Lukuvuosi 1958-1959


Yleiskatsaus

ETELÄ-ESPOON YHTEISKOULU päättää tänään seitsemännen toimintavuotensa uudessa koulutalossa, jonka suojiin päästiin lopullisesti siirtymään kevätlukukauden puolivälissä. Edellisenä keväänä alkanut rakennustoiminnan toinen vaihe on nyt lainoitusten järjestyttyä voitu saattaa lopulliseen päätökseen. Syyslukukausi aloitettiinkin jo tutuksi käyneiden vasarankalkutusten säestäessä oppitunteja. Koulutyö sujui rakentamisesta huolimatta rauhallisesti ja siirtyminen uusiin luokkatiloihin tapahtui sitä mukaan kuin sisustustyöt saatiin päätökseen.

Koulun aloittaessa syksyllä myöskin lukion alimman luokan toiminnan siirryttiin uusittuun lukusuunnitelmaan, jossa lukio jakaantuu kahteen linjaan, matemaattiseen ja kielilinjaan. Näiden linjojen pääaineilla on tuntimäärissä varsin huomattava osansa. Englannin kielen opetus aloitettiin syyslukukaudella jo ensimmäiseltä luokalta, jolloin pyrkimyksenä on tämän kielen oppiminen kaikilla asteilla olevan suuren tuntimäärän puitteissa. ruotsinkielen opetus siirrettiin aloitetttavaksi toiselta luokalta. Koska edellä mainittujen uudistusten tuloksista saadaan kokemuksia vasta lähivuosien aikana, on johtokunta varannut mahdollisuuden lukion ensimmäisinä toimivuosina tarkistaa lukusuunnitelmaa.

Hiihtoloman päättyessä aloitettiin uudessa ja nykyaikaisessa keittiössä kauan kaivattu kouluruokalan toiminta, joka kauniissa ja viihtyisässä ruokasalissa saavutti alusta lähtien niin oppilaiden kuin opettajienkin täyden tunnustuksen sekä laadun että määränkin puolesta.

UUSI KOULURAKENNUS. Arkkitehti, vapaaherra Eric von Ungern-Sternberg'n suunnittelemien piirustusten pohjalla jatkettiin edellisenä lukuvuonna keskeytettyä rakennustoimintaa, jonka tarkoituksena oli nyt saattaa työt päätökseen lähinnä voimistelusalin, ruokasalin ja erikoisluokkien osalta. Rakentamisesta on, kuten edellisenäkin vuonna, huolehtinut Kannatusyhdistys ja sen valtuuttama rakennustoimikunta. Ylimpänä valvojana on toiminut rkm. Uuno Ojanperä ja vastaavana rakennusmestarina Yrjö Vikkula. Rahoituksen järjestämisestä on huolehtinut koulun taloudenhoitaja Johannes Tuutti. Kevätlukukauden alussa siirryttiin työskentelemään fysiikan ja kemian luento- ja työsalissa, ja 27.2.1959 luovutettiin koulun käyttöön voimistelusali, pukuhuoneet ja ruokasali. Täten oli koulurakennus lopullisesti valmistunut ja vanhalla puolella tehdyt korjaukset ja uudistukset suoritettu. Uutta kalostoa on koulu joutunut hankkimaan varsin runsaasti, ja kaikki tämä on luonnollisesti rasittanut koulun taloutta äärimmilleen. Koska luokkatiloja valmistui jo syksyllä yli oman senhetkisen tarpeen, oli mahdollista vuokrata kolme luokkahuonetta kansakoulun käyttöön kuluneeksi lukuvuodeksi. Koko koulun tilavuus on 10450 m3 ja käsittää varsinaisia luokkahuoneita 12 sekä erikoistilat kotitalouden, käsityön, luonnonopin, biologian ja piirustuksen opetusta varten. Voimistelu- ja juhlasali on kooltaan 300 m2 ja voidaan jakaa kahteen osaan samanaikaisesti tapahtuvaa poikien ja tyttöjen voimistelua ajatellen. Sen erikoisuutena on lisäksi näyttämötila, joka nostetaan lattiasta ´metrin korkeudelle, eikä näin ollen vie voimistelutilaa silloin, kun näyttämöä ei tarvita. Kannatusyhdistyksen omistaman koulurakennuksen ja tontin tämänhetkinen arvo on noin 115 miljoonaa markkaa, josta puhdasta rahavelkaa on 78 miljoonaa markkaa. Erotus merkitsee sitä omaisuutta, joka kuluneina vuosina on yksistään taloudellisena arvona luotu niiden henkilöiden toimesta, jotka ovat kotipaikkakuntansa oppikoulua monin eri tavoin tukeneet. Eteläespoolaiset ovat suorittaneet työn, jota ei voida yliarvioida henkisten tarkoitusperien saavuttamiseksi, työn, jonka vielä jälkipolvet tulevat kiitollisina muistamaan.

