TILANNE TÄLLÄ HETKELLÄ SUOMEN SODAN 1808-09 TUTKIMUKSISSANI

14.4.2012 Kotona on tullut tehtyä suurta remonttia ja se on vienyt aikaa melko paljon hyviltä harrastuksilta, kuten esim. strategiapelin rakentamiselta ja Suomen Sodan 1808-09 tutkimiselta. Mutta ihan seis ei ole pelinrakennuskaan ollut. Taisteluruudukon sääntöjen kanssa on puuhailtu ja jonkun verran peli on näyttänyt todennäköisemmältä. Edetty siis on hitaasti. Olen yrittänyt kitkeä lautapelistä pois vaikeaa tuloslaskentaa, mutta kokonaan sitä ei voi välttää. Koetan ns. automatisoida tappiolaskentaa ja sekvenssoida tapahtumien vaiheistusta oikeaan järjestykseen.

Lautapeliin tullee viisi skenaariota: Etelä-Suomi, Pohjanmaa, Savo/Pohjois-Karjala, Ahvenanmaa ja Pohjois-Ruotsi. Tämä on toive. Nyt tahkotaan vielä perusteissa, eli taistelulaskennassa.

Naureskelijoille ja epäilijöille tähdennettäköön, että homma ei ole helppoa. Yhdistän peliin taistelujoukot, huollon ja lääkintähuollon. Minulla ei ole ketään apulaista tällä hetkellä. Käyn töissä Vantaalla ja asun Aurassa. Rakennan peliä silloin kun olen leipätyöstäni vapaalla ja bunkkaan vuokrayksiössä Vantaalla. Kotona Aurassa vapaapäivinäni minulla on muuta mielessä, kuten esim tuo remontti. Lisäksi en halua sotkea sosiaalista elämääni millään pelillä. Jaa, jotenkin tulee mieleen entisaikojen tiedemiesten keksinnöt. Mistähän he repivät riittävästi aikaa niihin hulluihin ideoihinsa. Niinkuin vaikka sähkön keksimiseen?

16.3.2012 Lisätty uusi sivu, joka sisältää kenraalimajuri von Döbelnin jäähyväispuheen suomalaisille Uumajassa 8.10.1809.

10.3.2012 Lisätty uusi sivu, joka kertoo Oulun varuskunnasta Suomen Sodan aikana. Jos kyseisen sivun "nappula" ei näy, kannattaa päivittää sivusto selaimesta. Samoin on korjattu hieman tietoja venäläisistä joukoista. Niistä on selvitetty ns. insinöörijoukkojen osuutta. Historian dokumenteissa puhutaan Suomeen saapuneista pioneerirykmenttien minöörikomppanioista, mutta ei ole kerrottu, mitä tällainen minöörikomppania teki. "Insinöörijoukot" venäläisessä merkityksessä tarkoittaa tykistöprikaatien alaisuudessa toimineista yksiköistä, joihin luetaan pioneerit, minöörit ja ns. sapperit tai miner-sapperit. Pioneerit olivat pääasiassa sillanrakentajia taistelutilanteissa tulen alla, mutta toki he muitakin rakennus- ja purkutöitä tekivät. Sapperit (saperny) olivat teknisesti koulutettu joukko, joka kykeni kaikenlaisiin rakennustöihin, ehkä räjäytyksiinkin. "Miner" (s.o."minööri") ei suinkaan ollut miinoittaja, vaan paremminkin kaivaja. Sopii ajatella englanninkielistä sanaa "miner", joka tarkoittaa "kaivosmies", mainari. Minerit, s.o. minöörit, olivat sotilastoiminnassa porukkaa, jotka kaivoivat tunnelin salaa vihollisen linnoitteen alle ja räjäyttivät vallitukseen aukon alta päin rynnäkköporukkaa varten. Suomen Sodassa ei tällaisesta ole mainintaa, kun meidän maastomme on ollut Keski-Euroopan tasankomaista hyvin poikkeavaa. Kaikki ne, jotka tietävät millaista on kaivaa kantoja ja juuria pois maasta, tietävät kuinka v-mäistä homma täällä on! Tänne ei kannata tulla kaivelemaan kaiken maailman helppojen maitten koulutuksen perusteella! Toisaalta Suomen Sodassa rintamalinjat eivät seisoneet niin kauan paikoillaan, että tunnelin kaivaus olisi ollut mielekästä, kivaa, hi? Sandelsin useita kuukausia kestänyt vastarinta-asema Toivalan salmessa Kuopion vieressä oli piikki ryssän lihassa. Siihen ei tehonnut oikeastaan mikään muu kuin muiden rintamalinjojen siirtyminen sivustoilla - ei tunnelien kaivaminen vallitusten alle! Olenkin lopulta päätellyt kyseisen Minernaya Rotu -porukan olleen täällä lapiohommissa. Jos ei lumen luonnissa, niin siirtelivät sitten hiekkakasoja paikasta toiseen. Voi ryssäparkaa. 

27.1.2012 Korjailin vähän sivua "Tietoja venäläisistä joukoista vv. 1801-1810".

Sääntöjäkin on vähän räätälöity. Jos tämä olis helppoa, niin joka tyyppi tekis oman pelinsä. Ei ole muuten helppoa, sen voin vakuuttaa, jos todella aikoo tehdä hyvän pelin.

Pelin ja historian tutkimuksen ulkopuolellakin tapahtuu: Tapaninpäivänä kaatui yksi puu kotitalomme katolle. Nyt se on raivattu pois. On muuten aika paljon pöllejä sahattavaksi. Polttopuiksi? Who knows. Kyllä tällaiset luonnon järjestämät episodit menevät kaiken edelle. Meillä oli lisäksi 34 tunnin sähkökatkos, joten tuli mietittyä pakastimen sisältöäkin... Pitäisköhän rakentaa "selviytymispaketti" ja hankkia agrekaatti? Näkis sähkövalossa vaikka pelata strategiapeliä....

21.11.2011 Tehty uusi Ahvenkosken kartta (21.2.1808).

18.11.2011 Karttapohja on vakiintunut niille yhteenotoille, joista ei ole saatu esiin mitään muinoin piirrettyä karttaa. Vielä on päätöksen alla piirretäänkö kuitenkin kaikista kapinoista uuteen karttapohjaan perustuva kartta, vai voidaanko tekijänoikeuksiin pohjautuen käyttää yli sata vuotta vanhaa taistelukarttaa. Jos vanhaa karttaa voidaan käyttää, vapauttaa se paljon työaikaa, mutta uusi karttapohja luo kyllä mukaan omia näkemyksiä ja yhdenmukaisuutta. Kaikki aikaisemmin julkaistut omat karttapiirrokseni ovat muutetut uuteen piirrosmuotoon. Vielä ollaan kuitenkin alkuvaiheessa.

Katso kartat Elimäki, Kuuskoski ja Artjärvi (sodan akuvaiheet).

22.10.2011 Lisäilty karttoja taistelut-sivuille. Viimeisin tehty kartta on Artjärven yhteenottojen kartta (24.2.1808).

9.10.2011 Muutettu hieman ensimmäisen asennetun kartan ulkonäköä ja asennettu kaksi karttaa lisää.

4.10.2011 Installoitu ensimmäinen kartta kokeeksi taisteluiden sivulle. Katso Ahvenkoski 21.2.1808. Karttapohja on noin 150v vanha. Taistelukartta-layout voi vielä muuttua, mutta tavoittelen yksinkertaista ratkaisua työn helpottamiseksi. Mielestäni tämä koeinstallaatiokin on liian suuri (123kt), joten jatkossa saattaa pienempi koko ainakin tulla kysymykseen. Kartan värien ja joukko-osastosymbolien värien suhde ei näytä hyvältä. Joukko-osastot pitää saada paremmin näkyviin.

