Puheitani, kirjoituksiani, valtuustoaloitteitani yms.


 

Kristillisdemokraatilla on oma identiteetti!
JUHANI STARCZEWSKI. KD:n Jyväskylän paikallisosaston puheenjohtaja, KD:n Keski-Suomen piirihallituksen jäsen, KD:n puoluevaltuuston jäsen. Jyväskylä 28.06.2004
Vastaan Keskisuomalaisen pääkirjoitukseen 20.6. Ex-SKL/KD tunnetaan arvopuolueena ja periaateohjelmammekin alkaa seuraavasti: ”Suomen kristillisdemokraatit r.p. on elämänmyönteinen arvopuolue, jonka eettisenä lähtökohtana on Jumalan sana, Raamattu ja etenkin sen kymmenen käskyä.”
Kymmeneen käskyyn pohjaava moraali pitää yhtä terveen järjen ja omantunnon äänen kanssa, se on luonnollista moraalia.
Tällaista perustaa ei ole yhdelläkään muulla puolueella. Muissa puolueissa voi olla yksittäisiä henkilöitä, joilla on samantyyppinen henkilökohtainen näkemys tai kutsumus, mutta he ovat kyllä enemmän poikkeuksia kuin sääntö. Henkilö, joka kokee yhtä voimakkaasti kúin kristillisdemokraatti oman kristillisyytensä toisessa puolueessa, on vähän outo lintu ja kummajainen.
Olemalla reilusta kristillisdemokraatti, voi tunnustautua sellaisiin arvoihin, jotka ovat todella kestäviä ja varmoja Mielestäni periaateohjelmamme perusta on paras mahdollinen kaikkien puolueiden joukossa.
Uskon, että kristillisdemokraateilla on oma tärkeä paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa eikä sen tarvitse muuttua muiden puolueiden kaltaiseksi, jotta kasvaisimme tai meistä tulisi ”hallituskelpoisia”. Kristillisdemokraatteina meidän ei pidä vähätellä tai hävetä itseämme emmekä saa antaa muidenkaan sitä tehdä, kertomatta miten asiat näemme.
Uskon, että kun kristillisdemokraatteina teemme työtä arvopohjamme ja periaatteidemme mukaisesti, niin aikanaan tulemme myös sitä enemmän niittämään, mitä enemmän saamme tätä kylvöä tehtyä. Periaatteisiimme, ohjelmiimme ja toimintaamme voi tutustua www.kristillisdemokraatit.fi-sivulla.
 

Kristillisdemokraatit identiteettikriisissä 
Keskisuomalaisen I pääkirjoitus 20.6.2004
 20.06.2004

Bjarne Kalliksen luopuminen kristillisdemokraattien puheenjohtajuudesta kesken kauden on sanoma puolueen menestymisen vaikeuksista, jopa identiteetillisestä kriisistä. Kristillisdemokraattien kansanedustajien määrä on alentunut eikä se nyt päässyt edes europarlamenttiin. Ääniä on kertynyt kohtuullisesti, mutta kristillisdemokraatit ovat yksinään liian heikkoja kasvamiseen eikä onnistuneita vaaliliittokumppanuuksia enää löydy niin helposti kuin vuosia sitten.
Kristillisdemokraatit on puolueena kummajainen. Suomalaisten valtavirta tuntee kristillisyyden omakseen, mutta äänestäjät kavahtavat näiden elämänarvojen monopolisoimisen pyrkimystä poliittisen vallankäytön välineeksi. Kaikkien puolueiden äänestäjien enemmistö koostuu kristityistä. Se ei ole yleensä peruste puolueen valinnalle. Tämä selittää kristillisdemokraattien jäämisen muutaman kansanedustajan puolueeksi. Tuskinpa huominen kääntää tilannetta olennaisesti, olipa puheenjohtajana ja muina vastuunkantajina keitä tahansa.
Bjarne Kallis asetti tavoitteet korkealle, sillä hän on kunnianhimoinen ja määrätietoinen mies. Kallis ajoi läpi kristillisen liiton nimen muuttamisen kristillisdemokraateiksi. Idea meni läpi, vaikka sillä oli runsaasti vastustajia. Ehkä Kallis uskoi tuoreen nimen tuovan lisää kannatusta. Kristillisdemokraatit ovat Saksassa mahtitekijöitä, mutta maan historia on olennaisesti toinen kuin Suomen.
Kristillidemokraateilla ei ole ollut uskottavia kumppaneita. Aiemmin keskusta ja kristilliset esiintyivät samassa vaaliliitossa. Tästä hyötyi nimenomaan pieni osapuoli. Kristilliset pääsivät jopa Esko Ahon porvarilliseen hallitukseen keväällä 1991. Bjarne Kallis on myötäillyt silmiinpistävän voimakkaasti sosiaalidemokraatteja. Hän asetti Paavo Lipposen ykköseksi pääministerikilvassa runsas vuosi sitten, mutta tämäkin taktinen laskelma petti. Yksikään johtava puolue ei ole kovin halukas kristillisdemokraattien houkuttamiseen lähikumppanuuteen, vaikka virallisia esteitä yhteistyölle ei sinällään esiinny.
Kalliksen seuraaja löytynee eduskuntaryhmästä. Sen ulkopuolisen henkilön on vaikea paneutua asioihin. Hän jää muutoinkin ulkokehällä kulkijaksi. Puheenjohtajuus on epäkiitollinen vastuu, mutta se houkuttaa eteenpäin pyrkiviä poliitikkoja. Asiat tuskin luisuvat kovin paljon nykyistä huonommiksi, joten siedettäviä pärjäämisen eväitä on.
Puolueen olisi reilusti asemoiduttava yhteiskunnallisella kartalla, joko vasemmalle, keskustaan tai oikealle. Seilaaminen milloin mihinkin suuntaan valtakunnallisesti ja paikallisesti ohentaa uskottavuutta.

Keskisuomalaisen I pääkirjoitus 20.6.2004

 

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Poimintoja lehdistä ennen ja jälkeen Jyväskylän kaupunginjohtajavalintaa!

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Poimintoja lehdistä ennen valintaa:

Keskisuomalainen keskiviikkona 26.5.2004

Otsikko:

Markku Anderssonista tulossa Jyväskylän johtaja

KAUPUNGINJOHTAJUUS: Lappeenrannan nokkamiehellä vahva kokoomuksen ja vihreiden tuki. Kristillisdemokraattien ryhmä avainasemassa.

Tuula laitinen

Lappeenranan kaupunginjohtaja Markku Andersson, 54, on antanut suostumuksensa Jyväskylän kaupunginjohtajan virkaan. Hänellä on laaja kannatus kokoomuksen, keskustan ja vihreiden valtuustoryhmissä.

Anderssonin läpimeno edellyttää 30 valtuutetun tukea, koska kaupunginvaltuustossa on 59 jäsentä. Kokoomus, keskusta ja vihreät tarvitsevat omiensa lisäksi ainakin yhden valtuutetun tuen jostakin muusta ryhmästä.

Vasemmistopuolueiden odotetaan seisovan kansanedustaja Kalevi Olinin tai erityisavustaja Timo Koiviston takana. Avainasemassa on kristillisdemokraattien nelihenkinen valtuustoryhmä. Kristillisdemokraattien ryhmä tutustuu uuteen ehdokkaaseen sunnuntaina.

Pienellä ryhmällä on nyt suuri valta valinnassa. Ryhmän puheenjohtaja Juhani Styarczewski ei asetu henkilökohtaisesti eikä ryhmän puheenjohtajana kenenkään puolelle.

- Me tiedämme sen tosiasian, että jos keskusta, kokoomus ja vihreät äänestävät yksimielisesti Anderssonin puolesta, meiltä tarvitaan ainoastaan yksi ääni. Haluamme olla kuitenkin itsenäisiä, emmekä kenenkään juoksupoikia, Starczewski sanoo.

Sosialidemokraattien valtuustoryhmä hakee edelleen vimmatusti peliin mustia hevosia.

Ryhmän puheenjohtajan Pertti Reinikaisen mukaan suostumusta on kysytty ja odotetaan vielä kahdelta vakavasti otettavalta ehdokkaalta.

- He ovat kumpikin kaupunginjohtajia, Reinikainen sanoi.

Vasemmistopuolueiden valtuutetuista (sosialidemokraatit 20, vasemmistoliitto viisi ja kommunistit yksi) ei vielä muodostu enemmistöä, jolla kaupunginjohtaja voitaisiin valita. Tilanne on hankala, koska ryhmä ei ole yksimielinen nykyisistäkään ehdokkaista.

Demareiden kunnallisjärjestö äänesti aikaisemmin Timo Koiviston niukasti ykkösehdokkaaksi. Demarit yrittävät saada suostumuksen uusilta ehdokkailta sunnuntaiseen valtuustoryhmän kokoukseen. Jos se ei onnistu, he yrittävät koota rivinsä joko Koiviston tai Olinin taakse.

Edessä saattaa olla myös asian jättäminen pöydälle. Jos riittävä määrä valtuutettuja äänestää pöydälle jättämisen puolesta, valinta siirtyy seuraavaan valtuuston kokoukseen.

Yhteiskunta- ja kasvatustieteiden maisterin Markku Anderssonin suostumus on ollut ilmassa jo jonkin aikaa. Asia varmistui alkuviikolla. Hän mietti asiaa mm. perheensä kanssa ja selvitti tilannetta Lappeenrannan keskeisten virkamiesten kanssa.

Jyväskylä on Anderssonille tuttu. Hän opiskeli ja työskenteli kaupungissa 12 vuotta. Mikäli hänet valitaan kaupunginjohtajaksi, mukana seuraavat vaimo ja nuorin tytär. Vanhin poika on jo maailmalla, ja keskimmäinen jäisi Lappeenrantaan käymään lukionsa loppuun.

Kaupunginjohtajavalinta on valtuuston käsittelyssä ensi maanantaina.

Tällä hetkellä Anderssonin, Koiviston ja Olinin lisäksi ehdokkaita ovat vs. kaupunginjohtaja Maija-Liisa Havia, toimitusjohtaja Antti Kivelä ja professori Pekka Neittaanmäki.

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Keskisuomalainen torstaina 27.5.2004:

Jyväskylä saamassa hyvän ammattijohtajan

27.05.2004

Jyväskylän kaupunginjohtajan valinta saattaa lopulta kallistua erinomaiseen tulokseen, sillä Lappeenrannan kaupunginjohtaja Markku Andersson on suostunut ehdokkaaksi. Anderssonin taakse ovat jo asettuneet kokoomuksen, vihreiden ja keskustan ryhmät eli 29 valtuutettua. Kristilliset harkitsevat tilannetta rauhassa. Mietintää tapahtuu epäilemättä myös sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton riveissä. Yhteisymmärryksen laajeneminen on mahdollista.

Markku Andersson, 54, on Jyväskylän yliopiston kasvatteja, joka aikanaan oli kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen. Sittemmin ura on rakentunut Porin kaupunginsihteerinä, Tuusulan kunnanjohtajana ja Lappeenrannan kaupunginjohtajana. Hänellä on lukuisia maa- ja valtakunnallisia luottamustehtäviä, myös yritysten hallitusten jäsenyyksiä. Kokemusta ja näkemystä on täten kertynyt niin runsaasti, että Andersson on ammatillisilla perusteilla arvioituna ehdottomasti pätevin käytettävissä olevista kandidaateista. Tiedot aiemmista virkaympäristöistä ovat kauttaaltaan myönteiset. Andersson on asiajohtaja, joka kykenee luomaan erinomaisen yhteistyön ja verkottumisen.

Kaupunginjohtajan vaali ei ole vielä ratkennut, vaikka Anderssonin valinta tuntuu todennäköiseltä. Äänestys saattaa olla tiukka tai sitten avainpuolueet ryhmittyvät yhä yksituumaisemmin Anderssonin taakse. Näin osoitettaisiin avaraa Jyväskylän henkeä.

Jyväskylää on johdettu puoli vuosisataa sosialidemokraattisten kaupunginjohtajien voimin. Tämä on perustunut poliittisiin voimasuhteisiin. Tulokset ansaitsevat kiittävän maininnan, mutta kansanvallassa on eduksi, mikäli myös virkapaikoilla tapahtuu taustavärin vaihtuminen.

Kaupunginjohtajan hakeminen on takellellut. Tämä on tuttu ilmiö melkein jokaisessa kunnassa. Puolueiden voimasuhteet heijastuvat prosesseihin. Lisäksi kuntajohtajuudesta on kasvanut puhurinen tehtävä, johon ei ole niin paljon päteviä pyrkijöitä kuin aiemmin.

Jyväskylän luotsaamisessa tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja erinomaista yhteistyötä. Kaupunginjohtajan odotetaan olevan tehtävässään vähintään noin kymmenen vuotta. Hän tarvitsee ympärilleen taitavat ja näkemykselliset virkamiehet, jotka ovat jo odottamassa päällikköä, sekä yhteistyökykyiset luottamusnaiset ja -miehet. Kaupungin johtaminen on joukkuetoimintaa, jossa osallisten on arvostettava ja tuettava toisiaan. Tähänkin Jyväskylässä on jo totuttauduttu, sillä avaintehtävät on jaettu reilun hengen vallitessa.

Mikäli Ylöjärven kaupunginjohtaja sosialidemokraattien Pentti Sivunen olisi pysynyt kilvassa, hänet olisi ilmeisesti hyväksytty kaupunginjohtajaksi suurella äänten enemmistöllä. Ja jos Oulun kaupunginjohtaja Kari Nenonen, sd, olisi antanut suostumuksensa, myös hän olisi saavuttanut vahvan enemmistön jos ei täydellistä yksimielisyyttä. Nämä tosiasiat osoittavat Jyväskylän puolueiden pohjavireen rakentavuuden. Väri ei ole niin tärkeä kuin ovat johtajan taidot ja kokonaisvaikutelma.

Tämä enteillee kokoomuslaisen Anderssonin suosion suurenemista valintahetkeen edettäessä, sillä hän on nykyisistä vaihtoehdoista ylivoimainen ammatillisilla perusteilla punnittuna.

Keskisuomalaisen I pääkirjoitus 27.5.2004

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Keskisuomalainen 28.5.2004

Hankkeet sortuvat, neuvonpito puuttuu!

Jyväskylän kaupunginjohtajuus on ollut puoli vuotta näkyvästi esillä ja suuren kiinnostuksen kohde. Ensin kaupunginjohtaja Pekka Kettusen eroaminen kaikkine käänteineen ja nyt, kun uutta johtajaa ollaan valitsemassa.

KD:n valtuustoryhmä haastatteli kaikki kuusi ehdokasta 3.-4.5 ja jokainen valtuutettu valmistautui 18.5 valtuuston kokouksessa valitsemaan uutta johtajaa. Varsinaista ryhmäpäätöstä emme tehneet, mutta kyllä jonkinlainen yhteisymmärrys valinnasta syntyi.

Muutoksen tilanteeseen aiheutti Sivusen vetäytyminen ja demarien kunnallisjärjestön 7.5 päätös, jossa he asettuivat Koiviston Olinin edelle. Ma 10.5 kaupunginhallitus jätti asian pöydälle ja syntyi uusi tilanne. Ti 11.5 kokoontui Ryhmä 33 - kokoomus, keskusta, vihreät ja kristillisdemokraatit palaveriin, jossa pohdittiin syntynyttä tilannetta. Mitään sitovia tai virallisia päätöksiä ei tehty, joitakin nimiä oli esillä, koska näytti siltä, ettei ole nyt ehdokasta, joka nauttisi mahdollisimman laajaa kannatusta.

Tämän palaverin jälkeen ryhmä 33 ei kokoontunut vaan satunnaisia keskusteluja oli eri ihmisten ja ryhmien välillä. Valtuustoryhmän puheenjohtajana olin yhteydessä myös demareihin, vasemmisto- liittoon kuin skp:een. Sain mm. 18.5 tekstiviestin, jossa kerrottiin, ettei Andersson ole käytettävissä.

Sitten alkoi tapahtua. Tiistaiaamuna 25.5 sain tiedon, että Markku Andersson onkin suostunut ehdokkaaksi. Kokoomus, keskusta ja vihreät ovat tehneet ma 24.5 ryhmäpäätökset ja asettuneet yksimielisesti hänen taakseen. KD:n ryhmällä ei ollut mitään tietoa asiasta emmekä olleet käsitelleet sitä mitenkään. Ei minulla eikä suurimmalla osalla ryhmämme jäsenistä ollut mitään tietoa Anderssonista. Puheenjohtajana en voinut asettua Ryhmä 33 lehdistötiedotteen allekirjoittajaksi, koska asia tuli aivan yllättäen ”päätettäväksi”. Oltuani yhteydessä kolmeen muuhun ryhmämme valtuutettuun asia tuli vielä selvemmäksi. Mediakin kiinnostui kannastamme.

Tiistaina pyysin Anderssonin tiedot ja lähetin ne muille ryhmämme jäsenille n. klo 15. Sain myös hänen yhteystietonsa ja sovin heti haastattelun sunnuntaiksi 30.5. Ryhmämme haluaa tasapuolisesti kohdella kaikkia ehdokkaita ja myös haastatella heitä jokaista, jotta kaikki olisivat samalla viivalla, kun valinta suoritetaan.

Valtuusto on valitsemassa Jyväskylälle kaupunginjohtajaa ja hänen on nautittava mahdollisimman laajaa kannatusta kaikissa ryhmissä, jotta hän voisi ottaa ohjat omalta osaltaan käsiinsä ja yhdessä meidän päättäjien ja virkamiesten kanssa saada Jyväskylän asiat kuntoon. Varsinkin talous vaatii erityistä osaamista ja paneutumista meidän kaikkien osalta.

KD pitää tärkeänä, että kaikki ryhmät yhdessä löytävät parhaan mahdollisen kaupunginjohtajan. Valintaa ei pidä tehdä kiireessä eivätkä valtuutetut saa joutua minkäänlaisen painostuksen kohteeksi. Kaupunginjohtajahan valitaan maanantaina 31.5 tai sitten kun asia on todella kypsä päätettäväksi!.

Juhani Starczewski

Kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja

juhani.starczewski@kanetti.com

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Yksituumaisuutta kaupunginjohtajan valintaan

Erkki Laatikainen 29.05.2004

Jyväskylän valtuutetut valitsevat maanantaina kaupunginjohtajan. Vaalin pyytäminen pöydälle on mahdollista, mutta menettelyllä tuskin voitetaan enää mitään, sillä asetelma tuntuu selkeältä.

Lähtökohtainen ajatus oli, että sosiaalidemokraatit hakevat ehdokkaan, joka kokonaispätevyydellään on niin vakuuttava ja kokoava, että hänen taakseen muodostuu helposti suuri enemmistö.

Tällaisia ehdokkaita on muutamia. Valtiosihteeri Raimo Sailas olisi kandidaattina täysin kiistaton. Samaa voi sanoa mediayhtymä Keski-Uusimaan toimitusjohtajasta Jorma Hämäläisestä ja Oulun kaupunginjohtajasta Kari Nenosesta. Heitä kaikkia on kysytty Jyväskylän keulaan, mutta jokainen on kieltäytynyt. Tämä ei ole Jyväskylän huonouden merkki, vaan mainitut persoonat katsovat olevansa jo nyt niin haastavassa ja palkitsevassa toimessa, ettei muu ulappa kutsu.

Se että Sailas, Hämäläinen ja Nenonen valittaisiin kaupunginjohtajaksi kenties jopa yksituumaisesti, osoittaa avaraa ja yhteisvastuullisuuden henkeä Jyväskylässä. Kokoomus, keskusta, vihreät, kristillisdemokraatit ja vasemmistoliitto kannattavat sosiaalidemokraattia, mikäli näytöt ovat riittävät. Kyseessä on parhaan henkilön löytäminen koko Keski-Suomelle keskeiseen toimeen, maakunnan tärkeimpään ja vaikutusvaltaisimpaan virkaan, eikä tällöin takerruta ideologioihin, joiden erot ovat tasoittuneet muutoinkin.

Sailaksesta, Hämäläisestä tai Nenosesta olisi kaikkien jyväskyläläisten helppo tuntea ylpeyttä. He ovat ammattijohtajien aatelia. He herättävät kunnioituksen, luottamuksen.

Hieno

ponnistus

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n hallituksen puheenjohtaja kansanedustaja Reijo Laitinen on tehnyt hienon ponnistuksen valtakunnantasoisen sosialidemokraattisen kaupunginjohtajan löytämiseksi.

Laitinen sisäistää kaupunginjohtajan arvon, sen, ettei valinnassa ole varaa epäonnistua. Heikko kaupunginjohtaja voi aiheuttaa isoja työpaikkojen ja muita menetyksiä. Erinomainen kaupunginjohtaja jatkaa Jyväskylän komeaa menestymistä. Vaikeuksia on, mutta niitä ei pidä liioitella. Ne ovat voitettavissa joukkuehenkisessä yhteisössä.

Kun sosiaalidemokraattista kykyä kaupunginjohtajaksi ei ole ilmaantunut, esiin on noussut kokoomuslainen vakuuttavuus, Markku Andersson. Hän on Jyväskylän yliopiston kasvatti. Takana on Porin kaupunginsihteerin ja Tuusulan kunnanjohtajan vastuut. Lappeenrannan kaupunginjohtajana hän on ollut vuodesta 1993.

Tiedot Markku Anderssonista ovat myönteiset, haettiinpa niitä mistä lähteestä hyvänsä.

Ammattiyhdistysväen kautta kerrotaan miehen olevan hyvin yhteistyökykyinen ja aikaansaapa. Keskustalaiset kertovat samaa: Andersson on määrätietoinen ja verkottuva johtaja, joka arvostaa kansanvallan luottamushenkilöitä ja osaa hyödyntää virkamiesten kapasiteetin.

