luvun lopulta lähtien kirjoittaen myös muutamia muita sivuprojektien omaisia radio-ohjelmia K.e.p.:n ja sen edeltäjien sekä näiden joulunaikaisten spesiaaliohjelmien lisäksi. [Epäselväksi jäi oliko vuoden 2003 jouluksi tarkoitus tuottaa erikoisuuksia. Itse olisin pitänyt tätä todennäköisenä.] 

Silloisen Koe-eläinpuiston monivuotinen lähetysaika siirtyi Radiomafian ohjelmakaaviomuutosten yhteydessä maaliskuussa 1998 sekä uudelleen tammikuussa 2001 tunnilla eteenpäin, siis päätyen alkavaksi iltakuuden sijasta vasta iltakahdeksalta. Viikoittainen toinen lähetys siirtyi keskiviikosta sunnuntaihin vuodenvaihteessa 1999/2000. 14.1.2001 käyttöön otetun ja pariviikkoiseksi ideaksi jääneen uuden sunnuntaiaamun varhaisen lähetysajan suurin seuraus oli Göstan joutuminen tekemään taas uudet ohjelmapuffit... tai sopivasti modifioimaan aikaisempia. Suurin näitäkin yksityiskohtia koskeva muutos oli tammikuussa 2003 toteutettu YLE:n "radiokanavien uusi kohdentaminen". En tiedä kuinka lujasti Gösta 'taisteli' ohjelmansa lähetysaikojen muutoksia vastaan. Vai oliko tällä lainkaan merkitystä hänelle? Joka tapauksessa moni kuluneina vuosina kirjoittamistaan quooteista (joissa mainitaan lähetysaika) siirtyi historian lehdille. Voi olla, että Gösta halusi jatkuvasti uudistaa ohjelmaansa myös näiltä osin ja oli siksi aina valmis kirjoittamaan uusia ja parempia quootteja.

Aloittaessani tämän sivun uusimista Suuren Radiouudistuksen jälkeen olin varautunut Teinitalon jatkavan täysin samoilla linjoilla kuin K.e.p., eli oletin seikkailujen jatkuvan entiseen tapaan vain nimen vaihtuessa. Mutta näin ei siis ollutkaan; tammikuun 17. päivänä 2003 aloittaneen Teinitalon ohjelmakonsepti oli erilainen kuin Koe-eläinpuiston ja sen edeltäjäohjelmien. Esitetty arvelu Teinitalon tilaustyömäisyydestä ja siten mahdollisesta lyhytaikaisuudesta kuulosti järkeenkäyvältä, vaikka tekijät ehtivät vakuuttivat tällä uudella ohjelmalla jatkettavan hamaan tulevaisuuteen asti. [lue historiikkiosuudesta lisää muista ohjelmista ja lähetysaikojen muutoksista!]

Göstan tiimille voi lähettää postia aikaisempien vuosien tapaan Yle:n nettisivun palautelomakkeella, mutta koska sitä kautta postin käsittelystä ei ole täysiä takuita - ja itsensä Göstan edustettua yhteydenpitoasioissa perinteistä tyyliä - on varminta noudattaa ohjelmassaan usein toistettua kehotusta ja lähestyä heitä "perinteisellä vennamonpostilla" eli räppikansan kielellä ilmaistuna old-skuul -postin välityksellä. Kanavauudistuksen jälkeen tuotantoryhmän uusi postiosoite vaihtui osaamiskeskuspohjaisuutta myötäileväksi, eli nykyään osoite on [varmistettu ohjelmapäivystyksestä]
 

Radion populaarimusiikkiohjelmat
Teinitalo/vastaanottajan nimi
PL 60
00024 YLEISRADIO


Siispä jos tunnet omaavasi jotakin tärkeätä sanottavaa ohjelman tekijöille, mainittu lähestymistapa on kaikkein tehokkain. Todistettavasti moni ohjelman ihailija on saanut paluupostissa jotakin kyseisenä hetkenä tuotettuun ohjelmaan liittyvää aineistoa, joten kokeile onneasi asiallisella kirjeellä. Voit myöhemmin huomata olevasi harvinaisen fanituotteen omistaja. Jos näin onnellisesti käy, niin kerro siitä myös tänne päin!