2.10.2011 Hiljaiseloa. Kodin muutto on nyt primäärinen asia. Muutetaan rauhallisemmalle seudulle ja vähän tilavampaan asuntoon. Ehkä siellä ajatus lentää paremmin ja tutkimuksetkin sitten edistyvät.

23.8.2011 Lisäsin tietoiskuun tietoja ja yhden kuvan sotilaiden talvivaatetuksesta.

11.8.2011 Vahvuuslukemaongelma on ainakin teoriassa nyt hallinnassa, jos excel-taulukko on käytössä. Kehittelin komppanioista irroitettaville erillisosastoille systeemin ja erillisosastoja vastaavan pelimerkin, sekä vahvuutta ilmaisevan yksinkertaisen taulukon. Homma toimii siis nyt ainakin teoriassa. Vaatii kuitenkin huolellisuutta käyttäjältään. Excel hoitaa komppaniasta ylöspäin rykmenttiin saakka vahvuuslaskenta-automatiikan. Erillisosaston ja sen isäntäkomppanian välinen vasvuuslaskenta on manuaalinen.

9.8.2011 Tappelen yhä sen vahvuuslukeman kanssa. Mielestäni vahvuus on otettava ehdottomasti pelissä huomioon. vahvuuden kirjaaminen taulukkoon tuntuu mielekkäältä. Taulukko on pelissä näkyvillä molemmille pelaajille ja taulukkoon voi vahvuuden kirjata yksilötasolla. Taitaa olla paras ratkaisu? Tällöin pelimerkki säilyy koskemattomana, eli siihen ei tehdä merkintöjä, eikä pelimerkin seuraksi ajateltua vahvuusmerkkiä tarvita. Karttapeli on lisäksi siten selvempää. Ratkaisu elää kuitenkin vielä.

Mielekkäintä ja ehkä kaikkein helpointa tämä vahvuuslaskenta on EXCEL-taulukon avulla. Tällainen taulukko on helppo alustaa semiautomaattiseen toimintaan, jolloin vahvuudet hoidetaan manuaalisesti komppaniatasolla ja automatiikka hoitaa loput pataljoona- ja rykmenttitasolla.

Vielä on ratkaisematta komppaniasta irroitettu osa ja kuinka se toteutetaan käytännössä pelimerkeillä. Tällainen komppaniaa pienempi osasto on pakko saada tähän peliin ja sen tuomat ongelmat täytyy ratkaista pian.

3.8.2011 Olen puuhaillut mm. yksikköjen pelimerkkien kanssa. On ratkaistavana ongelma yksikön muuttuvan vahvuusmerkinnän suhteen. Kuinka merkkariin liitetään vahvuustieto pelikartalla? Pitäisikö se olla erillinen pikkumerkkari yksikkömerkin päällä, jolloin "vesittyy" yksikkömerkin näyttävyys yms.? Kuinka se tulisi toteuttaa, ettei vahvuuslukemamerkki olisi yksikkömerkin päällä? Erilaisia variaatioita on kehitelty. Mikään niistä ei vielä tunnu hyvältä. Tai periaatteessa onkin hyviä ideoita, mutta siitä seuraisi vahvuusmerkkien mieletön määrä! Ajatelkaas, jos yksikkömerkkejä on noin 2000 ja jokaiselle pitäisi periaatteessa olla muuttuva vahvuuslukemamerkistö, niin siitä seuraisi yli kaksikymmentuhantinen numeromerkistö.... Ei hyvä.

Olen kohdannut lautapelejä, joista on kokonaan "unohdettu" osastojen vahvuus. Hö. Suomen oloissa jo 100 miestäkin pystyi pidättelemään pataljoonaa ja on esimerkkejä, kuinka 150 ukkoa siirsi toiminnallaan koko venäläisen rintaman yli sata kilometriä taaksepäin... Jos meillä on pataljoona, jossa normaalisti kuuluisi olla 600 ukkoa, niin sitä vielä voidaan nimittää pataljoonaksi, vaikka vahvuus on vajonnut 150 mieheen. Mutta vaikutus on jo tuntuva. Tästä syystä haluan, että pelissä myös vahvuus on näkyvissä. Jotenkin.

On mahdollista, että vahvuus näkyy vain AOK:ssa (armeijan organisaatiokaaviossa) tai muussa erillistaulukossa, johon kulloisenkin vahvuuden voi kirjata lyijykynällä ja muuttaa sitä pyyhkimällä ja kirjaamalla esimerkiksi taistelun jälkeen uuden vahvuuslukeman taulukkoon. Tällöin olisi mahdollista pelata ihan yksilötappiotasollakin. Etunsa silläkin, kun pienillä osastoilla kuitenkin pelataan. Verrattuna johonkin Napoleonin kapinoihin aavoilla Keski-Euroopan tai Venäjän aroilla. Suomessa ei kertakaikkiaan liikutella tehokkaasti divisioonia, mutta korkeintaan pataljoonia, jos niitäkään sopivin kohdin. Komppaniasotaa se paremminkin on. Mielenkiintoisempaa, eikö vain? Jos on hyviä ehdotuksia, niin niitä voi laittaa vieraskirjaan tai paremmin sähköpostiini kristofer2@suomi24.fi kiitos.

Käykääs muuten vilkaisemassa tietoisku-sivua. Siellä on vähän uutta tietoa vuoden 1808:n tiedusteluasioista.

22.7.2011 Iisalmi on ohitettu ja nyt työstän Vaasan ja Närpiön seudun yhteenottoja. Ollaan ajassa kesä-heinäkuu 1808. Mahtaakohan vaasalaisille olla tiedossa tuo 25.6.1808 käyty Vaasan taistelu ja kuinka verinen se todella oli ollutkaan? Ja kuinka raakalaismaisia venäläiset olivat siviilejä kohtaan, muka kostotoimena! Irvokasta. Venäläinen Vaasasta vastannut kenraali joutui siviilien kohtelusta jopa sotaoikeuteen, mutta - yllätys, yllätys - hän vapautui selittäessään syyn olleen puhtaasti kaupungin asukkaiden! Mitähän nekin surmatut naiset ja lapset olivat heille tehneet?!!!

6.7.2011 Korjattu Iisalmen alueen taistelutietoja, mm Valkiamäen ja Taipaleen kahakoita. Oli "käynyt käpy" Taipaleen ja Pakaskylän tietojen kanssa ja olin ymmärtänyt ne erillisiksi kahakoiksi, vaikka faktaa oli vain Taipaleen kahakka. Kyseisen yhteenoton tiedot on nyt tarkennettu ja yksityiskohtia lisätty. Näin pysytään totuudessa! Vaasan alueen tiedoissa on myös tarkennettavaa ja lisättävää. Siihen pureudun nyt seuraavaksi. Pelin osalta ei mainittavaa, paitsi eräitä sääntökohtia on hienosäädetty.

29.6.2011 Olen ollut kesälomalla. Sinä aikana tein vain lievää suunnittelutyötä peliin. Nyt "käynnistelen taas konetta".

28.5.2011 Eilen aloitin rakentaa taisteluruudukkoja. Tänään jatkoin. Nyt on tehty aihiot seuraaville taisteluversioille: Joenylitys, tie, metsä, kylä, kaupunki, maihinnousu ja linnoitus.

24.5.2011 Taistelupaikkojen merkintää kartalle. On niitä paljon! Värilliset karttaneulat loppuivat kesken, joilla merkitsin ne kapinapaikat, joita ei yleisesti ole pidetty mainitsemisen arvoisina. Paljon on myös niitä suurempia rysäyksiä. Neularyppäitä syntyi varsinkin Kuopioon, Ruovedelle, Kauhajoelle, Joensuuhun, Kälviälle ja Iisalmelle ympäristöineen. Myös Lapväärtin seudulla on tapahtunut. Eikä Ahvenanmaatakaan pidä unohtaa. Taistelujen tutkinnassa pidän nyt tauon. Siirryn pelin rakentamiseen.

