Valtuusto 16.2.2015

VALTUUSTOALOITE PAHOINVOINNIN MENOJEN VÄHENTÄMISEKSI

”Kunta pyrkii edistämään asukkaittensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.” (Kuntalaki § 1).
Hyvinvoinnin kannalta merkityksellisiä asioita ovat ainakin fyysinen ja psyykkinen terveys, sosiaaliset suhteet
ja luottamus, taloudellinen toimeentulo sekä arjessa selviytyminen ja elämänhallinnan tuntu.
Kuntalaisten oma käyttäytyminen vaikuttaa keskeisesti heidän hyvinvointiinsa.

Mutta, mitä on tapahtunut viime vuosina. Tietoa kehityksestä löytyy virkamiehiltä:
Lasten huostaanotot ovat lisääntyneet. Avioeroluvut kasvaneet . Alkoholin kulutus noussut. Ylipainoisten
määrä tuplaantunut. Diabetekseen sairastuu yhä useampi. Nuorten miesten kestävyyskunto laskenut (Cooper-testi).
Erityisopetukseen siirrettyjen määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Syrjäytyneitä nuoria OMn
arvion mukaan17-27 –vuotiaista yli 100 000. Kansantaloudellinen menetys 27500 euroa/nuori/vuosi (VATT)

Tilastoimattomat ilkeät ongelmat: Vanhusten yksinäisyys. Uupumis- ja jaksamisongelmat työelämässä.
Lasten ja nuorten liikkumattomuus, liikkumattomuuden periytyminen…jne….
Pahoinvoinnin osuus kunnan menoista v.2011: Jyväskylässä kokon.nettomenot 530 M€:
Perusturva (130 000 000€/v, ylipaino, alkoholi, huostaanotot jne., n. 25 % käyttömenoista)

Opetus ( 3 700 000 M€/v,  sos.ongelmat, haastava käytös, ilkivalta…)

Kaupunkirakenne (ilkivallan ja vahingontekojen eli sotkemisen, töhrimisen ja särkemisen
aiheuttamat ylimääräiset kustannukset puistoissa, satamissa jne. yht. 200 000 €/vuosi).

Me aloitteen allekirjoittaneet esitämme, että ns. pahoinvointibudjetti päivitetään ja ryhdytään tarvittaviin
toimenpiteisiin, jotta kalliista korjaavista menoista päästään halvempiin ennaltaehkäiseviin ja jopa tilanteeseen,
ettei enää synny pahoinvointimenoja vaan menot säästyvät tai voidaan suunnata tuottaviin kohteisiin.

Jyväskylässä 16.2.2015

Juhani Starczewski, Rehobot
sekä 15 muuta valtuutettua

.......................................................................................................................

Hyvin voidaan?

2.11.2011

Ari Karimäki

ari.karimaki@jkl.fi

 

 Kunnat ovat kuntalaisia varten!

”Kunta pyrkii edistämään asukkaittensa hyvinvointia
ja kestävää kehitystä alueellaan.” (Kuntalaki § 1)

Julkisten palvelujen järjestäminen

Julkisen vallan käyttö (viranomaistehtävä)

Kansanvaltaisuus (poliittinen tehtävä)

 

 Tällä on menty!

_______________________

Finns have one of the world's most generous
systems
of state-funded educational, medical and
welfare
services, from pregnancy to the end of life.
Their medical care, which contributes to an infant
mortality rate that is half of ours and a life expectancy
greater
than ours, costs relatively little.

WASHINGTON POST 2005

 

Mutta

Lasten huostaanotot
  - v. 1980 yht. 9 177 ja
  - v. 2006 yht. 15 774

Avioerot
  - v. 1970 yht. 6044 (14,8% solmituista avioliitoista) ja  

- v. 2008 yht. 13 471 (43,4 % solmituista avioliitoista)

Alkoholin kulutus
  - v. 1970 yht. 4,3 litraa,
  - v. 2009 yht. 10,2 litraa/as, 100 %:na
alkoholina.

 

Lisää tunnuslukuja

Ylipainoisten määrä

tuplaantunut kaikissa ikäryhmissä parissakymmenessä vuodessa

40-64 –vuotiaista diabeteksen vuoksi erityiskorvattaviin
lääkkeisiin oikeutettuja v. 1990: 2,1 % ja v. 2006: 3,7 %

Nuorten miesten kestävyyskunto

varusmiespalvelukseen astuneiden 12 min juoksun
k-arvo v. 1979: 2750 m ja v. 2003: 2400 m.

 

Aina vaan

Erityisopetukseen siirretyt

määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa
(v. 2008 yhteensä 47300 siirtopäätöstä, keskimäärin
8 % peruskoululaisista erityisopetuksessa.

