ISRAELIN KAIKKI JUHLAT JA PAASTOPÄIVÄT VUONNA 5771-5772 / 2011

VUOSI 5771-5771 / 2011

HUOMAA!
— Joillakin juhlilla on muitakin nimityksiä kuin tässä esitetyt
— Israelissa sapatille tai sen aatolle osuva juhla saattaa siirtyä joitakin päiviä, 
raamatullisten juhlien viettoa ei kuitenkaan siirretä

Juutalaiset juhlat Israelissa 

Juhlan nimi

Juutalainen kalenteri

2011

2012

2013

Juhlan tarkoitus

Tu bishvat

Shevat 15

20.1.

8.2.

26.1

1.)

Purim

Adar 14.

20.3.

8.3.

24.2

2.)

1.seder-ateria

Nisan14.

18.4.

6.4.

25.3

3.)

Pesach Pääsiäinen

Nisan 15.-21.

19.4 - 25.4.

7. 4.- 13.4.

26.3- 1.4

4.)

Jom Hashoa

Nisan 27.

1.5.

19.4.

7.4

5.)

Jom Hazikaron

Ijar 4.

8.5.

26.4.

14.4

6.)

Jom Ha`atsmaut

Ijar 5.

9.5.

27.4.

15.4

7.)

Lag Ba`omer

Ijar 18.

22.5.

10.5.

28.4

8.)

Jom Jerushalajim

Ijar 28.

1.6.

20.5.

8.5

9.)

Shavuot Helluntai

Sivan 6.

8.6.

27.5.

15.5

10.)

Tisha Be´Av

Av 09.

9.8.

28.7.

16.7

11.)

Rosh Hashana. Juutalainen uv.

Tishri 1.

29.9. / 5772.

17.9. / 5773

15.9 / 5774

12.)

Jom Kippur

Tishri 10.

8.10.

26.9.

14.9

13.)

Sukkot Lehtimajajuhla

Tishri 15. - 22.

13.10- 20.10.

1.10.- 8.10.

19.9-

26.9

14.)

Simchat Tora

Tishri 22.

21.10.

8.10.

26.9

15.)

Chanukka. 1. hanukkakynttilä sytytetään

Kislev 25.- Tevet 2. tai 3.

21.- 28.12.

9. - 16.12

28.11-

5.12

16.)

Juhlien tarkoitus:  

Tu bishvat

Shevat 15

20.1.

8.2.

26.1

1.)

1) Tu bishvat-juhlan nimi on shevat-kuun 15 (tammi-helmikuu). Sitä kutsutaan myös puiden  uudeksivuodeksi.

Purim

Adar 14.

20.3.

8.3.

24.2

2.)

2) Purim-juhla on adar-kuun 14. (helmi-maaliskuu). Sen syntyvaiheet kerrotaan Esterin kirjassa, erityisesti Est. 9:1- 
Juutalaiset pelastuivat Persiassa Esterin välityksellä Hamanin yrittäessä tuhota heidät.

1.seder-ateria

Nisan14.

18.4.

6.4.

25.3

3.)

3) Seder-ateria aloitta pääsiäisajan.  Se on nisan-kuun 14. päivän iltana (maalis-huhtikuu).  Seder on suomeksi "järjestys". 
Sitä vietetään Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi,  jonka Herra asetti, 2. Moos. 12.

Pesach Pääsiäinen

Nisan 15.-21.

19.4 - 25.4.

7. 4.- 13.4.

26.3- 1.4

4.)

4) Pesach eli pääsiäinen on nisan-kuun 15.-21 (maalis-huhtikuu) Egyptin orjuudesta  vapautumisen juhla. 
Pesch on suomeksi 'mennä ohi'.  2. Moos. 12. luku.

Jom Hashoa

Nisan 27.

1.5.

19.4.

7.4

5.)

5) Jom ha´shoa on nisan-kuun 27. (huhti-toukokuu) eli kansanmurhapäivä. Sillä sanalla ei  ole suomenkielelle vakiintunutta käännöstä.
Sitä kutsutaan Natsien uhrien päivän katastrofiksi. Englanniksi sitä kutsutaan holocaust, joka merkitsee tulessa täysin tuhoutunut.
(Suomessa vainojen uhrien muistopäivä on 27.1. Sinä päivänä v.1945 Autschwitzin keskitysleiri Puolassa vallattiin.)     

Jom Hazikaron

Ijar 4.

8.5.

26.4.

14.4

6.)

6) Jom Hazikaron on ijar-kuun 4. (huhti-toukokuu). Se on kaatuneiden israelilaisten   muistopäivä (huhti-toukokuussa).

Jom Ha`atsmaut

Ijar 5.

9.5.

27.4.

15.4

7.)

7) Jom Ha`atsmaut on ijar-kuun 5. Israelin itsenäisyyspäivä (huhti-toukokuu). 
Ijar-kuun 5.   päivänä vuonna 5708 eli 14.5.1948 Israel itsenäistyi.

Lag Ba`omer

Ijar 18.

22.5.

10.5.

28.4

8.)

8) Lag ba`omer ijar-kuun 18. (toukokuu). Suomeksi '33. (päivä) Omerissa' eli se on 33  päivän kuluttua pääsiäisestä. 
(Pääsiäisestä lasketaan omereita eli lyhteitä shavuotiin 40 päivää.) 
Omer (käännetty myös Raamatussamme goomer) on suomeksi lyhde. Se on myös   vetomitta, 
yhden lyhteen ohramäärä, joka on noin 3,6 litraa. Juhlan alkuperä on  tuntematon. 
Se liittyy ehkä rabbi Akivaan ja Bar Kohban kapinan aikana 132-135 jKr.  

