26.1.2003
Kotimaalehti:

Jyväskylän Katulähetyksen toiminnanjohtaja Erkki Arvaja:

Tarvitsemme toistemme hyväksyntää ja rakkautta

Erkki Arvaja tunnustaa rakkautensa vaimolleen aamuvarhaisella. Lähimmäisille lämpimiä sanoja lausutaan päivän mittaan. Lastenlapset kohdatessaan pappa rutistaa heidät tiukasti syliinsä ja kertoo, miten ihania he ovat sellaisenaan; ilman suorituksia, ilman vaatimuksia.
- Meillä kaikilla on valtava tarve tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi. Saadessamme lämpöä osaksemme, meidän on helpompi vastaanottaa Jumalan rakkautta, Arvaja perustelee käytöstään.

Erkki Arvaja paljastaa nyt, 57 -vuotiaana, tunteensa avoimesti. Sääntö pätee niin hyviin kuin huonoihinkin fiilinkeihin. Reilun kolmensadan erilaisen tunteen löytymiseksi on tehty kuitenkin vuosikymmenien työ, erehdytty ja oivallettu. - Minulla oli nuorempana vain kaksi perustunnetta, hyvä ja paha olo. Pahaa oloa en uskaltanut näyttää tai kohdata ollenkaan, sillä pelkäsin tulevani hylätyksi. Olinkin varsinainen Keep smiling - tyyppi, kaikki kävi. Se, mitähän ne muut minusta ajattelee, oli päällimmäisenä mielessä.

Tunteet tositarkoituksella

Tunteita Arvaja ei sano tuulesta temmatuiksi vaan pyrkii tositarkoituksella kuuntelemaan niiden viestejä. Katulähetyksen kuntoutuskodissa Laukassa hän luennoi hoitojaksolle tulleille narkomaaneille ja alkoholisteille tunteiden merkityksestä ja mielenliikkeiden tunnistamisen tärkeydestä arkielämässä. Omiin tunteisiinsa Arvaja kertoo päässeensä käsiksi lukuisten, lähes kahdenkymmenen vuoden aikana käytyjen avioliittoleirien opetuksen myötä. - Kolmetoista ensimmäistä avioliittovuotta kuvittelin, että vaimoni ajattelee samoin kuin pelikaverit. Kun tuli pattitilanne, vetäydyin. On selvä, ettei elämä ollut kovin onnellista, sillä en koskaan uskaltanut kohdata vaimoni kipua, sillä omat haavani olivat hoitamatta .

Hajottava hylkääminen

Tunteista vaikeimmaksi Arvaja arvelee hylätyksi tulemisen tunteen. Päihdeongelmaisia jututtaessaan hän on huomannut, että lähes poikkeuksetta se varjostaa jokaisen elämää.
- Monelle avuntarvitsijalle Katulähetyksen kädenojennus on käsittämätön juttu, mahdollisuus aloittaa alusta virheiden jälkeen, kun muut ihmiset ovat kaikonneet ympäriltä. Järjestömme tarjoaa suojaa sekä tukiasuntoja. Pyrimme myös sopeuttamaan syrjäytyneitä työelämään. Sitä, että vielä kelpaa ja tulee hyväksytyksi porukkaan, on monen asiakkaamme vaikea ymmärtää.
Hylkäämisenkokemus Arvajan on helppo jakaa, sillä se on tuttu tunne. Miehen lapsuutta varjosti isän alkoholinkäyttö eikä alituisesi töissä olevalla äidillä riittänyt voimia osoittaa rakkauttaan jälkikasvulle työpäivien päättyä. - Tätini, joka meitä lapsia hoiti, oli tiukan uskonnollinen. Kieltoja riitti ja pelkoa niiden myötä. Täti saneli tiukat rajat, mikä oli syntiä ja mikä ei. Muistan pelänneeni ensimmäistä kertaa elokuvissa istuessani, että kuinka minun käy, jos maailmanloppu nyt tulee, Arvaja hymyilee.