Jos asiaa tiedustelee kokoomuslaisilta Anderssonin tuntevilta, viesti on tutun positiivinen. Kristillisdemokraatit vakuuttavat Anderssonin elämänarvojen olevan kohdallaan.

Pari iltaa sitten Helsingissä istui merinäkymäisessä päivällispöydässä valtakunnallisia vaikuttajia, joukossa suuryrityksen johtaja. Jälkimmäinen tokaisi spontaanisti: ”Tunnen Anderssonin. Hän on tosi loistava kaupunginjohtaja. Hän on tekojen ja yhteistoiminnan mies. Jos Jyväskylä saa hänet, voitte olla tyytyväisiä.”

Merkittävä hakija

ja mahdollisuus

Myös Jyväskylän päättäjissä tuntuu elävän valistuneisuus.

”Andersson on erittäin merkittävä hakija ja mahdollisuus”, sanoo SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pertti Reinikainen.

Vasemmistoliiton valtuutettu kansanedustaja Matti Kangas korosti torstain Keskisuomalaisessa, että pätevyyden pitäisi olla ensisijainen kriteeri ja poliittisia intohimoja olisi syytä hillitä. Porvarin nouseminen kaupunginjohtajaksi ei olisi katastrofi, tilannetta vastuullisesti harkitseva Kangas viestittää.

Tämän kaltaiset arviot kertovat päättäjien kypsyydestä, siitä, että he kantavat valtakunnanosakeskus Jyväskylästä niin syvää ja laajaa huolta, että kaupunginjohtajaksi todella tahdotaan paras käytettävissä oleva ihminen yhteiskunnalliseen taustaan kompastumatta.

Kiistaton

ykkönen

Mikäli ulkopuolinen asiantuntijaraati laatisi vertailun kaupunginjohtajaksi ilmoittautuneista, sen tulos olisi sataprosenttisen varma. Raadilla ei olisi pienimpiäkään hankaluuksia arvioinnissa.

Markku Andersson todettaisiin koulutuksensa, käytännössä hankitun kuntajohtamisensa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella ykköseksi. Välimatka seuraaviin olisi ammottavan pitkä.

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Keskisuomalainen 31.5.2004

Anderssonia vietiin ryhmästä ryhmään

Jyväskylän kaupunginjohtajahaku kiihtyi sunnuntaina, viimeistä päivää ennen valtuuston ratkaisevaa kokousta. Viime viikolla suostumuksensa antanutta, kärkijoukkoon noussutta Lappeenrannan kaupunginjohtajaa Markku Anderssonia, vietiin valtuustoryhmien haastattelusta toiseen:

- Ensi kristilliset, sitten vihreät, keskusta, kokoomus ja vasemmistoöiitto, Andersson (koko.) luetteli. Keskipäivällä Kirkkopuistossa hieman ennen ensimmäisen tapaamisen alkamista

Vain Sdp:ltä ei ollut pyyntöä siinä vaiheessa esitetty. Mutta päivällä tilanne muuttui: yllätyskutsu demareiden haastatteluun tuli.

- Hieno homma, helpottuneen oloinen Andersson myönsi tiedon saatuaan.

Jyväskylän valtuustopuolueet ovat demareita lukuun ottamatta haastatelleet kaikki kärkiehdokkaat. Vain Sdp on ennen Anderssonia tyytynyt tenttaamaan ainoastaan oman puolueensa kanditaatit, Timo Koiviston, Kalevi Olinin ja Pentti Sivusen, joka sittemmin vetäytyi kilvasta.

Markku Andersson, 54, kiisti, että tenttikierros häntä jännittäisi:

- Kerron sen osaamiseni, mitä on. Ei tässä voi naamaria kasvoilleen laittaa...

+++

Keskisuomalainen jatkaa...

Andersson ja Olin punnitaan tänään Jyväskylän kaupunginvaltuustossa

Lehtikuvan alla:

Toinen kärkiehdokkaista, Markku Andersson, kävi sunnuntaina kaikkien valtuustopuolueiden haastatteluissa. Ensimmäisenä olivat vuorossa kristillisdemokraatit. Pöydän takana Irmeli Lahtinen- Salila, Marjut Lahtinen-Leinonen ja Keijo Kohonen.

Jyväskylän kaupunginvaltuusto käsittelee tänään uuden kaupunginjohtajan valintaa. Loppusuoralla on kuusi ehdokasta, joista kärjessä ovat Lappeenrannan kaupunginjohtaja Markku Andersson ja valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja, professori Kalevi Olin. Jos ensimmäisellä kierroksella kumpikaan ei saa enemmistöä, tarvitaan toinen kierros. Ensimmäisestä on odotettavissa tiukka, sillä hajaäänet voivat ratkaista valinnan.

Demarit rymittyivät eilen yksimielisesti Olinin taakse. Uusia mustia hevosia ei saatu innostumaan, vaikka sellaisia on ehditty miettiä puolenkymmentä.

Yksi loppusuoralle pyydetty uusi kanditaatti, Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen kieltäytyi vedoten mielenkiintoisiin tehtäviin nykyisessä pestissään. Anderssonin takana ovat olleet kokoomus ja vihreät sekä ylivoimainen enemmistö keskustassa. Keskustassa vahvistui eilen käsitys. että Anderssonin taakse mennään yksimielisesti, mutta vasta toisella kierroksella.

Myös kristillisdemokraatit pitivät Anderssonia kelpo ehdokkaana, mutta jättivät päätökset hautumaan vielä maanantaihin.

Vasemmistoliitto pitää Kalevi Olinia ensisijaisena vaihtoehtona, mutta myös Andersson käy realistisena mahdollisuutena. Sunnuntainen Anderssonin haastattelu ei muuttanut mieltä.

Ehdokas tarvitsee vähintään 30 ääntä tullakseen valituksi.

Valtuustossa on 59 jäsentä.

Suurin ryhmä on demarit 20 jäsenellä. Kokoomuksella on 12, keskustalla 10, vihreillä seitsemän, vasemmistoöliitolla viisi, kristillisdemokraateilla neljä ja kommunisteilla yksi jäsen.

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Näin ennen valintaa!

+++

Valinnan jälkeen:

Keskisuomalainen 1.6.2004

ANDERSSON 30, OLIN 29

UUSI KAUPUNGINJOHTAJA: Jyväskylän valtuusto äänesti kokoomuslaisen kaupunginjohtajan yhden äänen erolla voittoon.

Satu Kakkori

Jyväskylän uudeksi kaupunginjohtajaksi on valittu Lappeenrannan kaupunginjohtaja Markku Andersson (kok.), 54. Kaupunginvaltuusto valitsi Anderssonin toisella äänestyskierroksella äänin 30-29, kansanedustaja Kalevi Olinin (sd.) jäätyä kakkoseksi.

Tunnelma kaupungintalolla oli erittäin jännittynyt loppuminuutille saakka. Ratkaisijan asemassa olivat lopulta neljä kristillisdemokraattia, joista ainakin ryhmän puheenjohtaja Erkki Arvaja asettui avoimesta Olinin taakse. Anderssonia kannattaneet porvariryhmät vaativat ennen äänestystä neuvottelutauon, jonka mukaan vielä "käännytettiin kristillisiä."

Ensimmäisellä kierroksella Olin sai 29 ääntä, Andersson 27 ja professori Pekka Neittaanmäki (kesk.) kolme ääntä, joista ainakin kaksi keskustan riveistä. Koska äänestykset suoritettiin suljettuna lippuäänestyksenä, jää ratkaisevien äänestäjien henkilöllisyys arvailujen varaan.

Valituksi tuleminen vaati äänienemmistön kaikista 59 äänestä, minkä vuoksi järjestettiin toinen äänestyskierros Olinin ja Anderssonin kesken.

Lappeenrannassa tilannetta seurannut Andersson oli iloinen ja helpottunut valinnastaan.

- Kyllä tuntuu hyvältä, että luottamus löytyi. Tulos antaa aihetta nöyryyteen ja kiitollisuuteen, sanoi Andersson tuoreeltaan.

Uusi kaupunginjohtaja astuu virkaansa ensi syksynä. Andersson käväisee kuluvan viikon aikana Jyväskylässä, mutta lähtee ensi viikolla perheineen automatkalle neljäksi viikoksi Kroatiaan.

- Nyt täytyy jäsentää ajatuksia ja suunnitella, miten siirtyminen Jyväskylään ensi syksyä tapahtuu.

Olin odottaa yhteistyötä

Vain uhden äänen tappion kärsinyt Kalevi Olin poistui kaupungintalolta jo ennen vaalin päättymistä.

- Toivotan Anderssonin tervetulleeksi Jyväskylään. Tiedän, että yhteistyö hänen kanssaan tulee sujumaan mainiosti. Tunnen hänet jo entuudestaan, sanoi puhelimitse tavoitettu Olin. Hän on helpottunut siitä, että ratkaisu lopulta löytyi.

- Koko asiaa roikotettiin löysässä hirressä kohtuuttoman pitkään.

Olin totesi, että demokratia toimi ja valtuusto käytti edustamaansa kansanvaltaa niin kuin kuuluukin.

- En lähde spekuloimaan niillä kolmella äänellä, jotka toisella äänestyskierroksella käänsivät voiton Anderssonille. Iloinen olen siitä, että oma ryhmä seisoi yksimielisesti takanani, sanoi Olin.

Hän jatkaa työtään kansanedustajana ja Euroopan parlamentin elimissä sekä Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Kaupunginjohtaja tarvitsee laajan tuen

01.06.2004

Jyväskylän kaupunginjohtajaksi valittiin äärimmäisen tiukan kilvan jälkeen Lappeenrannan kaupunginjohtaja Markku Andersson, 54. Ratkaisuun tarvittiin kaksi kierrosta. Hän voitti sosiaalidemokraattien kansanedustajan ja professorin Kalevi Olinin, 58, yhdellä äänellä, siis pienimmällä mahdollisella erotuksella. Lukemat olivat 30-29.

Jyväskylä saa nyt porvarillisen kaupunginjohtajan. Sosiaalidemokraattien yhtäjaksoinen puolivuosisatainen oikeus ykkösvirkaan on päättynyt. Tapahtumalla ei ole asiallista merkitystä, mutta signaalisena sanomana se on tärkeä. Jyväskylä on astunut aidosti monipuoluekaupungiksi, jonka keulaan siivilöityy pätevimmäksi mielletty kandidaatti hänen yhteiskunnalliseen taustaansa katsomatta.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että joskus tulevaisuudessa sosiaalidemokraatit marssittavat tarjolle persoonan, joka saavuttaa riittävän luottamuksen kaupunginjohtajaksi. Kaupunginjohtajuuden pitää olla henkilö- eikä ideologinen kysymys.

Valinta sujui kiemurrellen. Johtavien puolueiden olettamus oli, että sosiaalidemokraatit löytävät niin vankan kandidaatin, että hänen kannalleen on helppo ryhmittyä. Näin ei yllättäen käynyt, vaan valmistelun ote luisui kokoomukselle, keskustalle ja vihreille. Hämmentäväksi koettiin, kun viranhakuilmoituksiin yhdeksi vastaajaksi merkitty valtuuston puheenjohtaja Kalevi Olin ilmoittautui tarjolle, vaikka hän oli aiemmin julkisesti kiistänyt kiinnostuksensa. Kuvio ei ole lainvastainen, mutta se rikkoi sivistyneen tyylin käsitystä.

Ilmapiiri on poukkoiluista huolimatta kohtuullisen hyvä, tyyni ja keskinäistä luottamusta sisältävä. Monet sosiaalidemokraatit toivoivat Anderssonin voittoa, vaikka he ryhmäkurin vuoksi äänestivät Olinia. Anderssonin meriitit tunnustetaan kaikkialla. Ammatillisesti punnittuna hän oli selkeästi pätevin henkilö virkaan.

Kaupunginjohtaja tarvitsee varauksettoman tuen todella vaativaan, pitkäjänteiseen ja raskaaseen työhönsä. Jyväskylä on kasvanut voimakkaasti. Se on pessyt viime kymmenen vuoden aikana kasvonsa aivan upealla tavalla. Jyväskylä on moderni valtakunnanosakeskus, jonka talous on kireällä, mutta samankaltaisessa ahdingossa ponnistelevat lukuisat muut suuret kunnat. Tervehdyttäminen on välttämätöntä. Myös valtion kuuluu arvioida linjauksiaan.

Luottamus- ja virkahenkilöiden samajalkaisuus on välttämätöntä. Ikävien päätösten kynnyksellä syntyy herkästi poliittisia riitaisuuksia. Niihin uppoaminen olisi kohtalokasta. Mikäli Jyväskylässä säilytetään viime aikojen rakentava henki ja tulevaisuudenusko, kaupunki ja Keski-Suomi pärjäävät.

Keskisuomalaisen I pääkirjoitus 1.6.2004

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Valinnan jälkeen:

Helsingin Sanomat tiistaina 1.6.2004

Markku Andersson täpärästi Jyväskylän kaupunginjohtajaksi

Timo Siukonen

Jyväskylässä lähes 50 vuotta kestänyt sosialidemokraattien valtakausi Jyväskylän kaupunginjohtajan virassa päättyi maanantai-iltana, kun kaupunginvaltuusto valitsi uudeksi kaupunginjohtajaksi kokoomuslaisen Markku Anderssonin.

Andersson seuraa tehtävässä Pekka Kettusta (sd), joka viime joulukuussa irtisanoutui vapaaehtoisesti henkilökohtaisten syiden vuoksi.

Vaali oli erittäin jännittävä. Toisella kierroksella Lappeenarannan kaupunginjohtajana toimiva Andersson kukisti sosialidemokraattien kansanedustajan Kalevi Olinin äänin 30-29.

Ensimmäisellä kierroksella Olinia kannatti 29, Anderssonia 27 ja keskustalaista professoria Pekka Neittaanmäkeä kolme valtuutettua.

Valtuuston tunnelma sähköistyi, kun toisen kierroksen äänet oli laskettu. Kokouksen puheenjohtaja Jukka Juusela (kesk), lakimies ja vs. kaupunginjohtaja Olli Heikkilä sekä ääntenlaskijat Reijo Laitinen (sd) ja Keijo Kohonen (kd) pitivät etuosassa useiden minuuttien neuvottelun ennen tuloksen julistamista.

Kun Juusela oli ilmoittanut numerot, valtuutetut aloittivat yleisen taputuksen Anderssonin kunniaksi.

Poliittisesti äänestys oli mielenkiintoinen. Kunnallisvaaleissa 2000 oikeistopuolueet saivat voiton, joka todentui 33 paikaksi vasemmiston 26:ta vastaan. Kristillisdemokraatit nousivat nyt ratkaisijoiksi neljän edustajan kautta.

Vaali käytiin suljetuin lipuin. Arvelujen mukaan yksi sosialidemokraatti olisi siirtynyt Anderssonin taakse ja siten ratkaissut kisan.

Valtuuston kokous keskeytettiin kerran neuvottelujen vuoksi. Niiden aikana vihreät ja keskustalaiset yrittivät käännyttää kristillisten Juhani Starczewskia Anderssonin taakse.

Anderssonista tulee Jyväskylän historian seitsemäs kaupunginjohtaja. Ensimmäinen oli Edistyspuolueen Varma Suosalmi 1929-35 ja toinen sitoutumaton Arvo Haapasalo 1935-55. Heitä seurasi demarinelikko Jorma Tuominen 1955-59, Veli Järvinen 1959-74, Jaakko Lovèn 1975-94 ja Pekka Kettunen 1994-2004.

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

HELSINGIN SANOMAT 11.6.2004

EN TARVINNUT KÄÄNNYTYSTÄ

Jyväskylän kaupunginvaltuusto valitsi Lappeenrannan kaupunginjohtaja Markku Anderssonin Jyväskylän kaupunginjohtajaksi 31.5.2004.

HS kirjoitti 1.6.2004 : ”Valtuuston kokous keskeytettiin kerran neuvottelujen vuoksi. Niiden aikana vihreät ja keskustalaiset yrittivät käännyttää kristillisten Juhani Starczewskia Anderssonin taakse.”

Haluan kertoa, ettei minua tarvinnut käännyttää Anderssonin taakse, koska olin tehnyt päätökseni äänestää häntä jo edellisenä päivänä.

Epäiltiin jonkun demarin äänestäneen heidän ryhmäpäätöksensä vastaisesti, joten nyt kumoan tuon väitteen.

Kristillisdemokraatit eivät tehneet valinnan suhteen ryhmäpäätöstä, vaan jäi omantunnon vapaus jokaiselle neljälle valtuutetulle.

Andersson ei ollut musta hevonen, joka olisi ollut päivää ennen tai samana päivänä esiin tuotu ehdokas. Haluan myös kumota takinkääntöväitteet, koska valitsin ehdottomasti uuden ja parhaan ”takin”.

Itse päädyin Anderssonin kannalle hänen kiistattomien ja ylivoimaisten ansioidensa tähden.

Juhani Starczewski

Kristillisdemokraattisen

valtuustoryhmän puheenjohtaja

jYVÄSKYLÄ

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Valinnan jälkeen:

ILTASANOMAT tiistaina 1.6.2004

ANDERSSON JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINJOHTAJAKSI

Jyväskylän kaupunginvaltuusto valitsi eilen illalla Lappeenrannan kaupunginjohtajan Markku Anderssonin (kok) Jyväskylän uudeksi kaupunginjohtajaksi äärimmäisen täpärästi.

Vastaehdokkaana ollut kansanedustaja, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kalevi Olin (sd) hävisi Anderssonille ratkaisevalla toisella äänestyskierroksella äänellä.

Andersson sai 30 ääntä ja Olin 29 ääntä.

Ensimmäisellä kierroksella Olin sai 29 ääntä, Andersson 27 ääntä ja professori Pekka Neittaanmäki 3 ääntä.

Neittaanmäen saamat keskustaäänet siirtyivät kakkoskierroksella Anderssonille.

Anderssonin, 54, takana olivat kokoomuksen, keskustan ja vihreiden valtuutettujen yhteensä 29 ääntä.

Yksi lisä-ääni napsahti kristillisdemokraateilta.

Olinin takana olivat Sdp:n ja vasemmistoliiton valtuutetut, enemmistö kristillisdemokraateista ja kommunistien valtuutettu.

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Valinnan jälkeen:

Keskisuomalainen keskiviikko 2.6.2004

YHDEN MIEHEN TIUKKA VALINTA

KAUPUNGINJOHTAJAÄÄNESTYS. Porvaririntamalla jännitys nousi niin korkealle, että pöydällejättö oli liipaisimella.

Myös epäselvä äänestyslippu kiristi tunnelmaa.

Satu Kakkori

Jyväskylän kaupunginjohtajan maanantai-iltainen valinta näyttää kärjistyneen yhden miehen äänen ratkaisuksi pkaupunginvaltuustossa. Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenjohtaja Juhani Starczewski antoi ratkaisevan äänen Markku Anderssonille, kun muut kolme puoluetoveria äänestivät Kalevi Olinia.

Anderssonin ja Olinin välillä äänet jakautuivat 30-29. Vasemmisto kokosi rivinsä Olinin taakse sunnuntaina ja laskennallisesti heidän 26 ääntänsä kasvoivat 29:ään todennäköisimmin juuri kristillisten äänillä.

Kristillisten neljättä ääntä käyttänyt Juhani Starczewski kertoi Keskisuomalaiselle äänestäneensä ensimmäisellä kierroksella professori Pekka Neittaanmäkeä ja ratkaisevalla toisella kierroksella Markku Anderssonia.

- Menin invavessaan rukoilemaan ennen äänestystä vahvistusta päätökselleni. Kunnioituksesta Kalevi Olinia kohtaan halusin antaa tilaisuuden toiselle äänestyskierrokselle, jotta minä en ratkaisisi tulosta. Siksi äänestin ensimmäisellä kierroksella Neittaanmäkeä.

Erkki Arvaja, Keijo Kohonen ja Meri Tirroniemi myöntävät äänestäneensä Olinia. Kristillisten on arveltu kannattaneen Olinia mm. siksi, että vasemmisto on perinteisesti puolustanut kaupungin työllistämisrahoja sekä kolmannen sektorin avustuksia, jotka ovat myös Jyväskylän Katulähetykselle tärkeitä.

- Kyllä minulta tultiin kysymään, että mitä sinulle on luvattu Olinin kannattamisesta. Minkäänlaisia sopimuksia ei ole tehty. Molemmat sekä Andersson että Olin olivat hyviä ehdokkaita, mutta minähän en takkiani käännä. Totta on sekin, että työttömien ja syrjäytyneiden asia on meille tärkeä ja vasemmisto on näitä arvoja myös puolustanut, se ei varmaan mihinkään muutu, sanoo Arvaja.

Ääntenlaskussa hämminkiä

Entisestään tiivistä tunnelmaa maanantai-iltana kiristi toisen äänestyskierroksen ääntenlaskussa otettu tuumaustauko. Ääntenlaskijoina toimineet Reijo Laitinen (sd) ja Keijo Kohonen (kd) joutuivat hämilleen, kun yksi äänestyslipuista oli kirjoitettu epäselvällä käsialalla.

- Nimen alusta sai selvän, loppuosasta ei. Mutta Olinin nimeä siitä ei olisi millään saanut, joten lopulta päätimme yhdessä vs. kaupunginjohtaja Olli Heikkilän kanssa, että Anderssonille se oli tarkoitettu, kertoo Keijo Kohonen, Olinin äänestäjä hänkin.

- Äänestyslippu oli epäselvä, mutta äänestäjän tahto ei jäänyt epäselväksi, sanoo Laitinen.

