5. Johtopäätökset
 
Palautetaan mieleen tutkielman keskeinen ajatuksenjuoksu. Ensimmäisessä luvussa esitetään kroniikka Evan perustamisesta ja sen toiminnasta, sekä kuvaillaan Evan organisaatiota. Näin hahmoteltu yhteiskunnallinen kollektiivisubjekti sijoitetaan kapitalistiseen yhteiskuntarakenteeseen toisessa luvussa. Kahden ensimmäisen luvun pohjalta on mahdollista tulkita Evan julkaisut kolmannessa luvussa kapitalistien ideologisen organisaation kirjoituksiksi. Kolme ensimmäistä lukua antavat substantiaalista pohjaa neljännen luvun vallan analyysille, jonka avulla on mahdollista osoittaa ne eri vaikutusvallan lajit, joihin Eva tukeutuu.

Evan tehtävät voidaan luetella seuraavasti. Evalle on ensinnäkin olennaista pyrkimys vaikuttaa eri tavoilla yhteiskunnassa. Toiseksi Eva on ideologinen organisaatio, se pyrkii osaltaan hoitamaan ihmisten "ylhäältä päin tapahtuvaa yhteiskunnallistamista" (ks. jaksoa 3.3). Eva pyrkii "informoimaan kaikkien tiedotusvälineiden avulla kansalaisia, jotta he pystyisivät ottamaan vastaan huomispäivän yhteiskunnan". Eva on tosiasiassa toiminut lähinnä vallanpitäjien ja asiantuntijoiden piirissä ja kautta, eikä se ole pyrkinyt paljoakaan vaikuttamaan suoraan yleiseen mielipiteeseen. Tosin tiedotusvälineet kertovat Evan julkaisuista ja julkisuudelle avoimista tilaisuuksista hanakasti. Evan toimistolla on yli 50 paksua kansiota lehtileikkeitä Evan toiminnasta kertovia artikkeleita.
 
Kolmanneksi Eva on integroiva organisaatio, se tuo muun muassa Eva-päivillä yhteen sellaisia yhteiskunnallisia ryhmiä (kuten yritysjohtajia, professoreita, korkeita virkamiehiä, kansanedustajia), jotka eivät muuten välttämättä tapaa toisiaan usein. Tämäntapaiset tilaisuudet auttavat pitämään yhdessä vanhoja sosiaalisia ryhmiä ja luomaan uusia. (ks. Lukes 1977, 3. luku)
 
Neljänneksi Eva on tutkimus-, tiedotus- ja ideointisorganisaatio, joka kerää tilastotietoja vuosittaiseen tilastojulkaisuunsa, teettää galluppeja ja pienimuotoisia selvityksiä ja tutkimuksia sekä tiedottaa näistä erilaisissa tilaisuuksissa elinkeinoelämälle. Eva pyrkii myös olemaan innovatiivinen ja tuomaan uusia ideoita esille.

Tutkimusyksikkönä on tutkielman suppean koon vuoksi pääasiassa Eva, mutta ei ole mitenkään varmaa, että tämä on itse tutkittavien ilmiöiden kannalta onnistunut tutkimusyksikkö. Eikö pitäisi ottaa huomioon järjestöjen ja yksilöiden muodostamat vallan hierarkiat ja verkostot, eikä lähteä yhdestä organisaatiosta? Entä kansainväliset yhteydet, onko oikein keskittyä vain Suomeen, kun kansainvälinen työnjako, kauppasuhteet ja muut vaikutteet jatkuvasti tuntuvat tekevän valtion rajoista yhä merkityksettömämpiä? Tuskin Suomen luokkarakenteen kehitystäkään voidaan ymmärtää, tarkastelematta Suomen asemaa ja sen muutoksia kansainvälisessä työnjaossa.
 
Vallan verkostojen merkitystä pohdittaessa on mielenkiintoista havaita, että korkeakoulujen ja yliopistojen professorit ja johtohenkilöt muodostivat erilaisten johtajien jälkeen suurimman Eva-päivien puhujaryhmän (ks. jaksoa 3.2.7 "Me"). Korkeakoulujen, varsinkin teknisten ja kaupallisten korkeakoulujen, ja kapitalistien ja heidän järjestöjensä väliset yhteydet näyttävät olevan varsin tiiviit. Akateemisen vapauden sinänsä kannatettava periaate ei saisi peittää näiden instituutioiden ja yhteiskunnallisten valtarakenteiden todellisia suhteita.
 
Toinen mielenkiintoinen korkeakoulujen tai älymystön ja kapitalistien välisiä suhteita koskeva havainto koski yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen normaalia sosiaalirakennetta (ks. jaksoa 3.2.5 "Mielipideilmastot"). Tutkimuksen normaalissa sosiaalirakenteessa valtaa tavalla tai toisella hallussaan pitävä ryhmä hankkii tutkijoiden avulla tietoja väestöstä, johon kohdistetaan erilaisia sosiaalipoliittisia, taloudellisia ja markkinointi toimenpiteitä. Riippuu tutkijoiden sosiaalisesta, kulttuurisesta ja taloudellisesta asemasta kuuluvatko he tässä rakenteessa vallanpitäjiä palvelevaan keskiluokkaan (ks. Mills 1966, 245 ja Mills 1963, 292-304) vai muodostavatko he osan hallitsevan ryhmän alistetusta fraktiosta (ks. Bourdieu 1987, 705,706). Suomessa valtaosa tutkijoista kuulunee keskiluokkaan ja vain murto-osa voidaan katsoa hallitsevan ryhmän osaksi. Älymystön hallitsevaan ryhmään kuuluvia löytää todennäköisesti juuri Eva-päivien puhujien joukosta. Mutta tämä on vain spekulaatiota, kysymys on empiirinen.
 
Kolmas vallan verkostoihin liittyvä havainto koskee Evan ja julkisen vallan välisiä suhteita. Kuudestatoista Evassa toimineesta asiamiehestä ja johtajasta viisi on ollut ennen tai jälkeen Evassa työskentelyn valtion palveluksessa ja yksi kuntien palveluksessa (ks. III Liite). Mielenkiintoista on esimerkiksi todeta, että johtaja Juhani Kivelä siirtyi Evasta valtiovarainministeriöön alivaltiosihteeriksi. Valtiovarainministeriössä Kivelä on työskennellyt hallinnon rationalisoimiseksi. Eva on ajanut koko olemassaolonsa ajan hallinnon rationalisoimista (ks. jaksoa 3.2.3 Valtion rooli). Poliittisten puolueiden ja Evan suhteista ei voi tutkielman perusteella sanoa mitään.
 
Tutkielman perusteella ei siis voi päätellä paljoakaan vallan jaosta tai vallan verkostoista yleensä Suomessa. Tarkoituksena ei ole ottaa suoranaisesti kantaa siihen, onko Suomessa valtaeliittiä (ks. Mills 1966), onko suomalainen hallitsemisen tapa valtiomonopolistisen kapitalismin teorian mukainen (ks. Kosonen ym. 1979, Gronow ym. 1977), tai jonkinlaista korporatismia (ks. Helander 1981), vai onko paras kuvaus suomalaisesta vallasta pluralistisen valtateorian mukainen (pluralistinen valtateoria korostaa eri intressiryhmien tasapainottavan toistensa valtaa ja kieltää yhden vahvan valtakeskuksen olemassaolon). Kuitenkin mielestäni jonkinlainen kapitalistis-korporatiivinen ratkaisu tähän kysymykseen vaikuttaisi todennäköisimmältä.
 
Kapitalistis-korporatiivinen ratkaisu tarkoittaisi sitä, että monien yhteiskunnallisen elämän alueiden hierarkioiden yläpään edustajat tapaavat toisiansa ja sopivat omien hierarkioidensa (korporaatioidensa) puolesta asioista muiden johtajien kanssa. Kuitenkin siten, että kapitalistisen talouden edut tulevat aina huomioon otetuiksi. Esimerkiksi Eva-päivät keräävät näitä yksilöitä yhteen (yritysjohtoa, kansanedustajia, ministereitä, korkeita virkamiehiä, professoreita). He eivät välttämättä muodosta arkipäivän elämässään ryhmää. Kyseessä on Evan integroiva tehtävä. Hierarkian ylätason edustajan ei kannata keskustella muiden kuin toisten hierarkioiden johtajien kanssa, koska alemmalla tasolla olevilla ei ole valtaa vaikuttaa koko oman hierarkiansa toimintaan. Aikana, jolloin esiintyy paljon ylimalkaista puhetta luokkien häviämisestä ja suomalaisten keskiluokkaistumisesta, viittaavat tutkielman tiedot siihen suuntaan, että ainakin yksi luokka on elossa, toimintakykyinen ja voi hyvin, kapitalistit (ks. myös Bottomore, Brym 1989).

Tällaisen organisoidun kapitalismin järjestelmän osana Evalle voisi povata suhteellisen valoisaa tulevaisuutta: yleisenä ideologisena organisaationa sitä tarvitaan. Kansainvälisten suhteiden ja riippuvuuksien tiivistyessä Evan merkitys kansallisen porvariston edustajana saattaa vielä kasvaakin. Toisaalta Eva on vain yksi tällä alueella toimivista kapitalistien järjestöistä, ja joku muu järjestö voisi ottaa itselleen sen tehtävät tulevaisuudessa.
 
Esittämäni vallan analyysin metodin takia, mihin ei ensi vaiheessa saa kuulua legitimiteetin arviointia, ja tutkielman rajatun luonteen vuoksi, en ole arvioinut Evan tai kapitalistien vallan legitiimisyyttä. Eva esittää julkaisuissaan, että kapitalistisen talouden toiminta koituu lopulta koko yhteiskunnan hyödyksi. Monien suomalaisten nauttima korkea elintaso on epäilemättä vahva argumentti tämän väitteen puolesta. Legitimaation arviointi edellyttäisi kuitenkin huomattavasti laajempaa ja eritellympää empiiristä ja eettistä tarkastelua, kuin tämän väitteen hyväksymistä tai hylkäämistä. Kapitalismin toiminnan seurauksia tulisi tarkastella erikseen eri yhteiskunnallisten ryhmien kannalta. Tulisi kysyä, onko kapitalismi maailmanlaajuisesti oikeudenmukaista. Entä mitkä ovat sen seuraukset luonnon kannalta? Yleisesti: onko hyvä elämä tällaista? Mutta, kuten yllä esitin, legitimiteetin arviointi on jo toinen tarina.
 