Rakkautta pelaamalla

Liikunnallisesti lahjakas nuorimies Arvaja löysi urheilusta keinon lääkitä sisäisiä ruhjeitaan. Jääkiekkoilu 60- ja 70- luvuilla niin Jypin, Pelikaanien kuin HJk:n riveissä vahvisti itsetuntoa. - Ansaitsin rakkautta pelaamalla hyvin ja olemalla kiltti. Onnistumisten kautta koin itseni tärkeäksi ja arvokkaaksi. Kaikki tapahtui suorittamisen tasolla, mutta ei sydämessä, Arvaja myöntää.
Sydämessä liikahti vasta kun kiekkoilija kiinnostui hengellisistä asioista kaksoisveljensä ja muutaman pelikaverin uskoontulon myötä. - Oli aivan ihmeellistä kuulla, että Jumala hyväksyy minut perheeseensä ihan sellaisenaan. Olin tottunut elämään vain pelistä toiseen ja odottamaan otteluita. Elämässäni aukeni uskoontulon jälkeen uusi ulottuvuus. Täytyy kuitenkin myöntää, että alkuaikoina uskonelämäni oli varsin mustavalkoista. Sitä oltiin niin hurskasta ja puhdasta. Jääkiekkopiireissäkin sain lisänimen pastori. Vuosien kuluessa on käynyt yhä selvemmäksi, että vastahan tässä opetellaan. Kristitty joutuu kai kaiken ikäänsä kamppailemaan elääkö lain vai armon alla.

Tunteita ihmissuhdetasolla

Sydämensä asiaa, tunteita, Erkki Arvaja kehottaa suuntamaan ensisijaisesti ihmiseltä toiselle. Sääntö pätee niin asiakkaiden kohtaamisessa kuin satapäisen katulähetyksen henkilöstön johtamisessa. - Uskonasioissa voimakkaiden tunteiden metsästys voi olla kohtalokasta. Saamme uskoa Raamatun Sanaan vaikka se ei tuntuisi miltään. Monesti uskoon tulleet päihteidenkäyttäjät murehtivat vakaumuksensa aitoutta kuultuaan tunnepohjaisten julistajien todistuksia. "Olenko edes uskossa, kun ei tunnu miltään?", he kyselevät. Lohdutan silloin, ettei usko, Jumalan rakkaus tai pelastus ole siitä kiinni, mitä tunnemme. Tunnevammaisen tai rikkinäisen ihmisen voi olla vaikea ylipäänsä uskoa tai vastaanottaa Jumalan rakkautta omalle kohdalleen. Siksi on hyvä, että rakkautta, hyväksyntää ja välittämistä saa osakseen ihmissuhdetasolla. Näin eheydymme hiljalleen vastaanottamaan ja ymmärtämään myös Jumalan rakkautta meitä kohtaan.
Sanna Höglund

27.8.2003

Erkki Arvajan vetamä Katulähetys auttaa päihteisiin suistuneita

''Nyt putoaa nuoria naisia''

- Viina ja päihteet vievät yhä lujempaa. Kun siihen lisätään vielä täydellinen putoaminen oravanpyörästä, työttömyys, ihmissuhteiden katkeaminen, tunne-elämän halvaantuminen, täydellinen erkaantuminen normiarjesta, on soppa valmis.
Näin pohtii Jyväskylän Katulähetys ry:n toiminnanjohtajana työskentelevä Erkki Arvaja . Mies tietää jotain tuosta alamäestä, sillä oma elämäkään ei ole aina sujunut kuin elokuvissa. Kaukana siitä. - Tiedän mitä tunteettomuus, kyvyttömyys etsiä väylä hyvälle tai huonolle ololle, on. Olen itse kokenut alkoholin käytöstä seuranneet lieveilmiöt houkutuksineen, sanoo Arvaja tänään.

Jyväskylän kaupunkiseurakunnan tiedottajana 26 vuotta putkeen työskennellyt Arvaja toiminnanjohtaa nyt kolmen vuoden kokemuksella selkeästi kolmannen sektorin toimijaksi nimeämäänsä katulähetystä. Ja on kiitollinen jokaisesta päivästä, jota saa tehdä "rakkaan ja sitoutuneen" työntekijäporukkansa kanssa.
- Tämä on ehdottomasti haastavin, jos kohta myös vaativin työni.
Pian sotien jälkeen tunnevammaisia, yksinäisyyteen vetätyneitä, kaatopaikoille kodittomana muuttaneita miehiä varten perustettu Jyväskylän Katulähetys ry täytti hiljan puoli vuosisataa.
Työn perusilme on yhä sama - kristilliseltä pohjalla autetaan heitä, jotka ovat jo sosiaalitoimen saavuttamattomissa.
- Heitä, jotka nukkuvat puistonpenkilllä, hakevat ruokaa roskiksista, ovat monenlaisiin aineisiin koukussa. Heitähän on.