Pöydällepano oli lähellä

Kokoomuksen ryhmäjohtaja Ari Hiltunen kertoo, että porvariryhmät olivat aivan hilkulla äänestää johtajavalinnan vielä pöydälle maanantai-iltana. He pyysivät neuvottelutauon selvittääkseen kristillisdemokraattien jakautumista.

- Emme voineet olla täysin varmoja, mutta sitten päätimme, että antaa mennä päätökseen tuli mitä tuli, Hiltunen sanoo.

Sosialidemokraattien Veijo Koskinen sanoo, että Markku Andersson on tervetullut Jyväskylään ja yhteistyöhön myös vasemmiston kanssa.

- Tämä oli henkilövalinta kahden hyvän ehdokkaan välillä, eikä maanantainen äänestystulos tarkoita, että puolet valtuustosta olisi osoittanut epäluottamusta Anderssonille äänestämällä Olinia, huomautta Koskinen.

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Keskisuomalainen keskiviikko 2.6.2004

ANDERSSONILLE 12 00 EUROA KUUSSA, AUTOETU JA ASUNTO

UUSI KAUPUNGINHJOHTAJA: Demarit odottavat vasemmistolle muita johtajapaikkoja ykköspaikan livettyä porvarimandaatille.

Satu Kakkori

Jyväskylän maanantai-iltana valitulle uudelle kaupunginjohtajalle Markku Anderssonille on luvattu maksaa 12 000 euron kuukausipalkka auto- ja asuntoetuineen. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Ikosen mukaan Andersson on kiinnostunut edeltäjänsä Pekka Kettusen entisestä virka-asunnosta Krmsunkadulla.

Vajaan 60 000 asukkaan Lappeenrannassa Andersson on tienannut reilun kymppitonnin kuukaudessa. Kettusen palkka oli alle kymmenen tuhannen euron, minkä Ikonen muistuttaa olleenkin jälkeen jääneellä tasolla.

Anderssonin palkka- ja johtajasopimukset laaditaan lähiaikoina. Andersson on ilmoittanut Jyväskylään tulonsa palkkaehdot avoimesti kaikille poliittisille ryhmille, eikä niistä Ikosen mukaan enää tingita.

Maanantai-iltaisessa johtaja valinnassa yhdellä äänellä hävinneet sosialidemokraatit eivät vaikuta katkerilta. Ykköskaupunginjohtajan demaritausta on viimeisten viiden vuosikymmenen aikana ollut Jyväskylässä itsestäänselvyys. Anderssonin tausta löytyy kokoomuksesta.

- Ei tästä mitään traumoja jää. Ihan vakuuttunut olen siitä, että Anderssonin johdolla Jyväskylän kehittyminen jatkuu, sanoo johtajaetsinnöissä tänä keväänä kovasti ahkeroinut Reijo Laitinen (sd).

Laitinen sanoo myös suoraan ja varoittavaan sävyyn porvariryhmille, että suurinta valtuustoryhmää eli sosialidemokraatteja ei tulla ohittamaan muissa johtajavalinniossa, joita tänä vuonna on useita luvassa hallinnonuudistuksen myötä.

Myös kunnallisvaalien jälkeisissä valinnoissa asetelman täytyy näkyä.

- On vaikea nähdä, että kaupunginhallituksen puheenjohtajan paikka olisi jatkossa porvaripuolella, muotoilee Laitinen.

Porvarienemmistö osoitti valtansa maanantaina täpärästi yhden äänen voitolla. Ratkaiseva äänestäjä oli kristillisdemokraattien Juhani Starczewski, joka ainoana ryhmästään kääntyi Anderssonin kannalle.

- Sunnuntain haastattelun jälkeen tuli sellainen olo, että tässä on se johtaja, joka me Jyväskylässä tarvitaan, sanoo Starczewski.

- Sunnuntain haasttelun jälkeen tuli sellainen olo, että tässä on se johtaja, joka me Jyväskylässä tarvitaan, sanoo Starczewski.

Jyväskylän uusi kaupunginjohtaja astuu virkaansa ensi syksynä vielä tarkemmin määräämättömänä päivänä. Andersson tunnetaan Jyväskylässä sekä yliopistossa että kaupungin luottamustehtävistä. Hänet valittiin kaupunginvaltuustoon vuosiksi 1977-1980 ja kaupunginhallituksessa hän istui 1981-1983, kunnes valittiin Porin kaupunginsihteeriksi. Ennen Lappeenrannan kaupunginjohtajuutta Andersson oli neljä vuotta Tuusulan kunnanjohtajana.

Andersson saapuu Jyväskylään ensi lauantaina tapaamaan kaupunginvaltuutettuja kaupungintalolle.

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Valinnan jälkeen:

SUUR-JYVÄSKYLÄN LEHTI keskiviikko 2.6.2004

Demarit eivät jääneet suremaan kaupunginjohtajaperinteensä katkeamista

"PULINAT POIS, SAIMME HYVÄN JOHTAJAN"

Jyväskylä sai maanantai-iltana uuden kaupunginjohtajan. Johtajan pallilla aloittaa ensi syksynä Lappeenrannan kaupunginjohtaja Markku Andersson (kok.). Tiukassa kaupunginvaltuuston äänestyksessä Andersson voitti kansanedustaja Kalevi Olinin (sd.) vain yhden äänen erolla 30-29.

Kaupungintalolla kuhisi niin valtuuston kuin paikalle saapuneiden kaupunkilaisten keskuudessa. Viime hetken päätöksenmuutokset jäävät arvailujen varaan, mutta ennen äänestystä ainakin salin keskivaiheilla epäröitiin ja vaadittiin neuvottelutauko. Ensimmäisen äänestyskierroksen jälkeen tilanne oli 29-27 Olinin hyväksi. Kolme ääntä oli annettu keskustan Pekka Neittaanmäelle

Toisella äänestyskierroksella ratkaistiin virantäyttö Anderssonin ja Olinin välillä. Vielä viime hetkeen saakka ennen äänestystuloksen julkistamista Anderssonin hyväksi, kuului salista kuiskailuja ja epäiltiin jopa tasatulosta. Kumpaakaan ehdokasta ei valtuustosalissa äänestyksen aikana eikä sen jälkeen näkynyt.

"Pulinat pois"

Vaikka sosialidemokraattien kaupunginjohtajaperinne katkesikin ei demareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Pertti Reinikainen jää surkuttelemaan.

-Ei tässä järkytyksellä voi suhtautua. Toivottiin toki, että vääntö olisi kääntynyt Olinin voitoksi, mutta turhat pulinat pois. saimme hyvän kaupunginjohtajan. Tunnen Anderssonin entuudestaan ja hän on sen luokan mies, että voi Ketun saappaisiin hypätä, Reinikainen kommentoi.

Demareiden Reijo Laitinen pitää Anderssonin valintaa äärettömän poikkeavana ratkaisuna.

- Normaalisti on noudatettu käytäntöä, että kaupunginjohtaja valitaan valtuuston suurimmasta ryhmästä, joka on tällä hetkellä sosialidemokraatit. Tässä suhteessa valinta on ikävä ratkaisu, Laitinen pohtii.

Laitista yllätti useiden demariehdokkaiden kieltäytyminen johtajaehdokkuudesta. Sosialidemokraatit neuvottelivat 15 mahdollisen ehdokkaan kanssa, mutta suostumusta ei tullut.

- Syynä kieltäytymiseen ei olluy pelkästään kaupungin talous. Jyväskylä kaupunkina kiinnosti, mutta syyksi mainittiin joissain tapauksissa kaupungin huono poliittinen ilmasto. Puhuttiin jopa poliittisesta kriisistä, joka näkyy sisäisessä päätöksenteossa, Laitinen pohtii.

Tällä hetkellä tuleekin analysoida tilannetta ja etsiä toimintatapoja, jotta löydetään kaupungin johtoon yhteisymmärrys.

En kuitenkaan epäile hetkeäkään, etteivätkö myös sosialidemokraatit antaisi tukeaan Anderssonille. Se on velvollisuutemme.

Viime hetken käännyttämistä

Ratkaisevassa asemassa äänestyksessä olleiden Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Erkki Arvajan mukaan äänestystä edeltävällä neuvottelutauolla kristillisten päitä yritettiin käännyttää Anderssonin hyväksi. Arvaja itse oli avoimesti Olinin kannalla.

- Mielestäni jokaisen omaa päätöstä tulisi kunnioittaa. Minulta muun muassa kysyttiin, mitä minulle maksetaan äänestäni. Kauan olen ollut mukana, enkä ole koskaan lähtenyt lehmänkauppoja tekemään Arvaja vakuuttaa.

- Vaikea oli tehdä päätös kahden hyvän ehdokkaan välillä, mutta siinä hetkessä koin Olinin oikeaksi henkilöksi. Yhtään aliarvioimatta Anderssonia, vierastan mustien hevosten ottamista mukaan viime hetkellä, hän jatkaa.

Valtuustosalissa illan aikana sinnetänne sukkuloinut kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Ari Hiltunen uskoo, että kaikki 59 valtuustolaista olivat tehneet päätöksensä jo ennen saliin tuloa.

Kun Timo Koivisto vetäytyi, tiedettiin että kristillisten ääniä jäi ilmaan, mutta uskon, että tauoista ja dramatiikasta huolimatta ei päätöksiä muutettu viime hetkellä.

Tasapainoa valtuustoon

Uuden kaupunginjohtajan ohella kaupunginvaltuustossa on käsillä myös hallinnon uudistus. Apulaiskaupunginjohtaja Maija- Liisa Havin (kok.) sekä eri toimialajohtajien paikat avautunevat syksyllä.

Ari Hiltusen mukaan on päästy poliittiseen yhteisymmärrykseen siitä, että jakkarat menevät jakoon.

- Havialla on kuitenkin rahoitusjohtajan virka edelleen, Hiltunen mistuttaa.

Reijo Laitisen mukaan muun muassa valtuuston puheenjohtajuus kuuluu ehdottomasti demareille.

- Toivottavasti ei tulla tekemään sellaisia ratkaisuja, jotka tuhoaisivat yhteistyömahdollisuudet kaupunginvaltuustossa, Laitinen varoittaa.

Reinikainen on odotetusti samoilla linjoilla.

- Sehän on selvä, että pyritään etsimään tasapainoa eri valtuustoryhmien kesken. Yhdessähän tätä kaupunkia johdetaan, hän sanoo.

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Suur-Jyväskylän lehti 2.6.2004

Uusi kaupunginjohtaja Markku Andersson:

"Jyväskylä on haaste"

Markku Andersson juhli valintaansa Jyväskylään omalla tavallaan, menemällä vaimonsa kanssa yöllä saunaan.

– Saunan lauteilla otin vastaan onnittelevia puheluita ja tekstiviestejä, hän kertoo Suur-Jyväskylän Lehdelle tiistai-aamuna.

Anderssonin valinta oli mahdollisimman niukka, hän voitti vastaehdokkaansa Kalevi Olinin vaivaisella yhdellä äänellä, 30 – 29. Ensimmäisen äänestyskierroksen jälkeen Olin oli ollut vielä niskan päällä.

 

Andersson pitää eroa täysin riittävänä. Näin toimii edustuksellinen demokratia, hän sanoo.

– Tappiosta huolimatta minulle on ojennettu yhteistyön käsi myös vastaleiristä. Itse vastaavasti ojennan heille käteni, hän muotoilee.

Henkilöstösupistuksia luvassa

Ensin se kaikkia kiinnostava asia: millaisen ns. johtajasopimuksen hän on tehnyt kaupungin kanssa? Kuinka suuri on hänen mahdollinen erorahansa? Pekka Kettunenhan vei mukanaan 200 000 euroa.

Mitään sopimusta ei vielä ole tehty, Andersson antaa ymmärtää, mutta sellainen kyllä tullaan tekemään. Erorahan suuruudesta hän ei suostu puhumaan.

– Lappeenrannassa meillä on ollut sellainen tapa, että kerran vuodessa olen kaupunginhallituksen kanssa istunut keskustelemaan menneen vuoden onnistumisista ja tulevan vuoden haasteista. Mielestäni se on ollut hyvä tapa, hän kiertelee.

Andersson ei puhu vaikeuksista vaan haasteista. Hän myöntää Jyväskylän talouden huolestuttavan tilan, mutta ei väitä hyvin tietävänsä, mitä talouden tunnuslukujen takana piilee.

– Alan heti tutkia, mitä riskejä on: mm. sitä, millaisia lainoja ja vastuita kaupungilla on ja mitä takauksia on tehty. Tämä vie aikansa.

Andersson muistuttaa, että lähes kaikkien suomalaisten kuntien talousnäkymät ovat heikot ainakin vuoteen 2007 saakka. Hän sanoo, ettei Jyväskylän tilanne ole dramaattisen huono. Hänellä on kokonaiskuva, sillä hän toimii Kuntaliiton valtuuston puheenjohtajana.

Hän kertoo, miten haastattelua seuraavana päivänä (eli tänään keskiviikkona) hän keskustelee pääministeri Matti Vanhasen kanssa kuntatalouksien näkymistä.

– Kuntatalouksien alijäämäisyys johtuu muun muassa yhteisöverojen hiipumisesta. Eikä valtiolta ole lisärahoitusta luvassa, hän kertoo.

– Kunnallisveroprosenttia useimpien kuntien, Jyväskylänkään, on vaikea lähteä korottamaan. Kyllä se on jo aika katossa.

Niinpä Jyväskylänkin on ryhdyttävä säästökuurille. Andersson antaa ymmärtää, että kaupungin työntekijämäärää aletaan hänen kaudellaan supistaa. Henkilötyövuosia joudutaan käymään läpi, hän muotoilee. Hän muistuttaa, että henkilöstökulut muodostavat 50 prosenttia kaupungin käyttötalouden kuluista.

– Lappeenrannassa on kaupungilla nyt 300 henkilötyövuotta vähemmän kuin silloin, kun minä tulin kaupunginjohtajaksi. Samaan aikaan Lappeenrannan väkimäärä on kasvanut monella tuhannella, hän pohjustaa.

Vastuuta palveluiden ylläpitämisestä hän olisi valmis jossain määrin vierittämään kolmannen sektorin eli vapaaehtoisten työntekijöiden hoidettavaksi. Ainakin tämän vaihtoehdon toimivuutta olisi tutkittava.

– Hyvien palveluiden taustalla on aina kunnan hyvä talous, Andersson muistuttaa. Käänteisesti huono talous merkitsee kuntalaisille huonompia ns. peruspalveluita.

 

Jyväskylä liian pieni

 

Työttömyyslukemat Jyväskylässä ovat pysyneet karmaisevina. Andersson sanoo kummeksuvansa tätä, vaikka uskookin ns. rakennemuutoksen olleen Jyväskylässä rajumman kuin monessa muussa kaupungissa.

Perinteiset teollisuuden työpaikat ovat Jyväskylässä vähentyneet nopeammin kuin tietotekniikan ja muun ns. uuden talouden työpaikat ovat lisääntyneet.

– Jyväskylä on onnistunut hyvin imagonrakentamisessa, ja saanut siitä paljon erilaisia diplomeja. Ehkä imagoasiat ovat kuitenkin olleet liiankin tärkeässä roolissa ja joidenkin muiden asioiden hoito on jäänyt vähemmälle, Andersson kritisoi varovasti.

– Uusia työmahdollisuuksia kaupunkiin on saatava, mutta ei pelkästään akateemisille aloille, hän sanoo, mutta ei vielä osaa tarkkaan kertoa suunnitelmistaan niiden lisäämiseksi. Hyvän koulutuksen ja yliopiston merkitystä hän korostaa.

– En voi luvata, että jo ensi jouluna on tilanne työttömyyden osalta toinen. Etenkin yli 50-vuotiailla työttömillä on tilanne haastava.

Jyväskylän kaupunki on kooltaan pieni, Andersson korostaa, joten tuotantolaitosten perustaminen tänne on jo siksikin hankalaa. Kaupunkiin muuttaville ei enää tahdo löytyä tontteja kaavoitettaviksi.

Andersson ei suoraan sano kannattavansa Jyväskylän ja maalaiskunnan kuntaliitosta, mutta hän antaa selvästi ymmärtää olevansa sen kannalla. Hän kehuu, miten Jyvässeudun kunnat jo ovat verkostoituneet ja miten toimiva yhteistyömalli jo on olemassa.

– Olin puuhamies, kun Itä-Suomeen oltiin perustamassa Saimaan kaupunkia kuntaliitoksia tekemällä. Valitettavasti hanke lopulta kaatui, hän kertoo.

Hän sanoo muistavansa hyvin, miten 1970–luvulla Jyvässeudulla käytiin kuntaliitoksesta juupas-eipäs -keskustelua. Sellaista keskustelua hän ei halua käynnistää.

Jyväskylän virkamiehiä ja virkamiesjohtoa Andersson kehuu erittäin hyviksi. Mahdolliset muutokset kaupunginjohtaja vie läpi yhdessä heidän kanssaan. Poliitikot kuitenkin tekevät ne lopulliset päätökset, hän korostaa.

Andersson sanoo olevansa muutosjohtaja. Suurimpana saavutuksenaan Lappeenrannassa hän pitää sitä, miten hän nosti kaupungin divarista liigaan. Hän pitää jääkiekosta.

--------------------

Sami Lotila

Oppi-isä Jaakko Lovén

– Liikaa grillausta, hyvää suomalaista makkaraa. Hoidan kuntoani liian vähän, juoksemaan pitäisi ehtiä enemmän, Markku Andersson kertoo paheistaan.

Hän toivoo löytävänsä Jyväskylästä kaukalopalloporukan, jonka kanssa pääsisi pelaamaan ainakin kerran viikossa. Kuntoaan hän hoitaa myös vaimon kanssa ulkoilemalla ja aika ajoin Lapissa patikoimalla. Heillä on kolme lasta.

Sairaslomalla Andersson ei ole ollut kertomansa mukaan koskaan. Hän sanoo olevansa hyvässä kunnossa ruumiillisesti ja henkisesti.

Andersson on syntynyt Tampereella vuonna 1950 ja suorittanut opintonsa Jyväskylässä. Hänellä on kaksi yliopistotutkintoa: yhteiskuntatieteistä ja kasvatustieteistä. Jyväskylän kaupunginvaltuustossa hän oli 1970–luvulla nuorin valtuutettu.

Poliittiseksi oppi-isäkseen kokoomuslainen Andersson nimeää demarin, 1975 – 1994 Jyväskylän kaupunginjohtajana toimineen Jaakko Lovénin.

– Kaupunginjohtajana Lovén oli isällisen osaava ja rauhallinen hahmo. Hän oli yhteistyöhakuinen aivan kuten minäkin pyrin olemaan.

Huumorimieheksi Andersson ei itseään väitä. Hän tuntee edeltäjänsä Pekka Kettusen hyvin ja pitää häntä hauskempana.

 

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Valinnan jälkeen:

KESKI-SUOMEN VIIKKO torstai 3.6.2004

Kristillisten Starczewskin ääni ratkaisi

Markku Anderssonista Jyväskylän kaupunginjohtaja

Vain yhden äänen erolla äänin 30-29 kokoomuksen ehdokas Markku Andersson voitti demarien Kalevi Olinin Jyväskylän kaupunginjohtajakisassa.

Vaikka ratkaisevan äänen antajaa arveluttikin Anderssonissa oikeastaan vain kokoomuksen jäsenkirja, tuon äänen antanut kristillisten ryhmän johtaja Juhani Starczewski äänesti häntä. Ryhmäpäätöstä ei tehty koska juuri Starczewski halusi vapaat kädet. Ratkaisevassa toisessa äänestyksessä kd-ryhmäjohtaja vaihtoi keskustan Neittaanmäestä kokoomuksen Anderssoniin. Muu kd-ryhmä oli Olinin takana alusta loppuun.

Vielä ennen äänestyksiä Stackzewski kertoo rukoilleensa, ettei hänen äänensä olisi ratkaiseva.

Koko demariryhmä tuki maanantaisessa vaalissa yhtenäisenä Kalevi Olinia. Uutisoinnissa on epäilty, että joku demareista lipesi joukosta j että muitakinsiirtymiä olisi tullut äänestyskierrosten välillä.

Näin ei käynyt, vahvistaa lipsumisesta epäilty Kauko Tuupainen, joka näkyvästi tuki Timo Koivistoa siihen saakka, kun tämä ilmoitti vetäytyvänsä kisasta.

Tuupainen kertoo varmistaneensa ettei joudu tarpeettomasti epäilyn kohteeksi: hän ja vieruskaverinsa näyttivät äänestysliput toisilleen.

Olinin 29 ääntä kertyivät demarien 20:stä, vasemmistoliiton 5:stä, kristillidemokraattien 3:sta ja SKP:n yhdestä. Anderssonin saamat voittoisat 30 ääntä koostuivat kokoomuksen 12:sta, keskustan 10:stä, vihreiden 7:stä ja kristillisdemokraattien yhdestä.

Hyvä kisa

Demarien ryhmäjohtaja Pertti Reinikainen toteaa, että 'äänestää rätkäyttäminen kuuluu päätöksentekoon ja demokratiaan'.

- Tiukka ja ihan hyvä kisa. Tieysti yhden äänen tappio mietityttää.

- Mutta nyt meillä on kaikkien kuntalaisten uusi kaupunginjohtaja ja hänen kanssaan on lähdettävä tekemään kaupunkipolitiikkaa kuten aiempienkin kanssa. Eihän voi hirttäytyä siihen, että valitun olisi tullut olla meikäläinen, Reinikainen toteaa.

Kaupunginjohtajakuvion kaupankäynnissä keskustalle luvattua mahdollista toimialajohtajan paikkaa demarit eivät Reinikaisen mukaan pohdi.

- Tottakai ryhmä 33 on voinut keskustella keskenään, se ei kuulu meille. Mutta jos jotain alkaa näkyä niin tietysti suurimpana ryhmänä joudumme uuden kaupunginjohtajan johdolla pohtimaan mihin kaupunkipolitiikkaa johdetaan.