22.5.2011 Pohdin tässä mielessäni, että pitäisikö taas ruveta pitämään tätä työvaihe-infoa kuten internet-blokia, eli kirjaisin kaiken, mikä liittyy tähän Suomen Sota-projektiini. Voisihan se olla mielenkiintoisempaa sivuillani vierailijasta. paljon olen jättänyt raportoimatta. Todella paljon viimeaikoina. Kun olen täällä työasunnossani, olen käyttänyt melkein kaiken vapaa-aikani taistelujen tutkimiseen. Mielettömästi aikaa olen kuluttanut kaikenmaailman vertailuihin joidenkin epäselvien asioiden selvittämiseksi tai tietojen lisäämiseksi. Minulla on röykkiöt "dataa" - kirjallista tietoa - tästä "kapinasta" ja tietojen hakemisessa ja vertailuissa muuten kuluu aikaa, hei. (Älkää nyt vakavasti suhtautuvat vielä täältä kaikotko, vaikka käytänkin nykynuorisolle sopivampaa kieli-ilmaisua! Samalla se vähän keventää tätä "murheen laaksoa", vai alanko kertoa sanatakasti lääkintähuollon keräämistä ja kirjaamista sotavammoista, jolloin porukat oksentavat....)

Kelaan tällä hetkellä heinä/elokuuta 1808. Välillä täytyy mennä takapakkia, koska silmiini osuu uutta tietoa, tai haluan tarkentaa asioita, että jatkossa seuraavat tapahtumat loksahtaisivat paremmin paikoilleen.

Useissa Suomen Sotaa käsittelevissä teoksissa on menty alueelliseen kerrontaan, jolloin pakosta hypitään kuukausia eteen ja taaksepäin, joka tekee kronologisen seurannan hankalaksi. Mun juttu on kronologisuus. Siitä selviää kyllä myös asioiden kytkentä vaikka maan laidalta toiselle, kunhan vähän miettii.

Pelipuolella homma vakiintuu. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että ns. taisteluruudukko ratkaisee taistelutilanteet melko takasti. Varsinainen tst-ruudukko on "sotasalaisuus", vaikka sen peruskappale tuossa edessäni seinällä roikkuukin. Ei kannata julkaista keskeneräistä. Yritän saada ruudukosta sellaisen, jossa on otettu huomioon kulloisenkin tst-paikan maasto (kylä, kaupunki, joki, peltoaukea, metsä, jne.). Perusidea muuten toimii.

28.4.2011 Siis hetkinen, arvoisat sivuillani vierailijat! Olen julkaissut toisen osuuden taisteluista, joten päivittäkää selaimenne kautta sivuni tiedot. Nyt näytetään tietoja 5.6.1808 saakka. Tiedoksenne saatettakoon, että tuosta päivämäärästä eteenpäin olen kahlannut melkoisessa suossa ja joutunut tekemään tietojen tarkistuksien tarkistuksia ja täydentämään ja jopa muuttamaan tekstejäni. Paljon on jo valmiina, mutta välillä olen joutunut hyppäämään eteenpäin ja jättämään epäselvät muhimaan, odottamaan parempaa tietolähdettä. Tästä johtuen en ole voinut julkaista aikaväliä eteenpäin. Arvoituksiakin on joukossa, joihin ei ole löytynyt edes alkulähdettäni tueksi! Siis olen kaikessa vauhdissani kirjannut tapahtuman, mutta en ole älynnyt huomioida lähdettä. Minulla on niin suuri kirjasto jo olemassa, että jos en ole rekisteröinyt jonkin tapahtuman kirjaushetkellä, mutta en lähdettä, niin vaikeuksia tulee etsiessä jälkikäteen vihjeitä kymmenistä teoksista! Minkä työn olenkaan ottanut! Jestus. Kuka maksaisi tästä mulle palkkaa?

27.4.2011 Korjailin vähän tänne kirjoittamaani tekstiä. Katso 24.1.2011 Pohjois-Karjalan taphtumista kirjoittamani. Katsoin aiheelliseksi korjata jo kirjoittamaani, koska olisin korjaamattoman tekstin mukaan omalta osaltani vahvistanut historiassa pyöriviä virheellisiä tietoja. Nyt tiedot ja kirjoitukset vievät lukijan lähemmäs lopullista totuutta.

Tutkinta osaltani saa luvan Pohjois-Karjalan taisteluista päättyä ja siirryn tietojen kirjaukseen sekä etenen seuraaviin "kinkereihin".

24.3.2011 Ja tutkimukset jatkuvat taas. Olin kahden viikon hyvällä lomalla palmujen katveessa ja erittäin hyvässä seurassa. Melkein pääsi unohtumaan tämäkin projekti! Mutta nyt siis asiaan. Pohjois-Karjalan tapahtumat ovat käsittelyn alla ja niiden kanssa alan päästä vihdoinkin lopputulokseen, vaikkakin hieman jää epäselvyyttä joukkojen liikkeistä. Periaatteessa se ei vaikuta lopputulokseen, joten voinen edetä taistelujen osalta seuraaviin tapahtumiin heinä-elokuussa 1808. Pelin suhteen homma on melkein pysähdyksissä, mutta muhii... Taisteluruudukko muuttuu hiukan. Taisteluruudukko mahdollistaa hyvin myös sivustahyökkäyksen ja koukkauksen selustaan. Taisteluruudukon ruudutusta täytyy suurentaa ja siten ruudukkoalusta suurenee myös A4:stä erikoiskokoon, mahdollisesti vaikka A3:een.

25.1.2011 Sain käsiini uuden opuksen talonpoikaispäällikkö Olli Tiaisen historiasta. Tavallaan teos oli pettymys, sillä esim. Mönninvaaran taistelusta siinä ei minulle ollut mitään uutta. Siinä vain toisteltiin erään toisen teoksen tekstiä melkein sanasta sanaan. Samat virheetkin sinne oli kopioitu! Onneks ei maksanut kuin 8,50 euroa. Tämä Pohjois-Karjalan "projekti" on ollut kyllä melkoinen "suo". Vetelä suo. Kuukausi on jo mennyt aikaa siihen. Eikä ole vieläkään selvä, vaikka lähellä ollaan jo maalia.

24.1.2011 Tällä hetkellä tutkin Pohjois-Karjalan taisteluita Suomen Sodassa. Mönninvaaran (nyk. Mönni) taistelun historiassa on jotakin mätää.

Eri lähteet kirjoittavat asiasta eri tavalla. Puhutaan jopa eri henkilöistäkin saman asian tekijöinä. Kerrottakoon tässä tämä yleisin "kuvitelma Mönninvaaran taistelusta":

---

30.7.1808 Talonpoikaisjohtaja Tiainen (200 miehen talonpoikaisosasto, jonka johtaja on saattanut olla jokin näistä: Olli Tiainen, Petteri Tirronen tai Olli Timonen) oli miehineen ylittänyt Pielisjoen Mönninvaaran kohdalla ja karkoittanut ilmestymisellään venäläisen kymmenmiehisen rakuunavartion. Talonpojat yöpyivät Mönninvaaran kylässä, pääosin Kurjankallion kohdalla olleissa taloissa. Aamuvarhain nukkuvien talonpoikien kimppuun hyökkäsi yllättäen 80 rakuunaa. Porukat pakenivat epäjärjestyksessä ovista ja ikkunoista kuka minnekin (yksi talonpoika - Olli Räty - sai surmansa yrittäessään paeta ikkunasta), ruispeltoon, pusikkoihin, metsän laitaan ja alkoivat sieltä ampua. Rakuunat eivät uskaltaneet tai pystyneet (?) poikkeamaan tieltä ja lisäksi ampumamatkaa oli niin paljon, että heidän rakuunakiväärinsä eivät kantaneet niin hyvin kuin talonpoikien aseet. Rakuunat kärsivät tappioita ja vetäytyivät Kiihtelysvaaran suuntaan. Samaan aikaan oli kenraalimajuri Aleksejev antanut rakuunaosastolle vetäytymiskäskyn kohti Sortavalaa koska itsekin osastoineen vetäytyi Joensuusta.

