Göstan ohjelmiinsa luoma hahmogalleria on "suppeampi kuin Lord of the Ringsseissä [eli J.R.R. Tolkienin Keskimaassa], mutta antoisampi kuin Kauniit ja rohkeat -tyylisissä saippuasarjoissa." Tässä muutamalla tekstirivillä kuvailtuna tietoa ohjelmien vakionimien pääpiirteistä. Oheisen esiintymistaulukon linkkien lisäksi tällä sivulla on myös ohjelmahistorian loppuaikoina äänettöminä eli vakiintuneesti vain muiden hahmojen kommenteissa esiintyneiden kuvaukset sekä pari erikoisempaa juttua, eli uteliaimpien kannattaa tutkiskella tätä selaimen vierityspalkkia kelailemalla. Kuvatun K.e.p.-mytologian joukossa on kolmen viimeisenä mainitun edesmennyttä Radiomafiaa edustaneen lisäksi useita muitakin autenttisia tai "tosielämään perustuvia" hahmoja, joten ohjelmassa esiintyneet viittaukset kyseisiin henkilöihin eivät välttämättä olleet aina täysin kuvitteellisia...

ryhmäkuva 1990-luvulla kuuntelijapalkintona ja Yleshopin myyntivalikoimassa käyneestä virallisesta K.e.p.-fanipaidasta
© T. Puranen/Helsingin Paitapaino

Vuonna 2003 ääniaalloilla esitellyn Teinitalon osalta tiheystaulukon koostaminen on vähän konstikkaampaa, koska K.e.p.-persoonista osa on liian nuoria esiintyäkseen varhaisemmissa 1970-luvulle sijoittuvissa jaksoissa. Yhdistin kuitenkin myös tämän uuden ohjelman tapahtumat samaan taulukkoon edeltäjiensä kanssa. Göstan itsensä osalta Teinitalossa ei ollut varsinaisia "esiintymisiä" oikeastaan yhtään; jaksoissa hän toimi jokaisessa mutta ei perinteisesti osana ohjelman kulkua vaan vain kunkin jakson alustuksessa sekä epilogissa yleensä kertoen perustietoja seuraavassa jaksossa käsiteltävästä aiheesta. Muista hahmoista merkittävin muutos on Teinitalo-sarjan "Yleisradion nuortenosaston sekä Pointsi-lehden toimittajista" eniten ohjelma-aikaa saaneen Minna Virtasen ilmaantuminen listalle, sekä ensimmäinen fanisivuprojektin aikana havainnoitu äänirooli yhdelle vanhalle tuttavalle eli Martti "Mara" Korpelalle. Maran sijoitus todennäköisesti nousee, jos tutkimuksia ulotettaisiin 1990-luvun lopulta vähän pidemmälle taaksepäin.

Gösta Sundqvistin radio-ohjelmien hahmojen esiintymiset 30.5.1998 – 15.8.2003: 

 

nimi

1998

1999

2000

2001

 2002 2003

yhteensä

ohjelmien lukumäärä
1. (1.) Gösta Sundqvist
2. (2.) Olavi Granström
3. (3.) Tarja Loponen
4. (4.) Aarne Tenkanen 

31
31
16
14
0

54
54
43
35
2

55
48
50
36
20

54
46
46
41
22

53
48
49
37
10
31
31
18
16
1

279
259
222
179
55

5. (5.) Reino Hiltunen
6. (6.) Väinö Levola
7. (7.) Senja Korpela
8. (8.) Lassi Laamanen
8. (8.) Tero Luotola [Zero]

4
3
6
1
1

8
3
4
1
0

9
5
4
2
4

14
11
2
10
9

14
4
1
2
2
3
1
0
0
0

52
27
17
16
16

8. (8.) Monika Aaltonen
11. (11.) Hans-Christian Andersen
12. (12.) Fredrik Fågelström
13. (13.) Tapani Mertanen
14. (14.) Marianne Tarjanne
15. (15.) Arto Vesanto [Stinde]

2
2
2
0
2
0

4
3
3
3
2
3

3
3
3
4
2
4

4
5
4
3
0
2

3
1
1
1
4
0
0
0
0
1
0
0

16
14
13
12
10
9

15. (15.) Antero Halonen
15. (17.) Anne Rääts
18. (18.) Pulmu Heikkilä
18. (19.) Rainer Närvänen
20. () Minna Virtanen 
20. (20.) Jarmo Karttunen [Jarome Gaultier]

1
1
1
1
-
0

1
1
2
1
-
0

2
1
2
2
-
5

4
2
1
2
-
0

1
3
1
0
-
0
0
1
1
2
5
0

9
9
8
8
5
5

22. (21.) Taimi Loponen
22. (21.) Rauno Jaatinen [Randy]
22. (21.) Hepa ja Emmi Tiittanen
22. (21.) Pentti Vihervaara
26. (25.) Sirpa Vihervaara
26. (26.) Ruby Ring [Dancing Girl]
26. (27.) Jarmo Tarjanne [Jami]

1
0
0
0
0
1
0

2
1
0
0
0
2
1

0
2
0
0
0
0
0

1
1
1
0
0
0
0

0
0
3
4
3
0
1
0
0
0
0
0
0
1

4
4
4
4
3
3
3

29. (27.) Camilla Andersen
29. (27.) Svante Fågelström
29. (27.) Heljä Hytönen-Kaminski
29. (27.) Inka-Mari Ilvessola
29. (27.) Osmo Rapeli
29. (27.) Teppo Saloranta 

1
0
1
0
0
0

1
1
0
0
0
2

0
1
1
0
0
0

0
0
0
2
2
0

0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0

2
2
2
2
2
2

35. (27.) Elli Kuukeri
35. (27.) Markku Vihervaara
35. (27.) Eila Vahtera & Panu Levanko
35. () Pekka Tapani Laine
35. () Anu Jääskeläinen 
40. (37.) Ritva Rimppa [Rimpan Ritu]
40. (37.) Marita Mensu
40. (37.) Helge Holmström
40. () Martti Korpela 
0
0
0
-
-
0
0
0
0
0
0
0
-
-
0
0
0
0
0
0
0
-
-
0
0
0
0
0
0
0
-
-
0
0
0
0
2
2
2
-
-
1
1
1
0
0
0
0
2
2
0
1
1
1
2
2
2
2
2
1
1
1
1

Juontajat:

Gösta "Gösse" "Sunkka" Sundqvist, radiotoimittaja ja muusikko. Gösta ei kerää turhia paineita mistään, vaan pukeutuu aina ohjelmaa tehdessään rennosti (yleensä verkkareihin) eikä ota hyvin muodostuneeseen keskivartaloonsa tai tuuheaan partaansa kohdistuvia huomautuksia kovin tosissaan. Ohjelmaa tehdessään Gösse laittaa aina itsensä peliin sataprosenttisesti, josta johtuen kuluneiden vuosien aikana hänelle aina "sattuu-ja-tapahtuu". Lukuisat ovat ne vaaratilanteet jotka ohjelmassaan toheloivat vieraat ovat aiheuttaneet, milloin partansa syttyy tuleen tai eksoottisten mekaanisten laitteiden varomääräykset pettävät. 176-senttinen vartalonsa ei suinkaan ole lihava, vaan siihen on kertynyt jonkin verran "ei-aktiivista lihasmassaa". Liikaa silmilleen hyppivät hiipparit hiljentyvät kuitenkin yleensä hyvin nopeasti, sillä K.e.p.-harrastuksiinsa kuuluvat mm. raivopaini, judo, kontakti-, kyynärpää- ja kuristuskarate, saksalainen slash-iskupaini, potkunyrkkeily, Cabanogi Gibbutz -kunniakarate, telinetaistelu sekä potkupaini, kukin vähintään Pohjoismaiden Mestaruus -tasolla. Göde on kova tekijä myös avomerisukelluksessa sekä sokkosuunnistuksessa. Kilpailuissa edustamansa seura on Taijuanin Dragonit. Ohjelmantekotovereiden edesottamuksien ärsyttävyydelle Gösta on melko immuuni, mutta ainakin kerran ulkolähetysauto täytyi pysäyttää jotta ylivääpeli pääsi ulos purkamaan ylimääräisiä höyryjä -> Jos Keski-Suomessa kesälomamatkasi varrella näet tien poskessa metrikaupalla pirstaleiksi hakattua kiviaitaa, tiedät mistä on ollut kyse. Gösta asuu nykyään perheineen ja palveluskuntineen Kulosaaressa Purjehtijantiellä kartanossa, jonka on omalla työllään ansainnut (Viking-lotosta napsahtaneesta reilusta 10 miljoonasta markasta saattoi olla apua). Göstan mukaan Koe-eläinpuisto on "suojasatama arjen aallokossa matkaaville". Tuo lausahdus voi päteä myös tähän weppisivuun. 

 Göstan virallinen PR-kuva, ollut käytössä mm. Radiomafian K.ep.-sivulla.

Saadessaan selville Göstan ulkonäön muuan pitkän linjan fani lausahti: No olihan se aika tursakkeen näköinen!

Koe-eläinpuiston käsikirjoituksen tekee mielenkiintoiseksi se, että Gösta ei koskaan liitä siihen mainintoja omasta muusikkourastaan. Muut hahmot voivat siihen viitata, mutta ne ovat kulloinkin osa ohjelman juonta. Ei välttämättä voisi arvata, että ohjelman luojalla on takanaan kaksi vuosikymmentä kotimaisen popin eturintamassa, toistakymmentä studiolevyä ja että bändinsä kokoelmalevyistä merkittävin omistaa Radiomafian ja sen seuraajakanavan virallisen listan voimassa olevan listaviikkoennätyksen 133 viikkoa. [lisää Leevi and the Leavings-asiaa]

Olavi "Kulli-Olli" "Grankku" [Uolevi] Granström, isännöitsijä. Kotoisin Nauvon Sandöstä Turun saaristossa, kävi syntymässä Laihialla. Päätoiminen hedonisti, osa-aikainen tilintarkastaja. Tekee myös ainakin rakennustarkastajan hommia, lisäksi tämänhetkisiin luottamustehtäviinsä kuuluvat isännöintiyhdistyksen kunniapuheenjohtajan ja rahastonhoitajan toimet. Taloyhtiön budjettia laadittaessa Kulli-Olli järjestää ensimmäisenä itselleen palkankorotuksen ja suuremman toimiston. Asukastoimikunnan puutarhakalusteetkin löytyivät viimeksi Granströmien parvekkeelta... Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja tohtori Weckströmkin on yleensä Ollin kanssa eri linjoilla yhtiön asioista päätettäessä. Viettää paljon aikaa naapurin "kampaamon tyttöjen" seurassa, josta syystä yhteispeli makuuhuoneessa rakkaan vaimonsa Margitin kanssa ei ole toiminut seitsemään vuoteen. Kotonaan (Mariankuja/-katu 3 A 13 Kruunuhaassa?) vallitseekin jatkuvasti selkeä viha/rakkaus-tila. Avioliittoon astuivat vuoden 1985 alkupuolella. Margit-rouva pysyy/on pidetty tiiviisti taka-alalla, esimerkiksi Tenkanen ei ole häntä koskaan nähnyt. Ohimennen lähimmistä perheenjäsenistä on mainittu viinipullon korkkiin 5-kymppisenä tukehtunut isä majakkavahti Trygge Granström, äiti Dagmar Granström asuu viimeisten uutisten mukaan "Elman luona Turussa", kaukaisempiin sukulaisiinsa kuuluu muutama sata vuotta sitten Turun saaristossa kunniakasta rantarosvon ammattia harjoittanut Gregorius Granström. Lomapaikoista Ollille läheisimmäksi on muodostunut Malaga. Osan vapaa-ajastaan hän viettää liikunnallisesti Jyysters-seniorisählyjoukkueen kanssa ja kuunnellen suosikkibändinsä Ottawanin musiikkia. Myös muu seiskytluvun jytädisko miellyttää, monipuolisesta musiikkimausta kielivät kyseisen vuosikymmenen alussa heitetyt keikat jazz-kokoonpanon rumpalina. Alkoholia Olli käyttää ainoastaan juhlatilaisuuksissa, mikä on aina silloin kun on viinaa. Ehdoton janonpoistajasuosikkinsa on algérialainen viini, ja kuulemma hänellä on myös oma viinitila Pohjois-Afrikassa. Eli ainakin osa perintönä saaduista ja liioiteltuina yhtiövastikkeina perityistä rahoista on investoitu tuottavaan kohteeseen. Mielenkiinto metanolipohjaisiin juomiin voi selittyä mm. sillä, että liiallisesta veden juomisesta Olli saa vesirokon. Viimeksi tämä isännöitsijänretku on ollut viikon ajan selvin päin sinä vuonna, jolloin kävi rippikoulun. "Vai oliko se armeijan?" Ollin tuntien kyseessä saattoi olla täsmälleen sama vuosi. Tämän kansallisvelvollisuutensa hoiti rannikkotykistössä 1966 - 67, eli Granströmin perheen vesa olisi siten syntynyt noin vuonna 1947. Viihdyttyään lyhyen aikaa yliopistossa ja journalismialan töissä nuoren Granströmin houkutteli isännöitsijäbisnekseen vuonna 1970 toimistonsa harjoittelijaksi Holmströmin Helge, Ollin oppi-isä isännöinnin rankassa ammatissa ja siihen liittyvässä "suhdetoiminnassa". [Olavi Granström otti väliaikaisesti Tenkasen paikan toisena juontajakollegana Arskan "keikkakiireiden" ajaksi, nyt kyseisen iskelmätähden comebackin jälkeen Tarja, Arska ja Olli voidaan jokainen mieltään juontajakollegaksi.] [Ollin kuva löytyy Kep-paidasta]

