Klaus Rahikainen:
Facebook
Kuolleen meren
kristallit
Immo Pekkarinen:
Kotisivut
Kalevi Rahikainen:
Itse metsäni pohjoinen
Klaus Rahikainen:
Blogi
 

 

 

Immo Pekkarinen:

Kirjakätilö?

 

Vuonna 2009 otin ensimmäisen kerran yhteyttä Klaus Rahikaiseen mielessä pitkään kypsytelty ajatus Kalevi Rahikaisen koottujen runojen toteuttamisesta. Tiesin, että projekti tulisi olemaan vaativa sekä aineiston kokoamisen, runojen asemoinnin, virheettömän oikoluvun sekä täsmällisyyttä edellyttävän taittamisen osalta.

Lopputuloksesta voimme olla ylpeitä, kun saimme vielä kannen suunnittelijaksi graafista alaa tuolloin opiskelleen Arttu Rahikaisen.Työssä näkyi ja tuntui Klausin kokemus kirjan tekemisessä - hänen omakustanteina 80-luvulta asti julkaisemansa kirjat ovat olleet aina laadukkaita ja viimeisteltyjä.

Itse olen käännöstöiden vuoksi opiskellut oikeakielisyyttä, ja kysyessäni Klausilta oliko hänellä takanaan vastaavia opintoja (tämä tapahtui luettuani hänen 80-lopulla laatimansa pro gradu -työn), hän yllätyksekseni vastasi kielteisesti. Tästä huolimatta saa harvoin lukea niin selkeää ja kaunista proosaa - suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi - kuin Klausin proosateoksissa. Klausilla on kirjoittamisen suhteen luontainen tai peritty lahja.

Kielellinen taito ja harjaantuneisuus ovat aivan olennaisia myös lukemisessa.

Vuonna 2017 syksyllä rohkenin lähettää Klausille arvioitavaksi romaanikäsikirjoitukseni Kuolleen meren kristallit. Olin varautunut odottamaan vastausta pitkäänkin - tekstiä oli noin 350 sivua. Vain muutaman päivän kuluttua sain Klausilta kuitenkin palautteen, mikä todisti, että hän oli lukenut käsikirjoituksen paitsi tarkasti eli kirjoitusvirheitä korjaten myös ajatuksella: hän kyseenalaisti - oikeutetusti - muutaman kohtauksen uskottavuuden.

Kirjoittajalle mikään ei ole niin elintärkeää kuin se, että joku ymmärtää. Ja ymmärtäminen edellyttää laajaa näkemystä ihmisestä, yhteiskunnasta, maailmasta ja elämästä.

Klausilla on kyky lukea ihmisiä ja elämää - ja tämän ohella tekstejä. Taitamattomissa käsissä mikä tahansa vuorovaikutus kuolee - väärinkäsitykset kasautuvat, epäolennaisuudet varastavat pääosan, osapuolet turhautuvat. Asioiden sujuminen ei tosiaankaan ole itsestäänselvyys.

Romaanini painokuntoon saattamisessa oli ilahduttavaa todeta, että ”nyt asiat sujuvat”. Prosessi oli turvallisissa käsissä, ”kätilö” toimessa, ja asiat valmistuivat ripeästi, mutta luonnollisessa tahdissaan. Toki ponnistuksia vaatien.

Romaanini Kuolleen meren kristallit alusta löytyvät kiitossanat: Kiitokset monitaitoiselle Klausille hienosta yhteistyöstä.

Uskon ja toivon, että Klausin avustuksella päivänvaloon saatetaan vielä monen kirjoittajan alunperin yksinäisyydessä kypsyttelemät hengentuotteet - asian edellyttämällä rakkaudella.

Ja viimeistelty lopputulos takaa sen, että kirja vanhenee arvokkaasti.



Klaus Rahikainen:
Facebook
Kuolleen meren kristallit Immo Pekkarinen:
Kotisivut
Kalevi Rahikainen:
Itse metsäni pohjoinen
Klaus Rahikainen:
Blogi