- Edellytämme avointa rehtiä keskustelua. Emme halua olla sivusta seuraajia jos syntyy jotain merkillistä uutta, Reinikainen toteaa.

Ryhmäjohtajan mukaan demariryhmällä on myös itsekritiikin sijaa mm. siinä, miksi demarikanditaatit Pentti Sivunen ja Timo Koivisto vetivät paperinsa pois.

Reinikaisen mukaan poliittinen kulttuuri on kuitenkin muuttunut niin, että päätöksiä ei nykyisin kukaan voi sanella.

- Ja turha on spekuloida sillä, tuliko vasta päivää aikaisemmin omasta ehdokkaasta syntynyt yksimielisyys liian myöhään. Sitä yksimielisyyttä vain ei aiemmin ollut, Reinikainen toteaa.

+++

KESKI-SUOMEN VIIKKO torstai 3.6.2004

Andersson luottaa aitoihin markkinoihin

Markku Andersson ei tunnustaudu suoraviivaiseksi yksityistäjäksi. Hän puhuu mieluummin kilpailuttamisesta.

- Kaupungissa on oltava aidot markkinat. Kaupunkilaisten kannalta tärkeintä on se, että heille on tarjolla hyvät palvelut edullisella hinnalla. Tuotetaanko ne omina palveluina vai ostopalveluina tai näitten kombinaationa, on ratkaistava aina erikseen.

Andersson katsoo, että työpaikkojen menettämisen pelkoa suurempi peikko on eläköityminen.

- Jos kaupunkiorganisaatiosta jää neljännes eläkkeelle, suuri pulma on mistä löydetään pätevät osaajat ja mistä palvelut.

Lappeenrannan kaupunginjohtajana Andersson on käynyt läpi samoja pulmia - edessä ne ovat myös Jyväskylässä.

- Osaamista on suunnattava niille alueille, joissa tarve on kovin tulevaisuudessa, kun ihmisiä jää eläkkeelle.

Mallia Lappeenrannasta

Kaupungin organisaatiouudistuksen Andersson näkee mahdollisuutena. Toiminnan on ajettava eteenpäin kaupungin vahvuustekijöitä ja kuntataloutta.

- Kaupunkiorganisaation on vastattava kaupunkilaisten, yrittäjien ja elinkeinoelämän haasteisiin ja vaatimuksiin. Organisaatiota ei tehdä sen itsensä takia.

Andersson muistuttaa, että Lappeenrannassa toteutettu organisaatiouudistus on monien ulkopuolisten tahojen mielestä todettu Suomen parhaaksi kaupunkikonsernirakenteeksi.

- Jyväskylän malli näyttää olevan - pelkistetysti - pitkälti saman suuntainen toimialakohtainen malli. Se tarvitsee tietysti vielä hiomista ja viilaamista, mutta jos uusi organisaatio pitäisi olla käytössä 1.1. 05, jo tekniset paineet ovat kovat.

- Annan mielelläni oman kokemukseni käyttöön.

Anderssonin valinta saa lainvoiman heinäkuussa, mutta virallinen virkaan astuminen menee syksyyn.

- Toiminnalliset ajatukset ovat jo Jyväskylässä ja ns. Jyväskylän päiviä tulee olemaan paljon jo kesän aikana, toteaa Andersson.

Hän osallistuu ensimmäiseen yhteiseen virkamiesten ja poliittisten päättäjien kahvitilaisuuteen Jyväskylän kunnallistalolla jo tämän viikon lauantaina.

Tekemisen linja

Andersson sanoo, että hänellä tulee kaupunginjohtajana olemaan oma linjansa, mutta ei julistusten kautta, vaan tekemisen ja toiminnan. Oman tekemisen tapansa hän on rakentanut jo Lappeenrannassa ja Tuusulassa.

- Pyrin tiiviiseen ja avoimeen yhteistyöhön poliittisten päätöksentekijöitten sekä henkilöstön kanssa. Edellytän kaupungin operatiiviselta johdolta vahvaa osaamista ja sitä Jyväskylässä epäilemättä onkin.

Valintakuviot Andersson on ottanut luonnollisena prosessina.

- On selvää että dynaamisen kasvukeskuksen kuten Jyväskylän johtajan valintaprosessissa on vaiheensa.

- Olen myös ymmärtänyt, että yhteistyön kättä on ojennettu, enkä usko että valintaprosessilla on mitään negatiivista vaikutusta tulevaan toimintaan, ennakoi Markku Andersson.

+++

KESKI-SUOMEN VIIKKO torstai 3.6.2004

Kalevi Olin:

Pormestarimallin suosio tulee kasvamaan

- Demokratia on puhunut, vaikka vaali oli tasaisin mahdollinen, toteaa kansanedustaja Kalevi Olin (sd) ja toivottaa Markku Anderssonin tervetulleeksi Jyväskylään.

- Tunnen hänet jo niiltä ajoilta kun hän oli Jyväskylän kaupunginvaltuustossa ja myös Porin ajoilta. Hänestä tulee toimelias ja eloisa kaupunginjohtaja.

Uudelle johtajalle pitää Olinin mukaan antaa kaikki tuki mitä kaupungin ykkösviran hoitaminen vaatii.

Toisaalta vaali osoitti, ettei vasemmisto-oikeisto -jako ole vielä kuollut. Vastakkain olivat porvari, kova yksityistäjä sekä demari, jolle kuntien henkilöstön ja palvelujen tason säilyttäminen on tärkeää.

Olin katsoo, että valtuustossa ensimmäinen äänestyskierros meni suunnitelmien mukaan, mutta oli tiedossa, että toinen kierros ratkaisee.

- Tuloksessa ei ole tulkintaa: kansanvallan kannattajana kunnioitan valtuuston päätöstä.

Olin toteaa olevansa kiitollinen siitä, että oma ryhmä oli kokonaisuudessaan hänen takanaan. Tuki tuli myös vasemmistosta ja apuvoimia kristillisistäkin, joitten kanssa Olin löytää yhteistä arvopohjaa.

Valintaprosessin julkinen kuva ei kuitenkaan ollut paras mahdollinen. Kalevi Olin kertoo saaneensa paljon kommentteja, joissa maakunnan valtalehden asennetta on verrattu maakuntajohtajavaalien ja aikanaan maaherranvaalien (Kalevi Kivistö) uutisointiin.

- Minulle on sanottu, että koeta kestää. Olen kestänytkin.

Kaupunginjohtajan valintaprosessiin pitäisi jatkossa saada selkeämmät normit, että mustilla hevosilla pelaaminen vältettäisiin, katsoo Olin.

- Tämä prosessi on vahvistanut näkemystäni, että parin vuosikymmenen päästä Suomessakin siirrytään pormestarimalliin eli suoraan kansanvaaliin.

Kaikkiaan Olin pitää valintaprosessia kaikkiaan mielenkiintoisena. Kansalaispalaute on ollut laajaa

- Jatkan työtäni eduskunnassa, ulkoasiainvaliokunnassa, tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtajana sekä tutkijoiden ja kansanedustajien seuran puheenjohtajana. Työsarkaa on myös Euroopan neuvoston parlamentaarikkojen istunnossa.

- Kolmen vuoden päästä on uudet vaalit. Jos olisin tullut valituksi kaupunginjohtajaksi, olisin pannut hihat heilumaan siellä, nykyisessä työssähän hihat on jo kääritty.

HANNU TUOVINEN

PAULA SILTARI

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Keskisuomalainen 5.6.2004

Jyväskylä käy uudistuvana eteenpäin

Erkki Laatikainen 05.06.2004

Jyväskylän ilmapiiri on valoisa ja leppeä kuin kesäkuinen lämpö, vaikka takana on harvinaisen tiukka vääntö ja kilpa Pekka Kettusen seuraajasta. Lappeenrannan kaupunginjohtaja Markku Andersson, 54, voitti yhdellä äänellä kansanedustaja, professori ja valtuuston puheenjohtaja Kalevi Olinin, 58.

Jyväskylän kaupunginjohtajan taustana on ollut sosiaalidemokraattisuus puoli vuosisataa. Markku Andersson on tunnettu kokoomuslainen, valistunut porvari.

Kalevi Olin olisi hoitanut viran vähintään kohtuullisen hyvin. Hänen kautensa olisi jäänyt ikävän lyhyeksi. Anderssonilla on edessään noin kymmenen vuoden rupeama, mikä riittää määrätietoiseen luotsaamiseen. Andersson on ammatillisesti punnittuna pätevämpi kuin Olin. Tästä voidaan olla sataprosenttisen varmoja. Eipä asian kieltäjiä ole näkynyt. Monet Olininkin äänestäjät ovat tyytyväisiä, jopa iloisia. He seisoivat Olinin takana, koska työväenliikkeen kauniiseen perinteeseen kuuluu uskollisuus johtajaksi nimetylle, vaikka tämä olisi tapahtunut rajussa ja katkerassa karhalluksessa.

Ote

puuttui

SDP voi katsoa peiliin, jos siellä koetaan surua Keski-Suomen tärkeimmän virkatuolin menetyksestä.

Asia ei ollut sosiaalidemokraattien otteessa alun alkaen, vaikka tuolloin yleisesti oletettiin heidän hakevan kandidaatin, jonka taakse syntyy herkästi suuri enemmistö.

Jyväskylän sosiaalidemokraattien sisäinen eripura oli aistittavissa. Kansanedustajat Susanna Huovinen, Reijo Laitinen ja Kalevi Olin eivät löytäneet yhteistä mallia. Viran tavoittelijoiksi ilmaantuivat niin Olin kuin Huovisen aviomies valtiovarainministeri Antti Kalliomäen erityisavustaja Timo Koivisto. Jo tämä sisälsi rajun jännitteen. Reijo Laitinen kartoitti aivan muita mahdollisuuksia, mikä oli sinällään todellisuudentajuisuutta ja ilmapiiristä viisasta huolenkantamista, mutta haaviin ei jäänyt uskottavaa miestä tai naista.

Yksi erityispiirre liittyi keskustalaisen professorin Pekka Neittaanmäen haluun kaupunginjohtajaksi. Jos hän olisi voittanut kilvan, tällöin niin Jyväskylää kuin Keski-Suomen liittoa olisi johdettu samasta kotiosoitteesta, sillä maakuntajohtaja Anita Mikkonen ja professori Neittaanmäki ovat kumppanuksia.

Yksituumaisuuden

on löydyttävä

Kokoomus ei osannut kuvitella pääsevänsä kaupunginjohtajan taustapuolueeksi. Siellä tähdättiin sotilaallisen tiukasti hallituksen puheenjohtajuuden säilymiseen. Ehkä everstiluutantti Erkki Ikonen, evp, olisi vaihtunut reservin majuri Timo Fredriksoniin.

Kunnallisvaalien jälkeen ykkösluottamustehtävät jaetaan uudelleen. Kansan sana vaikuttaa jakoon, mutta selvältä tuntuu, että kaupunginjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja ovat eri puolueista. Yksituumaisuuden etsiminen avainvakansseissa on poliitikoille haaste. Siinä onnistumista voidaan jopa vaatia.

Kokoomuksen valtuustoryhmässä astui Ari Hiltunen vahvan miehen näköiseksi. Lähikuukausina miehen yhteiskunnallinen kuntoisuus lopullisesti testataan. Ikonen ja Fredrikson tehnevät hänelle tai muille nuoremmille tilaa.

Jyväskylän kirjavoituminen monipuoluekaupungiksi vasemmiston hallitsemasta yhteisöstä on suhteellisen lyhyt tarina.

Sosiaalidemokraateilla oli pitkään kaupunginjohtajuus ynnä hallituksen ja valtuuston ykköspuheenjohtajuudet. Vuonna 1988 yhteistyötä avarrettiin sallimalla kokoomuslainen Pertti Urrila valtuuston puheenjohtajaksi. Vuonna 1996 kokoomuksen Markku Lumio hyväksyttiin hallituksen puheenjohtajaksi. Ja vuonna 2004 kaupunginjohtajaksi astuu Markku Andersson. Edistys on selkeä.

Olisiko huomisen näky se, että kun kaupunginjohtajana on kokoomuslainen, sekä SDP:lle että keskustalle lankeaa yksi puheenjohtajuus? Tämä tuntuu luontevalta ja reilulta, mikäli vaalien sanoma kannustaa tähän ratkaisuun.

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Keskisuomalainen 5.6.2004

HUMISEVA HARJU

Jorma Rahkonen

JYPIN JA SAIPAN OTTELU TESTAA ANDERSSONIN

Jyväskylän tuleva kaupunginjohtaja Markku Andersson joutuu tosi testiin syyskuussa, kun hän aloittaa virassaan. Jypin SM-liigajoukkueen ensimmäinen kotiottelu on nimittäin Lappeenrannan ylpeyttä Saipaa xaSTAAN.

Andersson tunnusti lauantaina Jyväskylän kaupunginvaltuutetuille esiintyessään, että jääkiekko on hänelle kaikkien urheilulajien ykkönen.

Osaako lappeenrantalaisesta jyväskyläläiseksi takaisin muuttuva Andrsson heti kannustaa Jyppiä vai erehtyykö hän spontaanista iloitsemaan legendaarisen SaiPan hyvistä otteista?

Saipa ei yleensä ole JYppiä parempi, mutta Lappeenrannan talous on hieman paremmassa kunnossa kuin Jyväskylän kaupungin.

Toivotaan, että Anderssonin kannustamana sekä Jyväskuylän talous että Jyppi pärjäävät paremmin.

KAUPUNGINTALOLLE LISÄÄ HILJENTYMISVESSOJA

Vessassa tunnetusti herää korkealentoisia ajatuksia, mutta harvoin siellä tehdään suuria päätöksiä. Kristillisdemokraattien Juhani Starczewski kertoi Jyväskylän kaupunginjohtajan valinnan jälkeen reilusti, että teki äänestyspäätöksensä rukoiltuaan kaupungintalon invavessassa. Hänen äänensä ratkaisi vaalin ja tuotti varmaankin hyvän lopputuloksen.

Ehtipä joku todeta lauantaina kävelykadulla, ettei Suomessa ole aiemmin kaupunginjohtajaa paskahuussissa valittukaan.

Kun pimeys on Jyväskylässä - kesää viettävän kaupungin talous on huonossa jamassa, kannattaisi varmaan investoida lisää kaupungintalon vessoihin tai muunlaisiin hiljentymispaikkoihin

Valtuutetut voisivat tehdä hiljaisuudessa myönteisiä ratkaisuja ja tulla sen jälkeen päättämään viisaita valtuustosaliin.

OLIN PELASI PORVARIEN PUSSIIN

`Demarit menettivät Jyväskylän kaupunginjohtajan paikan ensimmäistä kertaa puoleen vuosisataan. Markku Andersson (kok.) voi kiittää valinnastaan 30 valtuutetun lisäksi vastaehdokastaan Kalevi Olinia, joka demarina onnistui sotkemaan demarien kaupunginjohtajakuviot.

Talvella Olin ensin kieltäytyi kaupunginjohtajan paikasta, sitten oli valkkaamassa johtajaehdokkaita ja lopulta päätti suostua itse ehdokkaaksi. Kuvio oli niin sekava, että porvaripuoli lähti etsimään omaa ehdokasta, vaikka olisi alun perin hyväksynyt demarin kaupunginjohtajaksi.

Olinia ehdittiin jo ehdottaa toiseksi kaupunginjohtajaksi Anderssonin esikuntaan.

Olin hoitaisi kuninkaalliset vierailut, viimevuotisen Ruotsin kuningasvierailun tapaan. Kuninkaallinen kaupunginjohtaja ehtisi hoitaa mainiosti myös kansanedustajan tehtävät.

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

KESKISUOMALAINEN Mielipiteet

http://keskustelu.keskisuomalainen.fi/?alue=2

Rukoilla voi missä vain

JUHANI STARCZEWSKI, kaupunginvaltuutettu, KD, Jyväskylä 14.06.2004

Jorma Rahkonen kirjoitti 6.6. Humiseva harju -pakinassaan mm. otsikolla ”Kaupungintalolle hiljentymisvessoja”. Jatkan ideointia ja tuon lisää uusia näkökulmia.

Ryhmä 33:n neuvottelun jälkeen ja ennen kaupunginjohtajaäänestystä poikkesin invawc:hen. Kysymys ei ollut ns. ”hätäistunnosta” vaan halusta olla hetki rauhassa tiiviin tunnelman keskellä. 1.Tessalonikalaiskirje:5:17 kehottaa: ”Rukoilkaa lakkaamatta”. Kohdallani ei ollut kysymys vain hetkellisestä huokaisusta yläkertaan, vaan olin kyllä ollut kaupunginjohtaja-asian tiimoilta yhteydenpidossa jo pitkään.

Rahkonen esittää kaupungintalolle lisää hiljentymisvessoja ja -huoneita. Mielestäni kaupungilla on huoneita liikaakin ja ne kaikki on pidettävä kunnossa, joten suunnataan varat sinne, missä tarve on polttavin. Näin turvataan mm. työntekijöiden ja asiakkaiden terveys. Rukoustoiminta ei tarvitse nimettyjä paikkoja.

Kehotan kaikkia kaupunkilaisia käyttämään rukousmahdollisuutta, jotta saisimme kaikki mahdolliset keinot käyttöömme.

Rukoustoimintaa voi harjoittaa kaikkialla ja ilman mitään suurempia rituaaleja ja rakenteita.

Nyt meillä onkin siihen hyvä mahdollisuus, kun työkiireet helpottavat ja lomat alkavat. Yhteyttä yläkertaan voi harrastaa vaikka ongella, auringonotossa tms. Häiriötekijöiden eliminoimiseksi voi mennä ”kammioon”, joka voi olla mikä ja missä tahansa. Kammio voi tarkoittaa myös sydäntä, joka on tärkein elin tässä toiminnassa.

Jyväskylän KD kysyi myös jokaiselta kaupunginjohtajaehdokkaalta, rukoileeko hän. Saimme vastaukset, mutta annetaan heille mahdollisuus harjoittaa tätä toimintaa edelleen ilman paljastuksia.

Lopuksi haluan pyytää anteeksi heiltä, joille invawc on tarkoitettu, jotta kukaan ei ota minusta esimerkkiä ja estä kyseisen paikan alkuperäistä käyttötarkoitusta.

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Tässäpä alkuperäinen tekstini Keskisuomalaiseen, sitä oli vähän karsittu:

NÄIN VOI TOIMIA AINA JA JOKA PAIKASSA!

Jorma Rahkonen kirjoitti su 6.6 Humiseva harju-pakinassaan mm. otsikolla ”Kaupungintalolle hiljentymisvessoja.” Jatkan ideointia ja tuon lisää uusia näkökulmia. Kirjoitin ti 8.6 KSML:ssa mm. ”Rukoilin tuon päätökseni puolesta Matteus 6:6 ja Daniel 2:20-23 mukaan.”

Ryhmä 33:n neuvottelun jälkeen ja ennen kaupunginjohtajaäänestystä poikkesin invawc:hen. Kysymys ei ollut ns. ”hätäistunnosta” vaan halusta olla hetki rauhassa tiiviin tunnelman keskellä. 1.Tessalonikalaiskirje:5:17 kehottaa: ”Rukoilkaa lakkaamatta.” Kohdallani ei ollut kysymys vain hetkellisestä huokaisusta yläkertaan, vaan olin kyllä ollut kaupunginjohtaja-asian tiimoilta yhteydenpidossa jo pitkään. Kaikella on aikansa kertoo Saarnaaja 3.luku.

Rahkonen esittää kaupungintalolle lisää hiljentymisvessoja ja –huoneita. Mielestäni kaupungilla on huoneita liikaakin ja ne kaikki on pidettävä kunnossa, joten suunnataan varat sinne, missä tarve on polttavin. Näin turvataan mm. työntekijöiden ja asiakkaiden terveys. Rukoustoiminta ei tarvitse nimettyjä paikkoja. Matteuksen 6.luku ja Apostolit 7:48 ja 17:24-25 kertoo asiasta tarkemmin. Sana kehottaa meitä anomaan: ”Anokaa, niin teille annetaan!” Aikoinaan mm. hallitusmies Daniel hoiti rukoillen ja työtä tehden valtakuntien asioita ja sai sen tähden extremekokemuksen leijonien luolassa (Daniel 6). Jeremia 29:7 mukaan toimiminen voi olla myös jännittävää ja vaarallista.

Kehotan kaikkia kaupunkilaisia käyttämään rukousmahdollisuutta, jotta saisimme kaikki mahdolliset keinot käyttöömme. Kannattaa katsoa 1.Timoteuksen kirje:2.luku.

Rukoustoimintaa voi harjoittaa kaikkialla ja ilman mitään suurempia rituaaleja ja rakenteita.

Nyt meillä onkin siihen hyvä mahdollisuus, kun työkiireet helpottavat ja lomat alkavat. Yhteyttä yläkertaan voi harrastaa vaikka ongella, auringonotossa tms. Häiriötekijöiden eliminoimiseksi voi mennä ”kammioon”, joka voi olla mikä ja missä tahansa. Kammio voi tarkoittaa myös sydäntä, joka on tärkein elin tässä toiminnassa – Jaakobin kirje 1.luku.

Jyväskylän KD kysyi myös jokaiselta kaupunginjohtajaehdokkaalta, rukoileeko hän. Saimme vastaukset, mutta annetaan heille mahdollisuus harjoittaa tätä toimintaa edelleen ilman paljastuksia.

Lopuksi haluan pyytää anteeksi heiltä, joille invawc on tarkoitettu, jotta kukaan ei ota minusta esimerkkiä ja estä kyseisen paikan alkuperäistä käyttötarkoitusta.