Tarja [Tuulikki] "Loppana" Loponen, juontajakollega, tumma ja tulinen matkaemäntä ja mannekiini, ylioppilaaksi ei työ- ja opiskelukiireiden vuoksi ole vielä ehtinyt (vaikka joskus on ollut puhetta lukionsa viekoitellun rehtorin avustuksella saadusta 6 laudaturin tutkinnosta ilman osallistumista yo-kirjoituksiin). Hallitseva Miss Lievälä noin vuodelta 1975 (uutta kilpailua ei jostain syystä koskaan järjestetty). Saapunut kotiseudultaan Helsinkiin pysyvästi jo jokin aikaa sitten, eri viikkoina itse kertoman tarinan mukaan vaihtelevasti joko "vuonna 1967", "seiskytluvun lopussa" tai "6 - 7, korkeintaan 8 vuotta sitten", eli tämän aiheen kohdalla joko Tarjan tai radiokuuntelijoiden muisti pätkii joskus aika pahasti. :) Syntymäpäiväkseen on kertaalleen maininnut syyskuun 4:nnen, eli onko horoskooppimerkkinsä siten  neitsyt. Loposka ei anna minkäänlaisten estojen häiritä elämäänsä, 12-vuotiaana aloitetun seurusteluelämän aikana hän on kerännyt "päänahkoja" enemmän kuin Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat yhteensä koko historiansa aikana. Samoin gynekologisista yksityiskohdistaan on ehkä liiankin avoin. - Älä nyt hyvä ihminen tässä suorassa lähetyksessä ala esittelemään sitä... - Mutta pitäähän tää asia selvittää! "Lievälän likoista" kertoo kaiken oleellisen Tarjan usein mainostama laulu, jota esittäessään hän on parhaimmillaan päässyt toisen säkeistön puoliväliin (jolloin Gösta viimein sai keskeytettyä hänet). Myös muut neljä Loposen sisarusparven jäsentä on veistetty samasta puusta. Tarjan työhistoria on ehkä koko ohjelman värikkäin. Mm. toimiessaan lentoemäntänä Rasputin Airlinesilla hän totteli kuuliaisesti työnantajansa firman naispuoliseen henkilöstöön kohdistunutta käskyä työskennellä ilman pikkuhousuja. Tästä johtuen lentokoneen käytävillä saattoi lojua jopa 7 - 8 miesasiakasta ilman mitään näkyvää syytä, vaikka kyllähän se syy taisi oikein hyvin näkyä sieltä lattianrajasta... K.e.p.-ohjelman päätyttyä Tarja jatkaa töitään matkailualalla Etelä-Euroopassa ja Aasiassa, sekä toimii Yleisradion pr-edustajana. Ota tukeva asento, ennen kuin kuuntelet Tarjan lumoavaa ääntä. [Tarjan kuva löytyy Kep-paidasta]

 Aarne "Arska" "Iso Pitkä" Tenkanen, juontajakollega, ratikkakuski, iskelmälaulaja (porttikieltoja on Tempuntekijät-bändin kanssa koottu ympäri Suomea). Asuu Helsingin Pengerkadulla 8 neliömetrin kaksiossa. Lempinimensä ei viittaa esim. usein nauttimiensa kaljatuoppien kokoon. K.e.p.-hahmoista Tenkanen omasi vuoteen 1998 asti julkisimman profiilin, hän  esiintyi silloin tällöin televisiossa kommentoimassa ajankohtaisia asioita ja hänellä on ollut oma fanisivunsa Internetissä jo silloin, kun kansamme vasta opetteli mitä käsite "multimedia" tarkoittaa. R-mafian päiväohjelmille puhelimitse toimittamansa futisraportit ovat oma lukunsa länsimaisessa kulttuurissa. Arska vietti maaliskuun 1998 ja loppuvuoden 1999 välisen ajan tauolla juontohommista omistautuen kiertue-elämälle, mikä on hyvin ymmärrettävää jos tarkoituksena on vetää noin tuhat keikkaa vuodessa. Allekirjoittaneen käsitys Arskan vetäytymisestä eläkkeelle juontajan tehtävistä osoittautui hätiköidyksi; Tenkasen triumfanttinen paluu koettiin joulunalusviikolla '99 ja jatkoa seurasi sellaista tahtia, että kiihkeimpien Tenkas-fanien vaatimuksesta hänen osuutensa tässä henkilöstöesittelyssä siirtyi takaisin tänne juontajakollega-osastoon. [Teinitalo-aikaan hän esiintyi eetterissä vain kerran, 19-vuotiaana koulupoikana. Levytystouhut aloitti jo 1970-luvun puolivälissä, ensimmäinen omissa nimissään julkaistu äänite julkaistiin "vähän myöhemmin".] Arskan keikat myy Dexviihde.


Muuta vakiokalustoa:

Reino "Repe" "Reppana" "Reppu-Reino" Hiltunen, ravintolapäällikkö, diplomikeittiömestari. Keksii helposti jotakin lämmintä suuhunpantavaa vähän tyhjemmältäkin näyttävästä jääkaapista. On suuntautumiseltaan ujostelemattoman homoseksuaali ja haluaisi että muutkin ovat (edes vähän!). Tätä iloluonteista ja avointa veijaria ei harmita mikään koskaan, korkeintaan tasa-arvoisessa kulttuurissamme esiintyvä "ällöttävien akkojen tungeksiminen joka paikkaan" joskus vähän ärsyttää. Eli mieluummin harrastaisi aktiviteettejaan poikaporukalla. Mutta yleensä viimeistään loppuillasta bailaaminen sujuu myös heterogeenisessä joukkiossa, koska milloinkaan ei voi tietää vaikka uudella naistoverilla olisi mukava, komea ja ennen kaikkea vapaa(mielinen) veli ja tämän yhteystiedot. Eiks' niin? Antelias persoona kun on, lahjoitti paikallisen jalkapallojoukkueen pojille joululahjaksi... itsensä! Reino on säännöllisesti ihastunut kaikkiin K.e.p.-mieshahmoihin, kiinnosti heitä tai ei. No voi rakas ys-tä-vä! Asianomaiset henkilöt eivät yleensä ole kovinkaan innostuneita Repen lähestymisyrityksistä: ...ja et perkele kyllä mun syliin tuu! Repe harrastaa myös monipuolista liikuntaa, esimerkiksi uintiseuransa on nimeltään Mahlapojat.

Senja[-Riitta] "Senkku" Korpela, talonmiehen rouva ja vaihetyöntekijä. Kotoisin Pirkanmaan Pitkäjärveltä, muusikkourallaan käytti tyttönimeään Senja Skog. On pyöräyttänyt maailmaamme useita lapsia, joista tunnustettuja ovat ainakin kuopuspoika Pluto, jo rippikouluikään ehtinyt ylävartaloltaan äitiäänkin muhkeammaksi kehittynyt (josta talon juopporetkujen antama nimitys "B-rapun povikuningatar") Suvi-Päivikki eli "Suippa(ri)" ja seksuaali-identiteettiään yhä etsivät pojat Pasi ja Janne. Omaan talouteen kuuluvien lisäksi ainakin yksi nuorempi sisko on radioaalloilla käväissyt. Korpelan perhe kärsii jatkuvasti Granströmin ainaisesta palkkaförskotin ottamisesta, mutta onneksi talonmiehelle kuuluu työsuhteen tuomina etuina mm. edullinen 18 neliömetrin kaksio ja saunavuoro joka toinen perjantai! Rouva Korpela kulutti aikoinaan koulun penkkiä Arskan kanssa, nykyään lähinnä omia hermojaan miehensä talkkari-Maran sotkuja selvitellessä. Hedelmällinen ensitapaamisensa tapahtui eri tietojen mukaan tanssilavalla vuonna 1974 tai määrittämättömänä ajankohtana putkimieskisälli Martin käydessä Tampereelta roplaamassa Senjan perheen maatilan sikalan putkistoja. Pääosin tätä ajankohtaa varhaisempia tapahtumia käsitelleen Teinitalo-sarjan jaksoissa nuori Senja ei esiintynyt, mutta siellä häneen viitattiin kahdesti. Niiden perusteella tuon vuoden 1974 lopulla Korpelat olivat jo aloittaneet vuoristoisena startanneen (ja sellaisena pysyneen?) yhteiselämänsä. Korpeloiden taloudessa laitetaan lusikat jakoon harva se viikko, mutta aina Martin spanielikatse saa sulatettua Senjan temperamentin. [Senjan kuva löytyy Kep-paidasta]