KOULUTALON VIHKIÄISJUHLA. Uuden koulutalon vihkiäisjuhla pidettiin 12 päivänä huhtikuuta 1959 yli kolmensadan kutsuvieraan läsnäollessa (olin itsekin mukana, kirjoittajan huomautus). Koulun oppilaiden, Leena, Irma ja Pekka Kuuskosken muodostaman yhtyeen soitettua Händelin trion toivotti Kannatusyhdistyksen puheenjohtaja ekonomi Eino Pikarla kutsuvieraat tervetulleiksi. Oopperalaulaja Veikko Tyrväisen esitettyä Sibeliuksen ja Kasken lauluja, suoritti kenttäpiispa Johannes Björklund koulun vihkimisen omistaen koululle sanat: "Herra on minun paimeneni".

Mieskuoro ja oppilaskuoro esittivät tämän jälkeen kanttori Timo Tikkasen johdolla Sulho Rannan Leo Apon sanoihin säveltämän kantaatin Olarin Rantavuoret, solisteina Taru Linnala ja Auvo Nuotio. Koulutoimen johtaja, kouluneuvos Kauko Haahtela esitti juhlapuheessaan Kouluhallituksen onnittelut juhlivalle koululle. III ja IV luokan tyttöjen esitettyä menuetin seurasi ohjelmassa Espoon kunnan, vanhempainneuvoston, naapurikoulujen ja yksityisten henkilöiden onnitteluja ja tervehdyksiä. Koulun rehtorin esitettyä koulun puolesta kiitokset kaikille rakennustoimintaan osallistuneille päättyi tilaisuus yhteisesti laulettuun Maamme lauluun, jonka jälkeen seurasi tutustuminen koulutaloon ja kahvitarjoilu. Suomen Television filmikamerat ikuistivat tilaisuuden tapahtumia, jotka esitettiin tiistaina television ohjelmassa kamerakierroksen yhteydessä.