Syrjäytyneet nuoret

Opetusministeriön arvion mukaan 17-27 –vuotiaista noin 100 000

Kansantaloudellinen menetys 27500 euroa/nuori/vuosi (VATT)

Tilastoimattomat ilkeät ongelmat

Vanhusten yksinäisyys

Uupumis- ja jaksamisongelmat työelämässä

Lasten ja nuorten liikkumattomuus, liikkumattomuuden periytyminen

 

Aivohalvauksen riskitekijät: 2-tyypin diabetes, liikalihavuus, tupakointi

Runsaan tupakoinnin riskit keski-iän jälkeen: lisää alzheimerin
taudin tai muun dementian todennäköisyyttä (yli 2 askia/pv yli 2-kertainen riski)

Lasten huostaanottojen (JKL menot 20 M€/v) pääasiallisin
syy vanhempien runsas päihteiden käyttö

Koulujen työrauhaongelmat (45 %:lle opettajista jo kesto-ongelma)

Hajonneiden perheiden lapsilla on vähintään 2-kertainen riski
päätyä huonoon koulumenestykseen, heikompaan terveydentilaan,
työttömyyteen, teiniaikaiseen raskauteen jne.

700 000 suomalaista käyttää masennuslääkkeitä

600 000 suomalaista käyttää kolesterolilääkkeitä

 

Pahoinvoinnin osuusKunnan menoista Jyväskylässä
(kokon. nettomenot 530 ME)

 

Perusturva (130 000 000€/v, ylipaino, alkoholi,
huostaanotot jne., n. 25 % käyttömenoista)

Opetus ( 3 700 000 M€/v,  sos.ongelmat,
haastava käytös, ilkivalta…)

Kaupunkirakenne (ilkivallan ja vahingontekojen
eli sotkemisen, töhrimisen ja särkemisen
aiheuttamat ylimääräiset kustannukset puistoissa,
satamissa jne. yht. 200 000 €/vuosi)

 

Ennalta ehkäisevät palvelut

Muun muassa…

Neuvola

Ennalta ehkäisevä terveydenhuolto

Varhaiskasvatus

Opetus

Kansalaisopisto

Kulttuuri

Liikunta

Nuorisopalvelut

 

Palvelujen kohdentaminen

Järjestetäänkö/tilataanko/tuotetaanko esim. terveyden
edistämistä vai ihmisen elämäntapavalinnoista johtuvaa sairauden hoitoa?

Kuntalaisten tarpeet ja toiveet kasvavat, mutta resurssit vähenevät

Medikalisoituminen ja palvelukysynnän kasvu

Väestön ikääntyminen (huoltosuhde ja työvoimapula)

Muuttoliike (keskittyminen)

Aiempaa pidempi hitaan talouskasvun aika

Verokilpailu osaavasta työvoimasta

 

Olennaista kohden

Ihmisten ongelmat ovat monisyisiä
ilkeitä ongelmia, joiden ratkaisemisen
avain on pääasiassa ihmisellä itsellään.
Kykeneekö sektoroitunut
palvelutuotanto
purkamaan näitä yksilöllisiä vyyhtejä

ja negatiivista noidankehää?

 

Vanhat rakenteet

Kunnallishallinnon rakenteet  ja palvelutuotanto
eivät ole juurikaan uusiutuneet viimeisen 50 vuoden aikana.

Rakenteita on täydennetty projekteilla, joiden
avulla on väliaikaisesti paikattu koettuja
palvelutuotannon aukkokohtia
(esimerkiksi hallintokuntien rajat ylittävät haasteet)

Projektit ja johtamisen haasteet

Organisaatiouudistusten (uso) todellinen vaikutus?

 

Entä jatkossa?

Pahoinvointi ei hetkessä vähene. Kuntien saamilla
tuloilla ei pystytä jatkossakaan kattamaan hyvinvointivajetta
ottaen huomioon talouden hidas kasvu ja
 ikääntymisen tuomat menopaineet.

Taloudellisesta kasvusta huolimatta tuloerot,
terveyserot ja sosiaaliset ongelmat kasvavat

Talouspolitiikan yliote hyvinvointipolitiikasta (”kilpailuyhteiskunta”)

Palvelujärjestelmä ihmisten hoivaamisjärjestelmä/auttamis- ja tukijärjestelmä/aktivoimisjärjestelmä/tuottamisjärjestelmä…

Kuntalaisten ja kansalaisjärjestöjen rooli

 

Paluu alkuun

Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia 

Hyvinvoinnin kannalta merkityksellisiä asioita
ovat ainakin fyysinen ja psyykkinen terveys, sosiaaliset
suhteet ja luottamus, taloudellinen toimeentulo
sekä arjessa selviytyminen ja elämänhallinnan tuntu.

Kuntalaisten oma käyttäytyminen vaikuttaa
keskeisesti heidän hyvinvointiinsa.