 
Lähteet:
 
Evan julkaisut (ei painopaikkaa):
 

Viestinnän kysymyksiä. Syyskuu 1976. Eva 1976 a.

Yrityksen yhteiskunnalliset vaikutukset. Syyskuu 1976. Eva 1976 b.

Talouden tosiasiat. Syyskuu 1976. Eva 1976 c.

Minne menet markkinatalous? Joulukuu 1976. Eva 1976 d.

Elintarviketaloutemme kokonaiskuva. Joulukuu 1976. Eva 1976 e.

Suomalaisten mielipiteet markkinataloudesta. Kesäkuu 1977. Eva 1977 a.

Valtiovalta ja elinkeinoelämä. Elokuu 1977. Eva 1977 b.

Markkinatalouden kehitysnäkymät. Syyskuu 1977. Eva 1977 c.

Yrityksen yhteiskunnallinen tilinpäätös. Syyskuu 1977. Eva 1977 d.

Päätöksenteko suomalaisessa yhteiskunnassa. Elokuu 1978. Eva 1978.

Talouden tosiasiat 1980 luvulle. Tammikuu 1979. Eva 1979 a.

Elintarviketalouden hallinto ja muut vaikuttajatahot. Maaliskuu 1979. Eva 1979 b.

Suomen tulevaisuudennäkymät muuttuvassa Euroopassa. Syyskuu 1979. Eva 1979 c.

Suomen valinnat 1980-luvulla. Syyskuu 1979. Eva 1979 d.

Kansantalous yhteinen yrityksemme. Maaliskuu 1980. Eva 1980 a.

Raportti kolmannesta tasavallasta: kansakunnan menestymisen ehdot. Marraskuu 1980. Eva 1980 b.

Minne menet hyvinvointiyhteiskunta? Lokakuu 1981. Eva 1981 a.

Onko meillä malttia uudistua. Elokuu 1982. Eva 1982 a.

Raportti julkisesta taloudesta: uusi suunta vai saneeraus. Helmikuu 1983. Eva 1983 a.

Raportti julkisesta yhtymästä: isännätön raha. Toukokuu 1983. Eva 1983 b.

Matti Sipilä: Kolmas tasavalta. Pitkä esitelmä menneestä ja tulevasta. Syyskuu 1983. Eva 1983 d.

Toipuuko maailma - taantuuko Suomi. Lokakuu 1983. Eva 1983 e.

Ihminen - yrityksen voimavara. Elokuu 1984. Eva 1984 a.

Kansainvälistyminen ja kansalliset arvot. Lokakuu 1984. Eva 1984 b.

Murros vai muutos? Eva raportti suomalaisten mielipideilmastosta. Helmikuu 1985. Eva 1985 a.

Ihmiskeskeinen markkinatalous. Lokakuu 1985. Eva 1985 c.

Elämä ilman inflaatiota. Toukokuu 1986. Eva 1986 a.

Kolmas mies - lakkojen uhri. Miten lakot vaikuttavat ulkopuoliseen. Marraskuu 1986. Eva 1986 d.

Avautuva ja sulkeutuva Suomi. Raportti suomalaisten asenteista. Tammikuu 1987. Eva 1987 a.

Pärjääkö Eurooppa - entä Suomi? Tammikuu 1987. Eva 1987 b.

Kansallinen kulttuuri strategiana. Suomi ja Ruotsi - eroja ja yhtäläisyyksiä. Lokakuu 1987. Eva 1987 c.

Uuteen yhteispeliin. Syyskuu 1987. Eva 1987 e.

Kuinka selviytyä informaatiomullistuksesta? Maaliskuu 1988. Eva 1988 a.

Kurssi muuttuu. Toukokuu 1988. Eva 1988 c.

Katse eurovuosikymmenelle: kallis Suomenmaa. Lokakuu 1988. Eva 1988 d.

Riittääkö suomalaisten osaaminen? Tutkimus opettajien mielipiteistä. Joulukuu 1988. Eva 1988 g.

Kriittisinä 90-luvulle. Suomi erilaistuu ja samanlaistuu. Eva-raportti suomalaisten asenteista. Helmikuu 1989. Eva 1989 a.

Työtä tarjolla! Missä tekijät? Lokakuu 1989. Eva 1989 b.

Oletko valmis? Seitsemän puheenvuoroa suomalaisten kriittisyydestä. Marraskuu 1989. Eva 1989 c.
 
Helsingin Sanomat 15.11.1988: Tukon omistusjärjestely vahvisti pääjohtajan asemaa. Ammattipolitikointi ei kiinnosta Evan uutta puheenjohtajaa.

Helsingin Sanomat 17.11.1988: Kriisiaikojen valmiuslait valmistumassa. Sotatilalaki saa loivemmat muodot ja nimen puolustustilalaki.

Hästö Stig H.: Vuodet kertyvät, pilvet haihtuvat. Omaelämänkerrallista tarinaa ja mietteitä seitsemältä vuosikymmeneltä. WSOY 1987.

Kansan Uutiset 4.12.1988: Esitys puolustustilalaiksi valmistui. "Kapina olisi saanut jäädä esityksestä pois."
 
Kuka kukin on 1986.: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista. Otava 1986.
 
Mitä Missä Milloin: Mitä Missä Milloin 1988. Otava 1987.
 
STK (Suomen Työnantajain Keskusliitto): Toimintakertomus 1977. STK 1978.
 
STK: Toimintakertomus 1978. STK 1979.
 
STK: Toimintakertomus 1979. STK 1980.
 
STK: Toimintakertomus 1980. STK 1981.
 
STK: Toimintakertomus 1981. STK 1982.
 
STK: Toimintakertomus 1982. STK 1983.
 
STK: Toimintakertomus 1984. STK 1985.
 
STK: Toimintakertomus 1985. STK 1986.
 
STK: Toimintakertomus 1986. STK 1987.
 
STK: Toimintakertomus 1987. STK 1988.
 
STK: Toimintakertomus 1988. STK 1989.
 
Tarkka Jukka toim.: Max Jakobson - kansainvälinen suomalainen. Siinä artikkeli: Mika Tiivola, Elinkeinoelämän valtuuskunnan synty ja tarkoitus. Otava 1983.
 
TKL (Teollisuuden Keskusliitto): Toimintakertomus 1981. TKL 1982.
 
TKL: Toimintakertomus 1983. TKL 1984.
 
TKL: Toimintakertomus 1984. TKL 1985.
 
TKL: Toimintakertomus 1987. TKL 1988.
 
Lisäksi: Suoraan Evasta saatuja tietoja keväästä 1988 kevääseen 1990.
 

Kirjallisuus:
 
Andersson Jan, Furberg Mats: Kieli ja vaikuttaminen. Argumentoinnin semantiikkaa. Otava 1974.
 
Airaksinen Timo: Esitelmä vallan peliteoriasta Helsingin kauppakorkeakoululla 13.11.1989.
 
Bottomore Tom, Brym Robert J. (toim.): The Capitalist Class: An International Study. Harvester Wheatsheaf 1989.
 
Bourdieu Pierre: Die feinen Unterschiede. Kritik der gesellschaftlichen Urteilskraft. Suhrkamp Taschenbuch Wissenschaft 1987.
 
Braudel Fernand: Sozialgeschichte des 15.-18. Jahrhunderts. Aufbruch zur Weltwirtschaft. Kindler Verlag 1986.
 
Bruun Kettil: Taloudellisesta vallasta. Sosiologia 2/1970 (s. 104-108).
 
Domhoff William G., Dye Thomas R.: Power Elites and Organizations. Sage Publications 1987.
 
Douglas Mary: How Institutions Think. Syracuse University Press 1986.
 
Edwards Paul (toim.): The Encyclopedia of Philosophy. Volume Six. The Macmillan company & The Free Press 1967.
 
Galbraith John Kenneth: Vallan anatomia. WSOY 1984.
 
Galtung Johan: Väkivallan määritelmästä ja ulottuvuuksista. Kirjassa: Väkivalta. Toimittanut Elina Suominen. Tammi 1971.
 
Giddens Anthony: Yhteiskuntateorian keskeisiä ongelmia. Toiminnan, rakenteen ja ristiriidan käsitteet yhteiskunta-analyysissä. Otava 1984.
 
Goldman Alvin J.: Toward a Theory of Social Power. Teoksessa: Philosophical Studies. An International Journal for Philosophy in the Analytical Tradition. Volume 23. 1972.
 
Gronow Jukka ym.: TANDEM. Tasa-arvon ja demokratian tutkimus. WSOY 1977.
 
Haug Wolfgang Fritz: Ideologiset mahdit ja vastarinta. Tutkijaliitto 1983.
 
Haug Wolfgang Fritz: Pluraler Marxismus 2. Argument Verlag 1987.
 
Helander Voitto: Korporativismi. Traditiosta, esiintymistä ja ilmiöllisistä tulkinnoista. Gaudeamus 1981.
 
Hurme Raija, Pesonen Marita: Englantilais-suomalainen suursanakirja. Werner-Södeström osakeyhtiö 1988.
 
Hänninen Kari: Marxin ideologiateorian pääpiirteet. Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitosten tutkimuksia 9/1974.
 
Kajaste Ilkka: Teollisuuden järjestöt ja talouspolitiikka. Tasa-arvon ja demokratian tutkimus. Tutkimusraportti no. 7. Helsinki 1975.
 