Jom Jerushalajim

Ijar 28.

1.6.

20.5.

8.5

9.)

9) Jom Jerushalajim eli Jerusalem-päivä on ijar-kuun 28. (toukokuu).

Shavuot Helluntai

Sivan 6.

8.6.

27.5.

15.5

10.)

10) Shavuot, eli viikkojuhla, helluntai on sivan-kuun 6. (touko-kesäkuu). 
Se on seitsemän   viikon jälkeinen päivä pääsiäisestä (7 x 7 +1 = 50). 
Pääsiäisestä helluntaihin on siis 50  päivää. Israel sai silloin Jumalalta lain Siinailla. 
2. Moos.19-20; 3.Moos. 23:15-21; Ap.t. 2.

Tisha Be´Av

Av 09.

9.8.

28.7.

16.7

11.)

11) Tisha Be´Av on  suomeksi av-kuun 9. (heinä-elokuu) surun, murheen ja katkerien   muistojen päivä, 
jolloin juutalainen paastoaa syömättä ja juomatta koko vuorokauden.  Sinä päivänä ovat Salomon ja 
Herodeksen temppelit palaneet ja monet muut suuret tuhot  kohdanneet juutalaisia.  

Rosh Hashana. Juutalainen uv.

Tishri 1.

29.9. / 5772.

17.9. / 5773

15.9 / 5774

12.)

12) Rosh Hashana eli (maallinen vuoden) uusivuosi on tishri-kuun 1. (syys-lokakuu). 
Siitä  alkaa juutalainen kalenterivuosi 3. Moos. 23:24. 
(Pyhä vuosi alkaa nisan-kuun 1. päivästä   keväällä.)

Jom Kippur

Tishri 10.

8.10.

26.9.

14.9

13.)

13)    Jom Kippur eli (suuri) sovituspäivä on tishri-kuun 10, (syys-lokakuu). 
Silloin juutalainen paastoaa syömättä ja juomatta koko vuorokauden. 
Temppelissä suoritettiin silloin kahden syntipukin uhraaminen kansan puolesta. 3. Moos.16:7- 31.

Sukkot Lehtimajajuhla

Tishri 15. - 22.

13.10- 20.10.

1.10.- 8.10.

19.9-

26.9

14.)

14)    Sukkot eli lehtimajajuhla on tishri-kuun 15.-22. (loka-marraskuu). 
Samalla se on suurin sadonkorjuujuhla syksyllä maallisen vuoden alkupuolella. 
Seitsemänä päivänä temppelissä uhrattiin 70 sonnia ja vesiuhreja. 
Koko aikana pyritään asumaan lehtimajoissa. 3. Moos. 23:34-43; 4. Moos. 29:12-34.

Simchat Tora

Tishri 22.

21.10.

8.10.

26.9

15.)

15)    Simchat Tora eli lain ilojuhla päättää lehtimajajuhla-ajan tishri-kuun 22. (loka-marraskuu). 
Se on 8. päivä Israelissa, muualla eli galutissa se on seuraava eli 9. päivä. 
Sinä päivänä luetaan Tooran (Mooseksen kirjat) viimeiset jakeet ja aloitetaan sen lukeminen alusta.  

Chanukka. 1. hanukkakynttilä sytytetään

Kislev 25.- Tevet 2. tai 3.

21.- 28.12.

9. - 16.12

28.11-

5.12

16.

16)    Chanukka eli hanukka-juhla on suomeksi 'vihkiä käyttöön' kislev-kuun 25 päivänä ja päättyy 
tevet-kuun 2. tai 3. (marras-tammikuu). Se kestää kahdeksan päivää. Sitä vietetään häpäistyn Jerusalemin temppelin 
uudelleen vihkimisen (165 eKr.) aikana tapahtuneen öljyihmeen muistoksi. 1. Makkab. 4:59; 2. Makkab. 10:6,8. 
Ensimmäisenä iltana sytytetään 'palvelija' kynttilä ja sillä toinen kynttilää ja joka ilta yksi enemmän, 
viimeisenä iltana kaikki kahdeksan. Hanukka-juhlan aikana poltetaan siis yhteensä 44 kynttilää.

Kaikki juutalaiset juhlat alkavat edellisen päivän iltana. Ne jatkuvat meidän kalenterimme mukaan seuraavan 
päivän auringonlaskuun asti. Se muodostaa juutalaisessa kalenterissa yhden vuorokauden, kuten luomispäivä 
alkoi ensimmäisen päivän illasta. Useimmissa Raamattuun perustuvissa juhlissa on Israelin ulkopuolella yksi 
ylimääräinen päivä. Esimerkiksi pääsiäinen kestää Israelissa seitsemän päivää ja helluntai yhden päivän.

Israelin ulkopuolella nämä juhlat kuitenkin kestävät päivän pitempään, paitsi Jom kippur ja hanukka-juhla. 
Siksi Israelin ulkopuolella on esimerkiksi kahtena iltana seder-ateriaa. Ensimmäinen ateria on samana iltana 
kuin Israelissa. Seuraavana iltana Israelin ulkopuolella nautitaan toinen seder-ateria. Kaikkialla on vain 
yksi Jom kippur-päivä, koska ei voida ajatella, että kaikki paastoaisivat juomatta ja syömättä kahta vuorokautta.  

---------------------------------------------------------------------------------------------------

Keren Kajemet Finland ry

Jyväskylän Suomi-Israel -yhdistys ry

Laita sähköpostia yhdistykselle

Kotisivu