Muljulaakso on paikka pohjalla

Käytännössä katulähetys elää arkeaan askelmaprojektin avulla.
- Ensiaskeleessa, märkäpäässä, voi olla humalassakin, mutta askelia eteenpäin otettaessa raittiutta edellytetään. Raitistuminen on tavoitteena.
Ensiaskel on nimensä mukaisesti ensisuoja ja selviämisasema, jossa 30-40 kaveria voi elää ja olla - myös nauttien alkoholia ympärivuorokautisessa valvonnassa. Kompleksiin kuuluu myös 51 yksiötä.
- Tuossa on vieressä muljulaakso, jossa nämä kaverit ryypiskelevät muljua, keskenkäynyttä kiljua.
- Jos ja kun kaveri tajuaa, että elämä on yhtä helvettiä, tarjoamme hänelle mahdollisuuden tällaiseen puolimatkan kotiin. Nämä ovat päihteettömiä tukiasumispaikkoja, viittaa Arvaja Etappiin, Kalliomäkeen ja Nurmelaan.
Jos näissä paikoissa kärähtää päihteistä, erillisvuokrasopimuksen tehneen asukkaan kanssa keskustellaan ja neuvotellaan, josko oma paikka sittenkin olisi ensiaskeleessa.
Itsenäiseen ja omatoimiseen asumiseen tarkoitetut kohteet sijaitsevat Myllyjärvellä ja Takalaittomassa Kuokkalassa. Sielläkään ei alkoholin käyttöä hyväksytä, mutta kotiinsa saa mennä kännissä.
Laukaassa sijaitseva Tessio Backan hoitokoti on itsenäistymiskeskus.

Hyväksikäyttö suuri ongelma

- Kaikkiaan meillä vuoden aikana on parisensataa asiakasta, tukiasuntoja on tarjolla 160, Arvaja kertoo.
Leijonanosa katulähetyksen autettavista on miehiä.
- Päihderiippuvaisten ja raiteiltaan pudonneiden naisten määrä, joukossa on hyvinkin nuoria, kasvaa koko ajan ja on nyt jo noin 15 pronsenttia.
Erkki Arvaja sanoo nuorten naisten hyväksikäytön ensiaskeleessa olevan yksi suuri ja ratkaisua kaipaava ongelma.
- Kun muljua tai aineita vedetään, teot ovat sen mukaisia.

Entisiä asiakkaita

Jyväskylän Katulähetyksessä työskentelee kolmisenkymmentä työsuhteessa olevaa.
- Osa työntekijöistämme on itse käynyt läpi nämä askeleet, saanut elämänhallinnasta kiinni ja tervehtynyt. Muutama työskentelee meillä.
Kristillisyyttä ei tyrkytetä, mutta sen puoleen kääntymistä tuetaan monin tavoin, muun muassa "pullakirkkoja" ja leirejä järjestämällä.
Katulähetyksen toimintaa rahoittavat kaupunki ja maalaiskunta, lisänsä toiminnan tuottokakkuun tuovat vuokra- ja asumispalvelut, myyntituotot esimerkiksi kirppikseltä, työllistämistuet, sekalaiset tuoto ja ostopalvelut.
- Meillä on kaupungin kanssa sopimus siitä, että työllistämme kuukausittain 50 pitkäaikaistyötöntä, maalaiskunnassa työllistämme kuusi pitkäaikaistyötöntä.
Toiminnanjohtaja laskee vuosibudjetin kohoavan tänäkin vuonna reiluun kolmeen miljoonaan euroon.

