Simulointi on todellisuuden jäljittelyä. Muun muassa tietokonesimuloinnissa rakennetaan keinotekoinen todellisuus, joka jäljittelee oikeaa todellisuutta. Myös kartalla tapahtuvat armeijan johtamistoimintaa harjoittavat sotapelit ovat simulointia.

Taistelupeliä käytettäessä Taktisena  Sotilassimulaationa, se keskittyy ryhmätyöskentelyn harjoittamiseen.Toiminnan päämääränä on ryhmän onnistunut toiminta, ei niinkään yksilösuoritukset.

Simulaation tarkoitus on luoda realistisia harjoituksia, Simulaatiossa mallinnetaan oikeaa taktista tilannetta ja johtamista johon kuuluu mm suunnittelu, käskytys, toiminta, valvonta. Simulaatiossa voi testata miten joukko toimii  "tositilanteessa".

Ohjaajat ovat  alan ammattilaisia (ammattisotilaita) Toimitusjohtajan CV

Toiminnan suunnittelussa ja johtamisessa sekä itse taistelussa on seuraavia etuja esimerkiksi paukkupatruunoilla tai vastaavilla tapahtuvaan harjoitteluun:

• Aseiden tehokkuus ja erilaiset kantamat.
  Joukon johtajan tulee miettiä taktisesti miten eri kantaman aseita käytetään. Erityisesti tulee miettiä miten tarkkuuskivääriä ja konekivääriä käytetään, koska näiden todellisia mahdollisuuksia voidaan käyttää"oikeasti" hyväksi.

• Joukkueen tai ryhmäjohtajan  maastonlukutaito saa korostetun merkityksen.
  Koska ryhmä saa vastaansa "oikeaa" tulta,  ei ole sama minkälaisen maaston kautta hyökätään tai koukataan. Tällä tavoin voidaan myös testata erilaisia taktisia tilanteita parhaimman lopputuloksen aikaansaamiseksi.

• Toiminta vastaa "todellista" aseenkäyttötilannetta.
  Punapistetähtäimen käyttö vaatii samanlaisen tähtäämisen kuin oikealla aseella. Aseen simuloidussa lippaassa on vain rajattu määrä määrä "patruunoita" ja jokaisella taistelijalla on vain rajattu määrä lippaita.
   

•  Rajatusta a-tarvikemäärästä johtuen toiminta ei voi olla "räiskimistä". Lippaan vaihto on myös simuloitu, kun lipas on tyhjä lippaan vaihtoon menee noin 5 sekuntia. Taistelijan tulee esim osata suojautua lippaan vaihdon ajaksi.
   

• Toiminnan realistisuutta lisää, että aseet vastaavat painoltaan ja kooltaan oikeita aseita.
  Lisäksi aseiden laukaisuääni sekä suuliekki simuloi oikeaa asetta. Taistelija kuulee ja näkee mistä suunnasta hän on tulen alla.
   

• Yksittäisen taistelijan maaston hyväksikäytön osaaminen on eräs sotilaan perustaito, jota on vaikea harjoitella paukkupatruunoita käytettäessä.

  Maaston käytön merkitys on eräs keskeinen tekijä, jota voidaan harjoitella oikealla tavalla simulaatiossa. Simulaatiossa taistelija saa välittömän havainnon "simuloidusta" tulesta, jonka alle hän joutuu.

  Hänen tulee oikeasti osata suojautua, liikkua, tähdätä ja ampua. Mikäli hän ei osaa toimia oikein ja saa riittävän määrän osumia, hän "lamautuu" ja on sen jälkeen "pois pelistä".

  Aseissa on simuloitu, jopa se, että kun taistelija saa "ei kuolettavan" osuman, hän ei voi heti jatkaa tulitusta, niin kuin ei oikeassakaan tilanteessa.
   

• Simuloidun taistelun lopputulos ei tarvitse erotuomaria
  Lopputulos näkyy siinä minkä verran joukolle ja vastustajalle on tullut tappioita ja onko joukko saavuttanut tavoitteensa.
   

• Johtaja ja joukko saavat omasta toiminnastaan välittömän palautteen.

Simulaatiossa on myös rajoituksensa.

 Esimerkiksi oikean aseen käsittelyyn verrattuna puuttuu lippaan oikea vaihto.

 Tämän johdosta simulaation aseen käsittely ei tältä osin täysin vastaa oikeaa tilannetta.

Simulaation tarkoituksena ei ole korvata kovilla patruunoilla ja paukkupatruunoilla tapahtuvaa harjoittelua.

 Tämä täydentää niitä ja tuo taktisen elementin edellä mainittuihin verrattuna huomattavasti paremmin esille.