Serkkuni Seppo Ylä-Pietilä aloitti vuonna 2002 Etelä-Espoon yhteiskoulun nostalgiakotisivujen tekemisen koulun 50-vuotisjuhlien ja oman luokkansa 36-vuotisluokkakokouksen innoittamana. Seppo ei ehtinyt kovinkaan pitkälle asiassa, kun vakava sairaus vei häneltä voimat. Seppo poistui keskuudestamme 3.4.2005. Sepon keskeneräiset kotisivut ovat vielä tätä kirjoitettaessa internetissä, mutta voi olla, että ne poistuvat sieltä ennen pitkää. Sepon EEYK-kotisivut.
Kun löysin vanhempieni jäämistöstä vanhoja Etelä-Espoon yhteiskoulun vuosikertomuksia, syntyi ajatus jatkaa Sepon aloittamaa työtä. Olin jo aikaisemmin lukemut koulun 30-vuotishistoriikin ja todennut miten värikkäiden vaiheiden jälkeen koulu sai alkunsa. Vuonna 2002 ilmestyi myös koulun 50-vuotishistoriikki: Aapelista se alkoi ..., jonka olen myös lukenut. Kirjaa sai vielä tätä kirjoitettaessa ostaa koululta (nykyiseltä nimeltään Haukilahden koulu ja lukio) hintaan 20 euroa/kpl. Kirja on lukemisen arvoinen. Suosittelen sitä kaikille koulun entisille oppilaille ja muillekin koulusta kiinnostuneille.
Kun 50-vuotishistoriikissa on aika paljon epätäsmällisyyksiä ja joitain suoranaisia virheitäkin, katson senkin vuoksi aiheelliseksi julkaista saataville noiden vanhojen vuosikertomusten tietoja. Samalla vanhojen vuosikertomusten esittäminen on kunnianosoitus niille konkareille, jotka 50-luvulla ja 60-luvulla vaivojaan säästämättä uurastivat koulun perustamiseksi ja ylläpitämiseksi.
En esitä kaikkea sitä tietoa, jota vuosikertomukset sisältävät, vaan olen poiminut sieltä vain ne kohdat, joilla uskon olevan enemmän yleistä mielenkiintoa. Koska 50-vuotishistoriikin oppilasluetteloissa on jätetty huomioon ottamatta luokalle jääneet ja ylioppilaskokeissa reputtaneet, olen esittänyt oppilasluettelot suoraan vuosikertomusten mukaisina, jolloin tiedot ovat tältäkin osin oikein.
Vielä on syytä korostaa, että Etelä-Espoon yhteiskoulun kannatysyhdistys ja sen johtokunta olivat koko yksityisoppikouluajan yksi ja sama organisaatio kuin koulu. Kannatusyhdistys piti koulua ja kaikki opettajat ja muukin henkilöstö oli kannatusyhdistyksen palveluksessa ja sen palkkaamaa. Koululla ei ollut mitään omaa organisaatiotansa eikä toimielimiään, vaan koulun kaikkea päivittäistä toimintaa hoiti yksinomaa kannatusyhdistys. 50-vuotishistoriikissa tämä asia ei mielestäni tule riittävän selvästi esille.
Joitain tietoja Etelä-Espoon yhteiskoulusta löytyy pähkinänkuoressa myös sivulta
yksityisoppikoulut, Etelä-Espoon yhteiskoulu.
Kouluajaltani ja opettajistani olisi myös paljon kerrottavaa, mutta se saa nyt jäädä odottamaan myöhempää toteuttamista.
Etelä-Espoon yhteiskoulu kasvoi 12 ensimmäisen toimintavuoden aikana vuodesta 1952 vuoteen 1964 ulkoisilta puitteiltaan ja toiminnan sisällöltään yhden luokan ja 37 oppilaan koulusta täysimittaiseksi yli 500 oppilaan oppilaitokseksi. Muutos ei tapahtunut helposti itsestään, vaan vaati lähes poikkeuksetta viimeiseen saakka vietyjä ponnisteluja tila- ja rahoitusongelmien ratkaisemiseksi ja rakennuslaajennusten toteuttamiseksi.
Koulun historiikkien ohella myös vuosikertomuksista voi lukea näistä koulun alkuajan laajenemisen vaiheista. Kiinnostavin osuus vuosikertomuksissa lienee kuitenkin tiedot oppilaista, opettajista ja koulun tapahtumista lukuvuoden aikana.
I Lukuvuosi 1952-1953
II Lukuvuosi 1953-1954
III Lukuvuosi 1954-1955
IV Lukuvuosi 1955-1956
V Lukuvuosi 1956-1957
VI Lukuvuosi 1957-1958
VII Lukuvuosi 1958-1959
VIII Lukuvuosi 1959-1960
IX Lukuvuosi 1960-1961
X Lukuvuosi 1961-1962
XI Lukuvuosi 1962-1963
XII Lukuvuosi 1963-1964
Koulun naistoimikunnan merkitystä ei pidä vähätellä. Alkuvuosien kireän talouden aikana naistoimikunta oli korvaamaton apu koulun toiminnan monipuolistamisessa ja avustamisessa. Kun vuosikertomukset eivät kerro naistoimikunnasta kovinkaan paljoa, on syytä tuoda esille myös siinä vaikuttaneet henkilöt koulun alkuajan toiminnassa.
Perustamiskokous pidettiin 29.1.1953. Ensimmäiseen naistoimikuntaan kuului kannatusyhdistyksen jäseniä ja jäsenten vaimoja. Jos oikein muistan naistoimikunta kokoontui viikottain tiistai-iltaisin. Alkuaikana kokouksissa ei pidetty pöytäkirjoja. Kuitenkin on tallella ensimmäisen naistoimikunnan luetteloa vuodelta 1953, ja siihen kuuluivat: Marjatta Airaksinen (puh.joht.), Lea Pore (sihteeri), Rauha Oilinki (taloudenhoitaja), Marjana Kivelä, Lahja Niskanen, Elisabeta Lappi-Seppälä, Aino Welin, Elli Ojanperä, Aira Metsälinna, Sirkka Pikarla, Kerttu Saarinen, Gerda Porvanen, Ester Hemming, Eeva Kontio, Aune Valtonen, Sirkka Kahila, Gunvor Savela, Alli Tarkka, Terttu Jokinen, Liisa Happonen, Sirkka Salasto, Ingegerd Kallio, Martta Etelävirta, Kyllikki Kurttila, Margareta Forsman, Liisa Lumiaho, Meeri Hakkarainen, Mirja Mäkelä, Signe Tuohi, Kerttu Vihko, Anette Muilu, Kaija Jaatinen, Aune Lindström, Karin Laaksonen, Anna Tuutti, Vuokko Volanen, Lilly Rinne sekä rouvat Marttinen ja Hovikari.
Created on ... marraskuu 25, 2005