Väinö "Väiski" "Vänkkä" Levola, Tenkasen biologinen isä. Sotaveteraani ja reservin alikersantti. Kotoisin Töysyästä, nykyisin majoittunut Iltaruskon vanhainkotiin ja useisiin vaihtuviin palvelutaloihin. Vuonna 1918 syntynyt vanhaisäntä Levola (suosikkilausahduksensa Mikä se o, ja minkä tähe? kuultiin radio-ohjelmien viimeisinä vuosina yhä useammin) päätyy jutuissaan aina 1940-luvun tapahtumiin Kannakselle. Jokaisella esiintymiskerrallaan saamme kuulla miten hän "pisti naapurille kapuloita rattaisiin". Kerran hän pysäytti yksin vihollispataljoonan hyökkäyksen paljain käsin ja käpyjä heittelemällä, valvoen kolme viikkoa yhteen menoon. Ja kyllä "piippalakit" putoilivat vaillinaisellakin kalustolla ammuttaessa. Vihollisen panssarivaunun eteneminen loppui ainakin pari kertaa kun Väiksi puraisi niistä telaketjun poikki, ellei joku riuskimmista palvelustovereistaan ehtinyt kääntää sitä nurin sylipainiotteella. Rautaista sukupolvea olivat nämä veteraanit. Alikersantti Levola roiskutteli aina tilanteen tullen muutakin kuin a-tarvikkeita (ei siis ole pojasta polvi pahentunut, tai parantunut), tämän ansiosta Tenkasella on vahvistamattomien tietojen mukaan venäläisestä tarkka-ampujattaresta versonut sisarpuoli jossain Pietarin lähistöllä. Tenksun velipuoli Teijo on myös tunnustettu. Väiskin sissiporukassa oli yksi Toivasen Aarne, josta Levola keksi pojalleen nimen koska esikuvan naama oli yhtä rutussa kuin sotien jälkeen syntyneellä Pikku-Aarnella. Isyydestään Väiski ei ole täysin varma, koska Tenkasen äitiä ei voinut syyttää yksiavioisuudesta. Talvisodan tiimellyksessä Väiski menetti paleltumien takia muutamia sormia ja varpaita, jotka sitten korjattiin kenttäsairaalassa: Nyt Väiskin oikean käden sormista kolme on muotoiltu koiraeläinten kielestä ja sukuelimistä... Eräänä taistelutehtävien välissä suoritettuna virkistyshetkenä koko pataljoonalle maistui janojuoma siihen tahtiin, että aamuyöhön mennessä Levolasta oli tehty koko Karjalan armeijakunnan komentaja (oli viimeinen, joka pysyi pystyssä tukien itseään vain kolmesta seinästä). Sodan loppuminen meni alikessu Levolalta "hieman pitkäksi"; hän piileksi rauhan syntymisen jälkeen vielä vuoden vihollislinjojen takana kunnes onnistui livahtamaan takaisin. Kotiutumismatkan hän suoritti jalkaisin ja viimein päästyään kotiin asti ensimmäisenä "polkaisi" anoppiansa. Sotavuosien ja Göstan käynnistyneen radiotuotannon välisinä vuosikymmeninä Levolasta tiedetään yksi kiinnekohta: hän työskenteli 1970-luvun puolivälissä teknisissä ylläpitotehtävissä.

Monika "Monsku" Aaltonen, merikapteeni ja kauppalaivaston kontra-amiraali, miinanpurkaja ja taistelusukeltaja. Tämä pohjoisen pallonpuoliskon särmin nainen on toiminut erikokoisten vedenpäällisten alusten (mm. Lonkero-tutkimuslaiva) komentamisen lisäksi ydinsukellusveneen päällikkönä pääkaupunkiseudun sotaharjoituksessa. Tenkasen ensi-ihastus, vai oliko se toisinpäin. Joka tapauksessa kouluaikoinaan pitivät yhtä mm. painimalla. Saapui kesällä 1996 vierailulle Kulli-Ollin kesämökille ajokkinaan 300-metrinen öljytankkeri. Entisellä laivakoirallaan oli tapana pureskella laivan ankkurikettingit poikki, kunnes ripeä kurinpalautus lopetti sen temppuilun. Tunnettua merenkävijäsukua olevan Monikan monikansallinen ja epämääräinen miehistö pysyy kurissa ja nuhteessa ilman suurempia ongelmia.

Fredrik "Freddie" "Fogeli" Fogelström, nuorehko (syntynyt v. 1973) suomenruotsalainen aatelisherra. Liikemies ja sijoitusneuvoja, myös oman monialayrityksensä EuroPlanering Ab:n toimitusjohtaja, firman tunnuslause "EuroPlanering - ei paras, mutta parempi kuin muut" kertoo kaiken Freddien asennoitumisesta yritystoimintaan. Ensimmäiset pari ikävuottaan joutui käyttämään tyttöjen vaatteita, koska äitinsä toivoi saavansa tyttären synnytettyään ensin kolme Freddien vanhempaa veljeä. Ehkä tällä ja monella muulla erikoisella nuoruuden tapahtumasarjalla on jotain merkitystä Fogelströmin persoonallisuuden kehittymisessä nykyiseen muotoonsa. Farbror Svante (itsekin muusikko, kapellimestari (?!) ja radiotoimittaja, soitti kammottavaa suomenruotsalaista progejazzia mm. Jazzväskan-ohjelmassa aina vuoteen 1995 asti) ja tanten Rosamunda asuvat sukukartanossa Sipoon Sommarstrandissa, jonka lisäksi Freddiellä ja vaimollaan Jannikalla (entinen Miss Lumparland) löytyy koti ainakin Helsingin Katajanokalta. Freddie yhtynee Farbror Svanten lausuntoon suvun etnisestä taustasta: "Suomenruotsalainen hyvinvointi on sitä, että jaksaa hymyillä ilman lääkitystä". Svante-niminen setä löytyy sattumalta myös Granströmin Ollilta. Luultavasti kyseessä ei ole sama henkilö, vaikka Granström koettaa aina silloin tällöin vakuuttaa ruotsalaisesta alkuperästään.

Hans Christian "HC" "Kride" Andersen, Espoon Jedassa eli Haukilahdessa äitinsä Camillan/Leilan kanssa asusteleva 20-vuotias ikiteini, isänsä nosturinkuljettaja Kalle Andersen asuu toisaalla eli toistaiseksi tuntemattomassa osoitteessa. Kride on entinen UudJP:n alokas: "Kun se varustesäkki ei sopinut sinne peltikaappiin, niin mä sitten pistin sen peltikaapin sinne säkkiin!" Sai potkut musiikkilukiosta ensimmäisen laulukokeen jälkeen, mutta on siitä huolimatta pukannut levymarkkinoille useampia äänitteitä eri kokoonpanojen kanssa. Moniin bändi- ja levytysprojekteihinsa osallistuvat myös Björkke sekä toistaiseksi hämärän peittoon jääneet Vaukka Vauramo ja Jerry. [Kriden kuva löytyy Kep-paidasta]

Tapani "Tappi" Mertanen, kunnanlääkäri ja gynekologi. On koonnut valokuvarekisterin asiakkaistaan (ei sisällä kasvokuvia). Ammatillinen kiinnostuksensa hallitsee myös siviilielämää, esimerkiksi loma-asuntonsa sijaitsee Saimaalla paikassa nimeltään "Välilihaluoto". Mertasen mielestä "naisten nahkaräpsät ovat niin maagisia esineitä ettei oo tosikaan", eli hänen kohdallaan on perusteltua puhua kutsumusammattiin päätymisestä. Perhetilanne ovat lähes sama kuin isännöitsijä Granströmillä, eli Vuokko-vaimon kanssa parisuhde on pysyvässä välivaiheessa. Muihin kunnanlääkärin aikaansaannoksiin kuuluvat lapset Minerit-tytär ja Matti-poika.

