
Kuvattu Bella -ohjelman kuvauksissa, johon minulla oli ilo osallistua 2006. Ohjelma esitettiin Nelosella 8.1.07. |
Faktoja pähkinänkuoressa:
|
AlkuvuodetSynnyin ainoaksi lapseksi Reijo ja Eila Kaikkoselle Kajaanissa 27.3.1979. Lapsuuteni vietin turvallisesti Kajaanin Sivukadulla. Olin kuulemma aika kiltti ja rauhallinen lapsi.
Varhaislapsuus7-vuotiaaksi elin Kajaanissa käyden aina kesäisin maalla mummolassa. Kajaanista Iisalmeen jatkunutta mummolamatkaa sanoin usein "korveksi", koska kaikki mitä auton ikkunoista näkyi oli pelkkää korpea. Minulla oli onni "omistaa vanhanaikainen" mummola. Siellä oli siihen aikaan mullikoita sekä useampi kasvimaa, josta kasvoi kaikenlaista herkullista suuhunpantavaa, kuten mansikoita, herneitä ja vadelmia. Pääsin osallistumaan heinätalkoisiin sekä kasvatin nutipäitä sammakoiksi. Kesät Iisalmessa kasvattivat minut rakastamaan ja kunnioittamaan maaseutua, sen rauhaa ja elämää.
Vuodet YhdysvalloissaVuonna 1986 perheeni pakkasi kontin ja muutti Lake Worthiin, Floridan osavaltioon Yhdysvaltojen itärannikolle. Minusta kasvoi nopeasti "jenkki". Voin reilusti sanoa, että vuodet Floridassa kuuluvat elämäni parhaimpiin. Pääsin nauttimaan monesta sellaisesta asiasta, joista pelkästään Suomessa kasvanut lapsi jää paitsi. Seuraavassa joitakin ikimuistoisia hetkiä ja retkiä:
Kävin ala-asteen Floridassa Our Saviour Lutheran School -nimisessä yksityiskoulussa. Koulu on vieläkin toiminnassa, vaikkakin huomattavasti pienempänä, kuin sillon kun minä kävin sitä. Ala-asteella tutustuin Apple -tietokoneisiin, joista on peräisin nykyinen kiinnostus tietokoneita kohtaan. Muistan vieläkin "lerppuajat" ja "Matikka-kala" laskuohjelman. Koulussa olin aktiivisesti mukana koulun kuorossa. Muistoihin ovat jääneet myös Fall Festival (syksyllä koulun pihalle rantautui mm. pomppulinna sekä mahdollisuus heittää palloa maaliin sekä tiputtaa joku uhrautuvista opettajista veteen) sekä Talent Show:t (suom. kyky-kilpailut). Floridan vuosina löysin myös rakkaan harrastuksen, mikä jatkuu vielä nykyään: ratsastus. Opettelin esteratsastuksen saloja Red Coach Farm tallilla Diane Garganin johdolla. Tallin hevosista on erityisesti jäänyt mieleen Cody -niminen tamma.
Takaisin SuomeenVuonna 1992 perheemme muutti takaisin Suomeen. Isä lähti töihin Helsinkiin ja muutimme äidin kanssa Tampereelle. Ratsastusharrastus sai jäädä (vähäksi aikaa) ja tilalle tuli koiraharrastus. Ensimmäiseksi koiraksi tuli jo 7-vuotias shetlanninlammaskoiraherra Puksin Rene. Renen kanssa aloitin mm. tottelevaisuuden ja agilityn harjoittelun.
Pian Renen seuraksi tuli myös "elämäni koira" Lissunmustan Amirkje Antika. Valmistuin agilitykoulutusohjaajaksi ja vedin agilityryhmiä monta vuotta Tampereen Seudun Koirakerholle.
Kouluni kävin Pyynikin yläasteella ja valmistauduin ylioppilaaksi Hatanpään lukiosta keväällä 1998.
