Suomen kimalaiskärpästen määrityskaava

Tämä kaava on tehty puhtaasti Suomesta kerätyn materiaalin käytännön määritystyön helpottamiseksi. Yleiset lajit on mahdolluuksien mukaan sijoitettu mahdollisimman lyhyiden polkujen päähän. Kaavassa käytetään värituntomerkkejä, koska niiden käyttö on helppoa jopa maastossa. Väri on vain harvoin oikean sukulaisuuden mittari. Siksi esimerkiksi Bombylius, Systoechus- ja Anastoechus-sukuja ei eritellä kaavassa sukutasolla; määritys tapahtuu kaavassa suoraan lajitasolle. Kaavan käyttö sen kaukaa Suomen ulkopuolelta kerätylle materiaalille johtaa väistämättä vääriin tulkintoihin.

Lisätietoja Suomesta tavatuista kimalaiskärpäslajeista löytyy HyönteisWikistä.

Kaavan kohtiin mahdollisesti liittyvät kuvat ovat kunkin kohdan alapuollella.

Määrityskaavat

Aloita tästä

1: Imukärsä pitkä ja ohut, pillimäinen. -› 2
-: Imukärsä lyhyt, lepoasennossa pääosin näkymättömissä. -› 3
2: Keskikokoisia tai suurempia, rotevia kärpäsiä. Siivet lepoasennossa leveässä V-asennossa ruumiin sivuilla. Bombyliinae -› lajikaava
-: Pienehköjä, harmaita kärpäsiä. Siivet lepoasennossa telttamaisesti ruumiin päällä. Suku Phthiria -› lajikaava
3: Siipi ainakin kolmanneksessa laajalti musta tai poikkisuonien ympärillä selvät täplät. -› lajikaava
-: Siipi läpinäkyvä, enintään siiven etureuna ja tyvi savuttunut ilman selvää kuviota. Villa ja Micomitra -› lajikaava

Bombyliinae (Bombylius, Systoechus, Anastoechus) — Pohjois-Euroopan ja pohjoisen Keski-Euroopan lajit

1: Siiven sisä- ja etuosassa terävärajainen tumma alue. -› 2
-: Siiven tyviosassa muun siiven värinen tai jos tummentunut, ilman terävää rajaa siiven reunaa kohti vaaleneva. -› 3
2: Tumma alue yhtenäinen. R1-suonen kärjen tasalla etureunan tumma alue ulottuu R2+3-suonen taakse. Bombylius major
-: Tumma laikku siiven kärkiosassa, R1-suonen kärjen tasalla, erillään muusta tummasta kuviosta tai vähintään selvästi vaaleampien alueiden ympäröimä. Bombylius fimbriatus
3: Siiven poikkisuonet varjostuneet. -› 4
-: Siiven tyviosassa muun siiven värinen tai jos tummentunut, ilman terävää rajaa siiven reunaa kohti vaaleneva. -› 5
4: Takaruumiin kärjen ja alapuolen karvoitus mustaa. Keskiruumiin selän (mesonotum) etureunassa tummien karvojen muodostava pieni V-kuvio. Bombylius discolor
-: Takaruumiin kärjen ja alapuolen karvoitus ruskeaa tai kellertävää. Keskiruumiin selässä ei tummaa V-kuviota. Bombylius medius
5: Poikkisuoni R-M diskaalisaran tyvellä. -› 6
-: Poikkisuoni R-M diskaalisaran puolivälissä (suku Bombylius). -› 8
6: Pään karvoitus hyvin pitkää ja tiheää. Anastoechus nitidulus
-: Naaman karvoitus pitkää mutta harvaa. Otsa, poski ja occiput pääosin lyhytkarvaisia. -› 7
7: Tergiittien hennot, mutta pitkät reunasukaset mustia. Systoechus ctenopterus
-: Tergiittien reunasukaset keltaisia, vaivoin pitkästä ja tiheästä keltaisestä karvoituksesta erottuvia. Systoechus gradatus
8: Verkkosilmien takareunaa reunustaa rivi mustia karvoja, jotka ovat vähintään vaaleiden karvojen pituisia. -› 9
-: Verkkosilmien takana ei mustien karvojen riviä. -› 10
9: Keskiruumiin kylki (pleura) kokonaan vaaleakarvainen. Väristin vaalea.Bombylius canescens
-: Keskiruumiin kyljessä tummia karvoja ainakin notopleuronin alapuolella. Väristin tumma. Bombylius venosus
10: Reidet keltaiset, enintään tyvestä tummat. Bombylius minor
-: Reidet vähintään 3/4 pituudestaan mustat. -› 11
11: KOIRAS: Keskiruumiissa keltaisten karvojen joukossa mustia karvoja. NAARAS: Takaruumiis tergiittien reunakarvat ainakin osittain musta. Bombylius cinerascens
-: KOIRAS: Keskiruumis kokonaan keltakarvainen. NAARAS: Kaikkien tergiittien reunakarvat vaaleita. Bombylius posticus