Juhani Starczewski

kaupunginvaltuutettu, KD

Jyväskylä

 

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Keskisuomalainen 8.6.2004 Mielipidepalsta

Keski-Suomen viikko 10.6.2004 Vapaa Sana

Takinkääntö vai uusi takki?

JUHANI STARCZEWSKI. Kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja. juhani.starczewski@kanetti.com. Jyväskylä 08.06.2004

Jyväskylän kaupunginvaltuusto on valinnut uuden kaupunginjohtajan Markku Anderssonin 31.5. Kirjoitin jo Keskisuomalaisessa 28.5. kristillisdemokraattien näkökulmaa valintaprosessiin, joten tarkennan sunnuntain 30.5. ja maanantain 31.5 tapahtumia.

Ryhmämme tutustui Anderssonin hakupapereihin ja haastatteli häntä 30.5. niin kuin muutkin valtuustoryhmät. Anderssonin ansiot ovat vakuuttavat ja myös haastattelussa hän vastasi parhaiten niitä odotuksia, joita olin asettanut. Sunnuntaina kävin paljon keskusteluja ja myöhään illalla päätökseni asettua Anderssonin taakse alkoi kypsyä.

31.5. oli valtuustoseminaari, jossa käytiin keskusteluja ja mediakin oli paikalla haastattelemassa. Kerroin ryhmämme tilanteen seuraavasti: Arvaja tukee demarien ryhmäpäätöstä, koska oli sitä vaatinut antaakseen kannatuksensa Olinille, Kohonen ja Tirroniemi eivät halunneet kantaansa julki ja itse halusin kuulla ryhmäämme klo 17–18, enkä halunnut kantaani julki. Ryhmämme asettui minua lukuun ottamatta Olinin kannalle, joten sanoin, ettei ryhmäpäätöstä voida tehdä. Valtuustossa pyysin Arvajaa kertomaan kannatuksensa ja ryhmämme omantunnon vapaudesta.

Kokous keskeytettiin neuvottelun vuoksi. Kokoomuksen varapuheenjohtaja Hiltunen, keskustan varapuheenjohtaja Timlin ja vihreiden varapuheenjohtaja Rönnberg kysyivät kristillisdemokraattien kantaa. Kerroin, että kolme valtuutettuamme on Olinin kannalla ja minä olen Anderssonin kannalla, minua ei käännytetty. Pyysin heitä olemaan kertomatta asiaa julki. Miksi salaista lippuäänestystä olisi enää tarvittu?

Kunnioituksesta ryhmämme kantaa ja Olinia kohtaan päätin antaa ensimmäisellä äänestyskierroksella mahdollisuuden Olinin valintaan, jos tukea tuon ilmeisen 29 äänen lisäksi löytyisi ryhmä 33:sta, mutta itse en halua tuo 30:s ääni olla. Sen vuoksi halusin ensimmäisellä kierroksella antaa ääneni Neittaanmäelle, koska hän oli myös hyvä ehdokas ja saanut kannatusta. Rukoilin tuon päätökseni puolesta Matteus 6:6 ja Daniel 2:20-23 mukaan.

Ensimmäisellä kierroksella ei tullut valintaa, joten oli aika toimia äänestämällä uusi takki eli Markku Andersson Jyväskylän johtoon! Kokoomuksen Hiltunen sanoi valinnan jälkeen, että valinta tapahtui ilman mitään koplauksia!

Mielestäni Andersson ei ollut musta hevonen, vaan hän tuli kisaan mukaan tarpeeksi ajoissa. Musta hevonen olisi ollut 30.5. tai 31.5. esiin tuotu ehdokas, jota myös viime hetkiin asti etsittiin lähinnä demarien toimesta.

Olen ilmoittanut ryhmälleni, että olen valmis väistymään Jyväskylän KD:n johtotehtävistä, jos en enää nauti heidän tukeaan, jota ilman en voi jatkaa. Tein päätökseni kiistattomien faktojen perustalta, johon myös sain vahvistuksen ”Korkeimman kärest`”! Sanotaan, että kun Herra antaa viran, hän antaa siihen myös kyvyt!

Jyväskylä joukkueena eteenpäin!

JUHANI STARCZEWSKI

Kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja

juhani.starczewski@kanetti.com

Jyväskylä

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++'

Keskisuomalainen 9.6.2004

Mielipidepalsta

Oikaisu

Juhani Starczewskin eilen julkaistussa Puheenvuorossa oli Kokoomuksen Hiltusen, keskustan Timlinin ja vihreiden Rönnbergin titteleinä varapuheenjohtaja vaikka kyseessä olivat valtuustoryhmien puheenjohtajat. Virhe oli toimituksen.

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Keskisuomalainen 8.6.2004 Mielipidepalsta

Keisarin uudet vaatteet

ILARI KOTIMÄKI, valtuutettu (kesk). ilarik@jyu.fi, Jyväskylä 08.06.2004

Jalkapalloa neljännesvuosisata, jääpalloa, kaukalopalloa ja squashiakin melkein 30 vuotta, 15 vuotta neuvottelua kabineteissa urheilun määrärahoista ja mitä jäi käteen, eipä ainakaan ihannointia. Päinvastoin, kähmintää, juonittelua, suomalaisen dopingin verhojen takaista peittelyä ja tietoisuus siitä, miten keskusjärjestöt oli tarkoitus ajaa alas, miten valta siirretään kansalle, paikallistasolle, juuri sille urheilijalle ja liikkujalle, mitä halutaan tukea.

SVUL lopetettiin, TUL:kin oli tarkoitus ajaa alas, jotta päällekkäisyyksistä, tuesta samaan kohteeseen kahta kautta, siis kaksinkertaisista tuista, päästäisiin eroon ja voitaisiin perustaa liikuntaa tukeva väritön tai kaikenvärinen, juuri kansannäköinen SLU ja uskoa siihen totuuteen, että kaikki syyt, jotka estävät meitä liikkumasta, ovat tekosyitä.

Jyväskylän kaupunginjohtajan valinta ei kalpene urheilun valtapelin rinnalla. Maamme yhteiskunnallinen päätöksenteko on saanut hyvän pohjan urheiluareenoilta. Urheilu on ollut mitä oivallisin testauspaikka, samaan tapaan kuin uutta autoa luotaessa formulat ja rallit toimivat testiympäristöinä.

Moni ministeri on hankkinut valtansa perusteet urheilujohtamisen kautta, hankkinut terävän oivaltamisen ja nopean toiminnan juuri urheilussa opituin keinoin. Matti Ahde sai tilaisuuden, mutta tiedämme, miten kävi.

Matti Ahteen seuraajalla Kalevi Olinilla TUL:n johdossa oli mahdollisuus, mutta asettuminen Jyväskylän kaupunginjohtajakisaan, kun itse oli ottamassa vastaan suostumuksia valtuuston puheenjohtajana, kertoi tällöin sen, mitä urheilu on opettanut. Kertoi, että vanhanaikainen voidaan tehdä, jos on riittävästi röyhkeyttä.

Melkein neljä kuukautta siihen meni. Alku oli jo shokeeraava, kun Kettusesta oli ensin päästävä eroon, kun joku oli mennyt lupaamaan miehelle neljännesmiljoonan, vaikka mies ei sitä ollut vaatinut tai edes pyytänyt.

Kettusen eroraha-asiassa toimittiin juuri sen tavan mukaan, peittelyä saadaan rahalla, sillä tavalla, mistä Markku Anderssonin valinta teki lopun ja aloittaa uuden sivun Jyväskylän elämässä.

Kaupunginjohtajan vaalissa kamppaili elämästään juuri se valta, joka oli sokaistunut 50 vuoden aikana, oli synnyttänyt ja iskostanut jok’ikisen päähän sen tietoisuuden, että mitään merkittävää päätöstä ei kaupungissa tehdä ilman Väinönkadun suostumusta. Vaikka minulla ei ollut virallista neuvottelijastatusta, olin ytimessä, kaukana korvessa, mutta kuitenkin siellä, missä pelattiin likaisinta peliä, mitä ikinä olen nähnyt. Kyllä siinä kalpenee rajuimmatkin NHL-matsit.

Olen pystynyt näkemään, että vaalissa yksittäinen kaupunginvaltuutettu ei ryvettynyt, ei juurikaan saanut tietoa siitä, mitä verhojen takana puuhasteltiin. Kaupunginvaltuusto ei ole syypää kollektiivisesti siitä, mitä tapahtui. Voin suoraan katsoa, että kysymyksessä oli 10 johtavan valtuutetun henkilökohtaisesta eduista.

Kun ei voinut olla yhteistä etua, niin synnytettiin sota, missä valtuutetut heitettiin areenalle, eturintamaan laput silmillä, missä eivät oikein tienneet, missä olivat tai mitä heidän oli käsketty tehdä. Kun kysymystä ”miksi” ei sallittu, niin tehtiin vain se, mitä oli käsketty!

Toukokuun viimeisen maanantain valtuustossa Markku Anderssonin valinta oli uuden päätännön riemuvoitto. Tahtipuikkoa heilutteli aivan uudet kasvot. Oikeiston kapellimestariksi nousi ankaran taistelun aikana kokoomuksen ryhmäjohtaja Ari Hiltunen.

Tässä väännössä Hiltunen nujersi Erkki Ikosen ja myöskään Timo Fredriksson ei mahtanut mitään uudelle nuorelle voimalle. Kun keskustan ratkaisevassa ryhmäkokouksessa kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen puhui ja puhui. Teki valinnasta suoraan valtakunnallisen, kertoi, että kysymyksessä oli koko maan mittakaavassa merkittävä päätös ja asettui varauksettomasti Kalevi Olinin, siis vanhan vallan kannalle, niin en minäkään voinut olla hiljaa.

Kun Pirkko Selin ja Jukka Juuselakin asettuivat Pekkarista vastaan, niin keskusta on uuden ryhmäjohtajansa ryhdikkään Matti Timlinin kautta myös karistanut pölyt harteiltaan, siirtynyt Pekkarisen ajasta keskustelun ja yhteistyön vuosituhannelle.

Kai täytyy ihailla vihreiden yksituumaisuutta, kun kysymyksessä oli Jyväskylän tulevaisuus. Ryhmä oli koko ajan eheästi Markku Anderssonin takana ja Risto Rönnberg saattoi vapautuneesti hymyillä valinnan varmistuttua.

Mutta kristillisdemokraatit, missä juna kulkee? Suurin osa kulkee siihen suuntaan, mihin oma etu kehottaa.

Ja sitten äänestettiin. Voi sitä iloa, vilpitöntä riemua. Tuli mieleen Globen-halli ja Suomen voitto Ruotsista jääkiekon MM-finaalissa.

ILARI KOTIMÄKI

valtuutettu (kesk)

ilarik@jyu.fi

Jyväskylä

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

SUUR-JYVÄSKYLÄN LEHTI keskiviikkonan 9.6.2004

Kristillisten valtuustoryhmän pj. Juhani Starczewski

"EN KÄÄNTÄNYT TAKKIANI KAUPUNGINJOHTAJAVAALISSA"

Jyväskylän kaupunginjohtajavaalissa kuninkaantekijän paikalle noussut Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Juhani Starczewski ei hyväksy väitteitä siitä, että hän olisi kääntänyt takkiaan.

- Kristillisillä ei ollut asiasta mitään ryhmäpäätöstä. Tämän olen vahvistanut muiltakin ryhmän jäseniltä. Omaa kantaani en ollut missään vaiheessa sanonut julki. Tietysti olisi ollut helpompi äänestää ryhmän mukana, mutta otin tietoisen riskin ja laitoin samalla oman asemani alttiiksi arvostelulle. Tuli mitä tuli.

Omassa ryhmässään kovaa kritiikkiä saanut Starczewski on valmis eroamaan ryhmän puheenjohtajan paikalta, jos muut katsovat sen tarpeelliseksi.

- Olen sen ryhmän jäsenille ilmoittanut sekä ollut epävirallisissa keskusteluissa ihmisten kanssa. Aika tiukkaa sähköpostikeskustelua on asian tiimoilta käyty.

Hän toivoo, että kristillisdemokraatit saisivat asian päätettyä ennen seuraavaa kesäkuun 21.päivä pidettävää kaupunginvaltuustoa.

- Kristillisdemokraattien ryhmässä ja toiminnassa pysyn mukana joka tapauksessa.

Maakuntalehden kolumnistin kirjoitukseen p-huusissa tapahtuneesta kaupunginjohtajavalinnasta Starczewski suhtautuu huumorilla.

-Kyseessä ei ollut ns. hätäistunto, jossa olisin miettinyt ratkaisua. Halusin vain päästä hetkeksi siitä hulinasta, jossa joku oli koko ajan kyselemässä kantaani. Päätökseni siitä miten äänestän, olin tehnyt jo edellisenä iltana.

Ensimmäisellä kierroksella Starczewski äänesti "kunnioituksesta muita ryhmän jäseniä ja Olinia kohtaan" Neittaanmäkeä. Näin siksi, etä hän ei halunnut ratkaista vaalia Olinin hyväksi, mutta halusi toisaalta antaa ryhmän tahdolle mahdollisuuden toteutua. Toisella kierroksella oli aika "ottaa käyttöön uusi takki".

-Äänestin Anderssonia, koska vakuutuin hänestä sekä papereiden perusteella, että erityisesti siksi, että hän jätti haastattelussa todella hyvän vaikutelman.

-JK

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

HELSINGIN SANOMAT torstai 10.6.2004 - Mielipide

EN TARVINNUT KÄÄNNYTYSTÄ

Jyväskylän kaupunginvaltuusto valitsi Lappeenrannan kaupunginjohtaja Markku Anderssonin Jyväskylän kaupunginjohtajaksi ma 31.5.2004.

HS kirjoitti 1.6.2004 : ”Valtuuston kokous keskeytettiin kerran neuvottelujen vuoksi. Niiden aikana vihreät ja keskustalaiset yrittivät käännyttää kristillisten Juhani Starczewskia Anderssonin taakse.”

Haluan kertoa, ettei minua tarvinnut käännyttää Anderssonin taakse, koska olin tehnyt päätökseni äänestää häntä jo edellisenä päivänä. Epäiltiin jonkun demarin äänestäneen heidän ryhmäpäätöksensä vastaisesti, joten nyt kumoan tuon väitteen.

Kristillisdemokraatit eivät tehneet valinnan suhteen ryhmäpäätöstä, vaan omantunnon vapaus jäi jokaiselle neljälle valtuutetulle.

Andersson ei ollut musta hevonen, joka olisi ollut päivää ennen tai samana päivänä esiin tuotu ehdokas. Haluan myös kumota takinkääntöväitteet, koska valitsin ehdottomasti uuden ja parhaan ”takin”.

Itse päädyin Anderssonin kannalle hänen kiistattomien ja ylivoimaisten ansioidensa tähden.

Juhani Starczewski

Kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja

Jyväskylä

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Kristillisdemokraattien akilleenkantapää

JUHA LAPPALAINEN.

Jyväskylän KD, varapuheenjohtaja,

KD valtuustoryhmän sihteeri.

juha.lappalainen @kolumbus.fi,

Jyväskylä 10.06.2004

Ilari Kotimäki peräänkuulutti 8.6. Keskisuomalaisessa, missä Kristillisdemokraattien juna kulkee? Asiaa käsitellään vielä valtuustoryhmässä, joten tutkaan syntynyttä tilannetta vain omina ajatuksina.

Kun Markku Andersson tuli ehdolle osoittautui hän tentissä muita hakijoita pätevämmäksi, mistä keskustelin Juhani Starczewsin kanssa valintaa edeltävänä iltana ja kehotin häntä äänestämään omantunnon mukaan. Ryhmässä mieltäni kaiversi kuitenkin kokoomuksen aate, ettei yhteiskunnan (kaupungin) tule yrittää.

KD on luvannut äänestäjille, ettei Jyväskylän Energiaa myydä, vaan turvataan kaupunkilaisten sähkön ja lämmön saanti myös poikkeusolosuhteissa. Vaikka Andersson puolsi, että Jyväskylän ei kannata myydä energiayhtiötä niin kauan kuin sähköverkot ovat monopoli, en uskaltanut – vielä näin lyhyen tuttavuutemme jälkeen – luottaa, joten epäröiden puolsin Olinia.

Starczewskin poikkeava äänestys toisiin valtuutettuihimme – Arvaja, Kohonen, Tirroniemi – osittain selittynee sillä, että KD:n edeltäjänä Suomen Kristillinen Liitto syntyi moraaliarvoja korostavana osapuolueena (yhdenasianliike). Sen luonteesta johtuen jäsenyyteen ja vastuunkantajiksi on tullut mukaan ihmisiä eri uskonnollisista suunnista.

Tästä erilaisuudesta johtuen myös jäsenten poliittiset taustat ovat äärilaidoilta: vasemmisto-keskusta-oikeisto. SKL on ollut tässä mielessä kuin vakaumusten sulatusuuni, jossa jäseniä on yhdistänyt moraalinen samankaltaisuus ja Taivastie. Tämä korostuu muun yhteiskuntapolitiikan kustannuksella.

Poliittisissa asioissa, joissa mielipiteet ovat erilaisuudesta johtuen olleet eriäviä, jäsenillä on ollut omantunnonvapaus toimia näkemyksiensä mukaan. Nyt kun kaupunginjohtajavaali politisoitui vasemmisto–oikeistoideologiaksi, Jyväskylän Kristillisdemokraattien identiteettikriisi tuli julki.

Toisaalta Jyväskylän KD on tukenut kolmannen sektorin laupeudentyötä, lähinnä Katulähetystä. Tästä näkövinkkelistä Jyväskylän KD on terveys- ja sosiaalipalveluissa samaistunut vasemmiston näkemyksiin. Ryhmämme tulee ottamaan kantaa myös puolueemme kuntaohjelmaan, joissa korostetaan kunnan tehtävää laadukkaiden peruspalvelujen järjestäjänä ja palvelujen tuottamista tarkoituksenmukaisella tavalla yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa (kunnat, kolmas sektori ja yritykset). Koen, että uhat väistyvät, kun tajuamme, että yhdessä eri toimijoiden kanssa pystymme vastaamaan kulloisenkin ajan haasteisiin ja muutoksiin.

On muistettava myös se tosiasia, että Suomen Kristillinen Liitto muutti nimensä vasta 2001 Jyväskylässä Kristillisdemokraateiksi, mikä myös osaltaan hämmensi jäsenistöä. Kaikki eivät ole vielä omaksuneet demokraattisia pelisääntöjä. Ja toisaalta muuttuneessa tilanteessa ei kaikin osin ole sisäistetty puolueen yhteiskuntapolitiikka, joka on lähinnä sosiaaliliberalismia ja talouspolitiikka markkinataloutta.

Puutteistamme huolimatta meille jokainen on ihminen arvokas, sillä hänen arvonsa tulee Jumalalta. Ja siksi kaikilla on oikeus ihmisarvoiseen elämään, johon kuuluvat peruuttamattomat ihmisoikeudet. Joten Starczewskin ääni oli siinä mielessä uraauurtava kannanotto, totuudenmukainen niitä neljää, viittä Andersonia puoltanutta kohtaan, joiden omatunto sidottiin demarikuriin.

Äänestämällä Anderssonia Starczewski räjäytti poliittisen Baabelin. Katsotaan nyt rauhassa, mitä tästä suurjysäyksestä jää käteen, kun jälkiaalto tasaantuu ja tasapaino palautuu. Mutta joka tapauksessa puheenjohtajana Juhani linjasi Kristillisdemokraatit porvaririntamaan, jonne se periaateohjelmiensa mukaan kuuluu. Ilari Kotimäki peräänkuulutti 8.6. Keskisuomalaisessa, missä Kristillisdemokraattien juna kulkee? Asiaa käsitellään vielä valtuustoryhmässä, joten tutkaan syntynyttä tilannetta vain omina ajatuksina.

Kun Markku Andersson tuli ehdolle osoittautui hän tentissä muita hakijoita pätevämmäksi, mistä keskustelin Juhani Starczewsin kanssa valintaa edeltävänä iltana ja kehotin häntä äänestämään omantunnon mukaan. Ryhmässä mieltäni kaiversi kuitenkin kokoomuksen aate, ettei yhteiskunnan (kaupungin) tule yrittää.

KD on luvannut äänestäjille, ettei Jyväskylän Energiaa myydä, vaan turvataan kaupunkilaisten sähkön ja lämmön saanti myös poikkeusolosuhteissa. Vaikka Andersson puolsi, että Jyväskylän ei kannata myydä energiayhtiötä niin kauan kuin sähköverkot ovat monopoli, en uskaltanut – vielä näin lyhyen tuttavuutemme jälkeen – luottaa, joten epäröiden puolsin Olinia.

Starczewskin poikkeava äänestys toisiin valtuutettuihimme – Arvaja, Kohonen, Tirroniemi – osittain selittynee sillä, että KD:n edeltäjänä Suomen Kristillinen Liitto syntyi moraaliarvoja korostavana osapuolueena (yhdenasianliike). Sen luonteesta johtuen jäsenyyteen ja vastuunkantajiksi on tullut mukaan ihmisiä eri uskonnollisista suunnista.

Tästä erilaisuudesta johtuen myös jäsenten poliittiset taustat ovat äärilaidoilta: vasemmisto-keskusta-oikeisto. SKL on ollut tässä mielessä kuin vakaumusten sulatusuuni, jossa jäseniä on yhdistänyt moraalinen samankaltaisuus ja Taivastie. Tämä korostuu muun yhteiskuntapolitiikan kustannuksella.

Poliittisissa asioissa, joissa mielipiteet ovat erilaisuudesta johtuen olleet eriäviä, jäsenillä on ollut omantunnonvapaus toimia näkemyksiensä mukaan. Nyt kun kaupunginjohtajavaali politisoitui vasemmisto–oikeistoideologiaksi, Jyväskylän Kristillisdemokraattien identiteettikriisi tuli julki.