Helsinki kutsuiRahani olen tienannut lukiosta lähtien palveluammateista. 1998 aloitin monen nuoren tavoin Hesburgerissa hampurilaisia myyden. Joidenkin pätkätöiden jälkeen päädyin joulukuussa 1999 pitkäaikaiseen työsuhteeseen silloiselle Neste Sörnäiselle, nykyiselle Pikoil Oy:lle huoltamotyöntekijäksi. 5 vuotta 6 kk "Sörkkää" opetti minulle paljon: opin asiakaspalvelun, polttimon vaihdon, painepesureiden toimintaperiaatteen sekä esimiestehtävien vastuun. "Sörkkä" opetti minulle myös sen miten tärkeää on, että on hyvä työporukka ja loistava esimies. Vuosi 2004 toi elämääni myös toisen koiran. Mirkjen tyttärentytär Lissunmustan Izabelle Darija muutti taloon. Pitkäaikainen työpaikka mahdollisti minulle myös yhden unelman toteuttamisen: ikioma uusi auto. Jo pienestä tytöstä lähtien unelmoin siitä, että saisin joskus ajaa autoliikkeestä ulos tuliterällä autolla. Vuonna 2005 toteutin erään haaveistani ja kurvasin Herttoniemen Autokeskuksesta ulos uudella Nissan Almeralla.
Lähes kuuden vuoden jälkeen koin kuitenkin poltteen lähteä etsimään jotain uutta. Asiaa vauhditti erään minulle erittäin rakkaan ystäväni pitämä palopuhe eräältä kisamatkalta palatessa, joka osui naulan kantaan. Oli aika elämänmuutokselle! Nissanin keula siis kohti uusia haasteita! Ruohojärven kesä2005 otin vastaan työn hevostenhoitajana Ruohojärven Ratsukartanolla. Vietin unohtumattoman kesän hoitaen hevosia, kilpaillen lännenratsastuksessa menestyksekkäästi ympäri Suomea sekä nauttien maalaiselämästä.
Elämäni nytNykyään toiminen Securitaksen turvatarkastajana Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Se vapaa-aika mikä työltäni jää kuluu suurimmaksi osaksi tallilla. Toimin hoitajana Ulla Vapaan Huljat -nimiselle ruunalle, joka asustaa yksityistallilla Vantaalla. Huljat ja minä kisaamme lännenratsastuksen eri alalajeissa aluetasolla. Sivutoimisesti teen valokuvauskeikkoja omalla toiminimellä BHK Photo. Vuonna 2007 toteutui taas yksi unelma. Pääsin seuraamaan Dolly Partonia Göteborgin konsertissa. Country -musiikkifanina tämä oli uskomaton kokemus, jota en ikimaailmassa olettanut pääseväni kokemaan. Lokakuussa 2007 muutin IHAN OMAAN taloon Nurmijärven Lepsämän kuntaan. Siitä alkaa taas uusi kappale elämässäni ja opettelen uuden "harrastuksen" - vanhan talon remontoinnin :) Mitäs vielä? Luonteeltani olen enimmäkseen optimisti. Nautin ratsastamisesta, ajamisesta kaikenlaisilla autoilla, tietokoneella puuhailusta sekä valokuvaamisesta. Ihmisissä arvostan toisten kunnioittamista sekä rempseää, elämänmyönteistä asennetta. Elämässä tärkeintä on terveys sekä hyvät ystävät, joita ei tarvitse olla montaa. Minut saa hyvälle tuulelle kahvihetki ystävän kanssa, aamuinen ajelu usvassa minne tahansa (jopa töihin), hyvä artikkeli lehdessä tai soitto kaverilta. Pidän savolaisesta talkkunasta, Pizza Hut:n pizzasta, country musiikista sekä matkustamisesta. Nautin tv-hetkestä sohvalla omaan peittoon kääriytyneenä. Pidän Ritari Ässästä ja Star Trekistä. Pidän siitä, että voin auttaa jotakuta jotenkin jossain asiassa. En pidä kiusaajista, äkkisuuttumisista, syyttä suotta syyttelyistä taikka riidoista. En pidä takapuskurissa roikkuvista kuskeista enkä homejuustosta. En pidä ruuhkista enkä vaatteiden sovittamisesta vaateostoksilla. Pelkään ampiaisia sekä tikapuille kiipeämistä.
|