Kouluneuvos Haahtela lausui juhlapuheessaan mm. seuraavaa: "Mieli virkistyy ja sydän lämpenee, kun keskellä virkatoimien saa tempautua katselemaan sitä työtä, minkä voimalla uusi koulurakennus on noussut todistamaan lastemme parhaaksi suuntautuvaa uhrimieltä, voimainponnistusta, alttiutta ja työtarmoa. Minun iloni on ollut lähes vuosikymmenen aikana seurailla yksityisen oppikoululaitoksen ulkonaista laajentumista ja sisäistä ryhdistäytymistä. Eräissä yhteyksissä olen kuullut sanottavan, että yksityisten oppikoulujen aika on jo loppuun kulumassa, uudet tuulet puhaltavat ja niiden myötä syntyvät uudenlaiset oppilaitokset. On kuitenkin vaikeata uskoa, että näin olisi tosiasia. Uskoni tueksi viittaan eräisiin seikkoihin: yksityinen oppikoulu on meillä ainoalaatuinen koko maailmassa. Niiden määrä on tällä hetkellä jo varsin suuri, kaikkiaan 290, siis lukumääräisesti vallitsevin oppikoulumuoto, valtionoppikoulujen määrän ollessa vain 120 ja kansakoululaitoksen yhteydessä toimivien kunnallisten oppikoulujen noustessa 34:ään. Enemmän kuitenkin kuin koulujen määrä, uskooni tämän koulumuodon elinvoimaisuuteen on vaikuttanut se tosiasia, että kymmenet ja taas kymmenet yksityiset oppikoulut ovat kuin tyhjästä taikoneet sisäisen toimintansa ulkonaisiksi puitteiksi uudet koulurakennukset. Olen vuosien mittaan ympäri maata ollut todistamassa tällaisissa vihkiäistilaisuuksissa niitä saavutuksia, jotka yksityisten taholta lähteneinä ovat tarjonneet lapsillemme uudenaikaiset tyyssijat heidän henkistä kasvuaan varten. Tiedän, että parastaikaa kymmenet tämänlaatuiset laitokset ovat määrätietoisessa toiminnassa modernien opinahjojen luomiseksi. Kun tämän muistamme, voimme vaivatta oivaltaa, minkälainen määrä aloitteisuutta, toimintatarmoa, uskoa, rohkeutta ja ajankäyttöä on vaadittu kaikilta niiltä, joiden kannettavaksi työtaakka on annettu. Olen suhteellisen läheltä joutunut seuraamaan, miten tämänkin nyt vihittävän rakennuksen ympärillä on jouduttu monen moniin uhrauksiin ja voimienponnisteluihin ennen kuin näin pitkälle on ehditty. Uskoni puolesta puhuu myös se tosiasia, että sisäisen toiminnan kehittelyn linjoilla yksityinen oppikoulu on suorittanut esimerkillistä työtä. Jo nyt on toiminnassa useitakin yksityisiä kokeilukouluja, ja varsin monet muut koulut ovat suuntaamassa työskentelyään kohti toiminnan uudenaikaistamista ja uusiin oloihin sopeuttamista. Kaikessa tässä näen sen elinvoimaisuuden, joka on käyttövoimana uutta luotaessa. Valtiovallan on oltava syvästi kiitollinen kaikesta siitä laajamittaisesta toiminnasta, joka tällä rintamalla on ollut ja on jatkuvasti käynnissä. Mutta valtiovallan on myös syytä muistaa, että kiitollisuus ei saa valautua vain joihinkin sanoihin, sen on löydettävä toiset muodot. Tämän hetken suurin oppikoulukysymys on laadultaan taloudellinen. Yksityisten kannettavaksi ei ole lupa jättää liian suurta huolten ja taloudellisten uhrausten kuormaa. Valtiovallan on nyt tultava vastaan ja autettava yksityisoppikoulua siinä määrin, että se voi toteuttaa ne tarkoitusperät, joihin sen on täysi syy pyrkiä ja joihin se epäilemättä ponnistautuukin. Nyt on valtion riittävän taloudellisen tuen turvin luotava yksityisille oppikouluille sellaiset edellytykset, joiden varassa se voi kehittää sisäisen toimintansa nuorten kasvattiensa ja aikamme asettamia vaatimuksia vastaaviksi. - - - Lukukausimaksut eivät saa nousta sellaisiksi, että ne suorastaan vaikeuttavat lasten kouluttamista. Jotta näin ei tapahtuisi, yksityisten oppikoulujen velat on saatava asteittain kuoletetuiksi. Koulumme ovat paisuneet monissa tapauksissa pelottavan suuriksi. Tämä ei voi olla edullista oppilaitoksessa suoritettavan työn nimessä. Niinikään luokkien oppilasmäärä on niin suuri, että menestyksellinen opetus ja kasvatuksellisesti tehokas toiminta on päässyt pahoin jo vaarantumaan. Kaiken kaikkiaan on sanottava, että oppikouluolomme on saatava jyhkein ottein sellaiseen kuntoon, että opetus- ja kasvatustyölle luodaan nyt vankka pohja. On lähdettävä nykyisistä koulumuodoista, jotka mielestäni antavat takeen inhimillisen toiminnan vapaudesta, ja joiden takana on rikas ja elämää ylläpitävä aloitteisuus, ja näitä koulumuotoja on kehitettävä, että niin sosiaalisuuden kuin muutkin aikamme asettamat vaatimukset otetaan vakavasti varteen. Jos asia hoidetaan kärkevästi, tuijottamatta niihin ideologioihin, jotka valitettavasti on propagandan voimin kehitetty ajan huudoksi, valtion taholta lähtevät uhraukset eivät lainkaan merkitse sellaista suuruusluokkaa, että asian toteuttamisen tiellä olisi olemassa todellisia asiallisia esteitä. Kysymys on nyt siitä, että tosiasiat, realiteetit tunnustetaan, ja toimitaan kotoisalla pohjalla kouluolojen kehittämiseksi. Yksityisten oppikoulujen omaksi asiaksi jää siitä huolehtiminen, että oppikoulu ei enää ole sanan varsinaisessa mielessä yksityinen, vaan yhteisöllinen, se on, että nämä koulut keräävät taaksensa taajat, eri väestöpiireihin lukeutuvat kansalaiset varallisuuteen, elämäntehtävään ja puolueisiin katsomatta. - - - Uskon, että tässä koulussa yhtä hyvin kuin on ponnisteltu uuden rakennuksen aikaansaamiseksi, yhtä hyvin ponnistellaan sisäisen toiminnan linjoilla. Kouluhallituksen puolesta tuon kiitollisen tervehdyksen, kiitän kaikkia niitä, jotka ovat olleet mukana siinä työssä, joka on johtanut tämän juhlapäivän viettoon. Ne ponnistelut, joita on koettu, se vaivannäkö, joka on nyt niin kauniisti koitunut yksityisen oppikoulun hyväksi täällä uurastavien lasten parhaaksi, on kantava moninkertaisen sadon tulevaisuudessa."