Toisaalta Jyväskylän KD on tukenut kolmannen sektorin laupeudentyötä, lähinnä Katulähetystä. Tästä näkövinkkelistä Jyväskylän KD on terveys- ja sosiaalipalveluissa samaistunut vasemmiston näkemyksiin. Ryhmämme tulee ottamaan kantaa myös puolueemme kuntaohjelmaan, joissa korostetaan kunnan tehtävää laadukkaiden peruspalvelujen järjestäjänä ja palvelujen tuottamista tarkoituksenmukaisella tavalla yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa (kunnat, kolmas sektori ja yritykset). Koen, että uhat väistyvät, kun tajuamme, että yhdessä eri toimijoiden kanssa pystymme vastaamaan kulloisenkin ajan haasteisiin ja muutoksiin.

On muistettava myös se tosiasia, että Suomen Kristillinen Liitto muutti nimensä vasta 2001 Jyväskylässä Kristillisdemokraateiksi, mikä myös osaltaan hämmensi jäsenistöä. Kaikki eivät ole vielä omaksuneet demokraattisia pelisääntöjä. Ja toisaalta muuttuneessa tilanteessa ei kaikin osin ole sisäistetty puolueen yhteiskuntapolitiikka, joka on lähinnä sosiaaliliberalismia ja talouspolitiikka markkinataloutta.

Puutteistamme huolimatta meille jokainen on ihminen arvokas, sillä hänen arvonsa tulee Jumalalta. Ja siksi kaikilla on oikeus ihmisarvoiseen elämään, johon kuuluvat peruuttamattomat ihmisoikeudet. Joten Starczewskin ääni oli siinä mielessä uraauurtava kannanotto, totuudenmukainen niitä neljää, viittä Andersonia puoltanutta kohtaan, joiden omatunto sidottiin demarikuriin.

Äänestämällä Anderssonia Starczewski räjäytti poliittisen Baabelin. Katsotaan nyt rauhassa, mitä tästä suurjysäyksestä jää käteen, kun jälkiaalto tasaantuu ja tasapaino palautuu. Mutta joka tapauksessa puheenjohtajana Juhani linjasi Kristillisdemokraatit porvaririntamaan, jonne se periaateohjelmiensa mukaan kuuluu.

JUHA LAPPALAINEN.

Jyväskylän KD, varapuheenjohtaja,

KD valtuustoryhmän sihteeri.

juha.lappalainen @kolumbus.fi,

Jyväskylä 10.06.2004

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Keski-Suomen viikko 10.6.2004 Vapaa Sana

Takinkääntö vai uusi takki?

Jyväskylän kaupunginvaltuusto on valinnut uuden kaupunginjohtajan Markku Anderssonin 31.5. Kirjoitin jo KSML:ssa 28.5. kristillisdemokraattien näkökulmaa valintaprosessiin, joten tarkennan sunnuntain 30.5. ja maanantain 31.5 tapahtumia.

Ryhmämme tutustui Anderssonin hakupapereihin ja haastatteli häntä 30.5. niin kuin muutkin valtuustoryhmät. Anderssonin ansiot ovat vakuuttavat ja myös haastattelussa hän vastasi parhaiten niitä odotuksia, joita olin asettanut. Sunnuntaina kävin paljon keskusteluja ja myöhään illalla päätökseni asettua Anderssonin taakse alkoi kypsyä.

31.5. oli valtuustoseminaari, jossa käytiin keskusteluja ja mediakin oli paikalla haastattelemassa. Kerroin ryhmämme tilanteen seuraavasti: Arvaja tukee demarien ryhmäpäätöstä, koska oli sitä vaatinut antaakseen kannatuksensa Olinille, Kohonen ja Tirroniemi eivät halunneet kantaansa julki ja itse halusin kuulla ryhmäämme klo 17–18, enkä halunnut kantaani julki. Ryhmämme asettui minua lukuun ottamatta Olinin kannalle, joten sanoin, ettei ryhmäpäätöstä voida tehdä. Valtuustossa pyysin Arvajaa kertomaan kannatuksensa ja ryhmämme omantunnon vapaudesta.

Kokous keskeytettiin neuvottelun vuoksi. Kokoomuksen varapuheenjohtaja Hiltunen, keskustan varapuheenjohtaja Timlin ja vihreiden varapuheenjohtaja Rönnberg kysyivät kristillisdemokraattien kantaa. Kerroin, että kolme valtuutettuamme on Olinin kannalla ja minä olen Anderssonin kannalla, minua ei käännytetty. Pyysin heitä olemaan kertomatta asiaa julki. Miksi salaista lippuäänestystä olisi enää tarvittu?

Kunnioituksesta ryhmämme kantaa ja Olinia kohtaan päätin antaa ensimmäisellä äänestyskierroksella mahdollisuuden Olinin valintaan, jos tukea tuon ilmeisen 29 äänen lisäksi löytyisi ryhmä 33:sta, mutta itse en halua tuo 30:s ääni olla. Sen vuoksi halusin ensimmäisellä kierroksella antaa ääneni Neittaanmäelle, koska hän oli myös hyvä ehdokas ja saanut kannatusta. Rukoilin tuon päätökseni puolesta Matteus 6:6 ja Daniel 2:20-23 mukaan.

Ensimmäisellä kierroksella ei tullut valintaa, joten oli aika toimia äänestämällä uusi takki eli Markku Andersson Jyväskylän johtoon! Kokoomuksen Hiltunen sanoi valinnan jälkeen, että valinta tapahtui ilman mitään koplauksia!

Mielestäni Andersson ei ollut musta hevonen, vaan hän tuli kisaan mukaan tarpeeksi ajoissa. Musta hevonen olisi ollut 30.5. tai 31.5. esiin tuotu ehdokas, jota myös viime hetkiin asti etsittiin lähinnä demarien toimesta.

Olen ilmoittanut ryhmälleni, että olen valmis väistymään Jyväskylän KD:n johtotehtävistä, jos en enää nauti heidän tukeaan, jota ilman en voi jatkaa. Tein päätökseni kiistattomien faktojen perustalta, johon myös sain vahvistuksen ”Korkeimman kärest`”! Sanotaan, että kun Herra antaa viran, hän antaa siihen myös kyvyt!

Jyväskylä joukkueena eteenpäin!

JUHANI STARCZEWSKI

Kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja

juhani.starczewski@kanetti.com

Jyväskylä

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

KESKI-SUOMEN VIIKKO Torstai 10.6.2004

TURUNEN

ÄÄNESI MÄ KUULLA SAAN

Viime numerossa jäimme kaupungin johtajan vaalissa siihen, että ratkaisu oli selvä, mutta emme tienneet, miten kaikki tapahtui. Nyt tiedämme. Tapahtumat kulkivat näin:

Kokoomus pyysi neuvottelutauon, tauon aikana valtuutettu Jussi S. meni invavessaan, sinne pömpelipuolelle, risti kätnsä ja pyysi Herralta, ketä hän äänestäisi. Toiselle puolelle tulivat valtuutetut Reijo L. ja Kauko T. sille käsienpesupuolelle.

Reijo L. kysyi, et kai sinä Anderssonia äänestä, johon Kauko T. vastasi: En, Olinia äänestän.

Jussi S. veti vessan kun pömpelin kohina lakkasi. Jussi S. kuuli, `Anderssonia äänestä`. Niinpä Jussi S. lankesi kiittämään herraa tämänkin asian ratkaisemisesta. Mutta niin herra koettelee, että vastustajan äänet hän valitsi omakseen. Ja loppuhan on kunnallishistoriaa, jonka me kaikki tunnemme.

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

 

 

 

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

36 JUHANI STARCZEWSKIN YM:N VALTUUSTOALOITE LUOTTAMUSHENKILÖIDEN YHTEYSTIETOJEN SAAMISESTA TÄYDELLISEMPINÄ KAUPUNGIN WWW- SIVUILLE

Dnro 676/02

36 JUHANI STARCZEWSKIN YM:N VALTUUSTOALOITE LUOTTAMUSHENKILÖIDEN YHTEYSTIETOJEN SAAMISESTA TÄYDELLISEMPINÄ KAUPUNGIN WWW-SIVUILLE

Aikaisemmat

käsittelyt Kaupunginhallitus 9.2.2004/62

(Asian valmistelija Mikael Ratschinskij, puh. 624 382)

Juhani Starczewski ym:t valtuutetut ovat 15.4.2002 jättäneet valtuustoaloitteen luottamushenkilöiden yhteystietojen saamisesta täydellisempinä kaupungin www-sivuille. Valtuustoaloite jaetaan esityslistan liitteenä.

Tällä hetkellä luottamushenkilöiden tiedot www-sivuilla ovat erilaiset, koska ne kootaan eri yksiköissä. Tietojen ajan tasalla pitäminen yhdessä paikassa vaatii henkilöstöresursseja eikä niitä www-päivityspuolella ole tällä hetkellä riittävästi. Toisaalta yhteystietojen julkaisemiseen internetissä vaaditaan ao. henkilön lupa. Kaikki luottamushenkilöt eivät ole antaneet lupaa tietojensa julkaisemiseen.

Jatkossa on syytä menetellä siten, että tietojen julkaiseminen ja päivittäminen on edelleen asianomaisen hallintokunnan vastuulla. Kaupungin nettiryhmä tulee kuitenkin ohjeistamaan hallintokuntia siten, että saadaan aikaan yhtenäisempi käytäntö sekä tietojen keräämisessä että julkaisujen sisällössä ja ulkoasussa.

LIITE

Kaupunginjohtaja Kettusen ehdotus

Kaupunginhallitus saattaa edellä olevan selvityksen valtuuston tietoon ja ehdottaa,

että valtuusto katsoo suoritetut toimenpiteet tässä vaiheessa riittäviksi tehdyn valtuustoaloitteen johdosta.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

---------

Kv 36

Valtuustoaloite jaetaan esityslistan liitteenä.

LIITE

Kaupunginhallituksen ehdotus

Valtuusto merkitsee annetun selvityksen tiedoksi

sekä katsoo suoritetut toimenpiteet tässä vaiheessa riittäviksi tehdyn valtuustoaloitteen johdosta.

Päätös

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Jyväskylän kristillisdemokraattien kannanotto Kettusen erorahaan Keskisuomalainen torstaina 5.2.2004

Jyväskylän kunnallista elämää ovat viime ajat hämmentäneet toisaalta kaupungin talouden vaikea tilanne ja toisaalta kaupunginjohtaja Pekka Kettusen erosta ja lähinnä erorahan suuruudesta käyty julkinen keskustelu. Ensimmäistä kertaa eroasia tuli tietoisuuteemme maanantaiaamuna 8.12, kun KD:n kaupunginhallituksen edustaja Erkki Arvaja ilmoitti siitä KD:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Juhani Starczewskille. Käydyn lyhyen keskustelun aikana Starczewski totesi, että eroraha 260.000,-€  on niin määrällisesti kuin ajallisesti kohtuuton. Starczewski sai Arvajalta myös tietää, että muut ryhmät olivat yksimielisiä erorahan suhteen ja sen mukaan Arvaja sitten toimikin.

KD:n  valtuustoryhmä paheksui jo ma 8.12 illalla ennen valtuustoa erorahan suuruutta. Valtuustoryhmä kokoontui seuraavan kerran 19.1.2004 ja silloin Arvaja kertoi, että kaupunginhallitus on neuvottelemassa uutta sopimusta ja nyt on erorahan suuruus 200.000,-€ eli 1 ½ vuoden palkka. Ohjeistimme häntä kaupunginhallituksen kokoukseen seuraavasti:

4.§ Annettiin valtuustoryhmän yksimielinen suositus Erkki Arvajalle kaupunginhallituksen kokousta varten, että kaupunginjohtaja Pekka Kettusen eroraha olisi hänen puolen vuoden palkkansa suuruinen, tämä oli kompromissi siitä, kun Arvaja esitti 1 ½ vuotta. Valtuustoryhmämme mielestä erorahaa ei pitäisi maksaa ollenkaan, koska kyseessä oli Kettusen oma irtisanoutuminen.

Arvaja meni kuitenkin kaupunginhallituksen yksimielisen päätöksen taakse eli 1 ½ vuoden palkka. Arvaja sanoi päätöksen jälkeen kantavansa poliittisen vastuun päätöksestään, joka poikkesi KD:n ryhmän hänelle antamasta suosituksesta.

Ryhmässämme on voimassa seuraava sääntö, jota joudumme soveltamaan myös tässä kaupunginhallituksen asiassa:

7.§ Ryhmän valtuutetun tulee ennen valtuuston kokousta pidettävässä ryhmäkokouksessa ilmoittaa poikkeamisestaan ryhmän yhteisesti hyväksymistä kannanotoista sekä niistä aloitteista ja muista toimenpiteistä, joihin hän aikoo ryhtyä.

Arvaja käytti tätä ns, omantunnon vapautta kaupunginhallituksen kokouksessa.

Olemme saaneet paljon palautetta ja myös kritiikkiä asian johdosta, joten haluamme tuoda julki, miten asiaa on ryhmässämme käsitelty ja miten menetelty, jotta epäselvyydet hälvenisivät asian ympäriltä.

Lopuksi esitämme vielä paheksuntamme menettelystä kaupunginjohtajan eroraha-asiassa. Jos ja kun kaupunginhallituksen päätös kestää hallinto- ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa, niin on se mielestämme moraalisesti tuomittava näissä taloudellisesti vaikeissa oloissa, joissa joudumme päätöksiä tekemään.

Jyväskylän kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä

valtuutetut:

Juhani Starczewski pj

Meri Tirroniemi

Keijo Kohonen

varavaltuutetut:

Ilkka Lilja vpj

Marjut Lahtinen-Leinonen

Irmeli Lahtinen-Salila

Johtokunta:

Mirjami Asikainen

Erkki Hakkarainen

Juha Lappalainen

Heikki JO Leinonen

Marika Visakorpi

Rauno Välimäki

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

http://www.jkl.fi/paatos/kh/2003/15091400.1/index.htm 

343 JUHANI STARCZEWSKIN YM:N VALTUUSTOALOITE ASUINALUEIDEN PALVELUJEN YLLÄPITÄVÄSTÄ KAAVOITUKSESTA JA KAUPUNKISUUNNITTELUSTA

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++

VALTUUSTOALOITE

Jatkossa suunnataan kehitystä asuinalueiden palveluja ylläpitävään

kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun.

On turvattava lähipalvelut niitä tarvitseville väestöryhmille.

Tehdään selvitys tällaisista väestöryhmistä ja asuinalueista.

Jyväskylässä 11.11.2002

Juhani Starczewski muita valtuutettuja ainakin 10

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++

 

Dnro 1814/02

343 JUHANI STARCZEWSKIN YM:N VALTUUSTOALOITE ASUINALUEIDEN PALVELUJEN YLLÄPITÄVÄSTÄ KAAVOITUKSESTA JA KAUPUNKISUUNNITTELUSTA

Aikaisemmat

käsittelyt Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.8.2003/88

(Asian valmistelija Orvokki Riekkinen, puh. 624 373)

Aloitteen tekijät ovat tärkeällä asialla. Kaupunkisuunnittelussa on tehty tai tekeillä kaavoja ja muita asioita, mitkä edesauttavat asuinalueiden palvelujen ylläpitoa.

Kaupunginvaltuuston vuonna 2002 hyväksymä täydennysrakentamisen osayleiskaava mahdollistaa lisäasutusta nykyisten asuinalueiden viereen ja väliin. Näin olemassa olevia struktuureja, myös palveluja, voidaan hyödyntää. Kaavassa on noin 40 uutta asuinaluetta. Näitä voidaan asemakaavoittaa asumiselle. Uusi lisäasutus vanhoilla alueilla mahdollistaa paremmin palvelujen säilymistä. Kuitenkin nykyisillä alueilla asuvat usein vastustavat oman asuinalueensa lisärakentamista.

Kaupunkisuunnittelussa on käynnistetty tai käynnistymässä myös ostoskeskusten uudistumisen mahdollistavia kaavahankkeita. Lohikosken liikekeskuksen kaava on ollut jo pidempään tekeillä. Nykyisessä kaavoitusohjelma 2003- 2004:ssä on Kortepohjan keskustan kaavoitus. Tehtävällä kaavanmuutoksella etsitään nykyajan edellytyksiä ostoskeskukselle ja näin mahdollistaan lähipalvelujen säilymistä Kortepohjassa.

Sosiaalisten vaikutusten arviointi (sva-arviointi) edesauttaa myös osaltaan aloitteen tekijöiden esille ottamaa asiaa. Jyväskylän kaupunkisuunnittelu ja sosiaali- ja terveyspalvelu ovat jo pitkään kehittäneet tapaa arvioida kaavan sosiaalisia vaikutuksia. Mukana on ollut ulkopuolisiakin kehittäjiä mm Jyväskylän yliopisto, Keski- Suomen ympäristökeskus ja ministeriöitäkin. Tämä kehittämistyö tuli kiinteäksi osaksi kaavoitusprosessia vuoden 2000 alussa voimaan astuneen maankäyttö- ja rakennuslain myötä. Sva:ssa arvioidaan, mitä vaikutuksia tehtävällä kaavalla on väestön oloihin, palveluihin jne. Mikäli vaikutukset ovat kielteisiä, voidaan kaavaa muuttaa tai etsiä muita mahdollisuuksia ongelman ratkaisuun.

Jyväskylän kaupunkisuunnittelussa on 2000-luvun vaihteesta lähtien kehitetty toista merkittävää asiaa: yhdyskuntarakenteen hallintajärjestelmää, mitä kutsutaan lyhyesti yhmäksi. Sen puitteissa mm voidaan paremmin ohjelmoida uusien asuntoalueiden aloitusta ja toteutusta. Sillä, milloinka, minkälaista tuotantoa ja paljonko samalla kertaa toteutetaan jollekin kulmakunnalle uusia asuntoja, on vaikutusta sen väestöpohjan kehittymiseen. Yhmässä tarkastellaan myös kaupungin omien peruspalvelujen kysyntää ja tarjontaa. Tässä atk-avusteisessa järjestelmässä ovat siis mukana kaavojen mitoitukset ja kaava- alueiden toteutusjärjestys ja alueittaiset väestöarviot sekä kunnallisia peruspalveluja. Järjestelmän käyttöönotto on alkamassa.

Asuntoalueiden palvelujen ylläpito on monitahoinen asia. Yhdyskuntarakenne, liikenneverkko, palvelut, asuntokanta ja väestörakenne yms. ovat muuttuneet ja muuttuvat edelleen. Muutokset ovat merkittäviä kaupungin eri alueilla. Seuraavassa on yksi esimerkki asukasmääriin ja asumiseen liittyen.

Vuonna 1960 oli asumisväljyys noin 14 huoneistoneliömetriä yhtä asukasta kohden ja yhdessä asunnossa asui keskimäärin 3 tai 4 henkilöä. Nyt yhdessä asunnossa asuu noin 2 henkilöä ja heillä kummallakin on käytössään vajaa 40 huoneistoneliömetriä. Eli vuonna 1960 jokaisella asukkaalla oli keskimäärin yhden huoneen verran käytössään asuintilaa ja nyt jokaisella on pienen kaksion verran. Asumisväljyys kasvaa vielä, koska yksinasuvien osuus väestöstä kasvaa. Tähän vaikuttaa omalta osaltaan ihmisten keski-iän kasvu: vanhukset asuvat monesti yksin. Eri asuinalueilla muutokset ovat isompia kuin koko kaupungin tasolla keskimäärin: pidemmän ajan kuluessa väestömäärä saattaa esimerkiksi puolittua maksimista. Lasten ja kouluikäisten ikäryhmissä muutokset ovat nopeampia ja isompia verrattuna aikuisväestöön.

Kaavallisin toimenpitein voidaan luoda paremmat edellytykset palvelujen säilymiseksi asuinalueilla.

Asuinalueiden lähikauppaverkon ja muun lähipalveluverkon ylläpito on kuitenkin toteutus-, liike- ja yritystoimintaa ei niinkään kaavallisia aluevarauksia. Koska palveluverkko on isompirakeista kuin aiemmin (isoja marketteja, kaupunkirakenne on levinnyt laajemmalle..), tarvitaan uusia toimintamalleja lähipalvelujen ylläpitoon. Nämä voivat olla lainsäädännöllisiä ja uusia nykyisten toimijoiden rajat ylitettäviä keinoja. Esimerkiksi vuonna 2002 tehdyssä kaupungin vanhuspoliittisessa ohjelmassa hyväksyttiin tavoite, että kullekin ihmiselle tulee mahdollistaa oman elämänsä hallinta. Tämä on mahdollista vain, kun asuinalueilta löytyy lähikauppa, apteekki, pankki yms.

Varsinkin niin sanottu päiväväestö: vanhuksia, lapsia, opiskelijoita, työttömiä, autottomia jne on asuinalueilla vaikeuksissa ilman palveluja.

Kaupunkisuunnittelussa on tiedostettu aloitteen tekijöiden esittämä asia. Toimenpiteet kaupunkisuunnittelussa ovat kauaskantoisempia kuin selvitys. Aloitteessa esitettyjä asioita selvitellään jo kaupunkisuunnittelussa käynnissä olevien prosessien: yhmä, sva, lähiökeskustojen uusiminen ja palvelutarkastelut, yhteydessä.

Liitteenä on valtuustoaloite.

Kaupunginarkkitehti Halisen ehdotus

Aloite merkitään tiedoksi.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

---------

Kh 343

Valtuustoaloite jaetaan esityslistan liitteenä.

