Vain mulkku mopottaa

Paljon on keskusteltu mopotuksen kohteista: "Eihän mopotetuksi joutuminen oikeasti vahingoita." "Vain nössöt eivät kestä mopotusta." "Mopotus vahvistaa." "Se on yleinen initaatioriitti."

Entä mopottajat? Eikö toisen kiusaamisesta/nöyryyttämisestä nauttiva ole yksinkertaisesti mulkku? Minulle on syntynyt vaikutelma, että aitona pyrkimyksenä ei ole tuottaa mielihyvää mopotettaville, vaan nautinto tulee nimenomaan siitä, että mopotettava on mopottajan armoilla.

Osa ihmisistä nauttii toisten kiusaamisesta. Joillekin se on keskeinen elämän nautinto, jotkut menevät mielellään mukaan, kunhan tarjolla on sopiva tekosyy - vaikkapa virallisesti hyväksytty mopotus. Jotkut tekevät mitä hyvänsä enemmistön mukana riippumatta siitä, mikä itsestä tuntuu oikealta tai väärältä.

Mopotus luonee yhteishenkeä. Mutta millaista yhteishenkeä? Jalkapallohuligaanien yhteishenkeä?

Miksi vapaa, itseään kunnioittava ihminen suostuu vastaan panematta toisten nöyryytettäväksi vastoin kaikkea sitä mitä ihannoimme? Miksi on hienoa kuulua mopotettavien valikoituun joukkoon? Tarinoidemme sankarit taistelevat itsenäisyydestään joko väkivalloin tai pasifismin keinoin, mutta eivät koskaan nöyrry. Sankarimytologiassamme toisia alistavat ovat yksinkertaisia, primitiivisten viettiensä vankeja.

Kanaparvessa ja susilaumassa kukin nöyrtyy paikalleen vahvemman edessä. Onko meissäkin enemmän kanan luontoa kuin kykyä elää tasaveroisten yhteisössä? Vai olemmeko jonkun systeemin tai perinteen orjia emmekä isäntiä?

Monelle mopotus lienee aidosti viaton hauska leikki. Mutta miksi se on hauskaa? Mopotus tarjoaa oivan tilaisuuden mieittiä ihmisyhteisön toimintaa ja omia ja muiden vaikuttimia sekä ihanteitamme.

Mopottajaksi ei ole pakko ryhtyä, jos se tuntuu nololta.

Tutkimus mopotuksesta

Perusoikeutenne tällä terrorin vuosituhannella

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, poislukien ne, joita viranomainen tai yksi tahi useampia kunnon kansalainen epäilee terroristeiksi alkuperän, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, väärän juttukaverin tai muun raskauttavan syyn perusteella.

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, mikäli ne kunnioittavat isäänsä ja äitiänsä, kiittävät näitä kasvattavista lyönneistä, keittävät heille kahvit krapula-aamuina ja siivoavat kodin isin ja äidin bileiden jäljiltä.

Tasa-arvoa edistetään sen mukaan, kuin eliitin erikoisaseman säilyttäminen myöten antaa.

Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Tämä sallittakoon harkinnan mukaan myös niille, jotka eivät tällaista armoa ansaitse.

Vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi, ellei turvallisuusviranomainen näe jo syyllisen jalkaterän asennosta moista verovarojen tuhlausta aiheettomaksi.

Ketään ei saa kiduttaa. Kuulustelussa tai muussa vastaavassa haastattelussa, jossa ensisijaisena tavoitteena on tietojen tai tunnustuksen saaminen terroristeilta, sattuneita vammautumisia ja kuolemantapauksia älköön laskettako kidutukseksi.

Ketään ei saa kohdella ihmisarvoa loukkaavasti. Terrorista epäiltyä kohdeltakoon vastaavasti terroristin arvolle sopivasti.

Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla, mikäli hänellä vielä on hengen ja ruumiin voimia oikeuksiaan käyttämään.

Vapaa liikkuminen: Terroristeiksi “epäillyt” pidätetyt voidaan vapaasti siirtää maasta toiseen, mikäli on pelättävissä, että Punainen Risti tai muu terroristeja tukeva taho pääsee heidän jäljilleen.

Jokaisella on oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan siitäkin huolimatta, että uskonnottoman moraali ei voi koskaan kehittyä kristityn moraalin tasolle.

Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Kristillistä kouluopetusta, joka on valtion erityisessä suojeluksessa isänmaan moraalipuhtauden varmistamiseksi, älköön katsottako uskonnon harjoittamiseksi.

Jokaisen kotirauha on turvattu. Älköön kukaan kuitenkaan salatko puhelujaan ja sähköpostejaan, älköön sulkeko kirjeitään tai lukitko oviaan ja näin haitatko terroristien jäljittämistä.