Phthiria — Pohjois-Euroopan lajit

1: Verkkosilmät koskettavat toisiaan tuntosarvien yläpuolella (koiras). -› 2
-: Otsa leveä, verkkosilmät eivät kosketa toisiaan (naaras). -› 4
2: Naama kokonaan vaaleakarvainen. Phthiria canescens
-: Naaman yläosa ja tuntosarvien ympäristö mustakarvainen. -› 3
3: Siiven tyviosa kellertävä, keskiosa ruskea, kärki läpinäkyvä. Phthiria vagans
-: Siipi läpinäkyvä tai hieman harmahtava, ei selviä värieroja. Phthiria pulicaria
4: Takaruumiin jaokkeiden reunat keltaiset. Scutellum vaalea, vain etureuna harmaa. Phthiria vagans
-: Takaruumis kokonaan harmaa. Scutellum harmaa, takareunassa vaalea täplä.-› 5
5: Sterniitit 1(-2) keltaiset. Occiput leveälti vaalea verkkosilmien takana. Phthiria canescens
-: Kaikki sterniitit harmaita. Occiput kapealti (noin tnts leveys) vaalea. Phthiria pulicaria

Kirjavasiipiset, lyhytkärsäiset lajit — Pohjois-Euroopan lajit

Suomen kirjavasiipiset bombyliidi-lajit ovat helposti tunnistettavissa siipikuvion perusteella. Ainoa tarkkaavaisuutta vaativa pari on Anthrax varius - A. trifasciatus.

1: Siipikuvio tummanruskea. -› 2
-: Siipikuvia tummanharmaa tai musta. -› 3
2: Siipikuvio alla ei ulotu siiven takareunaan, ulkoreuna sahamainen. Thyridanthrax fenestraus
-: Siipikuvio ulottuu useammassa kohdassa siiven takareunaan, ulkoreuna koukeroinen. Exoprosopa capucina
3: Poikkisuonien kohdalla tummia täpliä. -› 4
-: Poikkisuonien kohdalla ei muuta kuviota tummempia täpiä. -› 6
4: Tumma alue ulottuu ulompiin poikkisuoniin. Anthrax anthrax
-: Vain siiven tyvi ja poikkisuonien täplät tummia. -› 5
5: Molempien siiven ulko-osan poikkisuonien ympärillä tumma täplä. Anthrax varius
-: Vain etummaisen poikkisuonen ympärillä tumma täplä. Anthrax trifasciatus
6: Siipikuvion ulkoreuna mutkainen. Takaruumiissa kaksi vaaleaa poikkijuovaa. Hemipenthes maurus
-: Siipikuvion ulkoreuna lähes suora. Takaruumis musta, ei selviä poikkijuovia. Hemipenthes morio

Kuviottumat, lyhytkärsäiset lajit — Pohjois-Euroopan lajit

Suku Villa on kimalaiskärpästen vaikeimpia. Lajien määrä, väliset erot ja nimistön oikea käyttö alkoivat selvitä vasta 1960-luvulla. Koiraiden määritys onnistuu yleensä ulkonäön perusteella, mutta kuluneiden tai poikkeuksellisten yksilöiden laji on syytä tarkastaa genitaaleista. Naaraiden määritykseen jää yleensä pieni epävarmuus, niin vaihtelevia ne ovat kaikkien ominaisuuksiensa suhteen. Määrityskaavassa ovat mukana vain Suomesta tavattujen lajien naaraat.