HARRASTUS- JA URHEILUTOIMINTA. Teinikunnan kuraattorina on kuluvana lukuvuonna ollut maist. Reino Riikonen, puheenjohtajana Matti Mäkelä (V), sihteerinä Pia Lindström (V) ja rahastonhoitajana Eero Snellman (V). Teinikunta järjesti lukuvuoden aikana neljä konventtia. Kohentaakseen taloudellista asemaansa, otti teinikunta kevätlukukaudella hoitaakseen koulun paperikaupan Wulff'n toimesta. Paperi- ym. tavaran myynnistä ovat kevätlulukaudella huolehtineet Antti Jansson ja Matti Hakonen VI luokalta. Voimistelusalin valmistuttua aloitti poikien ja tyttöjen voimistelukerho jälleen viikottaisen toimintansa voimistelunopettajien johdolla.

Joulukuussa vieraili koululla Suomen Nukketeatteri esittäen riemastuttavia kansansatujen perusteella sommiteltuja esityksiä ja näyttelijä Paavo Jänne ja lausuja Erkki Koivisto esittivät kevätlukukaudella lausuntaa lähinnä yläluokkien suullisen esitystaidon opetusta seuraaville oppilaille. Maaliskuussa vieraili koulullamme USA:sta Fullbright-stipendiaatti miss Alexander kertoillen IV, V ja VI luokan oppilaille Amerikan kouluoloista sekä keskustellen oppilaitten kanssa, jotka innokkaasti esittivät hänelle kysymyksiä. Maanantaina, huhtikuun 13 päivänä oli koululla oppilaille tarkoitettu koulun vihkiäisjuhla, jossa oppilaiden varsin korkeatasoiset esitykset saavuttivat suuren menestyksen. Tilaisuus päättyi naistoimikunnan tarjoamaan kaakaonjuontiin. Helatorstaina suoritti V luokka matkan Tukholmaan, matkanjohtajina toimivat maist. Signild Nylund ja voim.opettaja Pauli Toivanen.

Koulun yleisurheilupäivä pidettiin syyskuussa, jolloin jokaiseen lajiin osallistui vähintään neljä edustajaa kultakin luokalta. SOU:n yleisurheilumestaruuskilpailuihin syyskuussa osallistui Tapio Wåhrström V luokalta kiekonheitossa, ja Tapani Taavitsainen IV luokalta saavutti toisen sijan alle 16 v. erikoismäenlaskussa helmikuussa. Syksyn kuluessa pelattiin jalkapallosarja koulun mestaruudesta. Otteluita kertyi 21 ja mestaruuden voitti V luokka. Koulun hiihtopäivä pidettiin 27.2.1959 lämpimän räntäkelin vallitessa. Alasarjassa saavutti parhaan ajan II A:n Mauri Suikki ja keskisarjassa III A:n Keijo Kupiainen. Luokkienvälisen prosenttihiihdon voitti tänä vuonna V luokka sataprosenttisella osanotollaan. Koripallomestaruudesta alkoivat karsinnat maaliskuussa, ja mestarijoukkueeksi selviytyivät V luokan pojat: Junnila-Kalliola-Wåhrström-Peitsala-Mäkelä-Snellman. Huhtikuun 22 päivänä pelattiin jännitysottelu koripallossa opettajien ja oppilaiden välillä, jonka voittivat oppilaat tuloksella 33-26.

KIRJASTO JA LAHJOITUKSET. Koulun kirjasto karttui lukuvuoden aikana 653 teoksella. Näin suuresta lisäyksestä on koululla mieluisa tilaisuus kiittää prof. Aapeli Saarisaloa, joka lahjoitti keväällä 1958 kirjastoon 619 arvokasta tieteellistä teosta, joukossa useita julkaisusarjoja. Oppilaskirjaston päästessä muuttamaan uusiin suojiinsa vilkastui lainaustoiminta, jolloin kevätlukukaudella lainattiin 1215 kirjaa. Kirjaston hoitajana on toiminut maist. Reino Riikonen.

Eläinopin kokoelmia ovat useat oppilaat jälleen kartuttaneet ja keväällä lahjoittivat V luokan oppilaat kasvikokoelmansa koulun uuden biologian luokan käyttöön. Kaikille lahjoittajille lausun parhaat kiitokset.

Tunnustuksena tiedollisista ja urheilullisista saavutuksista on joht. B.C. Brandt'in lahjoituksesta myönnetty Koulun Kello Matti Junnilalle V luokalta ja Leena-Riitta Halmeelle III A luokalta.