"Osaamiskeskuksen" sähköpostiksi on virallisesti mainittu radio.popmusiikki@yle.fi. Ohjelman tekijöitä voi lähestyä myös suoraan heidän omaan postiinsa osoitteeseen teinitalo@hotmail.com . [Aikaisempi kep_posti@ -osoite ei ole enää toiminnassa!] Kysymykset ohjelman tekemisestä kannattaa lähettää suoraan sinne, minullahan ei niistä ole tarkempaa tietoa vaan joutuisin ne itsekin ohjaaman edelleen tuonne. Olen ollut sinnepäin jonkin verran yhteydessä, mutta viestien käsittelypolitiikasta en uskalla sanoa mitään varmaa. Kaikki meilit kuitenkin luettaneen.


Teinitalo?

Aikakausi jolloin hiukset olivat pitkät ja lahkeet leveät, puhelimet johdolla kiinni seinässä, presidenttinä ikääntynyt yleisurheilumestari ja  pölykannen alla pyörivät mustat 30-senttiset äänilevyt... kaikki, myös musiikki, tuntui paremmalta...

Mistä lie rohkaistuneena/inspiroituneena ;) ohjelman tekijät päättivät uusien jaksojen aloittaessa avata ihka oman nettisivunsa! Sen voidaan sanoa tukevan Teinitalon kohdalla valittua tuotantolinjaa. Ohjelman erillinen esittelysivu on poistettu verkosta sen lähettäneen kanavan web-kansiosta, mutta kanavan ja Teinari-tiimin oman sivun linkit löytyvät täältä.

Lauantaisin Yle:n kanavien tekstitelevisiossa oli nähtävissä YLEQ:n esittelystä telkkariruudulle supistettu versio Teinitalo-ohjelman kuvauksesta: "Gösta Sundqvistin Teinitalon polttoaineena toimivat päivän puheenaiheet 30 vuoden takaa, svengaavan popmusiikki ja puolieroottinen hassuttelu kuin suoraan sen ajan sensaatiolehdistä. Lisäksi tavataan joukko tuttuja ja tuntemattomia - tosin nykyistä huomattavasti nuorempina. Purkka- ja jytämusiikilla höystetyssä huumoripläjäyksessä on luvassa ajalle ominaiseen tyyliin myös muotikatsauksia, make-up -vinkkejä ynnä muuta mukavaa nuorekkaaseen menoon liittyvää asiaviihdettä."

Vuonna 1974 syntyneenä ja valtaosan elämästäni pk-seudun ulkopuolella viettäneenä minulla ei ole omakohtaisia tietoa mistä ohjelman nimen antaneessa Teinitalo-liikeyrityksessä oli kyse. Myöskään vuosikertaa 1965 edustava sisareni ei ollut kuullutkaan tästä myymälästä vaikka sukumme sijoittumisen ansiosta "Hesassakin on tullut käytyä", joten ainoa vaihtoehto konkreettisen tiedon käräämiseen olisi turvautua edellisen sukupolven edustajien tai Göstan ohjelmien vakiokuuntelijajoukon varttuneempien henkilöiden apuun.

Kyseeseen tulisivat vaikkapa pitkän linjan fanien omat ostokokemukset tai jopa kuvaskannauksia muotiputiikin esite- ja ilmoitusmateriaalista. Jos vanhoista Hesareista löytyisi jotain sellaisia...

Hakukoneiden Altavista (tamikuussa 2003 hakutuloksissa 4 hyvää kohdetta) ja Google (6) kautta löytyy seuraavaa:

Tampereen 30. kansainväliset lyhytelokuvajuhlat 8. - 12.3.2000. Luettelossa MAINOS-TELEVISION PALKITTUJA MAINOKSIA 1969 - 1979: "Teinitalo-cabaree (1975)". Myymälän toiminta-aika ollut siis kukkeimmillaan tämän vuoden ympäristössä.