Tuskaa ja toivoa

Kun katulähetyksen kohderyhmää käy läpi, on selvää, että epätoivoisetkin tarinat ovat arkea.
Vuositasolla asiakaskunnasta kuolee kolmesta seitsemään ihmistä, mutta selkeän paranemisen ja täysipainoisen elämän saa takaisin jopa kymmenkunta ihmistä. He tulevat uskoon ja pääsevät siten tervehdyttämään sirpaleistä elämäänsä.
Jotta vaativaa työtä jaksaa tehdä, huolehtii toiminnanjohtaja työyhteisönsä terveenä pitämisestä avoimin keskusteluin.
- Yleensäkin tunteiden piilottaminen, puhumattomuus tai epäterveessä kodissa opitut tavat - ne voivat ajaa syöksykierteeseen.
Arvaja ei häpeile tunnustaa omia virheitään. Parhaat löydöt elämälleni olen saanut avioliittoleireiltä, joissa olen saanut käydä vaimoni kanssa opettelemassa kommunikoimaan ja kohtaamaan toinen toissiamme.
- Olen osani itsekkäästä, väärän elämän mallista saanut.. Tunteideni skaala alkoi saada sävyjä, kun tulin uskoon kaksoisveljeni rukoillessa kanssani syntymäpäivänäni 31.12.1972.
Siitä alkoi matka, jota Arvaja uteliaana ja kiitollisenä tänään tutkailee oppiakseen lisää.

Tiina Kangasmäki

Usko, perhe ja työ

Pian 58 vuotta sitten uudenvuodenaattona syntynyt Erkki Arvaja on paljasjalkainen jyväskyläläinen.
Hänellä on puheterapeutti-vaimonsa kanssa kaksi aikuista poikaa, joista vanhimmalla on "ihanat lapset" Maaria, 3, Mikael, 5, ja Akseli .7.
Lapsenlapset ovat yksi Erkki Arvajan elämän kiintotähtiä. Hän ei peittele iloaan ja ylpeyttään lapsista, joita "halailee ja hoivaa niin mielellään".
Työura alkoi humanististen tieteiden opintojen päätyttyä -72.
Kaupunkiseurakunnassa tiedottajana aina vuoteen 2000 saakka toiminut Arvaja sanoo elämänsä täkeimmäksi asiaksi nyt uskonsa, vaimonsa, lapsensa, lapsenlapsensa ja työnsä.



Katumus usko ja tie uuteen elämään

Elämä voi muuttua: hylätystä voi tulla osaksi ympyrän sisustaa, kadotetusta voi tulla löydetyksi. Elämässä on mahdollisuus, mutta eläväksi on vain yksi tie – usko.
Tätä julistaa Katulähetys ry:n toiminnanjohtaja Erkki Arvaja.
Arvaja astui päihde- ja nuorisotyötä tekevän yhdistyksen johtoon kolme vuotta sitten. Astui, mutta oli nöyrä. Tarttui, mutta kuunteli.
– Yhdistyksemme maksaa palkkaa liki sadalle henkilölle kuukaudessa. Suuri osa on vakituista väkeä, mutta samalla tapaa suuri osa on tukityöllistettyjä.
– Tärkeintä on löytää yhteinen työnäky. Sillä kun työporukka alkaa olla suuri, sen voima tulee erilaisista persoonista ja heidän hyvin erilaisista taustoistaan. Mutta yhteisen rukouksen ja työnäyn kautta erilaisuus on valo, voima ja uusi mahdollisuus, Arvaja sanoo.
Näin Erkki Arvaja laittaa kaikensa likoon. Ja miksi ei? Hän kasvoi aikuiseksi kodista, jossa sääntöjä naulasi isän päihdeongelma. Hän juoksi tätä arvottomuuden pohjaa pakoon myös omassa elämässään, omassa avioliitossaan ja joutui etsimään itseään sekä vastauksia.
Arvaja on siis johtaja, joka ei peittele omia varjojaan, eikä odota, että hänen alaisensakaan syyllistyisivät tähän epäluonnolliseen tapaan käsitellä elämän hyviä ja pahoja asioita. Asiat pitää tuoda päivänvaloon, ne pitää kohdata – vain sillä tavalla elämä elää.
Näin Arvaja julistikin jo viime tammikuussa Kotimaa-lehdessä ja kertoi, että hän on oppinut tunnustamaan vaimolleen rakkautensa jo aamuvarhaisella. Lapsenlapsiaan hän halaa ja antaa rakkauden virrata ilman, että sitä pitää ansaita.
– Katulähetystyössä, asiakkaiden elämäntarinoita kuunnellessa lähes kaikille on yhteistä se, että lapsuuden perheessä ei ole saatu tarpeeksi rakkautta, ei normaalin perheen mallia eikä mahdollisuutta ilmaista tunteita tai yleensäkään tuntea erilaisia tunteita.
– Mutta kuten omaa lapsuuden taustaa peilaten sanoin, uudistuminen on mahdollista. Kunhan ensin löytää omien kasvojen piirteet peilistä, ottaa Jumalan rakkauden vastaan ja antaa sen rakkauden koskettaa sydäntä, Arvaja tiivistää.