Marianne Tarjanne on toiminut aikaisemmin K.e.p. -ohjelma-avustajana ja viimeksi Wife for life -paritustoimiston palveluksessa Kaukoidässä. Viimeisimmäksi ammatikseen on mainittu vanhainkotiavustaja-värikonsultti, lentoemäntäkurssillakin on käväissyt. Seuraava pesti voisi olla vaikkapa tähtivieraan rooli Leila ja Annukka -sarjan väistämättä jossain vaiheessa ilmestyvissä uusissa jaksoissa, sen verran hyvin on "homma hanskassa"... Perheestään tiedossa itsekin ohjelmassa seikkaileva isä Jami sekä sisar Suski-Susanna. Kuuntele miten Marianne aloittaa itsensä kuvailemisen!

Rouva Pulmu Heikkilä. Tämä jo hieman dementoitunut (tai muuten vain ovelaluonteinen) seniorikansalainen asustaa Vihantasalmen Rääkyn kylässä naapureinaan Teppo ("Tepi" tai "Saikku") ja Terttu Saloranta. Rouva Heikkilä yritti aikoinaan parittaa saattaa tyttärensä Pirkon ("Pirre" tai "Piba") ja Tepi Salorannan yhteen siinä kuitenkaan onnistumatta: Nykyään Teppo ja Terttu ovat edelleen naimisissa, ja Pirkko luo uraa pääluottamusmiehenä espoolaisessa terästehtaassa. Myös Pulmulla kuuluu menevän oikein hyvin, mielessään vierii edesmennyt aviomiehensä Onni Valtteri - kooltaan pieni muualta paitsi yhdestä kohdasta - sekä muita mukavia muistoja.

Taimi Loponen, Tarja Loposen pikkusisko. Yleisin kommenttinsa "älä muuta viserrä!" Taimi on täysin varma ikävistä lapsuusmuistoistaan, isosiskonsa tosin joka kerta heidän tavatessaan kiistää kärsineensä äärimmäisestä vahingoittamispyrkimyksiin ulottuneesta sisarkateudesta. Muut siskot ovat Armi ja Ester, joka on Loposen tyttäristä toistaiseksi ainoa lisääntymisessä onnistunut. Muut siskot ovat tyytyneet vain harjoittelemaan sitä. [Teinitalossa Taimi ei esiintynyt, mutta sarjassa hänet mainittiin kerran nuorena yliopisto-opiskelijana.]

Arto "Stinde" "Stigu" Vesanto, valmistumisaikarajat sivuuttava ikuinen opiskelija eli nuorempi ylioppilas. Tuttu mies menneiltä vuosilta, pitkän hiljaiselon jälkeen tapahtuneen jälleennäkemisen tuloksena mainittakoon ainakin 70 kilon painonnousu. Stinde on kuulemma Rockradion ja Radiomafian perustajajäseniä. Saapui ihmissuhteita käsittelevään suoraan lähetykseen ihmissusinaamari päässään. Asuu veljensä Mikon autotallissa Ala-Tikkurilassa. Artsin yhteydessä esiintyy lähes aina Rauno "Randy" "Rauski" Jaatinen, Sonkajärven varuskunnan kesäkorpraali ja sissialikessu, varsinaiselta ammatiltaan palkkasoturi ja taidevalokuvaaja. Viimeksi hän on saavuttanut kyseenalaista mainetta itänaapurimme sisäisten hässäköiden yhteydessä. Randy on toiminut myös Ranskan muukalaislegioonan Iskuryhmä Tulipallossa ja viidakkosoturina jossain päin alaikäisten valtionpäämiesten hallitsemaa maailmaa. [Teinitalossa Stinde ei esiintynyt, mutta sarjassa esiteltiin hänen isoveljensä Mikko "Mikki" Vesanto joka esiintyi parissa jaksossa. Vanhempiin veljiin kuuluu lisäksi Ismo Vesanto.]

Lassi Laamanen, biseksuaali keittiömestari alun perin Porista, sittemmin asunut pitkään Nakkilassa, täydentää ammattitaitoaan kursseilla pääkaupungissa. Saapuu paikalle mikäli on tarve kulinaarisia taitoja omaavalle henkilölle ja aatetoverinsa Repe Hiltunen on kiinni muissa riennoissaan. Esiintyvät pojat ohjelmassa usein yhdessäkin, toisiinsa he tutustuivat jo 70-luvun alussa kämppäkaveruksina kokkioppilaitoksen opiskelija-asuntolassa. Lassin teemabiisi on 'Ganesien Tallahassee Lassie.

Antero "Antsa" Halonen, hiihtäjälegenda. Tuntee myös nimet "Seefeldin selleri", "St. Moritzin sepelkyyhky", "Lillehammerin lumitykki", "Pyyköniemen pyryharakka" sekä parikymmentä muuta superlatiivinomaista lempinimeä. Asuu Pyyköniemellä Anita [tai Anu] Vällyn kanssa, mutta on silti paikkakunnan halutuin poikamies. Pukeutuu aina teryleenihaalariin, vetoketjun jumiutuessa myös saunassa. [Antsan kuva löytyy Kep-paidasta]

Anne Rääts, yritteliäs neito Tallinnasta. Harrastaa poikaystävänsä Oleg Deriakovin kanssa sekalaista bisnestä Suomenlahden molemmin puolin. Perheeseen kuuluvat lisäksi veljet Konstantin Rääts ja Villu Väige. Suomen kieli sujuu Annelta melkein ymmärrettäväsi, kuten veljeskansamme edustajilla on tapana (ainakin tässä ohjelmassa). Annen mielestä "jos nainen pystyy teeskentelemään orgasmin, niin mies pystyy teeskentelemään koko suhteen".

[Tero] Zero Luotola, musiikin monitoimimies ja suomirokin elävä legenda (on mm. kantanut "Mike" Knopflerin kitarakoteloa). Zero on yksi ensimmäisistä ja viimeisistä 80-luvun alun futuristeista. Tuolta aikakaudelta hän sai pysyviä vaikutteita esimerkiksi pukeutumisen alalla: Nykyisin alumiinifolio on yksi Zeron vaatetuksen peruselementeistä. Sivarin Luotola hoiti kenkävarikolla, vaikkakin omistautui kyseisenä aikana enimmäkseen balilaiselle mentaalimietiskelylle. Musiikillisia innoittajiaan ovat mm. kokoonpanot Realistics ja Pol Pot Brothers. Tero-etunimen käyttöä pyrkii välttämään, koska ei halua tulla sekoitetuksi Lietteen Teroon. Molemmilla kun on samanlainen miehekkään viskinkarhea ääni.

Jarmo "Jami" Tarjanne, postimies ja kaikkiruokainen panokone. Ei ole aina täysin varma seksikumppaniensa sukupuolesta (sattuuhan sitä kun on kova kiire...), vaikka tunnustautuu ääriheteroksi, ja Marianne-tyttären isäksi. Sompailee kaltaisensa umpistadilaisen ystävänsä Rofan kanssa ympäri pääkaupunkiseutua jättäen jälkeensä lähinnä hämmästyneitä kanssaihmisiä.

