Kennel Diamond Peak
Yhteystiedot
 
 

Italianvinttikoira

 

ULKONÄKÖ

Italianvinttikoira on pienin vinttikoirista. Se on ulkomuodoltaan pieni, siro, kurvikas ja elegantti vinttikoira, joka liikkuu rodulle tyypillisin kevein askelin. Rodussa esiintyy erilaisia tyyppejä, mutta rotu ei ole kuitenkaan jakautunut erillisiin näyttely- ja juoksulinjoihin. Sekä urosten että narttujen säkäkorkeus on 32 - 38 cm ja paino alle 5 kg. Italianvinttikoira on pitkälinjainen koira, jonka runko mahtuu neliöön. Rotumääritelmän mukaan italianvinttikoiran etukulmaukset ovat hyvin vähäiset ja takaraajat taas voimakkaasti kulmautuneet. Italianvinttikoiran turkki on lyhyttä, silkinpehmeää ja aluskarvatonta. Sallitut värit ovat yksivärinen musta, harmaa, liuskeenharmaa tai isabellanvärinen kaikin mahdollisin vivahtein (= kaikki ruskean sävyt vaaleasta kermanväristä tumman ruskeaan). Suomessa ja suurimmassa osassa Eurooppaa noudatettavan FCI:n rotumääritelmän mukaan valkoista väriä sallitaan vain rinnassa ja käpälissä. Suurin osa maailman italianvinttikoirista elää kuitenkin maissa, joiden rotumääritelmä (AKC ja Englannin Kennelkubi) sallii valkoisen värin ja valkoiset merkit italianvinttikoiralla.

 

 

LUONNE

Rotumääritelmän mukaan italianvinttikoira on pidättyväinen, lempeä ja mukautuvainen. Monet yksilöt ovat kuitenkin vähemmän pidättyväisiä ja vieraillekin avoimia. Nuorena italianvinttikoira on yleensä hyvin vilkas. Italianvinttikoiraa tulee sosiaalistaa heti pentuna. Muutoin siitä voi tulla hermostunut ja pelokas yksilö.

Italianvinttikoira on liikunnallinen koira. Ulkoasuunsa ja kokoonsa nähden se on nopea, vahva ja kestävä koira, jonka kunto kestää hyvin pitkiä remmi- ja metsälenkkejä. Sille riittää aivan normaali liikunta ja tulee toimeen seurakoirana, vaikka sen kanssa ei harrasteta kilpaurheilua. Italianvinttikoiran kylmänarkuus rajoittaa ulkoilua talvella, pitkiä lenkkejä kovemmilla pakkasilla ei voi välttämättä tehdä.

 

TERVEYS  JA  HOITO

Italianvinttikoira on pitkäikäinen rotu, 15-vuotias italianvinttikoira ei ole poikkeus. Italianvinttikoira on myös suhteellisen terve rotu. Rodussa esiintyy kuitenkin mm. silmäsairauksia (VD, HC, PRA), patellaluksaatiota (polvilumpion sijoiltaanmenoa), epilepsiaa, sydänvikoja, häntämutkaa, kivesvikaa ja harmailla tai isabellanvärisillä vaalennusgeenin omaavilla koirilla kaljuuntumista (CDA).

Nuorilla italianvinttikoirilla, yleensä alle vuoden ikäisillä, on esiintynyt jonkin verran luunmurtumia raajoissa johtuen vilkkaan italianvinttikoiran liian suurista loikista tai hallitsemattomista alastuloista ja ohuista ja pitkistä luista.

Italianvinttikoira on helppohoitoinen rotu. Turkin hoidoksi riittää pesu tarpeen vaatiessa, ehkä muutaman kerran vuodessa. Italianvinttikoiran karvanlähtö on lähes olematonta, ja turkki on hajuton märkänäkin. Italianvinttikoiran ohut, rasvaton ja pohjavillaton turkki ei suojaa sitä kovin hyvin sateelta, tuulelta tai kylmältä. Sateella ja tuulella italianvinttikoira tarvitsee sade- ja tuulisuojan ja pakkasella kylmän suojaksi lämpimän takin tai haalarin. Kovilla pakkasilla myös tossut ovat tarpeelliset.

 

HARRASTUKSET

Vinttikoirarotuna italianvinttikoirilla on osallistumisoikeus vinttikoirien juoksukilpailuihin. Muita harrastuksia ovat koiranäyttelyt ja agility.

 

Lähde: Wikipedia