Kivinen Markku: Parempien piirien ihmisiä. Näkökulma uusiin keskiluokkiin. Tutkijaliitto 1987.
 

Kolu Timo: Työn arvostus Suomessa. Tutkimus työhön suuntautumisesta ja suuntautumisen muutoksesta. Sosiologian pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopisto 1989.
 

Kosonen Pekka ym.: Suomalainen kapitalismi. Tutkimus yhteiskunnallisesta kehityksestä ja sen ristiriidoista sodanjälkeisessä Suomessa. Love kirjat 1979.
 
Kosonen Pekka: Kapitalismin ja hyvinvoinnin näkökulmat. Tutkijaliitto 1988.

Lampen Lea: Ruotsalais-suomalainen suursanakirja. WSOY 1988.

Lenski Gerhard: Macht und Privileg. Eine Theorie der sozialen Schichtung. Suhrkamp Taschenbuch Verlag 1977.

Liebkind Karmela: Me ja muukalaiset. Gaudeamus 1988.

Lodge George, Vogel Ezra F. (toim.): Ideology and National Competitivenes. An analysis of Nine Countries. Harvard Business School Press 1987.
 
Lukes Steven: Essays in Social Theory. Social Integration. Macmillan Press 1977.
 
Luokkaprojekti: Suomalaiset luokkakuvassa. Vastapaino 1984.
 
Lübcke Poul (toim.): Filosofilexikonet. Forum 1988.
 
Marx Karl: Pääoma I. Edistys 1974.
 
Marx Karl, Engels Friedrich: Kootut teokset kuudessa osassa, 2. osa. Edistys 1978.
 
Marx Karl, Engels Friedrich: Kootut teokset kuudessa osassa, 6. osa. Edistys 1979.
 
Michels Robert: Puoluelaitos nykyajan demokratiassa. WSOY 1986.
 
Mills C. Wright: Power, Politics and People. The collected Essays of C. Wright Mills. Oxford University Press 1963.
 
Mills C. Wright: The Power Elite. Oxford University Press 1966.
 
Mäkelä Klaus: Joukkotiedotusjulkisuus ja tieteellinen julkisuus. Sosiologia 2/1985 (s. 73,74)
 
Offe Claus: Disorganized Capitalism. Contemporary Transformations of Work and Politics. Polity Press 1985.
 
Palonen Kari: Tekstistä politiikkaan. Johdatus tulkintataitoon. Vastapaino 1988.
 
Pietilä Veikko: Sisällön erittely. Gaudeamus 1973.
 
Pietilä Veikko: Selittämisestä yhteiskuntatieteissä. Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos. Sarja C:27, 1981.
 
Ritter Joachim, Gründer Karlfried: Historisches Wörterbuch der Philosophie. Schwabe & CO Verlag, 1980.
 
Stills L. David (toim.): International Encyclopedia on the Social Sciences. The Macmillan Company & Free Press 1966.
 
Wahrig Gerhard: Deutsches Wörterbuch. Mosaik Verlag 1986.
 
Wright Georg Henrik von: The Varieties of Goodness. Routledge & Kegan Paul 1963.
 
Wrong Dennis H.: Power. Its Forms, Bases and Uses. Basil Blackwell Publishers 1988.
 

I Liite: Evan julkaisut 1976-89
 

Viestinnän kysymyksiä. Syyskuu 1976. Eva 1976 a.
 
Julkaisu perustuu kevättalvella 1976 järjestettyyn viestintäalan asiantuntijaseminaariin, jonka keskustelujen pohjalta professori Osmo A. Wiio laati tämän yhteenvedon.
 
Julkaisussa käsitellään muun muassa sananvapautta, valtion lehdistölle antamaa taloudellista tukea, uusia viestintävälineitä ja viestintätekniikan tulevaisuutta. Huomionarvoista uuden viestintätekniikan käsittelyssä on se, että uuden tekniikan soveltamista vanhan sosiaalirakenteen ehdoilla pidetään itsestään selvänä. Evan käsitykseen uudesta viestintätekniikasta ei kuulunut se, että se voisi laajentaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Lopuksi ehdotetaan, että Evan koolle kutsumasta seminaarista tulisi luoda forum, joka kokoontuisi aika ajoin käsittelemään esille tulevia kysymyksiä.
 

Yrityksen yhteiskunnalliset vaikutukset. Syyskuu 1976. Eva 1976 b.
 
Julkaisussa kiinnitetään huomiota siihen, miten yritysten tulisi vastata julkiseen keskusteluun, joka koskee yritysten vaikutuksia ympäristöönsä (mm. ympäristön suojelun ja tasa-arvon -teemoihin). Liiketaloustieteiden tutkimuslaitos (vt. professori Eero Pitkänen ja päätoimisena tutkijana ekonomi Erkki Pekkarinen) teki tutkimuksen julkaisua varten.
 
Julkaisussa pyritään luomaan suuntaviivoja sille, miten yritysten tulisi ottaa huomioon erilaisia tiedotusvälineissä esiin tulevia seikkoja ja miten yritykset voisivat raportoida toimenpiteitään ja kantojaan vuosikertomuksissaan. Esikuvina toimivat yhdysvaltalaiset yritykset.
 

Talouden tosiasiat. Syyskuu 1976. Eva 1976 c.
 
Kirja on epätavallisen paksu Evan julkaisuksi (188 sivua). Siinä pyritään antamaan vastaus julkisuudessa esiintyneelle kapitalismin arvostelulle, esittämään "tosiasioita" "demagogian" vastapainoksi. Kirjassa vertaillaan "keskitettyä sosialismia" ja kapitalismia, jolloin kapitalismi todetaan paremmaksi muun muassa "korkeamman kansantulonsa" takia. Talouspoliittisesti käydään rajanvetoa valtion ja yksityisen sektorin tehtävien välillä. Yrittäjyyden merkitystä ja taloudellisen toiminnan säännönmukaista luonnetta korostetaan. Yritysjohtajan toiminnassa ei ole kyse vallankäytöstä, vaan taloudellisen järjestelmän kannalta oikeiden päätösten tekemisestä: "Vallankäyttöä keskeisempää on esim. tehokkuus, tuottavuus ja kannattavuus. Yritysjohtaja "hallitsee" ammattitaidollaan, ei osakesalkullaan. Tulokset ovat selkeästi mitattavissa." (179)
 

Minne menet markkinatalous? Joulukuu 1976. Eva 1976 d.
 
On ainoa Evan julkaisu, jonka kannessa lukee: "Ei julkisuuteen". Julkaisu koostuu 8.11.1976 Finlandia-talossa pidetyn Eva-päivän puheenvuoroista ja taustaselvityksestä: "Minne menet markkinatalous?".
 
Taustaselvityksessä kiinnitetään huomiota Suomen yhteiskuntarakenteen nopeaan muutokseen (mm. palkkatyöläistymiseen) ja poliittisen tilanteeseen. "Ideologiseen keskusteluun" Eva toteaa, että "markkinatalous" ei ole sinänsä sytyttävä aate ja, että nuorten kannatusta ei saada pelkästään sen perusteella, että markkinatalous tuottaa muita järjestelmiä tehokkaammin hyvinvointia. Tästä syystä: "Elinkeinoelämän taholta olisi tämän vuoksi nykyistä painokkaammin korostettava, että poliittisen demokratian ja avoimen yhteiskunnan olemassaolo riippuu olennaisesti markkinatalousjärjestelmän säilymisestä" (Alleviivaus Evan A.N.) (24).
 
Viestinnän osalta viitataan aikaisempaan Eva-julkaisuun Viestinnän kysymyksiä, ja kehotetaan tukemaan sitouttumattomia lehtiä: "Taistelu vallasta yhteiskunnassa on taistelua tiedotusvälineiden hallinnasta" (27). Yleensäkin tulisi suuntautua aktiivisemmin politiikkaan, koulutuspolitiikkaan ja julkiseen hallintoon. Olisi pyrittävä eri ryhmien väliseen "yhteiskuntasopimukseen", joka rauhoittaisi yhteiskunnallisen tilanteen.
 
Julkaistujen seminaariesitelmien puhujat ja teemat ovat:

Helsingin kauppakorkeakoulun kansleri Klaus Waris (Kuka kukin on 1986, 1032): Talouspolitiikan tavoitteet ja niihin vaikuttaminen.

MTK:n johtokunnan puheenjohtaja Heikki Haavisto (Kuka kukin on 1986, 151): Elinkeinopolitiikka politiikan kahleissa.

Teollisuuden keskusliiton toimitusjohtaja Timo Laatunen (Kuka kukin on 1986, 151): Osallistuminen - avain työn ahneuteen?

SOK:n pääjohtaja Timo Luukka (Kuka kukin on 1986, 461): Kuluttajapolitiikka yhteiskunta- ja talouspolitiikan kentässä.
 

Elintarviketaloutemme kokonaiskuva. Joulukuu 1976. Eva 1976 e.
 
Alkulauseessa Max Jakobson toteaa: "Elintarviketalouden eri osapuolet, alan tutkimus, koulutus, tiedotus ja sekä hallintokoneisto tarvitsevat jatkuvasti tietoutta integroituneen kokonaisuuden kehityspiirteistä."
 
Julkaisussa käsitellään Suomen elintarviketalouden osa-alueita, alkutuotantoa, jalostusta ja jakelua pääasiassa tilastollisesti. Elintarvikealan eri sektoreiden kannattavuuden todetaan laskeneen. Lisäksi käsitellään valtion elintarviketalouden sääntelyä ja mahdollisuuksia turvata Suomen elintarvikehuolto kriisiaikoina.
 
Selvityksen suoritti Evan toimeksiannosta maatalous- ja metsätieteiden kanditaatti Pekka Horelli. Lisäksi selvityksen tekoon osallistuivat Elintarvikkeiden tutkimussäätiö ja monet elintarviketalouden ja Evan jäsenkentän organisaaatiot.
 

Suomalaisten mielipiteet markkinataloudesta. Kesäkuu 1977. Eva 1977 a.
 