"Rimpan Ritu" eli Riitta Rimppa tai Ringman, Loposkan nuoruudenkavereita, Lievälän likoista se toiseksi legendaarisin. Yllättänyt keski-ikä tuonut mukanaan pientä ylipainoa, mikä ei estä kroonista riehumista ja sekoilua ympäri eteläistä Suomea. Lieväläläistyttöjen koulukuntaa edustavat myös ainakin Liisa Henttu, Marita Mensu ja Kuukerin Elli. [Teinitalossa Lievälän likoista seikkailivat Tarja melko usein sekä Marita Mensu kerran, lisäksi Rimpan Ritu "mahdollisesti käväisi kerran pyörähtämässä kesätapahtuman lavalla osana tanssityttöryhmää".]

Martti "Mara" Korpela, talonmies Granströmin isännöimässä talossa, Senjan hulttiopuoliso. Kotosalla jatkuvaa läksytystä saava Mara ei kuulemma voi olla varma edes kaikkien lastensa isyydestä. Syntyi Hämeenkyrössä, jonka karuista kotiolosuhteista Pikku-Mara myytiin huutolaisuutta vastanneessa toimenpiteessä kauppa-apulaiseksi Tarja Loposen naapuripitäjään eli hänen voidaan sanoa olevan "Kitukankaan kolleja". Helsinkiläistyttyään telakkatyöläinen ja luottamusmies, kokeillut myös useita muita ammatteja miesstripparista baarimikkoon tasaisen huonolla menestyksellä. Pitkällä aikavälillä Maran vierailut äänirooleissa ovat harvinaista mutta sitäkin maukkaampaa herkkua.

Seppo Haverinen, monipuolisen eurooppalaisen elektroniikkaa ja muita kodinkoneita tarjoavan Slenko-tuotesarjan nopeapuheinen Suomen myyntiedustaja. Seppo asuu Klaukkalassa Loimi-vaimon ja tyttärensä Katherinen kanssa. Kielitaitonsa on suomen lisäksi välttävä venäjä ja surkea saksa, ruotsia ja englantia puhuu yleensä ympäripäissään ja silloinkin sisältö on Beatlesien biisejä. Eukkonsa tapasi luontoaktivistien risteilyllä Itämerellä. Vuoden 1955 jälkeen jo 100 miljoonaa taloutta on oppinut luottamaan Slenko-laatuun, jota täydentää esimerkiksi reilun tonnin painoisia jääkaappeja sisältävä sisarbrandi Holotna. Kaikki nämä tuotteet valmistetaan yhdessä ainoassa kolossimaisessa tehtaassa Krakovassa. Kyllä ne Puolassa osaa tehdä muitakin kun kunnon tieteiselokuvia, kyllä jämpti on näin!  

Heljä Hytönen-Kaminski, simultaanitulkki, Falistanin kulttuurin asiantuntija. 2 000 vuoden ajan itsenäisyytensä puolesta kamppaillut periksiantamaton ja ylpeä aasialainen Falistanin kansa on täynnä hienoja perinteitä. Heljän puoliso on oli vähän aikaa koelentäjä rahoitusvaikeuksiin lakkautetussa Falistanin ilmavoimissa, sittemmin niitti mainetta upseerina Kamelikaartin komentajan virassa. 

Yrittänyttä ei laiteta, tuumasivat Hepa ja Emmi Tiittanen muuttaessaan pääkaupungista pienelle Kölkön eli Kölkän saarelle. Tältä Suomenlahden keskellä sijaitsevalta saarelta on lähimmälle asutulle luodolle Svaholmeniin 30 kilometriä, varustetäydennystä on saatavilla 40 kilometrin kanoottimatkan päässä Henrikssonin kaupasta Lilla Slipanilla. Sitkeätä saaristolaiselämää viettävät Tiittaset harjoittavat pienimuotoista matkailu-, maanviljely- ja käsityöläistoimintaa. Tai pikemminkin Emmi harjoittaa, Hepan selässä todettiin pelkästään lepäämällä oireettomana pysyvä nikamavamma. Enemmän "suunnittelupuolen miehiin" itsensä lukeva Hepa Tiittanen purkaa angstejaan kuuntelemalla pelkästään progemusiikkia. Itsekin sitä soittelisi, mikäli Emmi muistaa tuoda kyläkaupalta isännän kitaraan uudet kielet.

Mikäli vesistöympäristöön sijoittuvissa jaksoissa esiintyvät henkilöt alkavat livetä liikaa Lounais-Suomen Luotsilaitoksen ohjesäännöstä, saattaa paikalle ilmestyä kuin tyhjästä syvyysmittaaja Osmo Rapeli. Ääriniuhottaja Rapelin kuva löytyy sanakirjan kohdasta "byrokraatti", mutta hyvin myönteisessä hengessä.

"Crazy-Daisy" eli Theresa Jyllengren on Kriden päätoimisin seurustelukumppani ja morsianehdokas. Esiintyy ohjelmassa lähinnä hysteerisen naurunsa kautta. Olli kertoi tutustuneensa neiti Jyllengreniin isännöidessään As Oy Haukipiirakkaa, jossa Daisy hajotti kaikki rapun ikkunat 11 kertaan kunnes rauhoittui aloittaessaan esikoulun. Daisyä Kulli-Olli ja Tarja luonnehtivatkin tyyliin "aika omituinen ja edesvastuuton ihminen" ja "kyseessä on hyvin poikkeuksellinen tapaus". Eli olisivat Kriden kanssa kuin vakka ja kansi.

Jos edellä mainittu Osmo Rapeli on virkamiesbyrokratian ruumiillistuma, on konsuli Pentti Vihervaarasta ja taisteluparistaan Sirpa-vaimosta käytettävä vastaavaa sanontaa diplomaattikorruption keskittymä. Missä päin planeettaamme pätevää ulkomaanedustustoa tarvitaankaan, siellä on käytettävissä konsulipariskunta Vihervaara. Osa asumuksistaan lienee aikoinaan kuulunut nyt jo syrjäytetyille valtionpäämiesdiktaattoreille, perhekunnan tilinpidosta taitavat vastata samat tahot jotka pitävät Granströmin ja muut kuittiklubilaiset pois leivättömän pöydän äärestä? Ja kuten asiaan kuuluu, Vihervaarojen omasta Markku-pojasta lähtien kaikki vähänkään samaan sukuun kuuluvat läheiset ja muut tuttavat on järjestetty hyvin palkattuihin julkishallinnollisiin tehtäviin. Ansioluettelossaan mainitsemien työtehtävien kokonaiskeston perusteella Penan saavutuksiin kuuluu myös maailman vanhimman ihmisen titteli selvällä marginaalilla haastajiinsa.


Eivät esiinny ohjelmassa henk.koht. mutta mainitaan usein:

Mummovainaa, Tenkasen kasvattanut "isoäiti" (legendan mukaan kapaloihin kääritty muutaman hetken ikäinen Arska löytyi oveltaan vauvankopassa), stadin särmin jätkä. "Niin kuin mummovainaa aina sanoi" toteaa Arska usein... Siirtyi ajasta ikuisuuteen vuonna 1985, minkä jälkeen Tenkasen poikamiesboksia ei ole siivottu kertaakaan. Sota-aikana koelentäjänä sekä ilmavalvonta- ja huoltolottana toimineelle Mummovainaalle saksalaisilta sotilailta haltuunsa päätynyt moottoripyörä oli niin iso, että se oli rekisteröity traktoriksi.