HENKILÖVAIHDOKSIA. Edellisen lukuvuoden päättyessä erosi palveluksesta koulun ensimmäinen vt. rehtori maist. Leo Apo. Hänen innostava rauhallinen opettajapersoonallisuutensa ja se työ, minkä hän suoritti koulun hyväksi kahtena ensimmäisenä toimikautena, muistetaan kiitollisin mielin. Maist. Tauno Kajatsalo siirtyi keväällä naapurikoulun, Tapiolan yhteiskoulun rehtorin vaativiin tehtäviin. Edellä mainitulle haluan lausua koulun parhaat kiitokset suoritetusta työstä. Koulun uusiksi opettajiksi kiinnitettiin syksystä maist. Marjatta Österman matematiikkaan ja luonnonoppiin, maist. Esko Louhimo suomenkieleen ja keväällä maist. Annikki Rimminen englanninkieleen. Kevätlukukaudella tapahtui myöskin vahtimestarin vaihdos, jolloin vahtimestari-talonmiehen toimeen kiinnitettiin Jouko Tikka ja uudeksi siivoojaksi rouva Marja Tikka.

Lukuvuonna 1958-1959 ei koululla ole ollut tarkastuksia. Joulukuun 8 päivänä 1958 piti kuvaamataidonopettaja Kaarina Laapotti näytetunnin VI luokalla ja huhtikuun 24 päivänä maist. Signild Nylund ruotsinkielessä näytetunnin IV A luokalla.


Johtokunta 1958-1959

Eino Pikarla,		ekonomi, puheenjohtaja
Seppo Kahila, 		fil.lis., varapuheenjohtaja
Reino Kukko		fil.maist.
Uuno Ojanperä, 		rak.mest.
Vilho Onerva, 		joht.
Uuno Pihlajamäki, 	työnjoht.
Yrjö Rinne		fil.maist.
Aarne Sipilä, 		rehtori, sihteeri
Sulo Tuomikoski		toim.joht.
Johannes Tuutti, 	joht., taloudenhoitaja	

Vanhempainneuvosto 1958-1959

Viljo Kuuskoski, 	prof., puh.joht.
Aarre Happonen,		liittopuh.joht.
Uuno Sorsakivi,		toim.joht.
Wille Turunen,		kivityömies
Elinor Vennola,		rouva


Opettajat 1958-1959

Ervamaa, Hanna, talousopettaja: kotitaloutta
Honkavaara, Airi, teol.kand.: uskontoa, ruotsia ja psykologiaa. Virkavapaa 20.2.-1.5.,
sijaisena pastori Jouko Leino ja teol.ylioppilas Erkki Mikkola.
Hämäläinen, Eeva, opettaja: matematiikkaa ja kemiaa
Jeskanen, Otto, matemat.ylioppilas: matematiikkaa
Kallio, Laila, logonomi: suulista esitystaitoa
Laapotti, Kaarina, kuvaamat.op.: piirustusta, kirjoitusta ja koneenpiirustusta. 
Virkavapaa 9.3.-9.5., sijaisena kuvanveistäjä Pekka Aarnio.
Louhimo, Esko, fil.kand.: suomea
Nylund, Signild, fil.kand., vararehtori: ruotsia ja englantia
Oksanen, Liisa, fil.kand.: ruotsia ja englantia
Palmu, Kaarina, fil.maist.: saksaa ja ranskaa. Virkavapaa 1.2.-15.4.,
sijaisena fil.kand. Unto Virtanen.
Perttilä, Tellervo, voim.op.: tyttöjen voimistelua, terveysoppia ja tyttöjen käsitöitä
Pitkänen, Pekka, luonnont.ylioppilas: luonnonhistoriaa ja maantietoa
Riikonen, Reino, fil. kand.: historiaa ja suomea
Rimminen, Annikki, fil.maist.: englantia
Sipilä, Aarne, fil.maist., koulun rehtori: maantietoa ja luonnonhistoriaa, 
Toivanen, Pauli, voim.op.: poikien voimistelua, terveysoppia ja poikien käsitöitä
Tuomisto, Kaija, kansak.opettaja: laulua, uskontoa ja tyttöjen käsitöitä
Viljava, Tuomas, käsityönopettaja: poikien käsitöitä
Österman, Marjatta, fil.maist.: matematiikkaa ja fysiikkaa


Taloudenhoitaja:		Johtaja Johannes Tuutti
Koulun lääkäri: lääket.lis. 	Hilkka Vuori-Lenko
Vahtimestari-talonmies: 	Jouko Tikka	
Koulukeittola: 			emännöitsijä, tal.opettaja Hanna Ervamaa, 
apuemäntä Alli Nykänen ja rouva Aino Häggblom.
Siivoojat: 			Marja Tikka, Sylvi Juslin ja Ester Hemming