---

Kirjoissa mainitut vahvuudet ja nimet vaihtelevat. Puhutaan Scheenestä ja hänen vahvuudestaan 200. Samoin mainitaan, että Aleksejev olisi jättänyt Kemien risteykseen eskadroonan, eli noin 125 miestä. Tämä tekee yhteensä 325 miestä. Faktatietona kerrotaan, että Joensuuhun saapui noin 450 miestä pelkästään ratsuväkeä. Tieto ei kerro, onko tähän vahvuuteen laskettu myös huoltoporras, eli käytännössä lähinnä kuormarengit. Kun lisäksi tiedetään, että Aleksejevin ratsuväkiosasto oli vahvuudeltaan 565 miestä, olisi Joensuuhun saapunut irroitetut osastot huomioiden vain 240 miestä, joka on kaukana 450 miehestä. Jos Joensuuhun saapui 450 miestä, on matkan varrella irrotettu vain 115 miestä, eli noin yhden eskadroonan verran. Jos vahvuusluvuissa on mukaan laskettu myös kuormarengit, yms taistelemattomat henkilöt, saattaa joukkojen enempikin sirottelu ympäriinsä olla mahdollista. Kuitenkaan selvää tulosta asiasta ei ole olemassa, huolimatta siitä, että venäläistenkin tapahtumista kirjoittamat asiakirjat on tutkittu. Esimerkiksi Kemieen jätetystä eskadroonasta ei ole saatu pitävää näyttöä, joten se on pakko jättää tutkimuksien tässä vaiheessa fiktion piikkiin.

Myöhemmin Mönninvaaraan hyökättiin joko etelästä tai lännestä. Puhutaan, että kylään hyökkäsi 80 rakuunan eskadroona kapteeni Bekleshovin johdolla kenraalimajuri Aleksejevin lähettämänä. Eräs lähde mainitsee, että Aleksejev olisi lähettänyt Mönninvaaraan 200 jääkäriä ja monessa yhteydessä puhutaan majuri Scheenen eskadroonasta. Scheenen on historiaan sotkenut eräs edesmennyt suomalainen historioitsija, jota muut sitten myöhemmin uskoivat ja kopioivat omiin teoksiinsa. Jopa tänäkin päivänä puhutaan majuri Scheenen 200-miehisestä eskadroonasta, vaikka se tieto on puppua! Totuus on, että Mönninvaaran kylään hyökkäsi kapteeni Bekleshovin eskadroona, joka joutui Tiaisen talonpoikaisosaston tulituksen tuotteena vetäytymään.

Mönninvaaran episodiin liittyy vielä tutkimatontakin tietoa, nimittäin venäläisten ja suomalaisten tappiot. Venäläiset itse mainitsevat tappioikseen noin 40 miestä. He saattoivat viedä osan kaatuneistaan (vai oliko kyseessä vain haavoittuneet?) mennessään. Perimätieto Mönnin kylällä puhuu lisäksi 17 venäläisen haudasta, jonka paikka on tuntematon. Mainitaan myös, että venäläiset olisivat polttaneet kaatuneitaan jossakin kylän talon (Puhakan talo) polton yhteydessä. He voivat olla juuri nuo haudatut 17. Kuka ties.

Huomio Mönnin Kyläyhdistys! Korjatkaa tietonne! Teksteissänne mainittu majuri Scheene on virheellinen tieto. Scheenen tilalla tulee käyttää kapteeni Bekleshovin nimeä, kuten teidän valokuva-arkistossanne olevassa kuvatussa tekstissä mainitaankin. Siellä tiedot ovat oikein.

Mönnin Kyläyhdistyksen sivuilla (Karjalan Heili-lehdestä lainaus) kerrotaan myös sodan alusta, että helmikuussa 1808 olisi taisteltu myös Kuusankoskella. Puppua! Ei varmasti taisteltu Kuusankoskella. Kuuskoski on lähempänä totuutta, mutta sekin niin, ettei siellä ihan ensimmäisenä päivänä taisteltu, mutta 24.2.1808 kuitenkin.

11.12.2010 Julkaisen ensimmäisen osuuden taistelut-sivusta. Pyydän kommentteja lukijoilta. Onko formaatti OK ja onko tiedoissa jotakin, jota pitää korjata ja jos on, niin miksi? Työtä asian tiimoilta riittää, sen voin vakuuttaa. Homma kuitenkin etenee. Julkaisen jatkossa tietoja lisää, mutta ryhmittäin. Nyt oli pakko katkaista julkaistu osuus tähän, koska seuraava tapahtuma, eli Iisalmen valtaus, sisältää joukko-osastojen kannalta epäselvyyksiä, jotka pitää vielä selvittää. 

8.12.2010 Jatkuvasti löytyy ristiriitaisuuksia aseyhteenottojen kertomuksissa, lähinnä päivämäärissä ja lisäksi täytyy olla hyvin tarkkana faktaa etsiessään, sillä tarinat tahtovat vaihdella vähän sen suhteen, kuka tarinaa kertoo ja kenen intressejä kunniasta tavoitellaan. Tarkistuksia täytyy suorittaa useista eri lähteistä. Vähäisin ei tarkistuksissa ole tappioiden lukumäärä, sillä jos mikä, niin tappioiden laskeminen on vaikeata. Venäläiset tuppasivat liioitella lukuja ja suomalaisten puolella varsinkin talonpoikaisosastojen tiedot ovat erittäin hataria, joskus jopa olemattomia. Jos pyritään faktaan, niin on pakko riisua monta kertomusta lähemmäs runkoa ja jos on kyseessä huhun tai pelkän perimätiedon pohjalta listattu yhteenotto, tällöin tieto on kyseenalaistettava. Miten kyseenalaistetun tiedon kohdalla sitten jatkossa menetellään onkin historian tutkinnan kannalta ja tämän tekemäni luettelon suhteen tärkeää, sillä joku muu tutkija voi löytää tietoja kyseenalaisesta objektista lisää, jolloin asia voi muuttua faktaksi. Jättääkö tälläinen huhu-luonteinen yhteenotto mainitsematta luettelossani, johtaa pohdintaan "alistetaanko lisätutkintaan vai ei?". Jos en ilmaise asiasta mitään, kukaan ei luettelostani sitä sitten löydä ja se ei innoita ketään tutkimaan asiaa. Haluan, että epäselvyydet poistetaan. Näin ollen tulen listaamaan myös epäselvät yhteenotot. Pyrin tällaiset tapaukset kyllä sitten merkkaamaan.

Harkinnassa on myös taistelu-sivun esijulkaisu. Työmäärän ollessa hyvin suuri, ei vuoden loppukaan jää takarajana rikkomatta. Tällöin on ehkä parempi julkaista teos sitä mukaa kuin saan valmiiksi. Katsotaan mitä voimme asian hyväksi tehdä.

14.11.2010 Olen edennyt taistelupaikkojen tutkimuksissani nyt Paukarlahteen, jossa kaapattiin suuri huoltokuormasto 26.6.1808. Toisaalta koko taisteluluettelo on jo kasattu, mutta yksityiskohtainen tarkastelu on menossa päivämääräjärjestyksessä ja se on hidasta työtä, mutta antoisaa. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Aliupseerien arvomerkeistä ei löydy tietoa ja käytännön arvomerkinnöissä on ollut kirjavuutta. Se tutkimus on jo jätetty aloilleen ja ei kannata hukata siihen aikaa. Apunani on ollut tässä aliupseeriasiassa myös Maanpuolustuskorkeakoulun Kirjaston henkilökuntaan kuuluva, joka on omia kanaviaan pitkin tiedustellut kysymystä jopa Tukholmasta. On ilmeisen vaikea aihepiiri.