Suomen Gallup oy:n suorittaman haastattelututkimuksen raportti, jossa käsitellään suomalaisten kapitalismiin kohdistuvia asenteita. Kysymysryhmiä ovat: 1) Elämänolosuhteiden vertailu eri maissa (Suomi, Ruotsi, USA, Neuvostoliitto). 2) Mielipiteet markkinatalousjärjestelmästä ja sosialisoinnista (joka käsitetään valtiollistamiseksi) 3) Käsitykset yksityisistä yrityksistä. Kautta linja kysymyksissä verrataan valtiososialistista reaalisosialismia ja kapitalismia keskenään.
 
Vastausten yleislinjasta Max Jakobson toteaa, että "laaja kansalaismielipide on puolueasenteista riippumatta luonteeltaan maltillinen, harkitseva ja tosiasioihin pitäytyvä. Asenteiden yhteneväisyys peruskysymysten suhteen tarjoaa siten pohjan talous- ja yhteiskuntajärjestelmämme kehittämistä koskevalle keskustelulle" (3).
 

Valtiovalta ja elinkeinoelämä. Elokuu 1977. Eva 1977 b.
 
Julkaisussa on Evan johtajan valtiotieteen tohtorin Henri J. Vartiaisen katsaus: Valtiovalta, elinkeinoelämä, yhteiskunta, ja otteita Evan 19.4.1977 järjestämän seminaarin alustuksista. Vartiainen kiinnittää huomiota valtion liikaa kasvaneeseen rooliin taloudessa ja korostaa tarvetta yhteydenpitoon valtion suuntaa.
 
Seminaarin puhujat ja heidän aiheensa olivat:

Evan valtuuskunnan puheenjohtaja, SYP:in pääjohtaja Mika Tiivola: Elinkeinoelämän ja valtionhallinnon yhteistyön kehittäminen - seminaarin avaussanat.

Virastovaltuutettu Seppo Salminen, valtiovarainministeriön järjestelyosasto: Valtionhallinon nykytila ja kehittäminen.

Maaherra Kauko Sipponen: Kansanvaltaisuuden toteuttaminen julkisessa hallinnossa.

Ylijohtaja Timo Relander: Julkisen sektorin ja kansantalouden resurssien käyttö.

Pääjohtaja Paul Paavela, rautatiehallitus: Mahdollisuudet tiettyjen julkisten palvelusten tuottamiseen yritysten periaatteilla.

Johtaja Edmund Stillman, Hudson Research Europe Ltd.: Julkinen sektori kansantaloudessa.

Toimitusjohtaja Pentti Tolonen, Lassila & Tikanoja -yhtymä: Julkinen hallinto ja yritys.

Toimitusjohtaja Jarmo Pellikka, Liiketyönantajain Keskusliitto: Yhteistyön kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta.
 

Markkinatalouden kehitysnäkymät. Syyskuu 1977. Eva 1977 c.
 
Sisältää Evan analyysin elinkeinoelämän toimintaympäristön muuttumisesta ja luonnoksen elinkeinoelämän toimenpideohjelmaksi (uudelleen julkaistu Minne menet markkinatalous? -julkaisun taustaselvitys) ja Dipolissa Espoossa 30.8.1977 pidetyn Eva-päivän alustukset ja kommenttipuheenvuorot.
 
Eva-päivän avauspuheenvuorossa Mika Tiivola toteaa yhteiskunnallisen tilanteen selkiintyneen: maahan oli muodostettu uusi enemmistöhallitus ja työmarkkinatilanne oli selvinnyt. "Samalla oli useista merkeistä päätellen kansalaismielipide yhä enemmän kypsymässä yhteistyön etsinnän suuntaan."

Uusista "taloudellisten vaikeuksien" vaatimista "kansallisen tason" yhteistoimintamalleista Max Jakobson mainitsee hallituksen syyskuun alussa 1977 järjestämän talouspoliittisen seminaarin Korpilammella ja ns. talouspoliittisten johtamisharjoitusten käynnistämisen SITRA:n johdolla. (Eva ehdotti "talouspoliittisten johtamisharjoitusten" pitämistä keväällä 1975 ja Minne menet markkinatalous? -julkaisussa.)
 
Eva-päivän alustajat ja aiheet:

Evan valtuuskunnan puheenjohtaja, SYP:in pääjohtaja Mika Tiivola: Seminaarin avaus.

Professori, erään OECD:n ekonomistityöryhmän jäsen Assar Lindbeck: Markkinatalous - millä ehdoin?

Vuorineuvos Stig H. Hästö: Kommenttipuheenvuoro.

Helsingin kauppakorkeakoulun kansleri Klaus Waris: Mukautuminen kansainvälisen inflaation paineeseen.

Kansaneläkelaitoksen johtaja Pekka Morri (Kuka kukin on 1986, 587): Kommenttipuheenvuoro.

Helsingin yliopiston kansleri Mikko Juva (Kuka kukin on 1986, 301): Tasa-arvon ulottuvuudet.

Ministeri Johannes Virolainen: Kolmas vaihtoehto.

Teollisuuden keskusliiton toimitusjohtaja Timo Laatunen (Kuka kukin on 1986, 461): Kommenttipuheenvuoro.

Työväen säästöpankin johtaja Seppo Lindholm (Kuka kukin on 1986, 516): Näkemyksiä suomalaisen markkinatalousjärjestelmän muuntumiskyvystä.

Suomen teollisuuspankki oy:n toimitusjohtaja Raimo Ilaskivi (Kuka kukin on 1986, 267): Kommenttipuheenvuoro.
 

Yrityksen yhteiskunnallinen tilinpäätös. Syyskuu 1977. Eva 1977 d.
 
Julkaisu on jatkoa Yrityksen yhteiskunnalliset vaikutukset -kirjaselle. Tätä julkaisua varten tutkittiin kuuden yrityksen (Lassila & Tikanoja -yhtymä, Perusyhtymä oy, Pohjola-Suomi-Salama, Oy. Rosenlew Ab, Rovaniemen konepaja ky, SOK) suhteita sidosryhmiinsä. Tutkimuksen suoritti Liiketaloustieteellisen tutkimuslaitoksen työryhmä (vt. professori Eero Pitkänen, kauppatieteiden maisteri Pentti Mattila, kauppatieteiden maisteri Helmi Simola sekä ekonomi Erkki Pekkarinen).
 
Julkaisuissa esitetään edellistä asiaa käsitellyttä julkaisua yksityiskohtaisempi luettelo niistä asioista, joita toimintakertomukset voisivat kuvata. Henkilöstön kohdalla: lukumäärä, palkat, lakisääteiset ja vapaaehtoiset sosiaalimenot, koulutus, työsuojelu. Julkisen vallan osalta: verot, ennakkopidätykset palkoista, lakisääteiset sosiaalimenot julkiselle vallalle, työllisyys, yrityksen vaikutus maksutaseeseen. Asiakkaat: tuotteiden laadun paranraminen.
 

Päätöksenteko suomalaisessa yhteiskunnassa. Elokuu 1978. Eva 1978.
 
29.8.1978 Dipolissa Espoossa pidetyn Eva-päivän puheenvuoroja, joitakin lehdistön arvioita Eva-päivästä ja yhdysvaltalaisen taloustieteilijän John Kenneth Galbraithin ja Max Jakobsonin välisen keskustelun pääkohdat.
 
Mika Tiivola toteaa avauspuheenvuorossaan, että yhteiskunnalliset muutokset ovat luoneet uusien yhteistoimintamallien tarpeen. Erikoisesti elinkeinoelämän ja poliittisten päättäjien välistä yhteistyötä olisi parannettava, vuonna 1977 järjestetty Korpilammen talouspoliittinen seminaari edustikin uutta "yhteiskuntasopimusfilosofiaa". jota Eva on kehitellyt.
 
Päivän puhujat ja heidän aiheensa:

Evan valtuuskunnan puheenjohtaja, SYP:in pääjohtaja Mika Tiivola: Avaussanat.

Huvudstadsbladetin päätoimittaja Jan-Magnus Jansson (Kuka kukin on 1986, 283): Päätöksenteon voimatekijät.

Kommenttipuheenvuorot:

Kokoomuksen puheenjohtaja Harri Holkeri (Kuka kukin on 1986, 223),

kansliapäällikkö Keijo Liinamaa,

Helsingin yliopiston valtio-opin professori Ilkka Heiskanen,

professori Matti Kuusi.

Keski-Suomen läänin maaherra Kauko Sipponen: Itsehallinto: kansanvalta, osallistuminen, tehokkuus.

Kommenttipuheenvuorot:

SDP:n kansanedustaja Matti Louekoski,

Oulun yliopiston rehtori Markku Mannerkoski (Kuka kukin on 1986, 556),

Helsingin ruotsalaisen teatterin johtaja Carl Öhman (Kuka kukin on 1986, 1104).

Taloudellisen kehityksen hallittavuus (keskustelu Kauppalehden päätoimittaja Arto Tuomisen puheenjohdolla):

Helsingin kauppakorkeakoulun kansleri Klaus Waris ja Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja Mauno Koivisto (Kuka kukin on 1986, 393).

Pankinjohtaja Päiviö Hetemäki: Eva-päivän päätössanat.
 

Talouden tosiasiat 1980 luvulle. Tammikuu 1979. Eva 1979 a.
 
Hieman korjattu uusintapainos Talouden tosiasiat -julkaisusta. Syynä uuteen painokseen oli entisen loppuminen.
 

Elintarviketalouden hallinto ja muut vaikuttajatahot. Maaliskuu 1979. Eva 1979 b.
 
Edellinen elintarviketaloutta käsitellyt kirjanen Elintaviketaloutemme kokonaiskuva sai hyvän vastaanoton ja se oli käytössä oppikirjana mm. korkeakouluissa ja alan ammattioppilaitoksissa. Tässsä kirjasessa selvitetään sitä, miten elintarvikealaa hallinnoidaan Suomessa (mm. lainsäädäntö, rahoitus, verotus, hintasäännöstely) ja mitkä eri tahot vaikuttavat alalla (kuten talouspoliittiset järjestöt, työmarkkinajärjestöt, puolueet, osuustoimintaliike, ravitsemusvalistus). Selvitystyön suoritti maatalous- ja metsätieteiden kanditaatti Pekka Horelli.
 