Oppilasluettelo 1958-1959

I A Luokka, luokanvalvoja: Annikki Rimminen
Airaksinen, Vesa
Brandt, Tomi
Eklund, Marjatta
Grundström, Ale
Hautala, Leena
Heinonen, Marja-Liisa
Hytönen, Leena
Jokinen, Pekka
Jussila, Marja-Liisa
Jyrkinen, Kari
Kainulainen, Leena
Karhu, Seppo
Karonen, Laila
Kuoppamäki, Matti
Kurttila, Heikki
Lahtinen, Terttu
Lappi-Seppälä, Yrjö
Lindström, Kaj
Maasalo, Riitta *)
Mattila, Doris
Mäkelä, Ritva
Mäkinen, Pekka
Niemi, Matti
Nikama, Raija
Ollikainen, Anja
Peitsala, Raija
Peltonen, Seija
Rantanen, Veijo
Ripatti, Harri
Rouhiainen, Anneli
Salmenkannas, Maija-Liisa
Silander, Tuula
Siljama, Olli
Tiittanen, Kirsti
Toivonen, Terttu
Wirta, Erkki
Virtanen, Hilkka
Väisänen, Eino
Väisänen, Marjatta
Öhman, Anitta
40
*) tullut kouluun 9.1.1959

I B Luokka, luokanvalvoja: Kaarina Laapotti
Backman, Olli
Etelävirta, Jarmo
Grönroos, Leila
Harjanne, Markku
Heino, Tuula
Hemming, Leena
Jakonen, Olli
Jokinen, Sirkka
Kalani, Karin
Kallionalusta, Helena
Kareskoski, Hannu
Kaukonen, Kari-Matti
Kivimäki, Kalevi
Lahti, Timo
Lehtinen, Pirjo
Liemola, Ulla-Maija
Lojander, Elina
Lumiaho, Jukka
Luoto, Kyösti
Mattila, Irmeli
Miettinen, Marja
Muilu, Hannu
Nokela, Timo
Nuurtila, Mirja
Peltonen, Marjatta
Porkka, Anita
Rantala, Juhani
Ruoho, Kari
Rönkkö, Arja
Saarinen, Taisto
Savolainen, Inkeri
Silvennoinen, Eila
Tanskanen, Arja
Tarvainen, Ritva
Toivonen, Tapio
Wallden, Raine
Vihervaara, Ilse
Vihervaara, Kaija-Liisa
Vuorinen, Soile
Ylä-Pietilä, Seppo
40

II A Luokka, luokanvalvoja: Airi Honkavaara
Airosmaa, Timo
Anttonen, Pirjo
Eiola, Seija
Eklund, Yrjö
Gruenewaldt, Liisa
Haikarainen, Liisa
Hakoköngäs, Hannu
Harri, Tero
Helle, Harri
Helle, Lasse
Heltimoinen, Markku
Hemming, Leila
Hovikari, Risto
Hyvärinen, Irja
Hämäläinen, Raili
Issakainen, Jouni
Kahila, Liisa
Klaile, Sverre
Korhonen, Timo
Kosonen, Meeri
Krogell, Kari
Kukko, Ilmo
Kyytsönen, Hilkka
Linna, Kari
Linnola, Merja
Loijas, Keijo
Lojander, Erkki
Lumiaho, Anneli
Luostarinen, Jaakko
Mattila, Anneli
Mäkelä, Marja
Nilsson, Marja
Paavola, Reijo
Pulliainen, Ritva
Rimminen, Sakari
Simpanen, Eila
Suikki, Mauri
38

II B Luokka, luokanvalvoja: Tellervo Perttilä
Huhtamäki, Ove
Laine, Maija-Stiina
Maasalo, Erkki *)
Martikainen, Ilmari
Marttinen, Mikko
Melkko, Heikki
Määttänen, Risto
Nieminen, Pirjo
Oilinki, Juhani
Palonen, Matti
Pikarla, Matti
Poutiainen, Pirjo
Puttonen, Marja-Riitta
Raitio, Hannele
Rantanen, Aila
Rantanen, Taisto
Rasku, Pekka
Ruusuvaara, Antero
Salasto, Rauno
Salonen, Seppo **)
Sammalvuori, Veikko
Selkiä, Heljä
Sieviläinen, Helga
Silander, Tuula
Siljander, Keijo
Sjölund, Raimo
Svartsjö, Anneli
Sydänmaanlakka, Anneli
Tikka, Lea
Tuovinen, Pirkko
Tuutti, Juhani
Valtonen, Lasse
Vesalainen, Marja
Vihko, Katariina
Viiala, Matti
Virtanen, Veijo
Wuorivirta, Eeva-Liisa
Väihkönen, Irja
38
*) tullut kouluun 9.1.1959
**) eronnut 20.12.1958

II C Luokka, luokanvalvoja: Kaija Tuomisto
Auvo, Elisa
Beckman, Harry
Etholen, Auli
Hakkarainen, Sinikka
Huttunen, Katariina
Hynynen, Kalevi
Jauhiainen, Raija-Liisa
Keltamäki, Pekka
Koho, Anja
Kuosa, Veijo
Maila, Pekka
Mikkola, Pentti
Niininen, Veli-Matti
Paavola, Jorma
Perta, Yrjö
Satukangas, Tarja
Savolainen, Marja
Soidinsalo, Ulla
Tainiola, Pertti
Vahvaselkä, Ulla
20