Sen verran on selvinnyt, että on käytetty merkintöinä hihamerkkejä, olkapoletteja (epoletteja), vyötä, miekkaa, takkia, lakin tupsua ja kaulusmerkkejä. Järki - tai oikeammin itsesuojeluvaisto - on sanellut osansa myös, sillä vihollisen tarkka-ampujat pyrkivät eliminoimaan ensin komentavat upseerit ja aliupseerit, joten välttämättä ei haluttu kovin paljoa erottua joukosta. Pääasia, että omat tiesivät kuka on kenenkin esimies ja miten häntä kutsuttiin.

3.10.2010 Taistelupaikkojen selvitystyötä. Löytyi pari uutta kahakkapaikkaa. Korjattu kotisivujen joukko-osasto- ja Ruotsin Suomen armeijakaaviosivujen pari pikku virhettä. Samoin korjattu päävalikkosivun ryhmitysvalikon kelloaika 04.30:een. Hyökkäyshän alkoi klo 05.00.

Olen yrittänyt saada selvää myös aliupseerien arvomerkeistä. Tietoa ei vain tunnu löytyvän mistään. Vain korpraalin arvomerkki on tiedossa, mutta pitäisi vielä löytää merkit varusmestarille, furiirille (majoittaja), kersantille, lippumiehelle (förari, opas), vääpelille ja lippujunkkarille. Kuka tietää kuvista? Vastaukseksi ei riitä, että "kysy Tukholman KA:sta"!

27.7.2010 Täydennetty tietoja taistelu-sivustoon. Kyseistä sivustoa ei ole julkaistu vielä sen keskeneräisyyden vuoksi. Työ on kuitenkin loppusuoralla. Tutkinta on vienyt aikaa hyvin paljon, mutta eiköhän lopussa kiitos seiso. On sitten tulevassa julkaisussa seuraaville tutkijoille hyviä vihjeitä ja helpotusta...

Lautapelissä on tapahtunut pientä edistystä. Esim. pelimerkkien ja pohjakartan mittasuhteiden vertailu on ollut työstettävänä. Tuskin sekään on yllätys lukijalle, että myös pelisääntöjä on hiottu...

11.6.2010 Taistelujen luettelointi on työn alla tänäänkin. Se on hidasta tutkintaa, kun tarkistuksia täytyy tehdä useista eri lähteistä. Yritän edelleenkin saada KAIKKI yhteenotot samaan nippuun, pienimmätkin tietooni tulleet kahakat. Eräs hankaluus asiassa on myös ruotsin kieli, sillä sitä vanhaa ruotsia on pakko yrittää ymmärtää koska läheskään kaikkia hyviä teoksia ja dokumentteja ei ole käännetty suomeksi. Mutta ei hätää, homma edistyy kuitenkin pikkuhiljaa. Kun luettelo taistelukertomuksineen on valmis, niin julkaisen sen sivuillani siellä olevan taistelu-sivun paikalla. Tällä hetkellä näkyvissä oleva sivu on raakile ja torso, eikä sen päivämääriä yms ole tarkistettu kovinkaan hyvin.

30.4.2010 Lisätty tietoiskuun dataa rajavartiostoista.

24.4.2010 Sain vihdoinkin käsiini 9-osaisen teoksen Sveriges Krig Åren 1808 och 1809. Paljon hyvää tietoa. Teoksen avulla ratkaisin Saviselkä-nimisen paikan probleeman, jossa tiedettiin tapahtuneen jotakin Suomen Sodan aikana. Nyt sekin ongelma on pois päiväjärjestyksestä ja tulokset jossakin vaiheessa yleisön luettavana. Minulla oli eräs apuhenkilö Saviselän suunnalla, joka omana panoksenaan penkoi sikäläisiä tietoja. Kiitos hänelle, sillä muiden kiinnostus aiheesta valaa voimaa myös itselle tutkia asiaa intensiivisesti.

7.3.2010 Ideoitu lisää sotapelin taistelutuloksen ratkaisemiseksi. Apuna käytetty ns. taisteluruudukkoa. Jonkinlaista edistymistä näköpiirissä. Samalla olen selvitellyt joukkojen liikkeitä historian näkökulmasta. Uusia yksityiskohtia on paljastunut muutamia, joiden selvittämiseen on kulunut päiviä. Joitakin sähköpostitiedustelujakin on tullut tehtyä. On paljastunut pari uutta kahakkapaikkaa ja ennen mainitsematon veneläinen joukko-osasto, joka mainitaan eräässä kartassa. Tutkinta sillä rintamalla jatkuu edelleen. Tietoja täydennetään kotisivuille, kun faktat saadaan julkaisukelpoisiksi.

17.2.2010 Teen edelleen tilastotiedettä ja luetteloin joukko-osastojen olinpaikkoja pohjautuen karttatietoihin. Noin 100 karttaa käyty jo läpi. Olen päivämäärässä 2.9.1808, jolloin käytiin Salmin taistelu. Sain muutama päivä sitten hyvää lisätietoa Suomen Tykistöhistorian "gurulta", Jyri Paulaharjulta. Törmäsin nimittäin Alavuden taistelun kartassa merkintään, jossa noin 1,5 km Alavuden kirkolta pohjoiseen oli piirretty tielle ruotsalainen tykkipatteri ja sen viereen teksti "Kastbatt. 4 B kan.". Paulaharju kertoi kyseisen patterin olleen 2-tykkinen 4-naulainen haupitsipatteri. Tykit oli vallattu venäläisiltä. Patterin päällikkönä oli Kapteeni Gustaf Adolf Kurten, jonka sanotaan osallistuneen tykkien valtaukseen. Ruotsalaisen miehistön vahvuus oli 22.

Asiaa tuntemattomille valaistakoon, että haupitsi on kaaritulta ampuva tykki.

Tuo joukko-osastojen sijaintitilastointi on eräs ase helpottamaan taistelukarttojen tekoa.

31.1.2010 Venäläisten ja ruotsalaisten osastojen kulkureitit ja olinpaikat Suomessa sodan aikana on nyt tutkinnassa. Apuna käytetään karttoja ja muita dokumentteja. Mitäkö siitä on hyötyä? No, tietoja käytetään selvittämään kunkin taistelun ja kahakoinnin osallistuneet joukko-osastot. Tulokset näkyvät sitten aikanaan taistelut-sivulla. Tutkinnassa on paljastunut uusia täällä olleita yksiköitä. Varsinkin venäläisten tekninen joukko on valaistunut mukavasti.

Olen saanut vihiä myös ruotsalaisten pienestä pioneeriosastosta, joka oli jonkin aikaa koollekutsuttuna vuoden 1808 puolella. Tähän saakka en ollut tavannut ainoatakaan merkintää ruotsalaisten pioneereista.

9.12.2009 Korjattu Sven Dufva-sivu ja Koljonvirran kartta vaihdettu. Kannattaa lukea kyseinen sivu.

25.11.2009 Korjasin joukko-osastosivua: Muutin venäläisen Suomalainen Rakuunarykmentti-nimen yleisemmin ymmärrettävään muotoon Suomenmaalainen Rakuunarykmentti. Se oli kuitenkin ihan venäläinen joukko-osasto. Lisäsin myös kokonaan uuden joukko-osaston venäläisiin, nimittäin joukko-osaston nimeltä Jamburgin Rakuunarykmentti. Vielä pitää lisätä kaksi ulaanirykmenttiä, jotka tulivat tänne vaihto-osastoina vuoden 1808 lopulla kun kaksi ulaanirykmentinpuolikasta palasi täältä takaisin Pietariin. Täytyy piirtää niiden asepuvutkin vielä, kunhan löydän jostakin ensin kyseisten osastojen tiedot! Ulaanirykmentit ovat Tataarian Ulaanirykmentti ja Liettualainen Ulaanirykmentti. Nimetkin saattavat tutkinnassa vielä muuttua, kukaties.