Tiedottajasta toimijaksi

Erkki Arvaja toimi Jyväskylän kaupunkiseurakunnan tiedottajana 26 vuotta. Tuona aikana seurakunnan lehtitoiminta vilkastui, tuli radioviestinnän ja internetin aika.
Arvajan niin sanottuja takasivun juttuja ihmisten elämän kohtaloista sekä uskoontulon aiheuttamista muutoksista muistellaan yhä. Tämän lehden toimittajalle tuntematon nainen Helsingin junassa keväällä 2003 intoutuu kehumaan Seurakuntaviestiä ja sitä kuinka erityisesti Arvajan tarinat avasivat silmät maailman monenlaisille väreille.
– Minun henkilökohtainen työnäkyni on ollut niin toimittajana kuin nyt toiminnanjohtajana, että Raamatun sanomaa, Jumalan rakkauden totista kosketusta, pitää välittää ja kertoa mahdollisimman paljon.
– Hieman mutkia suoristaen, ihmisen pienuuden unohtaen, erilaiset ihmiset voivat tämän todellisen rakkauden viestin äärellä kerätä voimansa ja lähteä liikkeelle, Erkki Arvaja innostuu.
Ja innostuksen onkin oltava hänen tehtävässään vahva. Työala laajenee koko ajan. Uusia haasteita on niin asuntotoiminnan laajentamisessa kuin uusissa työaloissa.
Katulähetyksen päihdeongelmaisissakin yhä enemmän on apua ja elämänsisältöä etsimässä narkkareita ja naisia, tulevia uuden elämän kantajia ja äitejä.
Samalla kertaa Katulähetystyön vastuu on vahvistumassa myös uuteen suuntaan – vastaus asiakkaiden tarpeisiin ei enää riitä, yhdistyspohjaisesta kolmannen sektorin palvelusta on tullut tärkeä osa myös yhteiskunnallista turvaverkkoa.
Tuotetaan palveluita, joita tarvitaan koko ajan lisää. Vastataan huutoihin, joissa on koko ajan kovempi ja monisäikeisempi ääni.

Neuvojasta kohtaajaksi

Jos ajattelee niin sanottua normaalia parisuhdetta, se tarvitsee noin 26 verkostosuhdetta, jotta homma toimisi ja tuottaisi hedelmää.
Katulähetyksen tukiasunnoissa on henkilöitä, joilla katulähetyksen pari-kolme työntekijää ovat ainoita kontakteja, ainoita ihmisiä joiden kanssa jakaa ajatuksia. Muut kontaktit odottaisivat jossakin verhon takana ryyppy- tai huumeporukoissa.
– Siitä alkaa niin vakinaisten kuin vapaaehtoisten työntekijöittemme koulu. Kohdata ihminen, kuunnella, olla läsnä. Kantaa huolia ja keventää arkea.
– Yhdistyksemme toiminnan alkuvaiheessa työntekijät kohtasivat päihdeongelmia kaduilla ja kaatopaikkamajoissa. Nyt tavoitteena on taata katto pään päälle, antaa koti ja sitten tukea elämää niin, että päihteettömyys ja oman elämän hallinta säilyisivät.
– Onhan se ison rukouksen kokoinen pyyntö, jokapäiväinen rukous muistaa, että Jumalan rakkaus voi koota, parantaa ja muuttaa kenet tahansa. Muistaa uskoa ja tuntea sekä antaa tämän rakkauden kiertää. Tänään ja huomenna, sanoo Erkki Arvaja. Käsi koskettaen asfalttia elämän karheudessa.

Issu Huovinen

Sivun alkuun