Hesarin verkkoliitteen 5.1.1999 kuluttajasivullla Riitta Astikainen käsittelee farkkutrendien aaltoilua: "1970-luvulla kaupoissa oli jo 230 eri farkkumerkkiä ja myynti oli kova. Helsingin Vuorikatu oli farkkukatu. Sen varrella oli useita merkkifarkkukauppoja: MicMac, Leeshop, Wranglershop, Levishop, Pukeva ja Teinitalo."

Samaisessa lehdessä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimiston Taru Kolehmainen pohtii 19.10.1999 sanan teini historiaa ja esiintymistä: "Suhteellisen vakiintuneena pysyvän sanaston lisäksi on sanoja, joita tulee ja menee - ja joskus jopa tulee uudelleen. Hyvä esimerkki on teini, jota parin vuosikymmenen unohduksen jälkeen on alkanut taas kuulua ja näkyä yhä useammin." "Sanaa käytti jo Agricola 1500-luvulla parin kirjansa esipuheessa tarkoittaen sillä jonkinlaista apupappia ... Teini tulee ruotsin djäkne-sanasta, joka taas periytyy kreikan sanasta diakonos [joka tarkoittaa mitä?] ... Nykynuoret tuskin tietävät tätä yhteyttä, heille teinin mallina on keskiajan kouluolojen ja 1900-luvun oppikoululaisten rientojen sijasta englannin kielen teen (thirteen - nineteen)." "Teiniliitto oli tärkeä vaikuttaja oppikoulunuorison elämässä vuosikymmenien ajan. 1970-luvun politisoitumisen aallossa sekin 'vallattiin' eikä koululaisten enemmistö tuntenut sitä enää omakseen. Sen toiminta tukehtui taloudellisiin vaikeuksiin ja lakkasi; 1985 perustettiin Lukiolaisten liitto. Teiniliiton mentyä joutui teini-sanakin taas virattomaksi. Kenties liiton viimeisinä vuosinaan saama ikävä maineen vuoksi 80- ja 90-luvun nuoret eivät halunneet olla teinejä. Jopa Teinitalo, nuorison iso muotiliike Helsingin keskustassa, lopetti toimintansa. Vasta nyt, lähes parinkymmenen vuoden jälkeen, teini on ponkaissut lyhyessä ajassa suorastaan muotisanaksi."

Raimo Öystilän kokoama Eeron ja Jussi & Boys -historiikki: "Nuorisoasusteliike Teinitalo järjesti 7.3.1962 ilmaiset nuorisotanssit Expo-hallissa. Tilaisuuden pääesiintyjänä oli ruotsalainen kitarabändi The Violents. Yhtye sai aikaan melkoisen hurmoksen ja sen innoituksen vallassa perustivat Raittisen ja Bergströmin veljekset kitarabändin nimeltä The Esquires." Toiminnassa siis jo 1960-luvun alussa?

Americanization by Blue Jeans­ Finnish Experiences during Cold War era (A paper for the Sixth European Business History Association Congress in Helsinki, 22nd - 24th August, 2002) Visa Heinonen, Jukka Kortti & Mika Pantzar: "The 1970s was the golden age of youth fashion and youth advertising in Finland. Seppälä specialized in youth fashion and began to expand its business. The firm created brands like Jeans Machine and S-style. Teinitalo was another important supplier of youth fashion and youth advertiser in the beginning of the 1970s. Later new youth fashion shops like Kluuvari and Mic Mac were established. In the 1970s, jeans and long hair among boys and young men had become universal symbols of youth fashion in Finland as in the most Western countries."

Lisäksi Lycosin kautta löytyi viite Keskon bonuspistejärjestelmää promoavalle sivulle: "Vasta vuosikymmenen [1960-luvun] puolivälissä sisustusmuoti muuttui voimakkaasti nuorten radikaalien aikuistuttua. Teinitalo Helsingissä oli luonut pukeutumiskulttuurin. Huonekaluketjut ja Marimekko tekivät kodit."


27.6.2004
http://koti.mbnet.fi/~nuzah/ka0210/kep/kep.html