19.11.2009 Olen kirjoitellut ja tarkistellut lautapelin sääntöjä ja siinä sivussa suunnitellut taisteluruudukon käyttöä taistelutuloksen realistisuutta unohtamatta, tottavieköön! Voin vakuuttaa, että realismin tavoittelu on pilannut monta hyvääkin ideaa tämän pelin tiimoilta.

Historian tutkintaakaan ei unohdeta. Useita nettisivujeni taistelukuvauksia on väsätty käyttäen monia eri tietolähteitä. Sillisalaatista syntyy silli, vai miten päin se nyt meni, haju ainakin on sama! Yritetään vauhdittaa prosessia, mutta joidenkin taistelujen osalta on melkeinpä pakko kirjoittaa pidennetty versio tapahtumista.

Pitäkää asemanne!

12.11.2009 Päätöksiä täytyy joskus tehdä, vaikka ne olisivat kipeitäkin. Luovun nyt yrityksestä tehdä tietokoneversiota pelistäni, koska omat (aivo-) eväät eivät riitä ja apua en ole saanut. Sen sijaan keskityn tekemään perinteistä (?) lautapeliä, sillä se on selväpiirteisempi, toteutumiskelpoisempi. Siihen resurssini riittänevät. Tietokoneversio jää tulevaisuutta varten varastoon odottamaan parempaa aikaa ja kukaties apujoukkojakin. Mainittava on, että jos näissä olosuhteissa ja tällä tekniikalla olisin jatkanut, olisi siitä pelaajallekin tullut liian monimutkainen ratkaisu. Väitän - ja tiedänkin - että toki tietokonepeli olisi ollut mielenkiintoinen harvinaisuus nerokkaine ratkaisuineen, ja se edelleen on toteutuskelpoinen, mutta taistelulaskin meni liian vaikeaksi toteuttaa käyttämälläni tekniikalla. En vain saa sekajoukkojen taistelua realistiseksi tulokseltaan. Haavottuneiden jako lieviin ja vaikeisiin tapauksiin, hevostappioihin ja tykkien vaurioitumisiin, jne meni resursseja liikaa. Ei riittänyt voimia. Kakki pelinrakennusvoimat siirretään nyt lautapelin puolelle. Yritän tehdä siitä version, jossa selvitään ilman tietokonetta. Ja ilman noppaa, huomautuksena niille, jotka eivät sitä hyväksy. Pelataan (sota-) erotuomarin periaatteella ja realismia noudattaen.

Lautapelistä karttapohjia ensimmäiseen versioon tullee kolme noin 120x80 cm pöytäkarttaa kuusioruudutuksella. Peliin kuuluu siis kartat, erillinen taisteluruudukko, tarvittavat tulostaulukot laskingrafiikkoineen, sattumakortit, organisaatiokaaviot, merkkarivarasto, skenaario-ohjeet, sääntökirja ja pelikotelo - näin protoasteella. Positiivisena juttuna lautapelistä vielä se, että huolto on merkittävässä osassa tässäkin. A- ja E-tarvikehuolto, logistiikka, majoitus, sekä lääkintähuolto ovat merkittävä osa peliäni. Niinhän se oli vuonna 1808:kin!

5.11.2009 Taistelusivujen kimpussa häärätään. Joistakin kapinoista on niin vähän tietoa, että tässä vaiheessa ne vaikeimmat tapaukset jäävät melkeinpä otsikkotasolle, mutta pääasia lienee, ettei mitään kahakkaa jäisi mainitsematta. Taistelukarttojen osalta on mainittava, että se on kyllä suuri työ ja aikaavievä!

25.10.2009 Taistelusivujen lomassa olen kehitellyt myös peliä. Yritän ratkaista taistelutilanteen umpisolmun ns. taisteluruudukon avulla. Kehittely on jo pitkällä, mutta vielä ei koekäyttöön ole päästy. Idea on karkeasti ottaen se, että varsinaisella pelilaudalla syntyneen taistelutilanteen pelimerkit jäävät sinne paikoilleen, mutta kyseiset osastot hajautetaan lisäpelimerkeillä erilliselle taisteluruudukolle, jossa mittakaava on 1/10. Tämä mahdollistaa tykistötaistelut, rynnäköt, suojavallitukset, kapeikot, siltataistelut, yms.

26.9.2009 Olen aloittanut taistelukarttojen duunaamisen. Se on aikaa vievä työ, mutta eiköhän siitäkin selvittäne. Pohjana on vuonna 1858 tehty Suomen Sodan kartta, jonka olen modifioinut ja johon sijoitan joukko-osastosymbolit dokumenttitietojen mukaan. Kaikkia yksityiskohtia ei karttoihin mahdu, mutta olosuhteisiin nähden mahdollisimman suurta tarkkuutta pyritään noudattamaan.

23.9.2009 Rakentelin taistelusivustoa.

21.9.2009 Taistelusivuston kimpussa painiskelen ahkerasti. Näyttää valmiilta, mutta vain näyttää, sillä avoimia asioita on vielä useita, joista en tiedä muuta kuin paikan nimen ja päivämäärän - joukko-osastoista ja tappioluvuista puhumattakaan. Varsinkin talonpoikien kahakat ovat vaikeita tapauksia.  Jotkut kohdat on vain jätettävä avoimiksi, sillä tiedot ovat häipyneet historian hämärään.

11.9.2009 On muuten New Yorkin kaksoistornien päivä. Rauha siellä menehtyneille sieluille, mutta ei niille, jotka sen tuhon aiheuttivat! Taas on vettä virrannut Vantaassa runsaasti siitä kun viimeksi olen tänne kirjoitellut. Elossa kuitenkin ollaan ja periksi ei anneta! Taistelusivuston tiedot täydentyvät koko ajan, vaikkei julkisesti täydennykset vielä näykään. Ei hätää, sillä kaikki aikanaan... Sain käsiini hyvää täydentävää materiaalia, joka avustaa tehokkaasti jo tiedossa olevaa "dataa". Käsittelen nyt mukana olleita joukko-osastoja ja niille aiheutuneita tappioita. Yksityiskohtaisten tappiolukujen säätäminen yleiselle tasolle vie aikansa, jonka toivon "suuren yleisön" hyväksyvän. Tiedot ilmestyvät sivuilleni sitten valmiina.

28.7.2009 Taistelusivusto rakentuu. Olen loppusuoralla. Vielä on joitakin epäselvyyksiä, mutta ne selvinnevät viikon sisällä. Kova vääntö oli Pohjois-Karjalan tapahtumien kanssa, mutta siitäkin selvittiin ja ne ovat nyt tehty puhtaaksi.