Suomen tulevaisuudennäkymät muuttuvassa Euroopassa. Syyskuu 1979. Eva 1979 c.
 
Kansainvälisen tutkimuslaitoksen Hudson Research Europe Ltd:n tekemä selvitys Suomen kansainvälisistä suhteista. Tutkimus on osa kaksivuotista kansainvälistä tutkimusohjelmaa, jonka tarkoituksena oli kartoittaa kahden seuraavan vuosikymmenen taloudelliset ja yhteiskunnalliset kehityssuunnat Euroopassa.
 
Tutkimuksessa käsitellään Suomen talouden rakennetta ja muutosta, "ulkoisen ympäristön" muutosta, "sisäistä haavoittuvuutta", neuvotaan Suomea kehittymään korkean teknologian teollisuusmaaksi ja valitsemaan kansainvälisesti "sopeutumisen ja yhteistyön" tie.
 

Suomen valinnat 1980-luvulla. Syyskuu 1979. Eva 1979 d.
 
20.9.1979 Dipolissa Espoossa pidetyn Eva-päivän puheenvuorot:

Evan valtuuskunnan puheenjohtaja, SYP:in pääjohtaja Mika Tiivola: Avaussanat.

New Yorkin yliopiston professori Pentti Kouri: Läntiset teollisuusmaat.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Tauno Tiusanen: Sosialistiset maat.

Jaakko Pöyry International oy:n toimitusjohtaja, professori Niilo Ryti (Kuka kukin on 1986, 816): Kolmas maailma.

Tampereen teknisen korkeakoulun elektroniikan professori Yrjö Neuvo (Kuka kukin on 1986, 614): Tekniikan ulottuvuudet.

Edmund Stillman Hudson Research Europe Ltd. -tutkimuslaitoksesta: Muuttuva Eurooppa.

Evan toimitusjohta Max Jakobson: Suomen valinnat.
 

Kansantalous yhteinen yrityksemme. Kansantaloutemme tehokkaan ja oikeudenmukaisen toiminnan periaatteet kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestelmämme osana. Maaliskuu 1980. Eva 1980 a.
 
Evan johtajan Henri J. Vartiaisen kirjoittama kirja siitä, miten suomalaista yhteiskuntaa ja talouselämää tulisi kehittää.
 
Kirjassa todetaan, että "hajautetun markkinatalouden periaatteille olennaisilta kohdin pohjautuva talous on samalla poliittisen demokratian elinehto" (5). Keskeistä sisältöä on rajankäynti valtion ja yksityisen elinkeinoelämän välillä. Valtion tulisi taata elinkeinoelämän toimintaedellytykset, mutta ei puuttua markkinatalouden toimintaan. Hyvin samansisältöinen julkaisu kuin Talouden tosiasiatkin (syyskuu 1976).
 

Raportti kolmannesta tasavallasta: kansakunnan menestymisen ehdot. Marraskuu 1980. Eva 1980 b.
 
Julkaisua jaettiin Eva-päivän 1980 yhteydessä, siinä referoidaan 1970-luvun yhteiskunnallista kehitystä, ja esitetään "menestymisen strategiaa" 1980-lukua varten: "Menestyäkseen Suomen on kyettävä kilpailukykyisesti sopeutumaan maailmantalouden valtarakenteiden muutoksiin" (25).
 

Elinkeinoelämän taustamuuttujia 1980. Joulukuu 1980. Eva 1980 c.
 
Evan tilastojulkaisu, johon on Liiketaloustieteellisen tutkimuslaitoksen avulla kerätty tilastotietoja Suomen väestö- ja työvoimarakenteesta, kansantaloudesta, kotitalouksista, palkoista, maataloudesta, energian käytöstä jne.
 
Max Jakobson toteaa esipuheessa: " Tällainen materiaali kuvastaa elinkeinoelämän toimintaympäristössä tapahtuvaa muutosta ja auttaa hahmottamaan joitakin tulevaisuuden kehityslinjoja. Tiivistetty tilastotieto saattaa tarjota hyödyllistä tausta-aineistoa talous- ja yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun."
 

Minne menet hyvinvointiyhteiskunta? Lokakuu 1981. Eva 1981 a.
 
Julkaisussa kritisoidaan - kuten monissa muissakin julkaisuissa - julkisen talouden bruttokansantuoteosuuden kasvua. Hyvinvointivaltiota sinänsä ei vastusteta, päinvastoin se täyttää tarpeellisia tehtäviä, mutta julkinen sektori ei saisi kasvaa bruttokansantuotteen kasvua nopeammin. Suomessa tulisi pyrkiä OECD:n keskiarvoa korkeampaan taloudelliseen kasvuun, samoin tulisi kiinnittää huomiota julkisten palvelujen laatuun ja tehokkuuteen.
 

Elinkeinoelämän taustamuuttujia 1981. Lokakuu 1981. Eva 1981 b.
 
Samalla tavoin kuin edellisenä vuonna Liiketaloudellisen tutkimuslaitoksen avulla laadittu tilastojulkaisu. Käytetyt kategoriat pääasiassa samoja.
 

Onko meillä malttia uudistua. Elokuu 1982. Eva 1982 a.
 
Julkaisun nimi viittaa pääministeri Urho Kekkosen 1952 julkaistuun kirjaan Onko maallamme valttia vaurastua? Tuolloin Kekkonen kirjoitti muun muassa: "Jos aiomme kilpailla toisten valtakuntien kanssa kansalaisten elintason kohottamisessa tarvitaan uusi positiivinen, aktiivinen suhtautumistapa teollisuuden nopeassa tahdisa tapahtuvaa laajennusta kohtaan." Samassa hengessä on Eva liikkeellä tässä julkaisuussa: nykyinen "yhteiskunnallis-taloudellinen murroskausi" edellyttää uutta suhtautumista. Tässä mielessä julkaisu kiinnittää huomiota kansainväliseen tilanteeseen, poliittisiin ja taloudellisiin muutoksiin, teknologiaan, "mielipideilmastoon" jne.
 
Julkaisu sisältää MRC-tutkimuskeskuksen tekemän gallupin tuloksia. Kysymykset ovat huomattavasti laajempia kuin ensimmäisessä kyselyssä. Kysymysten pääluokat kohdistuvat ihmisten tyytyväisyyteen suomalaiseen yhteiskuntaan (mm. terveydenhuoltoon, yksilönvapauksiin, yhteiskuntasopuun, luonnonympäristön säilymiseen, etenemismahdollisuuksiin), vallankäyttöön (Onko esim. ay-liikkeellä, työnantajajärjestöillä, yleisradiolla liikaa, sopivasti vai liian vähän valtaa.), vastaajien järjestöaktiivisuuteen, heidän poliittisiin asenteisiinsa ja toimintavalmiuksiinsa. Uutena tuloksena tutkimus esittää "pehmeän yhteiskunnan" kannatuksen (42). Vaihtoehtoliikeistä todetaan: "Vaihtoehtoliikkeet ovat yhteiskunnallisen tilanteen synnyttämiä ohjaussignaaleja, jotka todennäköisesti pakottavat kaikkia puolueita ja eturyhmiä korjaamaan kurssiaan politiikan eri osa-alueilla, ei vallankumouksellisin äkkikäännöksin, mutta erillisinä suunnan tarkistuksina siellä täällä" (45).
 

Elinkeinoelämän taustamuuttujia 1982. Syyskuu 1982. Eva 1982 b.
 
Kuten aikaisemmatkin tilastojulkaisut.
 

Raportti julkisesta taloudesta: uusi suunta vai saneeraus. Helmikuu 1983. Eva 1983 a.
 
Raportti, samoin kuin Minne menet hyvinvointiyhteiskunta? -julkaisukin, kiinnittää huomiota julkisen talouden kasvuun. Pääajatuksena on, että julkisen talouden on sopeuduttava bruttokansantuotteen kasvuun.
 
Raportti sisältää kauppatieteiden tohtori Aatto Prihin maatalous- ja metsätieteiden kanditaatti Ensio Hytösen, kauppatieteiden lisensiaatti Markku Koskelan ja kauppatieteiden maisteri Mika Pantzarin avustamana tekemän selvityksen Suomen julkisen talouden kehitysnäkymistä 1980-luvulla. Selvityksessä julkista taloutta on tarkasteltu normaalista poikkeavasta näkökulmasta, kuten yksityistä konsernia.
 

Raportti julkisesta yhtymästä: isännätön raha. Toukokuu 1983. Eva 1983 b.
 
Pääosin saman suuntainen julkaisu kuin edellinenkin, mutta tässä kiinnitetään erikoista huomiota kuntasektorin menojen kasvuun. Raportin teknisestä tekemisestä kerrotaan: "Raportti on laadittu Evan toimistosa. Se perustuu kysymystä käsitteleviin komiteamietintöihin sekä alan asiantuntijoiden kanssa käytyihin keskusteluihin ja heiltä saatuun aineistoon."
 

Elinkeinoelämäntaustamuuttujia 1983. Syyskuu 1983. Eva 1983 c.
 
Kuten aikaisemmat tilastojulkaisut.
 

Matti Sipilä: Kolmas tasavalta. Pitkä esitelmä menneestä ja tulevasta. Syyskuu 1983. Eva 1983 d.
 
Evan johtaja Matti Sipilä piti Evassa toimiessaan satoja luentoja suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutoksesta. Tässä kirjasessa on luentojen pääkohdat. Kirjasessa hahmotellaan suomalaisen yhteiskunnan muutosta maatalous- ja teollisuusyhteiskunnasta "informaatioyhteiskunnaksi". Korostetaan yrittämisen ja markkinatalouden merkitystä.
 

