

Osat ovat 2 millimetrin eloksoitua alumiinia, paitsi toinen korotusrengas on 2,5 mm.
Heijastin on DealExtremen valikoimasta ja alumiinia sekin.


Korotusrenkaat tulevat päällekkäin ja käytettävän kaapelin
paksuudesta riippuen sahataan auki vain toinen tai molemmat.

Ennen rungon taivutusta kiinnitetään korotusrenkaat ja takalevy.

Osat ennen kokoonpanoa. Hihna on peräisin Vaeltaja-merkkisestä otsavalaisimesta.

Takalevyyn laitetaan piitahnaa.

Lediin juotetaan johdot ennen kiinnittämistä, koska muuten normaalikolvin teho ei riitä.
Kuvan kaapeli on kumikaapelia joka säilyy notkeana kovassakin pakkasessa.

Ledin taakse tulee piitahnaa.

Kiinnitys tapahtuu M2.5-ruuveilla.

Heijastimeen tehdään kaksi 2,5-millimetristä reikää...

Kaapeli ja heijastin tiivistetään uretaaniliimalla.
Vapaista rei'istä menee heijastimen kiinnitysruuvit.
Led puhdistetaan isopropanolilla ja pumpulipuikolla.

Fairylla pesty heijastin ruuvataan kiinni. Tämän jälkeen heijastin
ja led suojataan lasilinssillä, joka liimataan hapottomalla silikonilla.
Myös uretaaniliimaa voi käyttää, mutta pikaliima on syytä unohtaa.

Kaikki ruuvit tulevat myös takalevyn läpi. Ne varmistetaan ruuvilukitteella.

Kuvan otsapehmuste on pakkaamiseen käytettävää solumuovia.
Se ei ime vettä niin kuin esimerkiksi vaahtomuovi.

AMPin SuperSeal-liitin on todella tiivis. Näitä löytyy mm. Motonetista.

Pinnit puristetaan kiinni johtoihin erikoistyökalulla tai kärkipihdeillä,
mutta jälkimmäisessä tapauksessa pinni on lisäksi juotettava.
Tiivisteet jäävät pinnin vedonpoiston alle ja ne voidellaan
silikoniöljyllä.

Liitin on varustettu kutistesukkaperäosalla. Vetolujuutta voi
parantaa käyttämällä liimakutistesukkaa, mutta taipuisampi ratkaisu
on tavallinen sukka ja kuumaliima oikeassa paikassa.

Valmis otsavalo. Lasilinssin ympärillä on pätkä polkupyörän sisäkumia
estämässä lasin reunasta säteilevää valoa pääsemästä silmiin.
Kumi toimii myös tiivisteenä ja antaa hieman suojaa lasin reunoille.

P7-led kestää 2,8 ampeerin virran, mutta 1,4 ampeeriin päädyttiin riittävän toiminta-ajan saavuttamiseksi pienehköllä Lipo-akulla. Drivereita saa nykyään niin edullisesti, ettei sellaista kannata itse rakentaa. Piirilevyn vasemmassa takareunassa näkyy DIM- ja GND-nastojen välille juotettu vastus, jolla on saatu katkaisujännite 3-kennoiselle Lipo-akulle sopivaksi eli noin 9,6 volttiin. Sopiva vastusarvo löytyy helpoiten kytkemällä nastoihin potentiometri säätämällä sitä, kunnes led sammuu halutulla jännitteellä. Tämän jälkeen potentiometrin resistanssi mitataan ja piirilevylle juotetaan resistanssiltaan samansuuruinen vastus. Ferriitit ovat vähentämässä johdoista säteilevää radiohäiriötä, mutta niistä huolimatta laite säteilee jonkin verran.
Vakiovirtalähteen isoimmat komponentit kuten elektrolyyttikondensaattorit ja kela on syytä tukea piirilevyyn kovalla kuumaliimalla, koska pelkän pintaliitosjuotoksen varassa olevat komponentit irtoavat helposti laitteen pudotessa. Myös piirilevylle juotettavat johdot saa tuettua juurestaan kuumaliimalla.