20.7.2009 Taistelusivustoon tein konseptin Pohjois-Karjalan talonpoikaisarmeijan kahakoista ja taisteluista. Tosin Sandels oli lähettänyt talonpoikien avuksi kapteeni Malmin johtaman armeijan osaston ja täydennyksenä vielä Oulun Pataljoonan yhden vahvennetun komppanian. Uskomaton suoritus oli kuitenkin varsinaisten talonpoikaisosastojen osuus, sillä he selvisivät operaatioista voittamattomina ja laskivat aseensa ilman antautumista vasta 23.11.1808 ja palasivat kotikonnuilleen Pielisjärven ympäristöön. Heillä oli ratkaiseva merkitys Sandelsin puolustusasemalle Kuopion pohjoispuolella Toivalassa, sillä pohjois-karjalaiset estivät toiminnallaan venäläisten pääsyn Sandelsin sivustaan tai taakse. Lisäksi, jos Ruotsin asevoimilla olisi ollut antaa talonpojille riittävästi pyytämiään aseita, olisi venäläiset varmasti lyöty perinpohjin Pohjois-Karjalassa jo heti alkuunsa. Mainittakoon vielä, että kapteeni Malm sotilaineen vahvennettuna talonpoikaisosastolla oli ainoa Venäjän puolelle hyökännyt osasto tässä sodassa. Tämä tapahtui Pälkjärven lähellä Pirttipohjan kylässä 12.elokuuta 1808. Ryssä ajettiin Sortavalaan saakka, jossa laivat jo odottivat pakoa vielä kauemmas!

Taistelusivu ei ole vielä julkaisukelpoinen epäselvyyksien vuoksi. Tutkimus jatkuu.

16.7.2009 Taistelusivun Suomen puoleisten kahakoiden, taisteluiden ja niihin liittyvien tapahtumien rekisteröinti on esitutkintavaiheen ohittanut. Joitakin epäselvyyksiä löytyi ja ne vaativat vielä tutkintaa. Sitten siirryn Ruotsin puoleisiin kapinoihin. Itseäni muuten yllätti se kuinka paljon Suomessa lopulta taisteltiin ja kahakoitiinkaan. On siinä ruutia palanut!

Taisteluiden tutkinnan yhteydessä on paljastunut ainakin se, että jos ajatellaan pelkästään sotilaalliselta kannalta maamme menetystä Venäjälle tuolloin, niin suomalaisia joukkoja komentanut ylipäällikkö Klingspor oli melko kyvytön johtaja. Monta hyvää tilaisuutta hukattiin hänen päätöksiensä tai tekemättömyytensä vuoksi. Periaatteessa venäläiset olisi pystytty heittämään takaisin Kymijoen taakse.

9.-10.7.2009 Rakentelen taistelusivua. Käyn läpi tekemääni paperikonseptia ja kirjaan sitä puhtaaksi tietokoneella. Samalla selvittelen epäselvyyksiä ja tarkistelen päivämääriä sekä paikkakuntia.

28.06.2009 Rakennan taistelujen ja kahakoiden nettisivua. Listaan kaikki ilmitulleet yhteenotot kyseiseen sivuun kronologisessa järjestyksessä. Selvitystyö on jo pitkällä, mutta "siviiliasiat" viivyttävät. Aluksi sivulle julkaistaan otsikkotasolla kapinat päivämäärineen. Jatkossa lisätään pieni selostus tapahtumista ja jos jaksan, niin lisään vielä kartankin.

6.-7.6.2009 Kävin Turun Historiallisen Yhdistyksen retkellä Savossa Suomen Sodan 1808-09 paikoilla, mm. Kuopiossa ja Iisalmessa. Oppaana oli maineikas historian ammattilainen Jussi T. Lappalainen. Minulle matkalla selvisi ainakin yksi arvoitus, nimittäin kirjallisuudessa mainittu suomalaisten saama 68:n tykin sotasaalis Varkaudessa, eli ne olivat Varkauden Laivanlinnan raskaat tykit, jotka itse asiassa olivat alunperin omia, mutta joutuneet alueen omistajanvaihdossa välillä venäläisille. 

28.-29.05.2009 Sivustotöitä useilla eri sivuilla, varsinkin huoltoa käsittelevä osuus on työllä. Kuvia lisätty. Korjailtu hieman rynnäkön taistelulaskinta. Kehittelin ratkaisumallia taistelutilanteeseen, jossa joukkoja on useista eri joukko-osastoista. Kuinka tappiot jaetaan? Vaikeus saada laskin tekemään työ. Julmetun pitkiä kaavoja... Parametrit!

23.05.2009 Täydensin TIEDUSTELU-sivua.

15.05.2009 Johan vei aikaa. Tuo JOUKKO-OSASTO-sivusto. Sen tekoon käytin tutkimus- ja tekoaikaa useita kuukausia. Ja vielä siihen on vähän lisättävää, mutten juuri nyt jaksa. Vaikka kuinka yritin ennen puolta yötä saada valmiiksi uuden lisäykseni, niin en vain kerennyt ja lataus nettiin alkoi vasta 00.45. Toivottavasti sivuista on hyötyä. Tutkikaa.

29.04.2009 Kävin Cronstedtin haudalla Helsingin pitäjän kirkolla. Jonkun verran joutui hautaa etsimään, mutta onneksi kirkon parkkipaikalla ollut hauta-aluekartta pelasti. Tämän Sveaborgin linnoituksen viimeisen Ruotsin vallan päällikön haudalla ei ole näkyvissä vainajan nimeä. On vain kaksi vaatimattomasti kiveen hakattua vaakunaa. Suojaksi on rakennettu pieni hautamausoleumi, joka on aika huonossa kunnossa. Seinissä on halkeamia ja valkea rappaus on sieltä täältä pudonnut. Mausoleumin ovea ei ole avattu pitkään aikaan päätellen oven alareunan päälle kasaantuneesta hiekasta. Ovi on melko matala, joten kumartumatta ei sisään pääse. Ovessa on vanhanaikainen suuri avaimenreikä ja ovi on maalattu mustaksi. Kenelläkähän mahtaa olla avain?

Siellä lepää aikalaisensa maanmiesten hylkäämä ja Ruotsin tuomitsema petturi, joka antoi Sveaborgin linnoituksen lähes taistelutta Venäjälle, vaikka suurin osa silloisesta Sveaborgin upseeristosta - ja luultavasti miehistöstäkin - ei hyväksynyt antautumista.

Mutta mahtoi Cronstedtin antautumisen jälkeiset elinajat olla piinaavaa aikaa hänelle itselleen. Sillä asia on niin, että parempi hävitä taistellen kuin antautua taistelematta, koska kunniaa ei saada vastarinnatta sodassa. Sitä vihollinenkin arvostaa! Varsinkin venäläinen.

Kuitenkin voinen sanoa, että levätköön Cronstedt rauhassa, Vantaan Helsingin pitäjän kirkkomaalla mausoleumissaan nimettömänä, unohdettunakin?

16.04.2009 Kotisivujen uudistus edistyy. Vielä eivät uutuudet näy yleisölle, mutta mielenkiintoista tietoa sitten tulee, kun päivitys alkaa. Juuri äsken tein sivua, jossa esitellään mm. Kuninkaallisen Suomen Tykistörykmentin organisaatio. Myös tykistön kalustosta kertova osuus on työn alla.

Pelirintamalla sääntöviidakkoa raivataan.

24.03.2009 Olen yrittänyt opetella käyttämään monipuolisempaa nettisivujen teko-ohjelmaa, mutta on kyllä monimutkainen ohjelma! On jonkun putkiaivon ja tippaleipäaivon sekoituksen tuotos! Ei tahdo oikein ymmärtää kaikkea näillä parin bitin aivoilla. On kulunut turhan paljon aikaa "tietokoneen tekemiin virheisiin". Jatkan kuitenkin ohjelman käyttöä. Olen nyt saanut kotisivujeni rungon muotoutumaan alkuun ja siitä nyt jatkan sisällön tuottoa. Ja epäilijöille tiedoksi: Pelisääntöjen vääntäminen on myös käynnissä taustalla. Nyt vertailen joukko-osastojen laadun vaikutusta eri taistelutilanteisiin. Kyseessä on tällä hetkellä perinteinen lautapeli.