1: Suonien R2+3 ja R4 välissä poikkisuoni siiven kärkineljänneksessä. Takaruumiissa kaksi harmaiden suomujen vyötä, pitkiä karvoja vain 1.(-2.) tergiitin sivulla. Micomitra stupida
-: Suonien R2+3 ja R4 välissä ei poikkisuonta. Takaruumis sivuilta pitkäkarvainen.-› 2
2: Siiven etureunan sävyttynyt vyöhyke ulottuu M₁₊₂-suoneen asti poikkisuonen R-M tyvipuolella. -› 3
-: Siiven etureunassa kapea kellertävä vyöhyke joka ei ulotu R₁ taakse. -› 5
3: Siiven etureuna laajalti tumma, 2. tyvisarka selvästi tumma. Takaruumiissa kaksi valkeahkoa juovaa (2. ja 4. tergiitin etureunassa). Tergiitin 3 sivuilla mustia karvoja. Villa occulta
-: Siiven etureunan tumma tai kellertävä alue ei ulotu suonen M₁₊₂ taakse. -› 4
4: Siiven etureuna tumma. Takaruumiissa kaksi valkeahkoa juovaa. Villa halteralis
-: Siiven etureuna kellertävä. Tergiiteissä 2 & 4 leveät kellertävät vyöt, muissa tergiiteissä kapeat kellertävät vyöt. Tergiitin 3 sivuilla keltaisia karvoja. Villa fasciata ssp. fasciata
5: Siiven tyvisuomu (tegula) valkoisten suomujen peittämä. Huom! tegula peittyy helposti keskiruumiin karvoihin jos siivet ovat pystyssä. Vain koiraita. -› 6
-: Tegulan tummasuomuinen, seassa voi olla muutama vaaleanharmaa suomu. Koiraita ja naaraita. -› 8
6: Takaruumiissa tergiiteissä 2-4 on keltaisia suomuja vain sivuilla; suomut eivät muodosta poikkivöitä. Villa modesta, koiras
-: Ainakin tergiitissä 4 selvä keltaisten suomujen vyö (kts. alla). -› 7
7: Tergiisisä 4 leveä keltainen vyö, tergiiteissä 2-3 yleensä keltaisia suomuja vain sivuilla (tergiitissä 2 voi joskus olla rivi keltaisia suomuja etureunassa). 5. & 6. tergiitissä kapea poikkivyö. Tavallisesti pieni ja hoikka laji. Villa cingulata, koiras
-: Tergiiteissä 2 - 4 keltaisten suomujen vyö. Isompi ja pulleampi laji. Villa fasciata ssp. longicornis, koiras
8: Takaruumiissa ei keltaisten suomujen muodostamia poikkivöitä. Koiraat. -› 9
-: Takaruumiissa keltaisten suomujen muodostamia poikkivöitä. Naaraat. -› 10.
9: Otsan suomut pääosin keltaisia. Tergiittien 2-4 sivuilla keltaisia suomuja. Takaruumiin takapään karvat reunoilta keltaisia, ei selvää värieroa tergiittien 2-4 karvoihin. Villa hottentotta, koiras
-: Otsan suomut mustia. Tergiittien 2-4 sivuilla ei keltaisia suomuja (joskus tergiitissä 4 kapea vyö). Takaruumiin takapään karvat reunoilta valkeahkoja. Villa panisca, koiras
10: Takaruumiin takapään karvat reunoilla keltaisia, väriero 2-4 tergiitin karvoihin pieni. Occiputin suomut pään sivuilla selvästi kellertäviä. Villa hottentotta, naaras
-: Takaruumiin takapään karvat reunoilla valkeahkoja. Occiputin suomut verkkosilmän takana valkeita. -› 11
11: Ruumis normaalisti leveä, muodoltaan kuin V. hottentotta. Tergiiteissä 2 & 4 leveä poikkivyö, tergiitissä 3 kapea vyö, tergiiteissä 5 & 6 ei selviä vöitä. Villa modesta, naaras
-: Pieni ja hoikka laji, ruumiin sivut yhdensuuntaiset. Tergiitit 2-4 kuten edellisellä lajilla, mutta tergiiteissä 5 & 6 kapea vyö tergiitin takareunassa. Villa cingulata, naaras

Tämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimi mainittava-Ei-kaupalliseen käyttöön-Sama lisenssi 1.0 Suomi-lisenssi.