III A Luokka, luokanvalvoja: Pauli Toivonen
Ahonen, Marja
Alanen, Sirkku
Halme, Leena-Riitta
Heiskanen, Eija
Järvi, Irja
Kaasinen, Seija
Kahila, Heikki
Karhu, Hilkka
Karhu, Tapio
Kivilehto, Eeva *)
Koivunen, Kimmo
Kokkonen, Pirjo
Koljonen, Heikki
Kosunen, Kerttuli
Kupiainen, Keijo
Lahti, Martti
Laine, Eine
Lönnroth, Pekka
Malmström, Leo
Muilu, Raija-Liisa
Pajulahti, Olavi
Peltonen, Raija
Piiroinen, Pertti
Porkka, Unto
Poutiainen, Taina
Pääkkönen, Jouko
Raitio, Olavi
Ritvanen, Sirkka-Liisa
Salo, Raija
Salovaara, Sirkka
Savolainen, Helena
Suosaari, Aila
Tappola, Inka
Tuomikoski, Timo
Tuominen, Eila
Virolainen, Raili
Volanen, Kari
Wuorivirta, Marja-Leena
Åhman, Jorma
39
*) tullut kouluun 6.10.1958

III B Luokka, luokanvalvoja: Esko Louhimo
Airaksinen, Leena
Andersson, Pertti
Brandt, Heidi
Dammert, Pentti
Hiltunen, Seppo
Huttunen, Jussi
Kaasinen, Tarja
Kalliola, Risto
Kanerva, Isto
Kaperi, Sinikka
Keskinen, Raimo
Kitula, Markku
Kukkamo, Leila
Laaksonen, Ritva
Lahti, Aila
Lankinen, Seppo
Lappi-Seppälä, Eeva
Lindroos, Leena
Linnola, Esa
Linnola, Marja
Löfström, Jorma
Miettinen, Terttu
Mäkelä, Merja
Ollila, Matti
Paananen, Tuula
Penttilä, Raimo
Pikarla, Jussi
Ranta, Risto
Rautamäki, Jaakko
Roimula, Reijo
Saavalainen, Pirkko
Salmenkannas, Kirsti
Salven, Bror-Erik
Selkiä, Raija
Sorjakari, Nina
Sorvari, Teppo
Stenius, Anneli
Taavitsainen, Matti *)
Tarvonen, Leila
Wahlman, Anneli
40

IV A Luokka, luokanvalvoja: Reino Riikonen
Ahonen, Eero
Grundström, Tuula
Halmelahti, Merja
Heinonen, Juhani
Jokinen, Heikki
Kaija, Outi
Kassimäki, Esko
Koivunen, Risto
Kuuskoski, Irma
Kuuskoski, Leena
Liemola, Jenny
Lindholm, Aila
Lumiaho, Ilkka
Löfström Anneli
Metsälinna, Olavi
Nyre, Matti
Ollila, Matti
Onerva, Matti
Peltonen, Artti
Pore, Anneli
Ruhanen, Tarja
Satukangas, Virpi
Silvennoinen, Seppo
Skutnabb, Kai
Taavitsainen, Tapani *)
Tilli, Timo
Vauhkonen, Liisa
Virpioja, Hely
28
*) tullut kouluun 13.10.1958

IV B Luokka, luokanvalvoja: Eeva Hämäläinen
Ahonen, Maire
Airosmaa, Leila
Aro, Sini-Ritva
Atio, Pentti
Hakkarainen, Jouko
Halme, Kari
Happonen, Anna-Liisa
Harri, Heljä
Heinonen, Kari
Juslin, Eila
Jääskeläinen, Pirkko
Kallio, Leo
Kokkonen, Seppo
Lehtinen, Erkki
Lindström, Harry
Linna, Arto
Melkko, Markku
Nikama, Eija-Liisa
Peltonen, Eine
Poutiainen, Timo
Ranne, Outi
Saavalainen, Jouko
Tappola, Olli
Turunen, Marja-Riitta
Vakkilainen, Marita
Vennola, Hilkka
Yrjölä, Paavo
27
*) eronnut 10.3.1958