Sami "Säykkä" "Sämpy" "Samppis" "Sämppis" "Säyntsä" "Samppa" Säynevirta, yksi Tarja Loposen entisistä leikkikavereista. On tietoinen feminiinistä puolestaan; pukeutuu sukkahousuihin useammin kuin Loponen. Nykyään ansaitsee leipäänsä Vantaalla Visa-marketin kassalta. Tarja sekä molemmat läheiset ystävänsä Erkki Kaisla sekä Säynevirta ovat kaikki neitsyitä, horoskooppimerkiltään.

Diplomiekonomi Erkki "Eki" "Ekku[liini]" Kaisla, esiintynyt sarjassa viimeksi noin vuonna 1992. Tämä neljä vuotta nuoremman Tarja Loposen aviomies heidän on-off -tyyppisessä liitossaan muutti 1990-luvun puolivälissä kuulumattomiin Kuala Lumpuriin, jossa työskentelee Tokiossa pääkonttoriaan pitävän (suur)yrityksen (Nippon Nagasagi Corporation?) palveluksessa ja aiheuttaa firman pääjehuille harmaita hiuksia ylimitoitetuilla kännykkälaskuillaan (viimeisin 440 000,- + ppm + alv). Ekin suurin ylpeydenaihe on likilegendaarinen ajopeli, "vaaleenvihree Ford Taunus vuosimallia seitenneljä", joka ei todennäköisesti läpäisisi katsastusta edes Malesiassa. Uutena obsessioehdokkaana käväisi Loposkan kertoman mukaan "kasikakkonen Mazda isommalla koneella". Trooppisessa ilmanalassa oleskelu on muutamassa vuodessa nostattanut Ekin painon 68:sta 137 kiloon. Isänsä harjoitti apteekkarin ammattia, kyseistä farmasia-alaa kohdanneen alamäen vuoksi abiturientti-Erkin yksityishuvipuistosuunnitelmat kariutuivat, korvaukseksi Kaislan vanhemmat ostivat pojalleen auton josta kohtalokas Taunus-kierre alkoi. Tästä johdettuna Ekin synnyinvuosi on noin 1955... ja Tarjan 1959? Suomessa käväisi viimeksi 1990-luvun puolivälissä. Paluuta on lupailtu useaan otteeseen, mutta toistaiseksi tuoreet kuulumiset ovat jääneet taltioimatta. Yhtenä syynä tähän on arveltu Kaislan fyysisen habituksen sopimattomuutta: diplomiekonomi ei mahdu sisään yhdenkään idässä operoivan ilmailuyhtiön lentokoneen rahtiluukusta! Ekkuliini on hyvin tarkka tittelinsä oikeasta kirjoitusasusta, kuuntele vaikka!

Señor Ricardo Gonzales Valderama "Ricky" "El Bambola" Bamboleo, italialais-espanjalainen iskelmälaulaja, keikkailee säännöllisesti musiikkimaailman suurimmissa metropoleissa (joista yksi vakioareenansa on Pertin Grilli Rovaniemellä) Pocahontas-orkesterinsa kanssa ja kilpailee näin Tenkasen kanssa samoista markkinoista. Toistaiseksi kummallekin on löytynyt kysyntää, onpa jonkinlaista yhteiskiertuettakin pidetty kohtalaisella menestyksellä. Kokoluokkaa T Liete oleva (=162 senttiä kengät jalassa) Ricky Ricardo on myös kansainvälisen kosmopoliitti-juontajamme Tarjan uusin ihastus. Ricardo, onks tää purjevene ihan oikeesti sun? Harvassa tilanteessa Bambola jää sanattomaksi; nopeasti hän keksi selityksen jopa Tarjan viihdetaiteilijan matkalaukusta löytämille vieraille sukkahousuille.

Margit "Marsu" [Eleonora] Granström, Kulli-Ollin vaimo. Ollin mukaan tämä "elämänsä auringonpimennys" alkaa näyttää viehättävältä ehkä jo illan kahdeksannen tuopin jälkeen. Olavilla on tunnetusti silmää myös muulle monimuotoiselle naiskauneudelle, josta välillisesti johtuvien toistuvien ylitöiden tekemisien vuoksi Granströmin pariskunta on eronnut lukuisia kertoja, mutta palannut takaisin yhteen lähes yhtä useasti.

"Tsilarin Unski" eli Unto tai tuttavallisemmin Ugge, Granströmien ja Korpeloiden lähistöllä Tenkasen talon alakerrassa asuva täydellinen sekopää. Liikanimensä mukaisesti harjoittaa talonmiehen ammattia. On oppinut kääntämään kohtaamansa vastoinkäymiset voitoiksi, josta yksi esimerkki on vuosituhannen vaihteen tuntumassa toteutettu vesivahingon kokeneen asuntonsa muunto kalanviljelyaltaaksi. Palvellessaan 1990-luvun puolivälissä jonkin aikaa YK-joukoissa kihlaantui kirahvin kanssa. Ehkä tämä vain antaa viitteitä Unskin mieltymyksestä pitkäkaulaiseen eli ns. "mallivartaloiseen" naisväestöön. Kyseessä olleen eläinpoloisen sukupuolesta ei jäänyt tietoja jälkipolville.

Raine "Raikka" "Raba" "Rabi" "Rami" "Rapa" "Ruisku" "Rönö" "Löpö" Lehtinen, vuoden 1997 Lavalöytö-kisan voittaja. Tätä titteliä ei pidä sekoittaa Esa "Pietu" "Fräntsy" Fräntilän hallussa olevaan kyseisen vuoden Tangoruhtinas-arvonimeen.

Raine "Räntsi" "Räbä" "Ränttä" "Räne" "Ränni" "Räiskä" "Rönttä" Kellokangas, juustomestari, "rallikuski" ja jokapaikanhöylä. Asuu Vantaan Kuninkaanmäessä. Harrastaa mm. teatteridraamaa ja runoja. Viimeisimmistä projekteistaan merkittävin on miespääosa kotimaisessa Kyntäjän poika -draamaelokuvassa.

Björn "Björkke" Liljeström, rakennusurakoitsija, Kride Andersenin paras kaveri. Toteuttaa musiikki-intohimojaan bänditouhujen muodossa; viimeiset tiedot kertovat Björkken soittavan bassoa Assfucker Alien -duobändissä; tuoreimmat albuminsa ovat nimeltään Piece of Shit ja sen jatko-osa Yet Another Piece of Shit. Huhujen mukaan syntynyt vuonna 1945 ja koulutukseltaan rakennusinsinööri...?! Talonmiehenrouva Senja tunnusti Björkken olevan Korpelan poikien kummisetä.

Jari "Jallu" "Jallis" "Lohvis" "Rildo" "Rilli" Lohvansuu on alunperin hyvinkääläinen Ympäristökeskuksen pääkaupunkiseudulla vaikuttava parimetrinen heppu ja siten K.e.p.-hahmoista kaikkein suurikokoisin. Tosin painoonsa 150 kiloon yltää yksi jos toinenkin keppi-mies...

Viimeksi Kainuun tienoilta olomassaolostaan tiedottaneen salaperäisen nimimerkin "Posliini-Kati" omalaatuisin saavutus taitaa olla muutama joulu sitten tapahtunut karvoituksensa lahjoittaminen materiaaliksi Yleisradion studiolta suorana lähetettyyn keppitiimin joulukoristeiden askartelutempaukseen.

