Pico oli ihana koira, sydämeni itkee vieläkin Picoa muistellessa. Jos koira osaa lukea ajatukset, niin se osasi, sen  katseesta pystyi lukemaan sen ajatukset ja mietteet. Sen kanssa pääsin harrastamaan tokoa vähän aikaa, kunnes nivelrikko iski vieden meitä leikkauksesta toiseen, viidennen ison leikkauksen jälkeen oli luovutettava ja annettava periksi koiran omaksi parhaaksi. Suuri suru jäi sydämiimme ja monta yhteistä vuotta kokematta.

 Kiitos Pico yhteisistä hetkistä!

Jacky (1987-1998)

Jacky tuli minulle aikuisena. Se oli viisi vuotias ja asustellut

 eläkeläispariskunnalla elämänsä alkuvuodet. Meidän yhteiselo

alkoi hyvin ja Jacky sopeutui hyvin muutokseen.

Spanielista minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta ja kuten

kuvista voi nähdä meillä ei paljon trimmailtu vaan karvat sai kasvaa rehottaa :) 

Muistoissa on kiltti ja innokas koira, jonka kanssa sain

viettää monta onnellista vuotta. Kiitos Jackylle siitä ajasta!