LIITE

Kaupunginjohtaja Kettusen ehdotus

Kaupunginhallitus saattaa kaupunkisuunnittelulautakunnan antaman selvityksen valtuuston tietoon ja ehdottaa,

että valtuusto katsoo suoritetut toimenpiteet riittäviksi tehdyn valtuustoaloitteen johdosta.

Päätös

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Torstaina 15.8.2002 oli KESKISUOMALAISESSA Kauko Tuupaisen kirjoitus Puheenvuoro-palstalla.

Se herätti joitakin ajatuksia, kun luin sen läpi ja kirjoitin vastineen, joka oheisena.

Keskisuomalainen 20.8.2002

OVATKO "POJAT" OIKEALLA TIELLÄ?

Kauko Tuupainen (Puheenvuorot 15.8)kirjoittaa mm. seuraavaa:

"Nythän joka kunnassa on kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, useita valtuuston valitsemia lauta- ja johtokuntia ja kunnanjohtaja ja usein vielä kunnansihteeri, sosiaalijohtaja, sivistystoimenjohtaja, tekninen johtaja, elinkeinoasiamies jne...."

"Toki tiedostan, että monelle poliitikolle asema valtuuston, hallituksen tai johtokunnan puheenjohtajana on tärkeä, joten siitä on vaikea luopua."

"Ei kunnan itsenäisyys saa olla tabu, että kuntalaiset sen varjolla jäävät ilman heille kuuluvia perus- yms. palveluja."

Kauko olet itsekin poliitikko ja olet mukana monessa niin kunnallisessa yms. luottamustehtävässä esimerkiksi JE Oy:n hallituksessa.

Oletko nyt kääntänyt takkisi, kun toisaalta olet valmis muuttamaan demokraattisesti valitut luottamushenkilöt ja heidän valitsemansa virkamiehet työpaikkoineen kansalaisten perus- yms. palveluiksi - vähän erikoinen konsepti.

Minun ymmärrykseni mukaan juuri nämä luottamus- ja virkahenkilöt ovat pitämässä palveluja yllä omalla työpanoksellaan ja hehän ovat kansalaisten valitsemia, eivät he voi toimia ilman tuota demokraattista taustatukea.

Jos me itse mollaamme toisia demokraattisesti valittuja päättäjiä ja heidän valitsemiaan viranhaltijoita, niin sahaamme kyllä myös omaa oksaamme ja se on lyhytnäköistä politiikkaa!

Toisin sanoen tuolla takinkäännölläsi olet valmis luopumaan myös omista luottamuspaikoistasi ja olet valmis myymään esimerkiksi JE:n kansalaisten peruspalvelujen turvaamiseksi.

Näin tuosta kirjoituksestasi voi ymmärtää, varsinkin nyt kun Jyväskylänkin ensi vuoden budjettia laaditaan kovien karsimisvaateiden saattelemina.

Itse en haluaisi olla luomassa lisää työttömyyttä ja päätösvallan pakenemista "merten taakse".

Kauko olet puhunut esimerkiksi JE:sta sukukalleutena, jota ei saa myydä, ehkäpä monet luottamus- ja virkahenkilöt, joita olet nyt "myymässä" muissa kunnissa, kokevat nyt samoin kuin sinä ja minä olemme kokeneet JE:n kohdalla.

Pienten niin kuin suurtenkin kuntien asukkaat ovat ottaneet silloin ohjat omiin käsiinsä, kun ovat valinneet päättäjänsä eli niin sinut kuin minutkin tekemään päätöksiä oman kuntamme ja kaupunkimme tai maakuntamme tms. parhaaksi tai ovat itse asettuneet ehdokkaaksi ja tulleet valituksi luottamustehtäviin.

Vaaleissahan "veri" punnitaan eli jokainen meistä on sen edessä, olemmeko kansalaisten antaman luottamuksen arvoisia!?

En halua kehoittaa kansalaisia epädemokraattiseen toimintaan valitsemiaan päättäjiään vastaan, vaan löytämään yhdessä keinot, miten voisimme edelleen päättää omista asioistamme.

Nyt on aika muuttaa kurssia vastakkainasettelusta ja mollaamisesta sekä hajoita ja hallitse-mentaliteetista todelliseen demokratiaan ja asioiden avoimeen ja positiiviseen käsittelyyn niiden tahojen kesken, joille valta on annettu.

Tee toiselle niin kuin tahtoisit hänen tekevän itsellesi!

Juhani Starczewski
krist.dem
maakuntavaltuutettu
Jyväskylä
juhani.starczewski@kanetti.com

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

SUOMEN KRISTILLISEN LIITON KESKI-SUOMEN PIIRIKOKOUKSEN JULKILAUSUMA KEURUULLA LA 15.04.2000 Lähimmäisestä välittäminen halutaan nostaa SKL:n piirikokouksen toimesta esille.

Vanhempien vastuu alaikäisistä lapsista on yhteiskuntamme perusta. Vanhemmuutta on tuettava kaikin keinoin mm. yhteiskuntapoliittisesti, taloudellisesti ja erityisesti asenteellisesti. Nykyään näemme seuraukset ympärillämme. On selvitettävä syyt, jotka ovat johtaneet tähän tilanteeseen yhteiskunnassamme. Pelkkä seurausten "kosmeettinen" hoito ei auta pitkän päälle, vaan on uskaltauduttava katsomaan, mitkä syyt ovat johtaneet tähän yhteiskunnallisesti vakavaan tilanteeseen. Jokainen poliittinenkin päätös on myös kylvötapahtuma. Mitä me kylvämme, sitä me myös niitämme.

Piirikokous haluaa nostaa terveet kristilliset arvot päätösten pohjaksi, jolloin turvataan mahdollisimman hyvä kasvu ja sen seuraukset.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

KRISTILLISDEMOKRAATTISEN VALTUUSTORYHMÄN VALTUUSTOALOITE 13.05.2002

OPETUSTOIMEN KOULUTILOJEN KÄYTTÖ JA TÄYTTÖ TULEVINA VUOSINA

Jokivarren koulun peruskorjauksen ja laajennuksen kiirehtiminen

Jokivarren koulun peruskorjaus on siirtynyt vuodesta toiseen eteenpäin. Uudempi rakennus on valmistunut 1957 ja sille ei ole tehty peruskorjausta sen jälkeen. Vanhempi rakennus on 1930-luvulta. Pintaremonttia taloissa on tehty korjaussuunnitelmien mukaan. Nyt määräraha on Tilapalvelun talousarviossa korjausrakentamisen kohdalla alkaen vuodelle 2005 ja ajoittuen pääasiallisesti vuodelle 2006.

Koulu on tällä hetkellä täynnä, ensi syksynä on n. 150 oppilasta kuudella eri luokalla.

Luokkahuoneet eivät ole normaalimitoituksen mukaisia vaan pienempiä. Niihin ei voi ottaa 24 oppilasta enempää varsinkaan, kun tiloissa ei ole kunnollista tuuletusta.

Koulun oppilasalue on laajentunut viime vuosina Samulinniemeen, jonne on rakennettu ja rakennetaan pääasiassa pientaloja. Oppilaita pelkästään tuolta alueelta tulee enemmän kuin kouluun voidaan ottaa.

Suunnitteilla on lisäksi Samulinrannan ja Äijälänsalmen  asuntoalueet, joihin tulee pientalojen lisäksi myös pienkerrostaloja.

Näistä syistä Jokivarren koulun peruskorjausta tulisi nopeuttaa ja liittää suunnitelmiin myös laajennus alueen oppilasmäärää vastaavaksi.

Valtuustoryhmämme haluaa myös päivitetyn kokonaisselvityksen koulutilatyöryhmän ja virkamiestyönä jatkuneen koko kaupungin koulutilojen useammalle vuodelle  tehdystä suunnitelmasta.

Jyväskylässä 13.05.2002

Erkki Arvaja, valtuustoryhmän puheenjohtaja

Keijo Kohonen, valtuustoryhmän sihteeri

Meri Tirroniemi, valtuustoryhmän varapuheenjohtaja

Juhani Starczewski

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

VALTUUSTOALOITE 15.04.2002 

Jyväskylän kaupungin luottamushenkilöelimien jäsenten tiedot ovat kaupungin www-sivuilla  hyvin erilaisia.

Valtuusto- ja kaupunginhallitustiedot ovat asialliset ja luottamushenkilö voidaan saavuttaa tietojen avulla - osoite - puhelin – sähköposti - kotisivu.

Joissakin lautakunnissa tiedot ovat myös hyvin esillä, mutta useimmissa näin ei ole, vaan vain nimet ja mahdollisesti osoitteet ovat esillä, mutta puhelinnumerot ja nykyaikaiset sähköpostiosoitteet puuttuvat kokonaan.

Kaupunkilaisten tai muiden yhteyttä haluavien on vaikea saada esimerkiksi osoite-, puhelin- ja sähköpostitietoja, varsinkin silloin, kun on tärkeitä asioita esillä kaupungin päättävissä elimissä.

Me allekirjoittaneet esitämme, että luottamushenkilöiden tiedot ovat samanlaiset kaikissa luottamuselimissä ja sellaiset - nimi, osoite, puhelimet (mahdollisesti lanka- ja kännykkäliittymä) sekä sähköposti  ja mahdollinen kotisivu - että kaupunkilainen pystyy saamaan yhteyden luottamushenkilöön mahdollisimman nopeasti ja helposti nykyajan vaatimusten mukaan.

 

Kulttuurilautakunta vain nimet

---------------------------------------

Rakennuslautakunta vain nimet ja varajäsenet

Sosiaali- ja terveyslautakunta vain nimet ja varajäsenet

Säynätsalon kaupunginosalautakunta vain nimet ja varajäsenet

Ympäristölautakunta vain nimet ja varajäsenet

Kaupunginhallituksen kiinteistö- ja toimitilajaosto

(Tilapalvelun johtokunta )- vain nimet ja varajäsenet

Kaupunginteatterin johtokunta vain nimet ja varajäsenet

Kaupunginorkesterin johtokunta vain nimet ja varajäsenet

Tukipalveluiden tulosalueen johtokunta vain nimet ja varajäsenet

Kaupunkikuvatoimikunta vain nimet ja varajäsenet

----------------------------------------

Opetuslautakunta vain nimi ja osoite - varajäsenet nimet ja osoitteet

----------------------------------------

Liikuntalautakunta nimi - ammatti - osoite - sähköposti - ei puhelinnumeroa - myös varajäsenet

---------------------------------------

Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus nimi - osoite- puhelinnumero - sähköposti - vain varajäsenen nimi

---------------------------------------

Tekninen lautakunta - nimi- ammatti - osoite - puhelinnumero -sähköposti - vain varajäsenen nimi

-----------------------------------------

Kaupunkisuunnittelulautakunta - Kaavoituslautakunta nimet – osoitteet - puhelinnumerot - sähköposti - vain varajäsenen nimet

Jyväskylässä 15.04.2002   Juhani Starczewski, KD ja 10 muuta valtuutettua

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

65 JUHANI STARCZEWSKIN YM:N VALTUUSTOALOITE PUISTOJEN, PÄIVÄKOTIEN YM:N LEIKKIVÄLINEISTÄ

Dnro 924/99   

65 JUHANI STARCZEWSKIN YM:N VALTUUSTOALOITE PUISTOJEN, PÄIVÄKOTIEN YM:N LEIKKIVÄLINEISTÄ

Aikaisemmat Sosiaali- ja terveyslautakunta 25.8.1999/132
käsittelyt Tekninen lautakunta 15.2.2000/31

Kaupunginhallitus 6.5.2002/201

(Asian valmistelija Marjatta Kaidesoja, puh. 625 668)

Valtuustolle on osoitettu aloite päiväkotien ja puistojen pihavälineiden kunnostamisesta ja uusimisesta. Aloitteessa edellytetään, että valtuusto saisi selvityksen säädöksistä, kustannuksista, nykytilasta, aikataulusta ja suunnitelmista. Aloitteessa huomautetaan, että pihakalusteet eivät vastaa mm. EU-direktiivien säädöksiä ja määräyksiä.

Päiväkotien piha-alueiden kunnossapitäminen kuuluu päiväkotien vuokraajalle eli Jyväskylän Tilapalvelulle. Se laatii vuosittain suunnitelman pihan leikkivälineiden uusimisesta ja kunnostamisesta päiväkotien toiveiden pohjalta. Käytettävissä olleiden resurssien puitteissa pihoja ei ole kyetty pitämään riittävän hyvässä ja monipuolisia leikkivälineitä sisältävässä kunnossa. Kaikkia turvallisuusnäkökohtia ei ole vielä saatu vastaamaan EU- direktiivien määräyksiä.

Päivähoidon kannalta olisi tärkeää, että laadittaisiin pitkäjänteinen suunnitelma kustannusarvioineen tilanteen korjaamiseksi. Päiväkotien pihat tulisi tarkastaa ja niiden kuntoa verrata toisiinsa ja laatia toteuttamisaikataulu niiden kunnostamiseksi. Jotta asiaan saataisiin nykyistä nopeammalla aikataululla korjausta, talousarvion investointiosaan tulisi varata määräraha päiväkotien piha-alueiden kunnostamista varten muutamalle tulevalle vuodelle.

Valtuustoaloitteessa mainituista selvityksistä vastaa Jyväskylän Tilapalvelu, mutta päivähoito haluaa olla mukana vaikuttamassa pihojen ja leikkivälineiden kunnostuksen suunnittelussa.

LIITE

Sosiaali- ja terveysjohtaja Möttösen ehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa ylläolevan lausunnon valtuustoaloitteeseen

päiväkotien pihojen kunnosta ja leikkivälineistä.

Päätös Hyväksyttiin.

---------

Tekla 31

(Asian valmistelija Mauri Lehtinen, puh. 625 160)

Seitsemäntoista valtuutettua on tehnyt aloitteen puistojen ja päiväkotien pihojen ym. vastaavien leikkivälineistä.

Aloitteessa todetaan, että Jyväskylässä on kymmeniä leikkipaikkoja, päiväkotien pihoja ym. vastaavia, joissa on leikkivälineitä, keinuja, kiipeilytelineitä, liukumäkiä jne. Kalusto on suurimmalta osalta vanhaa ja kulunutta, eikä vastaa nykyisiä määräyksiä ja säädöksiä, joita on mm. tullut EU:n direktiivien myötä.

Aloitteessa kysytään, millä keinoilla aiotaan välineistö saada ajan tasalle niin, ettei vanhoja välineitä vain poisteta, vaan uusia tulisi tilalle.

Aloitteessa esitetään, että valtuusto saisi selvityksen säädöksistä, kustannuksista, nykytilasta, aikataulusta ja suunnitelmista.

Uudet EU-normit tulivat voimaan 1.1.1999. Ne käsittävät leikkipaikkojen yleiset vaatimukset, eri välineiden laatu- ja turvallisuusvaatimukset, ohjeet asennuksesta, huollosta ja kunnon tarkastuksesta sekä iskua vaimentavien alustojen turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät. Normit eivät ole sitovaa lainsäädäntöä, mutta tuotteita ja palveluja arvioitaessa ne ovat keskeisessä asemassa.

Kaikki vanhan DIN-normin mukaiset välineet eivät täytä näitä uusia vaatimuksia. Leikkialueen omistajan on huolehdittava siitä, että välineet ovat kunnossa ja turvallisia käyttää. Omistajan on myös huolehdittava siitä, että leikkialueilla tehdään välineille turvatarkastukset riittävän usein laitevalmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. Tarkastuksista pidetään päiväkirjaa ja ne arkistoidaan. Vaaraa aiheuttavat viat ja puutteet korjataan välittömästi tai välineen käyttö estetään.

Normit täyttävä leikkialue ja sen välineet, riittävistä turvatarkastuksista huolehtiminen, havaittujen vikojen ja puutteiden välitön korjaaminen täyttävät ainakin tuotevastuulain asettamat vaatimukset.

Jyväskylässä on 102 leikkialuetta, joissa on erilaisia leikkivälineitä ja muuta kalustoa. Päiväkodit ja niiden välineistö ovat Tilapalvelun hallinnassa.

1990-luvun niukat ylläpidon määrärahat ovat aiheuttaneet kymmenillä leikkialueilla kunnostustarpeita. Joissakin tapauksissa on vanhoja leikkialueita muutettu tavallisiksi puistoiksi, jos käyttäjäkuntaa ei enää ole ollut. Tällöin on lähellä oleva leikkialue otettu peruskorjausohjelmaan.

Leikkialueista ollaan tekemässä kuntokartoitusta ja siihen liittyen kehittämissuunnitelmaa. Kehittämissuunnitelmassa esitetään kiireellisyysjärjestys, toimenpiteet ja alustavat aikataulut. Tavoitteena on, että selvitystyö valmistuu kesäkuussa 2000. Sen jälkeen tehdään peruskorjauksista hankeohjelma, joka sisältää suunnitteluaikataulun ja alustavat kustannusarviot. Leikkialueiden peruskorjausohjelman toteutus tapahtuu talousarviossa annettujen resurssien mukaan.

Lausunto aloitteeseen on pyydetty myös tilapalvelulta sekä sosiaali- ja terveyslautakunnalta.

Valtuustoaloite on esityslistan liitteenä.

LIITE

Tekninen johtaja Rostin ehdotus

Tekninen lautakunta antaa edellä olevan vastauksen valtuustoaloitteeseen puistojen, päiväkotien ym. vastaavien leikkivälineistä.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

---------

Kh 201

(Asian valmistelija Lauri Lyytikäinen, puh. 624 267)

 

Tilapalvelu 22.3.2002

" Katu- ja puisto-osasto, joka vastaa puistojen leikkivälineiden kunnossapidosta on omassa lausunnossaan kertonut kattavasti EU-normien laatu- ja turvallisuusvaatimuksista. Jyväskylän Tilapalvelu vastaa koulujen sekä päiväkotien leikkivälineistä, joita koskee myös em. vaatimukset.

Tilapalvelu on ns. tilaajayksikkö, joka mm. vastaa Jyväskylän kaupungin julkisten rakennusten ja piha-alueiden kunnossapidosta. Leikkivälineiden kunnon tarkkailu on kirjallisilla sopimuksilla sovittu Total Kiinteistöpalvelun tehtäväksi.

Altek Aluetekniikan ulkoalueiden hoitosopimukseen sisältyy leikkivälineiden ja

varusteiden tarkastus ja huolto keväisin, kun routa on sulanut. Leikkivälineet

tarkastetaan myös syksyllä. Tarkastuksissa havaitut tai käyttäjän ilmoittamat

välittämät korjaustarpeet hoidetaan heti. Tarkastuspöytäkirjan vaatimat isommat korjaustyöt ohjelmoidaan tulevien vuosien työohjelmiin. Menettelytavat ovat samanlaiset kuin katu - ja puisto-osastolla.

Määrärahojen niukkuudesta johtuen joudutaan vaaralliset ja vanhentuneet

leikkivälineet poistamaan. Uusien välineiden hankinta joutuu usein odottamaan vuosia.

Jyväskylän Tilapalvelu on tiedostanut ongelman ja vuonna 1999 irroitettiin

investointimäärärahoista n. 300 000 mk:n lisärahoitus päiväkotien pihakalusteiden lisähankintoihin. Lisäpanostusta on saatu myös vuosille 2000 ja 2001 sekä 2002. Määrärahan käytöstä sovitaan yhdessä päiväkotihenkilöstön kanssa.

Leikkivälineet ovat hankintahinnaltaan kalliita ja alttiita ilkivallalle. Lisäksi EU:n

uudet suositukset asettavat uusia vaatimuksia, joten määrärahojen tarve tulee

vain lisääntymään."

Valtuustoaloite jaetaan esityslistan liitteenä.

LIITE

Kaupunginjohtaja Kettusen ehdotus

Kaupunginhallitus saattaa sosiaali- ja terveyslautakunnan, teknisen lautakunnan ja tilapalvelun selvitykset valtuuston tietoon ja ehdottaa,

että valtuusto katsoo suoritetut toimenpiteet riittäviksi tehdyn valtuustoaloitteen johdosta.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin siten tarkistettuna, että leikkialueiden kuntokartoitus ja siihen liittyvä kehittämissuunnitelma saatetaan mikäli mahdollista myös tiedoksi kaupunginvaltuustolle.

---------

Kv 66

Tekninen palvelukeskus 7.5.2002:

Jyväskylässä on tällä hetkellä 101 leikkipaikkaa. Vuonna 1998 aloitettiin niiden kuntokartoitus. Silloin leikkipaikkoja oli 105. Väheneminen johtuu siitä, että huonokuntoisia, vähällä käytöllä olevia leikkipaikkoja on muutettu tavallisiksi puistoiksi. Kuntokartoitus osoitti silloin, että hyväkuntoisia leikkipaikkoja oli 16 kpl, kohtalaisessa kunnossa olevia 14 kpl, tyydyttävässä kunnossa olevia 27 kpl ja huonokuntoisia, heti toimenpiteitä vaativia leikkipaikkoja oli 48 kpl.

Leikkipaikkojen peruskorjauksilla ( investoinnit ) ja ohjelmoidulla kunnossapidolla ( käyttötalous ) tilanne on kohentunut, mutta edelleenkin on pikaisia toimenpiteitä tarvitsevia leikkipaikkoja arvion mukaan parikymmentä. Määrä tarkentuu, kun leikkipaikkojen kuntokartoituslista päivitetään vuoden 2002 aikana.

Valtuustoaloite jaetaan jäsenille esityslistan liitteenä.

LIITE

Kaupunginhallituksen ehdotus

Valtuusto merkitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan, teknisen lautakunnan ja tilapalvelun selvitykset tiedoksi ja katsoo suoritetut toimenpiteet riittäviksi tehdyn valtuustoaloitteen johdosta.