V Luokka, luokanvalvoja: Signild Nylund
Antikainen, Eero
Atio, Pirkko
Jaatinen, Kalevi
Junnila, Matti
Juvonen, Jaakko
Kahila, Keijo
Kalliola, Juhani
Kareskoski, Erkki
Katajala, Marja-Leena
Koho, Kari
Korhonen, Marja-Leena
Koskinen, Markku
Kuntsi, Ritva
Lindström, Pia
Meriö, Irma
Mäkelä, Matti
Mäntymäki, Eila
Nieminen, Keijo
Peitsala, Osmo
Raitio, Ilmari
Saarinen, Pirjo
Savela Reijo
Snellman, Eero
Tarkka, Pekka
Tervola, Heli
Tiitinen, Kari
Turunen, Pekka
Tynnilä, Raimo
Welin, Terttu
Vennola, Jorma
Wåhrström, Tapio
31

VI Luokka, luokanvalvoja: Marjatta Österman
M	Blomgren, Nils
K	Fagerström, Liisa
K	Grönberg, Pertti
M	Hakonen, Matti
K	Happonen, Asko
K	Heinonen, Marjo
M	Heiskanen, Taru
K	Häggblom, Ulla
K	Jansson, Antti
M	Jokinen, Kimmo
M	Koho, Risto
M	Kokkonen, Tellervo
M	Koskivaara, Tapio
K	Kotipalo, Silja
M	Kuuskoski, Pekka
K	Lindholm, Katri
K	Liukkonen, Lea
K	Nuotio, Vesa
M	Pikarla, Antti
M	Sievänen, Anja
M	Simonen, Olle
M	Skutnabb, Pertti
M	Tuovinen, Jouko
K	Vennola, Sinikka
24
M = matemaattinen linja, K = kielilinja

Työaika 1958-1959

Oppitunnin pituus 45 minuuttia, välitunnin pituus 10 minuuttia, ja ruokatunnin pituus 30 minuuttia. Syyslukukausi alkoi 1 päivänä syyskuuta ja päättyi 20 päivänä joulukuuta. Työpäiviä oli 88. Kevätlukukausi alkoi 9 päivänä tammikuuta ja päättyi 30 päivänä toukokuuta. Työpäiviä oli 100. Yhteensä oli työpäiviä 188. Päivittäinen työaika on ollut seuraava: 8.15-8.25 aamuhartaus, 8.25-11.00 oppitunteja, 11.00-11.35 aamiaistauko ja 11.35-14.100 oppitunteja.





Tilastoa 1958-1959

Oppilasmäärät
Kevätlukukauden 1958 lopussa oli oppilaita		278
Ennen syyslukukauden alkua erosi			17
Syyslukukauden alussa otettiin uusia oppilaita (I l.)	80
Syyslukukauden alussa otettiin muille luokille		23
Syyslukukauden aikana erosi				2
Kevätlulukauden aikana tuli uusia oppilaita		2
Kevätlukukauden 1959 lopussa oli oppilaita		364
Oppilaiden uskonto 1.2.1959
Evankelisluterilaisia	338
Kreikkalaiskatolisia	2
Roomalaiskatolisia	1
Muita uskontoja		4
Siviilirekisterissä	20
Yhteensä		364
Oppilaiden äidinkieli 1.2.1959
Suomi			358
Ruotsi			6
Yhteensä		364

Pääsytutkinto ja seuraavan lukuvuoden alkaminen, pääsyvaatimukset sekä lukukausimaksut

Syyslukukausi aloitetaan syyskuun 1 päivänä klo 12. Ehtolaisia kuulustellaan heinäkuun 1 päivänä klo 14 ja toisen kerran elokuun 30 päivänä klo 14.

PÄÄSYTUTKINTO. Ilmoittautuminen 30.5. klo 15-17 ja 28.8. klo 15-17, jolloin on oltava mukana viimeinen koulutodistus, papintodistus tai siviilirelisteriote ja kansakoulunopettajan lausunto. Pääsytutkinto pidetään kesäkuun 1 ja 2 päivänä sekä syksyllä elokuun 29 ja 31 päivänä alkaen klo 8.15. Pääsyvaatimuksena I luokalle pyrkiville on kansakoulun IV luokan oppimäärä. Ylempiin luokkiin pyrkijöiltä vaaditaan edellisten luokkien oppimäärä. Tutkintoon on otettava mukaan kynä ja ruudullista paperia.

Lukukausimaksut ovat ensi lukuvuonna johtokunnan tekemän päätöksen mukaisesti seuraavat: ensimmäiseltä oppilaalta 16.000 mk, toiselta 13.000 mk, kolmannelta 10.000 mk ja neljänneltä 7.000 mk lukukaudelta. Viides sisaruksista vapautetaan kokonaan maksuista. Uusilta oppilailta peritään syyslukukauden alkaessa 3.000 mk suuruinen kirjaamismaksu.

Matinkylässä toukokuun 31 pnä 1959. Aarne Sipilä.




Etelä-Espoon yhteiskoulu-sivulle
Takaisin aloitusivulle

Created on ... marraskuu 29, 2005