Kutsumanimi: Helmi
Rotu: Bordeauxindoggi
Sukupuoli: Narttu (steriloitu)
Syntymäaika: 3.10.2005
Lonkat: C
Kyynärät: 2/1
Silmät: ei tutkittu
Kasvattaja: Anu Reimann, Viro
Omistaja: Jonna Airio

  
Isä: Est JW-05 & Est JCH & Est CH                      Emä: Est CH Dorsdorf Tamara 'Sveta'
& Est W-06 & Baltic W-06 & Fin CH
& Rus CH & Rkf CH & UA CH & Bul CH
& LT CH & LT W-07
Bonfayer de Legeane 'Batja'

Kun Hugo täytti viisi vuotta, laitoin taas Anulle kuulumisia ja kuvia sähköpostilla. Anu vastasi lähes heti ja varovasti kyseli, että olenko harkinnut Hugolle kaveria. Olinhan toki harkinnut, mutta olin taas palannut opiskelemaan ja aika tuntui muutenkin olevan kortilla. Anulla oli edellisestä pentueestaan kotona 5 kk vanha narttu, jolle hän etsiskeli hyvää ja rakastavaa kotia. Ensimmäiseksi kieltäydyin, mutta ajatus jäi itämään... Kun huomasin keksineeni tytölle jo kutsumanimenkin, tiesin että huijaan enää vain itseäni. Otin siis yhteyttä Anuun ja sanoin, että kyllä se tyttö meille mahtuu.

Huhtikuussa 2006 lähdin sitten noutamaan Helmiä Tallinnasta. Jännitti todella paljon, olihan kyse isokokoisesta nartusta, joka ei välttämättä ole niin innostunut mukaani lähtemisestä. Olin varannut useamman tunnin aikaa tutustumiseen Tallinnan päässä, mutta laiva oli pahasti myöhässä ja en ehtinyt paljon muuta kuin ottaa Helmin ja suunnistaa paluumatkalle. Yllättävää kyllä, maalaistyttö Helmi ei vastustellut ollenkaan ruuhkaiseen laivaan menoa, ainoastaan hätäkakka tuli juuri ennen laivaan astumista. Laivassa oli erillinen kennelosasto, jossa matkamme sujui rauhallisesti molempien istuessa vierekkäin koirahäkissä.

Kotona sitten oli vuorossa Hugon kohtaaminen. Siskoni toi Hugon ulos tervehtimään Helmiä ja rähinäksihän se meni heti kättelyssä. Helmillä on kuitenkin melko voimakas tahto ja pelkästään hampaita näyttämällä se sai Hugon pois kimpustaan. Ensimmäiset viikot menivät koirien kyräillessä toisiaan, ainoastaan ulkona, poissa kotimaisemista, ne suostuivat leikkimään keskenään. Varsinkin paikka minun kainalossani oli melkoinen taistelun aihe.

Muutamassa kuukaudessa Hugokin alkoi ensin sietää Helmiä ja lopulta huomasin niiden nukkuvan sovussa vierekkäin. Nykyään koirani ovat kuin paita ja pylly, joka paikassa yhdessä. Helmi on meillä lauman pomo ja Hugo on tyytyväinen asemaansa ihanan naisen tassun alla.

Helmi on Hugosta poiketen melkoinen tättähäärä ja rämäpää. Se tutustuu uusiin asioihin innokkaasti ja on aina hyvällä tuulella. Energiaa sillä on loputtomiin ja kasvattaja sanoikin, että "sillä on vinttikoiran sielu". älyäkään ei sen kauniista päästä puutu, on oppinut avaamaan portin hakaset ja eteisen kaapit ja jopa rusetit naruista, joilla yritän epätoivoisesti sitoa ovenkahvoja kiinni toisiinsa. Aivan ihana neiti, joka on opettanut mulle paljon uusia asioita borkkujen sielunelämästä.

Copyright © Jonna Airio | Web Design © Kati Taipale