Toipuuko maailma - taantuuko Suomi. Lokakuu 1983. Eva 1983 e.
 
Eva-päivän 12.10.1983 alustukset:

Evan valtuuskunnan puheenjohtaja, SYP:in pääjohtaja Mika Tiivola: Avaus.

Evan toimitusjohtaja Max Jakobson: Toipuuko maailma - taantuuko Suomi.

New Yorkin yliopiston professori Pentti Kouri: Miten uudistaisin verotuksen.

Eduskunnan varapuhemies Pirkko Työläjärvi: Miten uudistaisin sosiaalipolitiikan.

Tampereen yliopiston aikuiskasvatuksen professori Matti Peltonen (Kuka kukin on 1986, 707): Miten uudistaisin koulutuksen.
 

Ihminen - yrityksen voimavara. Elokuu 1984. Eva 1984 a.
 
Tämän julkaisun kirjoitukset ovat Evan yhteiskuntasuhdeseminaarin puheenvuoroja:

Evan valtuuskunnan puheenjohtaja, SYP:in pääjohtaja Mika Tiivola: Aineellinen ja henkinen kilpailukykymme.

Wärtsilän toimitusjohtaja, vuorineuvos Tor Stolpe: Yhteistoiminta yrityksessä - investointi kilpailukysyn parantamiseen.

Evan johtaja Pekka Tarkka: Uudet aatteet eivät ole vain vihreitä.

Evan tutkimusasiamies Björn Sundellin kirjoitus: Työntekijöiden osallistuminen - Ruotsin keino kohentaa kilpailukykyä.
 

Kansainvälistyminen ja kansalliset arvot. Lokakuu 1984. Eva 1984 b.
 
Eva-päivän 24.10.1984 alustukset:

Evan valtuuskunnan puheenjohtaja, SYP:in pääjohtaja Mika Tiivola: Avaus ("Tämän vuosikymmenen alussa ulkomaankaupan osuus bruttokansantuotteesta ylitti kolmanneksen tason ja se kasvaa edelleen. Tämän Eva-päivän teemana on tarkastella, mitä kaikkea tämän tavanomaisen totuuden takana on." (3))

Evan toimitusjohtaja Max Jakobson: Muutos ja jatkuvuus yhteiskuntakehityksessä.

KOP:in pääjohtaja, Evan valtuuskunnan jäsen Jaakko Lassila: Kansainvälistymisen vaikutukset elinkeinoelämässä.

Kapellimestari Juhani Raiskinen: Suomalainen kulttuuri vientituotteena.

Ruotsalaisen kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen professori Björn Wahlroos (Kuka kukin on 1986, 1013):

Vaisala oy:n toimitusjohtaja Yrjö Toivola: Pieni monikansallinen.

Professori Matti Kuusi: Suomalainen identiteetti kansainvälistymisen puristuksessa.
 

Internationalisering och våra nationella värden. Eva 1984 c.
 
Ruotsinnos edellisestä.
 

Elinkeinoelämän taustamuuttujia 1984. Lokakuu 1984. Eva 1984 d.
 
Kuten edelliset tilastojulkaisut.
 

Murros vai muutos? Eva raportti suomalaisten mielipideilmastosta. Helmikuu 1985. Eva 1985 a.
 
Yhdyskuntatutkimus oy:n Evalle tekemä gallup-tutkimus suomalaisten asenteista. Tutkimustulokset on esitetty julkaisussa seuraavissa pääluokissa: suomalainen arvomaailma, suhde vallankäyttöön, kansalaisten osallistuminen, suhtautuminen hyvinvointiin ja kasvuun, valmius tinkiä omasta elintasosta (ympäristöongelmien vähentämiseksi, työttömyyden poistamiseksi, kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi, vapaa-ajan hyväksi), pehmeät, vieraantuneet ja kehityspessimistit, väestön asenneprofiili perustyytyväisyys - kaikesta huolimatta. Yleistulokseksi saadaan: "Vaikka kansalaiset tuntuvat monin kohdin hyvinkin kriittisiltä, tutkimuksen perimmäisenä sanomana on kuitenkin se, että kansalaisten mielissä vallitsee tietty perustyytyväisyys" (3).
 

Elinkeinoelämän taustamuuttujia 1985. Lokakuu 1985. Eva 1985 b.
 
Kuten edelliset tilastojulkaisut.
 

Ihmiskeskeinen markkinatalous. Lokakuu 1985. Eva 1985 c.
 
Julkaisu käsittelee kilpailun ja "ihmiskeskeisyyden" yhdistämisen ongelmia. "Markkinatalouden ihmiskeskeisyyden vaatimus" tarkoittaa sitä, että "kunnioitetaan yrityksen ulkoisia menestystekijöitä, mutta ei unohdeta ihmistäkään". "Markkinatalous on sitä vahvempi ja toimintakykyisempi, mitä paremmin ihmisten kyvyt ovat sen käytössä. Hyvin toimiva markkinatalous puolestaan vahvistaa suomalaisten mahdollisuuksia elää täysipainoista elämää." (60)
 
Julkaisussa on Taloustutkimus oy:n tekemän mielipidetiedustelun tuloksia suomalaisten suhtautumisesta tietoteknologian käyttöön ja tietoteknologian työllisyysvaikutuksiin. Näitä tuloksia on verrattu Atlantic Institute for International Pollin kahdeksassa muussa OECD-maassa saatuihin tulkosiin.
 

Marknadsekonomi i människas tjänst. Eva 1985 d.
 
Ruotsinnos edellisestä
 

Elämä ilman inflaatiota. Toukokuu 1986. Eva 1986 a.
 
Talouspoliittinen inflaatiota koskeva julkaisu, jossa on Evan 5.5.1986 pitämän seminaarin puheenvuorot:

Evan toimitusjohtaja Kauko Sipponen: Elämä ilman inflaatiota?

Suomen Pankin johtaja Markku Puntila (Kuka kukin on 1986, 747): Kansantalous hitaan inflaation maailmassa.

A. Ahlström oy:n pääjohtaja Krister Ahström (Kuka kukin on 1986, 24): Elämä matalan inflaation vallitessa.

Schweitzerische Bankgesellschaftin varatoimitusjohtaja, Suomalais-sveitsiläisen kauppakamarin puheenjohtaja Arthur Grüninger: Miten ja miksi Sveitsi voi elää ilman inflaatiota.

Diplomi insinööri Riitta Smeds: Kotitaloudet, kuluttajat ja inflaatio.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Pentti Vartia (Kuka kukin on 1986, 1036): Sopeudummeko hitaaseen inflaatioon?

Pankinjohtaja Raimo Tammilehto (kommentti): Maatalous ja inflaatiokehityksen hidastuminen.
 
Lisäksi suppeahkon inflaatiota koskevan mielipidetiedustelun tuloksia. Kysymykset käsittelivät inflaation vaikutusta omiin ja perheen oloihin, kuka hyötyy hitaasta inflaatiosta, mitä haittoja hitaasta inflaatiosta on, mihin hitaan inflaation kielteiset vaikutukset kohdistuvat (esim. lainojen hoitoon, tulotason hidastuneeseen nousuun), onko kiihtyvä inflaatio kaikien kannalta haitallinen ja keille kiihtyvästä inflaatiosta on hyötyä.
 

Elinkeinoelämän taustamuuttujia 1986. Lokakuu 1986. Eva 1986 b.
 
Kuten aikaisemmat vuosittaiset tilastojulkaisut.
 

Indicators of the Finnish Economy 1986. Lokakuu 1986. Eva 1986 c.
 
Englanninnos edellisestä, suppeampi kuin alkuperäinen. Julkaisu sisältää joitakin vertailuja Suomen, Ruotsin ja muiden OECD-maiden välillä.
 

Kolmas mies - lakkojen uhri. Miten lakot vaikuttavat ulkopuoliseen. Marraskuu 1986. Eva 1986 d.
 
Julkaisussa kiinnitetään huomiota - ilmeisesti kevään 1986 lakkojen inspiroimana - lakkojen kolmannelle osapuolelle aiheuttamiin haittoihin. Ratkaisuksi ehdotetaan uudenlaiseen konsensuspolitiikkaan siirtymistä, mikä merkitsisi lakko-oikeuden rajoittamista.
 

Avautuva ja sulkeutuva Suomi. Raportti suomalaisten asenteista. Tammikuu 1987. Eva 1987 a.
 
Yhdyskuntatutkimus oy:n tekemä gallup-kysely suomalaisesta "mielipideilmastosta". Laajahko mielipidetiedustelu Onko meillä malttia uudistua ja Murros vai muutos? -julkaisujen tapaan, sen kysymykset ovat pääasiassa vertailukelpoisia näiden aikaisempien kyselyjen kysymysten kanssa. Raportissa suomalaisten asenteita jaetaan seuraaviin ryhmiin: suhtautuminen hyvinvointiin ja taloudelliseen kasvuun, pehmeiden arvojen kannatus, suhtautuminen teknologiaan ja tieteeseen, yhteiskunnallinen osallistuminen, suhtautuminen yrittäjyyteen ja suhtautuminen kansainvälisyyteen.
 

Pärjääkö Eurooppa - entä Suomi? Tammikuu 1987. Eva 1987 b.
 
Sisältää Euroopan integraatiota ja Euroopan asemaa maailmassa käsitelleen Eva-päivän 5.11.1986 puheenvuorot, Huvudstadsbladetin, Uuden Suomen ja Evan järjestämässä kirjoituskilpailussa palkittuja kirjoituksia ja kaksi artikkelia Euroopan yhdentymisestä.
 
Eva-päivän puheenvuorot:

Evan valtuuskunnan puheenjohtaja, SYP:in pääjohtaja Mika Tiivola: Sopeutujan vai taistelijan osa?

Suomen Pekingin suurlähettiläs Risto Hyvärinen (Kuka kukin on 1986, 247): Eurooppa ja Suomi maailmalla.

