Suomen ensimmäinen rautatieosuus Helsinki - Hämeenlinna avattiin v. 1862. Rata Riihimäeltä Pietariin valmistui v. 1870,
ja jo tuolloin oli ehdotettu radan rakentamista myös Lappeenrantaan, mutta hanke toteutui
vasta v. 1885.
Rata erkani Riihimäen-Pietarin radasta Simolan asemalta, ja sen pituus oli vajaat 20 km. Radalle rakennettiin kaksi asemaa:
Lappeenranta ja Rapasaari. Lappeenrannan asemarakennus oli kooltaan varsin suuri ja koristeltu upeilla puuleikkauksilla.
Se olikin sittemmin parin keisarivierailun näyttämönä.
Rapasaaren asemarakennus rakennettiin suunnilleen Riihimäki-Pietari-radan IV luokan aseman tyyppipiirustusten
mukaan henkilölikenteen asemaksi. Asemarakennus ja lyhyt ratapiha rakennettiin pistolaiturin päälle.
Tavaraliikenteen lisäksi saapui Rapasaareen kesäisin tilausjunia lähinnä Pietarista, joilla varakkaat venäläiset tulivat
höyrylaivaristeilyille Saimaalle. Junat ajoivat laiturille suoraan laivan viereen.
Kaupungissa oleva vanha asemarakennus jäi pois käytöstä v. 1934 kun rata Vuoksenniskalle valmistui, ja uusi rautatieasema
ratapihoineen rakennettiin kaupungin eteläpuolelle. Vanha asemarakennus muutettiin jossain vaiheessa asuinrakennukseksi
ja se kadotti loisteliaan ulkoasunsa. Rakennus oli jäljellä vielä kesällä 2003. Samoin oli jäljellä tavaramakasiini, joka lienee
lähes alkuperäisessä asussa.
Neljä pilttuuta käsittänyt veturitalli ja kääntöpöytä katosivat 1960-luvulla, kun uusi läpikulkukatu rakennettiin vanhan
ratapihan alitse. Samassa yhteydessä sekä myöhemmin on alueelta kadonnut myös asuin- ja ulkorakennuksia.
Uusi 4-kerroksinen asuintalo "Koljonlinna" rakennettiin ilmeisesti 1940-luvulla lähelle vanhaa asemarakennusta. Ratapihan
eteläpäässä sijainneet kaksi pitkää varastorakennusta katosivat 1990-luvulla. Niiden tilalle on ilmaantunut asuinkerrostaloja.