Päätös

                                        Palautettiin uudelleen valmisteltavaksi

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kaupunginvaltuuston esityslistat ja pöytäkirjat: Esityslista: 04.03.2002 18.00

34 KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET

Sisällysluettelo Sisällysluetteloon Edelliseen Edellinen pykälä Seuraavaan Seuraava pykälä


Dnro 0/00

34 KESKENERÄISET VALTUUSTOALOITTEET

Aikaisemmat

käsittelyt Kaupunginhallitus 25.2.2002/34

(Asian valmistelija Lauri Lyytikäinen, puh. 624 267)

Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 5 §:n mukaan kaupunginhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kaupunginhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.

Käsittelemättä olivat 31.12.2001 seuraavat valtuustoaloitteet

-------------

10. Juhani Starczewskin ym. aloite 21.6.1999 leikkivälineiden hankkimisesta puistoihin ja päiväkotien pihoille. Dnro 924/99

------

10 Juhani Starczewskin ym. aloitteesta leikkivälineiden hankkimisesta puistoihin ja päiväkotien pihoille on saatu teknisen lautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunnot. Tilapalvelun lausunto puuttuu.

----------

VALTUUSTOALOITE

Jyväskylässä on kymmeniä puistoja, päiväkotien pihoja ym. vastaavia, joissa on leikkivälineitä: keinuja, kiipeilytelineitä, liukumäkiä jne..

Kalusto on suurimmalta osalta vanhaa ja kulunutta eikä vastaa nykyisiä määräyksiä ja säädöksiä, joita mm. on tullut EU:n direktiivien myötä.

Millä keinoilla aiotaan välineistö saada ajan tasalle niin, ettei vanhoja välineitä vain poisteta vaan uusia tulisi tilalle!

Esitän, että valtuusto saisi selvityksen:

1. Säädöksistä

2. Kustannuksista

3.Nykytilasta

4. Aikataulusta

5. Suunnitelmista

Jyväskylässä 21.6.1999

Juhani Starczewski ja n.15  muuta valtuutettua

 

Kaupunginhallituksen ehdotus

Valtuusto toteaa, että aloitteet 40, 43, 54 ja 57 tulevat käsitellyiksi erillisinä asioina sekä

että valtuusto toteaa aloitteet 1, 3, 5, 7, 11, 12, 19, 20, 21, 23, 25, 26, 28, 29, 30, 31, 33, 35, 39, 41 ja 53 käsitellyksi loppuun ja merkitsee muutoin suoritetut toimenpiteet tiedoksi.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

38 KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTAAN LIITTYVÄ VALTUUSTOALOITE

Sisällysluettelo Sisällysluetteloon Edelliseen Edellinen pykälä Seuraavaan Seuraava pykälä


Dnro 855/01

38 KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTAAN LIITTYVÄ VALTUUSTOALOITE

Aikaisemmat Opetuslautakunta 29.1.2002/7

käsittelyt Kaupunginhallitus 25.2.2002/75

(Asian valmistelija Harri Nissinen puh. 624 490)

Juhani Starczewski ym. ovat jättäneet 21.5.2001 valtuustoaloitteen koululaisten iltapäivätoiminnan kehittämisestä (liite). Valtuustoaloitteen taustaksi he toteavat, että Jälkkäri- toimintaan on budjetoitu 600 000 markka välipalan järjestämiseen. Lisäksi kaupunki antaa tarvittaessa toimintatilat toimipisteiden käyttöön. Jälkkäri-toiminnan koordinaattorille maksetaan pieni korvaus.

Jyväskylän seudulla kehitetty Jälkkäri- iltapäivätoiminta perustuu vanhempien, yksityisten palveluntuottajien ja kunnallishallinnon yhteistyöhön. Jälkkäri on toimiva, vanhempien arvostama ja valtakunnallistakin huomiota saanut palvelu. Jälkkärin koordinaattori Riitta Rajala on mm. esitellyt mallia valtakunnallisissa seminaareissa.

Aikaisemmin Jyväskylässä iltapäivätoiminasta vastasi kaupunki. Jyväskylässä iltapäivätoiminta oli vähäistä, kunnes vuonna 1998 rouva Eeva Ahtisaari ja professori Lea Pulkkinen herättivät valtakunnallisen huomion koululaisten iltapäivätoiminnan tarpeellisuudesta. Kouluvirasto teki myös selvityksen lasten iltapäivän ajankäytöstä. Samaan aikaan aloitettiin kehittää Jälkkäri-toimintaa.

Jälkkäri-mallissa koululaisten iltapäivätoiminnasta vastaa hallinnollisesti opetustoimi ja toiminnallisesti yksityiset palveluntuottajat. Toiminta on vanhemmille maksullista. Opetustoimi kustantaa lasten välipalan ja järjestää tarvittaessa koulutilat palveluntuottajalle. Malli on verrattain tehokas ja kaupungille edullinen. Palveluntuottajat ottavat yrittäjinä taloudellisen riskin. Jälkkäri-ohjausryhmä ja koordinaattori vastaavat siitä, että toiminta on laadukasta, yhdenmukaista ja kaikille saman hintaista.

Opetustoimi toivoo, että Jälkkäri-toimintaan voitaisiin osoittaa jatkossa lisää määrärahaa, jotka voitaisiin suunnata palveluntuottajien toimintaan, koordinaattorin kokoaikaiseen palkkaamiseen ja kerhotoiminnan ylläpitämiseen kaikissa toimintapisteissä.

Jälkkäri-toiminnan kehittämiseksi valtuustoaloitteessa kysytään:

1. Voisiko työllisyysmäärärahoja ohjata varsinkin nuorten palkkaamiseksi Jälkkäri-toimipisteisiin?

Toimintapisteiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että niissä toimii pysyvä ja ammattitaitoinen henkilöstö. Työllisyysmäärärahoilla voitaisiin palkata ryhmiin apuohjaajia ja siten helpottaa osaltaan palveluntuottajien taloudellista rasitusta. Opetustoimen nykyisillä budjettivaroilla ei ole mahdollista palkata ohjaajia

2. Voisiko koulunkäyntiavustajia käyttää ohjaajina Jälkkäri-toimipisteissä?

Jyväskylän malli on kehitetty yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien ja julkisen hallinnon kesken. Jyväskylässä toimivan malliin ei kuulu, että kaupunki palkkaisi yksityiselle palveluntuottajalle henkilöstöä ja siten osallistuisi yritystoimintaan. Koulunkäyntiavustajat palkataan pääsääntöisesti erityistä tukea tarvitsevien lasten henkilökohtaisiksi avustajiksi. Koulunkäyntiavustajien työaika ei ole aina koko normaalia työpäivää. Lisäksi koulunkäyntiavustajia tarvitaan myös muissa koulun toimintaan liittyvissä tehtävissä.

Tulevaisuudessa on mahdollista, että palveluntuottajat palkkaavat yhdessä koulun kanssa koulunkäyntiavustajan, joka toimii aamupäivän koulussa ja iltapäivän Jälkkäri- ryhmässä.

3. Miten yhteistyötä voisi kehittää Jälkkäri-toiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vakaammalle pohjalle?

Jälkkäri-toiminta on yhteistyötä opetustoimen, palveluntuottajien ja vanhempien välillä. Yksityisten palveluntuottajien lisäksi Jälkkäri-toimintaa järjestävät myös seurakunta, Jyvälä ja MLL. Nykyinen malli on toimiva, mutta joissakin toimintapisteissä henkilöstö vaihtuu usein, koska henkilöstö on palkattu työllisyysmäärärahoilla. Opetuslautakunta määrittelee vuosittain Jälkkäri-toiminnan toimintamaksut. Maksua määrättäessä huomioidaan palveluntuottajien ja vanhempien mielipiteet.

Yhteistyön kehittämiseksi ja toiminnan pysyvyyden vuoksi kaupunki voisi tukea palveluntuottajia erillisellä määrärahalla. Tällä tavalla varmistettaisiin, että toimintamaksu ei kohoa vanhempien kannalta liian suureksi. Vakautta toimintaan saadaan tyytyväisillä vanhemmilla, pysyvillä palveluntuottajilla ja toimintapisteiden henkilöstöllä

4. Miten saataisiin kaupungin kuudelle eri alueelle Jälkkäri- toiminnasta vastaava henkilö, joka ottaisi vastuun iltapäivätoiminnasta ja sen kehittämisestä?

Iltapäivätoimintaa kehitetään Meidän Jykän aluemallin mukaisesti. Kaupunkia ei ole jaettu kuuteen perusopetusalueeseen, vaan useampaan aluekokonaisuuteen. Toiminnan kehittämiseksi olisi tarkoituksenmukaisempaa kehittää nykyisen koordinaattorin mahdollisuuksia toimia enemmän Jälkkärin tehtävissä kuin hajottaa vastuuta aluekoordinaattoreille. Toiminnan kasvaessa olisi Jälkkärin toimintaan liittyviä määrärahoja kasvatettava ja pohtia päätoimisen koordinaattorin palkkaamista.

LIITE

Opetustoimenjohtaja Suortamon ehdotus

Opetuslautakunta antaa em. vastauksen Juhani Starczewskin ym. koululaisten iltapäivätoiminnan kehittämistä koskevaan valtuustoaloitteeseen.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

---------

Kh 75

(Asian valmistelija Anja Lehtonen, puh. 624 268)

Valtuustoaloite jaetaan esityslistan liitteenä.

LIITE

Kaupunginjohtaja Kettusen ehdotus

Valtuustoaloitteeseen annetaan opetuslautakunnan päätöksen mukainen vastaus. Asia saatetaan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

---------

Kv 38

Valtuustoaloite jaetaan esityslistan liitteenä.

LIITE

Kaupunginhallituksen ehdotus

Valtuusto merkitsee opetuslautakunnan vastauksen tiedoksi ja katsoo suoritetut toimenpiteet riittäviksi tehdyn valtuustoaloitteen johdosta.

LIITTEENÄ ALOITE:

VALTUUSTOALOITE 21.5.2001

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Jyväskylässä, Jyväskylän maalaiskunnassa, Muuramessa, Korpilahdella ja Laukaassa toimii Jälkkäri eli koululaisten iltapäivätoiminta useassa kymmenessä toimintapisteessä.

Jyväskylässä Jälkkäri-toiminta on opetuslautakunnan alaista toimintaa.
Jyväskylän kaupunki on budjetoinut vuoden 2001 talousarviossa 600.00,- jälkkäriläisten välipaloihin.
Lisäksi Jyväskylän kaupunki antaa ilmaiseksi tilat Jälkkäri-toimipisteiden käyttöön.
Kuluina on myös koordinaattori Riitta Rajalan korvaus.

Aloitteen aiheena onkin, miten Jyväskylän kaupunki voisi enemmän tukea Jälkkäri-toimintaa.

1. Voisiko työllisyysmäärärahoja ohjata varsinkin nuorten palkaamiseksi Jälkkäri-toimipisteisiin?

2. Voisiko koulunkäyntiavustajia käyttää ohjaajina Jälkkäri-toimipisteissä?

3. Miten yhteistyötä voisi kehittää Jälkkäri-toiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vakaammalle pohjalle?

4. Miten saataisiin kaupungin kuudelle eri alueelle Jälkkäri-toiminnasta vastaava henkilö, joka ottaisi vastuun iltapäivätoiminnasta ja sen kehittämisestä?

Jyväskylässä 21.5.2001

Allekirjoittajina Juhani Starczewski ja 22 muuta valtuutettua


Sisällysluettelo Sisällysluetteloon Edelliseen Edellinen pykälä Seuraavaan Seuraava pykälä

Pöytäkirja 21.05.2001 18.00

 
125 JUHANI STARCZEWSKIN YM:N VALTUUSTOALOITE KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ

 

Dnro 855/01

125 JUHANI STARCZEWSKIN YM:N VALTUUSTOALOITE KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISESESTÄ

Päätös Työjärjestyksensä mukaisesti valtuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

VALTUUSTOALOITE 21.5.2001

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Jyväskylässä, Jyväskylän maalaiskunnassa, Muuramessa, Korpilahdella ja Laukaassa toimii Jälkkäri eli koululaisten iltapäivätoiminta useassa kymmenessä toimintapisteessä.

Jyväskylässä Jälkkäri-toiminta on opetuslautakunnan alaista toimintaa.
Jyväskylän kaupunki on budjetoinut vuoden 2001 talousarviossa 600.00,- jälkkäriläisten välipaloihin.
Lisäksi Jyväskylän kaupunki antaa ilmaiseksi tilat Jälkkäri-toimipisteiden käyttöön.
Kuluina on myös koordinaattori Riitta Rajalan korvaus.

Aloitteen aiheena onkin, miten Jyväskylän kaupunki voisi enemmän tukea Jälkkäri-toimintaa.

1. Voisiko työllisyysmäärärahoja ohjata varsinkin nuorten palkaamiseksi Jälkkäri-toimipisteisiin?

2. Voisiko koulunkäyntiavustajia käyttää ohjaajina Jälkkäri-toimipisteissä?

3. Miten yhteistyötä voisi kehittää Jälkkäri-toiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vakaammalle pohjalle?

4. Miten saataisiin kaupungin kuudelle eri alueelle Jälkkäri-toiminnasta vastaava henkilö, joka ottaisi vastuun iltapäivätoiminnasta ja sen kehittämisestä?

Jyväskylässä 21.5.2001

Allekirjoittajina Juhani Starczewski ja 22 muuta valtuutettua

 


Pöytäkirja 12.03.2001 19.00

78 VALTUUSTOALOITE KUOKKALANPELLON KATUJEN JA LIIKENTEEN TILANTEESTA

Dnro 1614/00

78 VALTUUSTOALOITE KUOKKALANPELLON KATUJEN JA LIIKENTEEN TILANTEESTA

Aikaisemmat

käsittelyt Kaupunginhallitus 26.2.2001/105

(Asian valmistelija Jorma Lipponen, puh. 625 077)

Juhani Starczewski ja 19 muuta valtuutettua ovat 13.11.2000 tehneet valtuustoaloitteen, jossa pyydetään selvittämään Kuokkalanpellon katujen kunto, liikenteen määrä ja toimivuus, liikenneturvallisuus sekä tulevaisuuden suunnitelmat mm. katujen päällystyksen osalta.

Aloite jaetaan esityslistan ohella.

Katu- ja puisto-osaston johtaja Strömin ehdotus

Tekninen lautakunta antaa asiasta kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kuokkalanpellon kaduista osa on vanhoja sorateitä ja osa uusistakin kaduista on vielä päällystämättömiä. Etenkin vanhat, pohjaamattomat kadut routivat ja niiden kunto on keväisin huono. Sorakatujen liikenne on hyvin vähäistä, joten ne pysyvät kelirikkoaikaa lukuunottamatta melko hyvässä kunnossa. Päällystetyt kadut ovat uusia ja niiden kunto on hyvä. Sulkulantiellä on jonkin verran päällystevaurioita.

Alueen sorapintaiset, pohjatut kadut päällystetään ja viimeistellään näillä näkymin v. 2003-2004.

Kuokkalanpellon asutus on väljää ja pientalovaltaista. Sulkulantietä lukuun ottamatta kaduilla ei ole läpikulkuliikennettä. Sulkulantien liikennemäärä on noin 6 600 autoa arkivuorokaudessa. Suoritetun liikennelaskennan mukaan vuorokausiliikenne on Auratiellä 85 autoa, Lampitien eteläosassa 400 autoa ja Hämeenlahdentiellä 200 autoa. Raskasta liikennettä näillä kaduilla ei juuri ole lukuun ottamatta linja- autoliikennettä.

Hämeenlahdentie-Äestie ja Isokuja-Sahratie on asemakaavan mukaan katkaistu läpikulkevalta liikenteeltä. Katkokset aiheuttavat kiertoa näiden katujen varressa asuville, mutta he eivät ole tiettävästi esittäneet katujen avaamista.

Liikenneonnettomuustilaston v. 1996-2000 mukaan onnettomuuksia on tapahtunut alueella vähän. Poikkeuksena on Sulkulantie, jolla on ko ajanjaksona tapahtunut Kuokkalanpellon kohdalla 10 onnettomuutta, joista 6 välillä Sulkutie-Lampitie. Liikennemäärään nähden Sulkulantietäkään ei voi pitää erityisen onnettomuusalttiina.

Samulinniemen liikenne johdetaan suoraan Sulkulantielle ja sen vaikutus alueen liikenteeseen on pieni. Kuokkalan kehäväylä saattaa vähentää jonkin verran Sulkulantien liikennettä ja lisätä Lampitien liikennettä. Kehäväylän yhteydessä rakennetaan uusia kevyen liikenteen yhteyksiä Päijänteen rannan suuntaan, mutta toisaalta sillä on estevaikutusta. Joukkoliikenteen reitteihin kehäväylä ja uusi Samulinniemen ja Salmirannan asutus saattavat aiheuttaa muutoksia.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

--------

Kh 105

(Asian valmistelija Anja Lehtonen, puh. 624 268)

Valtuustoaloite jaetaan esityslistan liitteenä.

LIITE

VALTUUSTOALOITE

SELVITETÄÄN KUOKKALANPELLON ALUEEN TEIDEN JA KATUJEN TÄMÄNHETKINEN TILANNE

1. Katujen kunto - päällysteet - hiekkapintaiset

2. Liikennemäärät

3. Liikenteen sujuvuus

            -suljettujen katujen toimivuus

            -liikenteen määrät ja sujuvuus läpikulkukaduilla sekä kuntokartoitus

            -liikenneturvallisuus

4. Tulevaisuuden suunnitelmat

            -Samulinniemen asuinalueen liikenteen vaikutus

            -suunnitellun kehätien vaikutus

            -päällystysaikataulu varsinkin läpikulkukaduilla

Aloite perustuu Kuokkalanpellon alueen asukkaiden yhteydenottoihin ja tiedusteluihin katu- ja tieoloista, koska huonokuntoisilla asuntokaduilla on mm. raskaan liikenteen läpi- yms. ajoa, joka keskittyy tietyille kaduille, koska katuja on suljettu läpikulkuliikenteeltä.

Jyväskylässä 13.11.2000

Juhani Starczewski, pj, kristillisten valtuustoryhmä sekä n. 18 muuta valtuutettua

Apulaiskaupunginjohtaja Vielman ehdotus

Valtuustoaloitteeseen annetaan teknisen lautakunnan päätöksen mukainen vastaus. Asia saatetaan valtuuston käsiteltäväksi.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

---------

Kv 78

Valtuustoaloite jaetaan esityslistan liitteenä.

LIITE

Kaupunginhallituksen ehdotus

Valtuusto merkitsee teknisen lautakunnan antaman vastauksen tiedoksi ja toteaa, että aloite ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

Pöytäkirja 13.11.2000 18.00

 186 JUHANI STARCZEWSKIN YM:N VALTUUSTOALOITE KUOKKALANPELLON TEIDEN JA KATUJEN TÄMÄNHETKISEN TILANTEEN SELVITTÄMISESTÄ JA TULEVAISUUDEN SUUNNITELMIEN LAATIMISESTA

Dnro 1614/00

186 JUHANI STARCZEWSKIN YM:N VALTUUSTOALOITE KUOKKALANPELLON TEIDEN JA KATUJEN TÄMÄNHETKISEN TILANTEEN SELVITTÄMISESTÄ JA TULEVAISUUDEN SUUNNITELMIEN LAATIMISESTA

Valtuutettu Juhani Starczewski luki ja jätti liitteenä olevan aloitteen.

Päätös Työjärjestyksensä mukaisesti valtuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

VALTUUSTOALOITE

SELVITETÄÄN KUOKKALANPELLON ALUEEN TEIDEN JA KATUJEN TÄMÄNHETKINEN TILANNE

1. Katujen kunto - päällysteet - hiekkapintaiset

2. Liikennemäärät

3. Liikenteen sujuvuus

            -suljettujen katujen toimivuus

            -liikenteen määrät ja sujuvuus läpikulkukaduilla sekä kuntokartoitus

            -liikenneturvallisuus

4. Tulevaisuuden suunnitelmat

            -Samulinniemen asuinalueen liikenteen vaikutus

            -suunnitellun kehätien vaikutus

            -päällystysaikataulu varsinkin läpikulkukaduilla

Aloite perustuu Kuokkalanpellon alueen asukkaiden yhteydenottoihin ja tiedusteluihin katu- ja tieoloista, koska huonokuntoisilla asuntokaduilla on mm. raskaan liikenteen läpi- yms. ajoa, joka keskittyy tietyille kaduille, koska katuja on suljettu läpikulkuliikenteeltä.

Jyväskylässä 13.11.2000

Juhani Starczewski, pj, kristillisten valtuustoryhmä sekä n. 18 muuta valtuutettua

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Pöytäkirja 21.06.1999  18.00

VALTUUSTOALOITE

Jyväskylässä on kymmeniä puistoja, päiväkotien pihoja ym. vastaavia, joissa on leikkivälineitä: keinuja, kiipeilytelineitä, liukumäkiä jne..

Kalusto on suurimmalta osalta vanhaa ja kulunutta eikä vastaa nykyisiä määräyksiä ja säädöksiä, joita mm. on tullut EU:n direktiivien myötä.

Millä keinoilla aiotaan välineistö saada ajan tasalle niin, ettei vanhoja välineitä vain poisteta vaan uusia tulisi tilalle!

Esitän, että valtuusto saisi selvityksen:

1. Säädöksistä

2. Kustannuksista

3.Nykytilasta

4. Aikataulusta

5. Suunnitelmista

Jyväskylässä 21.6.1999

Juhani Starczewski ja n.15  muuta valtuutettua

 

 


[Etusivu] [Kunnallisvaalisivu] [Kuka Olen?] [Luottamustoimeni] [Periaatteeni] [Linkkejä] [E-mail]

Jyväskylän Suomi-Israel -yhdistys ry

Lähetä sähköpostia Juhanille