Yhdysvaltojen suurlähettiläs Suomessa Rockewell A. Schnabel: Eurooppa USA:n länsirannikon silmin.

Professori K. S. Sandhu: Aasia ja Eurooppa mikä erottaa - mikä yhdistää.

Wärtsilän toimitusjohtaja vuorineuvos Tor Stolpe (Kuka kukin on 1986, 913): Riittääkö Eurooppa suomalaisille?

Suomi ja Länsi-Eurooppa -kirjoituskilpailussa palkittuja kirjoituksia:

Yliarkkitehti Heikki Ravila: Suomiko Euroopan ylimääräinen maa?

Leipomotyöntekijä Mauri Huovinen: Suomen ja Euroopan kulttuuriperintö.

Pol. mag. Stefan Nylander: Europeisering - om finska företags affärer och tillväxt i Europa.

Katsaus Euroopan integraatiokehitykseen:

Kauppatieteiden maisteri, Suomen työnantajain keskusliitto, Teollisuuden keskusliitto: EC:n yhtenäistyminen.

Tietokärki oy:n toimitusjohtaja Tauno Tiusanen: SEV, Euroopan integraatio ja Suomi.
 

Kansallinen kulttuuri strategiana. Suomi ja Ruotsi - eroja ja yhtäläisyyksiä. Lokakuu 1987. Eva 1987 c.
 
Etnologi Kati Laine-Sveibyn kirjoittama tutkielma suomalaisesta kulttuurista kilpailukyvyn palveluksessa, Suomen ja Ruotsin vertailua tässä mielessä. Taustalla on ajatus siitä, että kulttuurinen- ja sosiaalinen tieto ja taito ovat tulleet yhä tärkeämmiksi taloudellisessa toiminnassa (48).
 

Nationell kultur som strategi - en falstudie Sverige - Finland. Eva 1987 d.
 
Ruotsinnos edellisestä.
 

Uuteen yhteispeliin. Syyskuu 1987. Eva 1987 e.
 
Hyvinvointivaltiota käsittelevä julkaisu, jossa kehoitetaan siirtämään julkisen sektorin painopistettä "valmentajatehtäviin", lisäksi suositellaan uudistamaan julkisen sektorin rakenteita, ja motivoimaan ihmisiä paremmin ja yksilöllisemmin työntekoon. "Valmentajavaltion" ja muiden uudistusten tulisi kasvattaa koko yhteiskunnnan kilpailukykyä.
 

Yhteiskunnan rakennemuuttujia 1987/88. Marraskuu 1987. Eva 1987 f.
 
Uudistettu Evan vuosittainen tilastojulkaisu, jossa tilastolliset tiedot on jaettu seuraaviin pääluokkiin: väestö, kansainvälistyminen, teknologia ja informaatio, talous, alueellinen kehitys, sosiaali-indikaattorit, ympäristö, politiikka ja arvot.
 

Kuinka selviytyä informaatiomullistuksessa? Maaliskuu 1988. Eva 1988 a.
 
Osa raportin kirjoituksista on koottu ja muokattu esitelmistä, jotka pidettiin Evan ja Suomen tiedottajien liiton Kuinka selviytyä informaatiomullistuksessa? -seminaarissa helmikuussa 1988. Kirjoittajat ja heidän otsikkonsa:

Helsingin yliopiston professori Ilkka Heiskanen: Yritysmaailma ja nykyaikainen julkisuus.

General Motors Europe:n yhteiskuntasuhteiden johtaja Rudolf Beger: Viestintä luo yritykselle liikkumatilaa.

Tampereen kirjapaino oy:n toimitusjohtaja Timo Laatunen: Viestinnän muuttuvat rakenteet.

Turun Sanomien päätoimittaja Jarmo Virmavirta: Muuttuva julkisuus.

Turun kauppakorkeakoulun virkaatekevä professori Tapio Reponen: Hukummeko informaatiotulvaan vai voimmeko hallita sitä?

Opetusministeri Christoffer Taxell: Tarvitseeko Suomi informaatiopolitiikkaa - entä yritykset?

Evan johtaja Jyrki Haikonen: Voimakkaat ja sulkeutuneet - kuva suomalaisista.

Helsingin yliopiston filosofian tohtori Esa Saarinen: Onko suomalaisuus mahdollista?
 
Sisältää myös Gallup oy:n Suomessa ja Sifon Ruotsissa tekemän tiedustelun suomalaisten ja ruotsalaisten mielikuvista omasta ja naapurimaastaan.
 

Indicators of the Finnish Economy 1988. Eva 1988 b.
 
Kuten vuoden 1986 englannin kielinen tilastojulkaisu.
 

Kurssi muuttuu. Toukokuu 1988. Eva 1988 c.
 
Aluepoliittinen julkaisu, joka sisältää Suomen gallupin tekemän kyselyn aluepoliittisista kysymyksistä. Kysymykset koskevat parhaaksi koettua asuinaluetta viihtyvyyden ja toimeentulon kannalta ja käsityksiä siitä, miten alueellisia kehityseroja tulisi lieventää. Vetovoimaisemmaksi alueeksi osoittautui Helsinki. Aluepoliittisesti kehoitetaan hyödyntämään maakuntien voimavaroja "alihankintakeskusten", "matkailukeskusten", "tietotihentymien" avulla. Toisaalta pääkaupunkiseudun kasvua ei tulisi pakolla rajata.
 

Katse eurovuosikymmenelle: kallis Suomenmaa. Lokakuu 1988. Eva 1988 d.
 
Esitetään, että koko suomalaisen yhteiskunnan tehokkuutta tulisi lisätä, jotta Suomi pysyisi mukana "eurooppalaisessa kehitysvauhdissa".
 

Yhteiskunnan rakennemuuttujia 1988/89. Lokakuu 1988. Eva 1988 e.
 
Kuten aikaisemmat tilastojulkaisut.
 

Indicators of the Finnish Economy 1989. Eva 1988 f.
 
Kuten aikaisemmat tilastojulkaisut.
 

Riittääkö suomalaisten osaaminen? Tutkimus opettajien mielipiteistä. Joulukuu 1988. Eva 1988 g.
 
Sisältää lyhennelmät Eva-päivän 26.10.1988 esitelmistä ja Gallup oy:n Evalle tekemän tutkimuksen opettajien koulutusta koskevista mielipiteistä.

Esitelmöitsijät ja esitelmät olivat:

Helsingin yliopiston dosentti Annamari Ranki: Puheenvuoro suomalaisen tutkimuksen vahvuuksista ja heikkouksista.

Oy Nokia ab:n johtaja, professori Matti Otala: Miten pysymme ajan tasalla teknologian taidoissa?

Tukholman kauppakorkeakoulun rehtori Steffan Burenstam Linder: Euroopan integraatio ja korkeakoulujen kansainvälistyminen.

Professori, lakitieteen tohtori, kansanedustaja ja Saksan liittotasavallan parlamentaarisen yhdistyksen puheenjohtaja Otto Wulf: Millaiseen ympäristöön koulutus valmistaa - näkökohtia integraatiosta.

Kouluneuvos Antero Penttilä, Ressun lukio: Mikä koulun suunnaksi - suomalaisen ja eurooppalaisen koulun vertailua.
 
Gallup-osassa käsitellään suomalaisten opettajien käsityksiä seuraavista kysymyksistä: oppilaitosten arvostus, koulutuksen painotukset, arviot koulutuksen antamista valmiuksista, opettajien omat lisäkoulutustavoitteet, koulutuksen kehittymistä haittaavat tekijät. Asennekysymyksissä tarkastellaan koulutuksen tavoitteita, korkeakoulujen kehittymistä, mielipiteitä aikuiskoulutuksesta ja opettajien suhtautumista kansainvälistymiseen.
 

Kriittisinä 90-luvulle. Suomi erilaistuu ja samanlaistuu. Eva-raportti suomalaisten asenteista. Helmikuu 1989. Eva 1989 a.
 
Tämä on neljäs Evan kahden vuoden välein teettämistä laajemmista mielipidetiedusteluista ja usein kohdin vertailukelpoinen aikaisempien kanssa. Teemat ovat siis jo tuttuja: asenteet kansainvälistymistä ja kapitalismia kohtaan, suhtautuminen "rakennemuutokseen", "pehmeisiin arvoihin", politiikkaan, vallankäyttöön ja koulutukseen.
 

Työtä tarjolla! Missä tekijät? Lokakuu 1989. Eva 1989 b.
 
Julkaisussa kannetaan huolta Suomen ikääntyvästä ja tulevaisuudessa ennusteiden mukaan vähentyvästä väestöstä ja tämän kehityksen merkityksestä työvoiman tarjonnalle. Siinä kehoitetaan kehittämään "aktiivista väestöpolitiikkaa", tukemaan perheitä, uudelleenkouluttamaan suuria ikäluokkia.
 

Oletko valmis? Seitsemän puheenvuoroa suomalaisten kriittisyydestä. Marraskuu 1989. Eva 1989 c.
 
Kriittisinä 90-luvulle -julkaisussa esitettiin, että suomalaisten asenteiden yksi keskeinen piirre on kriittisyys. Tässä julkaisussa eri kirjoittajat arvioivat suomalaisten kriittisyyttä:

Professori Paavo Seppänen: Muutos 1990-luvulle siirtyvässä maailmassa.

Dosentti Liisa Uusitalo: Kulutuksen ja ympäristön haasteet.

Dosentti Riitta Jallinoja: Naiset 90-luvun kyynyksellä.

Dosentti Helena Helve: Nuorten maailmankuva ja 1990-luku.

Professori Simo Knuuttila: Työ, hyvinvointi ja teiteellis-tekninen edistys.

Helsingin yliopiston professori Heikki Ylikangas: Onko kriittinen suomalainen nykyajan myytti?

Evan toimitusjohtaja Kauko Sipponen: Tulppia ja tukoksia.
 