Kaupunginarkkitehti Ulla Majasalo eli Hökkelikylän Ulla pistää asiat rullaamaan yhdellä puhelinsoitolla, jos Kuittiklubiin tai muuhun sisäpiirin yhteisöön kuuluvalta tuttavaltaan ovat jääneet tarvittavat viranomaisilmoitukset tekemättä ennen rakennus- ja remontointipuuhiin ryhtymistä. Ulla lyöttäytyi yhteen Tenkasen mummovainaan kanssa hankkien sota-aikaan saksalaisilta sotilailta silkkisukkia ja muuta naisväellä välttämätöntä tarpeistoa.

Pertti "Pepe" "Peba" "Pedro" "Pele" "Pemppu" "Pepi(ta)" "Peppe" "Peppu" "Pepsi" "Pepsu" "Pera" "Pertsa" "Permis" "Pibu" "Pietu" "Piipero" "Piippi" "Pili" "Pulu" "Pupe" "Pupsi" "Päpä" "Pärre" "Pöpi" "Pööppä" "Pömpsä" "Mopsi" "Spede" "Spiidi" "Doktor Petrov" "B.B." "Bärtil" "Umberto" "Pjotr" Pullinen, vaatesuunnittelun opiskelija (?!), lomakyläyrittäjä, Rovaniemen rokkikuningas ja diskokeisari. Huoleton ja harmiton heppu, 1990-luvun lopulta lähtien toilaillut K.e.p.-sivuhahmojen kanssa harva se viikko ympäri Pohjois-Suomea ja Kauko-Idän turistiparatiiseja. Omassa alakulttuurissaan maan huomattavimpia vientiartikkeleita, bändinsä Pulfunk MC's :n yhden keikan pituisen Pohjois-Suomen kiertueen jäljiltä Café Tivolia remontoitiin vuosi jos toinenkin. Kirjalliseen tuotantoon kuuluvat mm. maahanmuuttajadokumentti Mitä ne täällä tekee, Elämän eteisessä -musikaali ja Rovaniemen kaupunginteatterin uutuusnäytelmä Kolme diskettisoturia, "jännittävä sekoilu nörttien maailmasta". Toivottavasti pohjoisen maakuntakeskuksen kaavoitusinsinöörit eivät saa vihiä esiintymispaikkaluettelostaan. Viimeksi paikallistettu Pub Ylityön terassilta, vaikka ulkoilman lämpötila ei tuolloin ollutkaan kaikkein kuluttajaystävällisin. Heinäkengän numero on tuossa 48:n hujakoilla, eivätkä vartalonsa ylä- ja alapäät ole muutenkaan aivan sopusuhtaiset. Harrastaa mm. sekalaista suomipopin kuuntelua ja Internet-fanisivuuttamista. On toistaiseksi johdonmukaisesti kiistänyt väitteet seurustelustaan Tarja Loposen tai tämän lähisukulaisten kanssa [huh!].

Kannettava "keskiraskas lähetinyksikkö 368" (numero vaihtelee välillä 200...802), jossa "368" on yleensä sen paino kiloina. Pelkät yksikön akut painavat parisataa kiloa, mutta kun mukana on myös akkulaturi, kantolaite, lähetysmikit, 20-metrinen hiilikuituantenni tai satelliittilähetin, miksausyksikkö, puolen kilometrin piuhakela ja suurehko kuuntelijakirjesäkki, niin kantamuksen paino on tuossa 300 kilon hujakoilla. Hinta puolestaan on noin puolitoista miljoonaa (markkaa). Gösta kantaa yksikön selässään kaikkialle ja lähettää ohjelman sen välityksellä lähistöllä parkissa olevaan Yleisradion ulkolähetinautoon ja sitä kautta paikalliseen Yle:n toimipisteeseen, sitten Pasilaan ja koko kansan kuultavaksi. Ongelmaksi ovat muodostuneet lähetinyksikön mikrofonit, jotka joskus eksyvät vääriin käsiin (yleensä kyseessä on Kride ja hänen hulttioystävänsä) ja paljastavat mitä uskomattomimpia tilanteita. Joskus ohjelmaa toimittavat juontajakollegat tekevät kevyemmällä lähetinkokoonpanolla lyhyitä raportteja ilman Göstaa. Lähetysyksikön yhden version käyttötapaa voi tarkastella K.e.p.-fanipaidassa olevasta kuvasta.

Ohjelman teknisen täydellisyyden loppusilauksesta huolehtivat Pasilan pääkallopaikalla toimiva Yleisradion äänitarkkailijoiden nuortenosasto eli Dolby-kerho tai Tarkkis, jonka pääjehuna pätee tekninen tuottaja Kari "Karppa" Ahola. Muita ohjelman äänitarkkailijoita ovat Pasi Ilkka, Heikki "Hese" Piukkula sekä "erikoisäänitarkkailija", "tohtori" Hanna Rossi.

Kesäduunista kokovuotisiksi värvätyt Anna-Maija/Sabrina "Namu" Naumanen sekä ilman tarkempaa nimeämistä mainitut tytöt Nänni ja Rällä ovat viimeisiksi jääneet vahvistukset K.e.p.-tiimissä. He toimivat sekalaisissa avustavissa tehtävissä, joita ovat esimerkiksi ulkolähetysauton kuljettajan ja levystöassistentin jopit. On tytöt paikallistettu myös Radiomafian johtoportaaseen kuuluvan henkilön kesäasunnon puutarhasta mansikoita poimimasta...

Pekka "Pemppu" "Pedro" "Peksi" "Peku" "Bökis" Aarnio, Jollas-TV:n johtaja-omistaja. Ilmeisen merkittävä mies, K.e.p.-kulttuurin vaikutusvaltaisimpia hahmoja. Joidenkin tietolähteiden mukaan koko Etelä-Suomessa ei tapahdu mitään merkittävää ilman Don Aarnion suostumusta.

Tero "Terkku" "Terppa" "Tertsa" "Törö" "Tötsy" "Tötterö" "Lietsu" "Lörtsä" "Lörö" "Lietteen Terska" Liete, Radiomafian ja sen seuraajista aikuisemmalle kuulijajoukolle suunnatun kanavan rock'en'roll -toimittaja. Miehen mitta on 165 senttiä hattu päässä? Ohjelmassa esiintymättömiin henkilöihin kohdistuvista Göstan verbaaliruoskan iskuista kaikkein kipeimmät osumat saa nimenomaan Tero, josta voimme tehdä arvioitamme kyseisen kaksikon yhteisestä historiasta. Tero on aloittanut työt YLE:n palveluksessa jo kesällä 1980 Radiomafian edeltäjäkanava YLE-2:n Rockradio-ohjelmakokonaisuutta perustettaessa. 

Pauli "Paul" "Pöpi" "Boltsi" "Bona" "Mokkahousu" "Puksu" Makkonen, Radiomafian ohjelmiston suunnittelupäällikkö vuosimallia 1961, "Yleisradion ja Radiomafian strategisen suunnitteluosaston operatiivisen johtoryhmän päällikkö". Ammentaa lisää sisältöä musiikkimakuunsa K.e.p.-ohjelman välibiiseistä. Joissakin yhteydessä mainittu Koe-eläinpuisto -ohjelman tuottajaksi?

Jukka "Jackie" "Jukkis" "Tsägä" Haarma, Radiomafian ohjelmajohtaja eli se kanavan ylin pomo.


18.8.2004
http://koti.mbnet.fi/~nuzah/ka0210/kep/kep.html