 

II Liite: Tilaisuudet, joissa Evan henkilökunta esiintyi syys- ja lokakuussa 1988
 

Paikka - Tapahtuma - Evan aihe:

Syyskuu:

Lahti - Askopäivät - Eurooppa 2000

Tuusula - kuntien johdolle - Kurssi muuttuu ja Eurooppa 2000

Leivonmäki - J-kylän yliopisto "menestyksen strategiat" - Kurssi muuttuu Jyväskylä - lääninhalllituksen koulutus - yhteiskunnan muutossuunnat

Helsinki - Wilton Park-ryhmä - Suomen visiot

Espoo - Keskustan toimihenkilöpäivät - Kurssi muuttuu

Helsinki - Kanava 6/88 - Suomen visiot, kansainvälisyys

Helsinki - Suomalais-neuvostoliittolainen symposium - tulevaisuus, yhteistyö, pohjoiset alueet

Ylläs - Taloudellisen tiedotustoimiston seminaari - muutos, kansainvälisyys

Tampere - työelämä-seminaari - kansainvälisyys työelämässä

Lapua - Yrittäjäpäivät - Euroopan yhdentyminen ja Suomi

Helsinki - Tanskan pääministeri Schlüter - Tanska ja Eurooppa

Washington DC. - information, kommunication -seminaari

Helsinki - Teknillisen korkeakoulun suunnitteluseminaari - Euroopan yhdentyminen, suunnittelu Suomessa

Helsinki - ELEC (European League for Economic CO-Operation)-kokous -Euroopan yhdentyminen

Forssa - Nuorkauppakamarit - Eurooppa 2000-visiot

Jyväskylä - SYP-Business Club - Eurooppa ja maakunnat

Helsinki - Helsingin kauppakorkeakolun Johtamiskoulutuskurssi 31 - elinkeinoelämä ja yhteiskunta 1990-luvulla

Äänekoski - Metsä-Botnia, SITRA - Kurssi muuttuu

Pieksämäki - Mikkelin läänin yrittäjät - Kurssi muuttuu

Saariselkä - Kokoomus-seminaari - julkisen talouden ongelmat

Vantaa - Rantasipi-seminaari - yhdentyvä Eurooppa

Vaasa - Kauppakamari - Kurssi muuttuu

Helsinki - Helsingin kauppakorkeakoulun Johtamiskoulutuskurssi 31 - elinkeinoelämä ja yhteiskunta 1990-luvulla

Lokakuu:

Haikko - Evan Yhteiskuntasuhdeseminaari - yritysjohdon koulutus

Helsinki - Evan tiedotustilaisuus - Kallis Suomenmaa

Haikko - Seutukaavaliittojen keskusliitto - Euroopan yhdentyminen

Helsinki - valtion hallinnon pääjohtajat - Kallis Suomenmaa

Tahkovuori - Kauppakamari, Suomalaisen yhteiskunnan tukisäätiö - Suomi, Eurooppa ja maailma

Karinainen - Auranmaanseminaari - Euroopan integraatio ja maakunnat Joensuu - Pohjois-Karjalan seutukaavaliitto - Kallis Suomenmaa

Nurmes - Jukolan osuuskauppa 75 v. - Kallis Suomenmaa

Varkaus - kunnallishallinnon koulutus - europrosessi ja julkinen sektori

Tuusula - kunnallishallinnon koulutus - europrosessi ja julkinen sektori

Turku - Teollistamisrahasto - Eurooppa 2000-visiot

Helsinki - Mercantile oy. - Euroopan yhdentyminen

Lahti - Lahden seudun insinöörit - Kallis Suomenmaa

Helsinki - Maatalousalan tiedotuskeskuksen hallitus - Kallis Suomenmaa

Helsinki - SOK:n ylempi johto - Kurssi muuttuu

Jyväskylä - Jyväskylän yliopisto, "menestyksen strategiat" - muuttuva maailma, Suomi

Hämeenlinna - Suomalaisen yhteiskunnan tukisäätiö - Suomi ja Eurooppa Rovaniemi - Lappiadi-seminaari - elinkeinoelämän kehitys 2010

Helsinki - Eva-päivä - osaaminen

Helsinki - Nuorkauppakamari - talouselämä sponsorina
 

III Liite: Evan henkilökunta 1975-89
 
Liitteessä on lueteltu Evan henkilökunta vuosilta 1975-89, henkilökunnan koulutus ja työpaikat ennen ja jälkeen Evassa työskentelyä. Liitettä lukemalla saa kuvan siitä minkälaisia yhteiskunnallisia subjekteja Evan henkilökunnassa on toiminut, sillä koulutuksen, aseman työnhierarkiassa ja henkilöiden kohdatessa syntyy yhteiskunnallinen subjekti, jonka ominaisuuksia ei voi palauttaa yksilöiden ominaisuuksiksi.
 
Tarkkaan ottaen liitteen eri tietoja voisi analysoida seuraavalla tavalla: 1) Arvonimi tai titteli ilmaisee yksilön aseman yhteiskuntarakenteessa, mihin kuuluu luokka-asema, koulutus, asema kompetenssien ja työnjaon hierarkiassa. 2) Sukunimi ilmaisee perheen ja suvun, joiden usein suurikin merkitys on sukuyhteiskunnan vaikutusta modernin yhteiskunnan sisällä. Suuri kulttuurinen ero syntyy siitä, onko yksilö saavuttanut hyvän yhteiskunnallisen aseman pelkällä koulutuksella vai onko taustalla sekä "hyvä perhe" että koulutus. Eliitin vanhojen sukujen vesat poikkevat kulttuurisesti nousukkaista. 3) Etunimi identifioi yksilön. Analyysia voisi vielä jatkaa ottamalla lukuun synnyin- ja asuinpaikat, sukupolven, sukupuolen, mutta niin pitkälle tässä ei mennä. Tärkeää on tässä yhteydessä ymmärtää, että ominaisuudet, jotka esiintyvät henkilöiden ominaisuuksina ("äly", kompetenssi, yksilöllisyys, arvokkuus) ovat myös yhteiskunnan rakenteellisia ominaisuuksia.
 
Työpaikat ennen ja jälkeen Evan antavat viittaavat erilaisten valtiollisten ja järjestöllisten organisaatioiden ja yritysten välisiin yhteyksiin, verkostoihin. Henkilöitä koskevat tiedot olen saanut Evasta, ellei toista lähdettä ilmoiteta.
 
Asiamiehet:

Thomas Zilliacus (1979-81): kauppatieteiden maisteri, siirtyi Evan jälkeen Nokian palvelukseen tiedotuspäälliköksi.
 
Björn Sundell (1983-88): kauppatieteiden maisteri, tuli Evaan Forum för ekonomi och teknik -lehdestä ja siirtyi Evasta Wärtsilän palvelukseen.

Kai Torvi (1985-): valtiotieteen kandidaatti työpaikka ennen Evaa valtioneuvoston alainen Taloudellinen suunnittelukeskus (Tasku).
 
Peter Ekholm (1988-): oikeustieteen lisenssiaatti, aikaisempi työpaikka Imatran voima (Voimaviesti).
 
Johtajat:
 
Kari Nars (1975-1977): kauppatieteiden tohtori, ennen Evaa Suomen Pankin osastopäällikkö, palasi Suomen Pankkiin johtajaksi.
 
Risto Peipponen (1975-1980): varatuomari, ennen Evaa keskuskauppakamarin apulaistoimitusjohtaja, Evan jälkeen Suomen pankkiyhdistyksen toimitusjohtaja.
 
Matti Sipilä (1975-1983): agronomi, ennen Evaa Pellervo-seuran osuustoimintaosaston osastopäällikkö, Evan jälkeen SOK:n järjestöjohtaja (Kuka kukin on 1986, 890).
 
Juha Sipilä (1975-1984): teologian kandidaatti, LKP:n puoluesihteeri ennen Evaa ja Evan jälkeen pääkaupunkiseudun yhteistyövaliokunnan yhteistyöjohtaja (Kuka kukin on 1986, 889).
 
Henri J. Vartiainen (1977-80): valtiotieteen tohtori, tuli Evaan Teollisuuden keskusliitosta ja siirtyi Evasta työnantajien edustajaksi Brysseliin (Conference Board in Europe).
 
Jukka Tarkka (1980-1984): valtiotieteen tohtori, ennen Evaa Teknos-maalit oy:n tiedotusjohtaja, Evan jälkeen kustannusosakeyhtiö Otavan kirjallinen johtaja.
 
Juhani Kivelä (1980-89, vuodesta 1985 varatoimitusjohtaja): metsänhoitaja, Rantaloma ja Rantasipi osakeyhtiöiden toimitusjohtaja ennen Evaa, siirtyi Evasta valtiovarainministeriöön alivaltiosihteeriksi (Kuka kukin on 1986, 381, Evan tiedot).

Paavo Pirttimäki (1984-): valtiotieteen maisteri, aikaisempi työpaikka Taloudellinen suunnittelukeskus.
 
Jyrki Haikonen (1985-): valtiotieteen maisteri, ennen Evaa Uuden Suomen päätoimittaja (Kuka kukin on 1986, 153).
 
Sampsa J. Saralehto (1989-): valtiotieteen tohtori, toimi ennen Evaa Teollisuuden keskusliiton kauppapoliittisen ja kansainvälisten asioiden osaston osastopäällikkönä.
 
Toimitusjohtajat:
 
Max Jakobson (1974-1984): valtiotieteen tohtori, Suomen pysyvä edustaja YK:ssa 1965-72, Suomen Tukholman suurlähettiläs 1972-74, Evan jälkeen mm. kustannusosakeyhtiö Otavan hallinnon johtaja (Kuka kukin on 1986, 280).
 
Kauko Sipponen (1984-1990): professori, ennen Evaa mm. tasavallan presidentin kansliapäällikkö, Keski-Suomen läänin maaherra 1977-84 (Kuka kukin on 1986, 891).
 

 SISÄLLYS   LÄHTEET & KIRJALLISUUS    KOTISIVU