18.03.2009 Nettisivuja on alettu muuttaa suurelle yleisölle näkyvästi. Tänään poistettiin näkyvistä toistaiseksi eräitä sivuja ja muuteltiin taustakuvia yms. näkyviä asioita. Päivittäkää selaimenne sivumuisti, sillä sivut saattavat muuttua lähiaikoina monta kertaa.

14.03.2009 Venäläisten asepukujen piirtoprojekti on tälläerää valmis! Tykistön asepuvut ja krenatöörienkin tuli tehtyä tänään. Tämän jälkeen alkaa suuri muunto-operaatio jpg-kuviksi. Kun ne ovat valmiit, alan siirtää kuvia nettiin. Siinä on pieni probleem, sillä uudet sivut kuvineen eivät ole vanhoissa osoitteissa. Täytyy vähän kokeilla, ennenkuin siirrän kaikki kuvat ja sivut. Toivottavasti linkitykset säilyvät.

12.03.2009 Tein valokuvausmatkan Kansallismuseoon. Museon Suomen Sodan näyttelyssä on eräs pikku virhe. Siellä mainitaan erään vitriinin kohdalla Ruotsin Armeijan yliluutnantti. Ei Suomen Sodan 1808-09 aikaan Ruotsin Armeijassa ollut yliluutnanttia. Mahdollisesti se on käännösvirhe, sillä ruotsinkielinen upseerin arvo oli PREMIÄR LÖJTNANT, jonka toki voisi kääntää oikeammin suomeksi sanoilla ENSIMMÄINEN LUUTNANTTI. Komppaniassa oli tuolloin yleensä sekä premiär löjtnant, että secundär löjtnat. Premiär ltn siirtyi komppanian päälliköksi, jos vakanssi jäi jostakin syystä avoimeksi. Mainitsin asiasta museolle. Lupasivat "katsoa". Näyttely siirtyy huhti/toukokuussa Tukholmaan.

Sain venäläisten jalkaväen univormut valmiiksi. Vielä tekemättä on tykistön väki. Ratsuväkikin lienee suurinpiirtein ok. Pian pääsen siirtämään niitä nettiin.

11.03.2009 Venäläisten asepukujen piirtoa ja korjailua.

09.03.2009 Joukko-osastosivu on työn alla, samoin venäläiset asepuvut. 

07.03.2009 Kotisivujen ensimmäinen muutos on kohta käsillä. Suomen (Ruotsin) joukko-osastojen liput ja asepuvut on yhdistetty yhden sivun linkitykseen ja tietoja on tarkennettu sekä korjattu tutkimuksen pohjalta.

05.02.2009 Rakentelen uusia kotisivuja. Kyseiset sivut eivät vielä ole näkyvissä yleisölle.

01.02.2009 Tarkennettu hieman tietoiskun tietoja.

31.01.2009 Uusien kotisivujen tekeminen käynnissä. Mm liput, uniformut ja joukko-osastojen nimet yhdistetty. Kuvitusta lisätty. Kokonaan uusia sivuja tulee useita. Runkosivustossa on noin 40 sivua.

10.01.2009 Uuden kotisivuston tekeminen aloitettu.

23.9.2008 Korjattu asepukujen sivua: Svean Tykistörykmentin puvun malli ja väri korjattu niin lähelle todellisuutta kuin se tietojen mukaan on mahdollista piirtää. Korjausehdotuksen antoi hyvä neuvonantajani Dimitri Shitov Keravalta.

2.9.2008 Lisätty tietoja HISTORIA-sivulle, sen LIIKEKANNALLEPANO-osioon.

9.8.2008 Korjattu taistelupaikkasivua.

25.7.2008 Muutettu aloitussivun kuvitusta. Asennettu Albert Edelfeldtin piirtämä kuva Luutnantti Zidenistä ja hänen johtamastaan joukosta hyökkäyksessä Koljonvirralla.

14.6.2008 Hyvää kesää kaikille tästä projektistani kiinnostuneille. Työtä ei ole unohdettu ja työ etenee pikkuhiljaa, vaikka katkoja onkin matkalla ollut runsaasti. Pysykää asemissa!

8.5.2008 Pelin teossa on ollut katkos aikavälillä 10.4.2008 - 7.5.2008 tärkeämpien asioiden ajettua edelle. Kuitenkin kyseisenä aikana on luettu historiallisia tietoja huolto-olosuhteista Suomessa niin Ruotsin kuin Venäjänkin Armeijan osalta. Pelin rakennus jatkuu.

4.4.2008 Korjattu venäläisiä asepukuja saamani palautteen perusteella. Kiitokset erityisesti Dimitry Shitoville! Pelkään pahoin, että venäläisiä asepukuja on korjattava pian lisää!

23.3.2008 Asennettu kotisivuille venäläisten asepukujen kuvat. Kyseiset asepuvut esittävät niiden osastojen asepukuja, jotka hyökkäsivät ensiaallon mukana tänne Suomeen. Mahdollisia korjausilmoituksia otetaan vastaan ilomielin.

7.2.2008 Taistelulaskimen graafinen pohja on valmisteilla. Asian ratkaisun lähestymistyyli on nyt aivan toinen kuin excel-taulukkolaskentaan pohjautunut aikaisempi epäonnistunut tekele. Exceliä ei kuitenkaan hylätä. Selitän tarkemmin: Graafisella käsittelyllä ensin selvitetään parametrien vaikutus tulokseen. Se on looginen vuokaavio, johon kaikki oletetut taistelutilanteet sisältyvät. Vuokaavion perusteella on pystytty kehittämään laskimet.

PC-pelin karttatyö on vaatinut lieviä korjauksia ja lisäyksiä. 

Perinteinen lautapeli on myöskin edennyt jonkin verran. Karttoja tullee olemaan kolme ja pelialue on sama kuin pc-pelissäkin, mutta eri mittakaavassa. Pelimerkkejä joudun vielä montteeraamaan. Nyt on osoittautunut pieneksi ongelmaksi, että mikä firma ottaisi pelin painettavaksi. Tiedusteluja on suoritettu alustavasti. Minua huolettaa lähinnä se, että piirtääkö pelin painofirma itse kartat ja pelimerkit uudelleen, jolloin virheiden mahdollisuus näinkin suuressa piirrosmäärässä on enemmänkin todennäköistä. On todella ikävää, että eräässäkin julkitulleessa kaupallisessa pelissä pelimerkkien virheitä on ollut ja niitä on jouduttu korjailemaan nettisivujen errata-ilmoituksilla!

Historian tutkiminen jatkuu edelleen! Metsästän erästä kirjaa ja olen sen jo paikallistanut, mutta vielä on byrokratia esteenä opuksen tutkimiselle. Teoksessa on kuulemani mukaan tietoja rajan tapahtumista. Varsinkin Ahvenkoskella. Hankin kirjan vielä käsiini pikapuolin.

Yritin saada pelini valmiiksi merkkipäivään 21.2.2008 mennessä (200 vuotta sodan alkamisesta), mutta en onnistunut. Liian suuri ja riskialtis pala haukattavaksi. Ilman paineita saadaan kyllä parempaa aikaan.

23.1.2008 On paljon virrannut vettä Kymijoessa sitten viime kirjoituksen tänne työvaihe-sivulle. Siinä sivussa on tehty parannuksia tst-laskimen graafiseen suunnitteluun ja toivossa on sen suhteen hyvä elää. Myös sääntöjä on modifioitu ja lisätty. Tietokonepelin karttaa on hieman korjattu, sekä pelimerkkejä muutettu, että pari merkkiä lisätty.

5.12.2007 Korjasin tietoiskun huollosta kertovaa tietoa (kenttäkeittiöt).

14.10.2007 Sääntöjä on käyty läpi kovalla tohinalla ja melkein aina kun muusta työstä on ollut vapaata. Säännöissä on otettu huomioon molemmat pelimuodot, sekä pc-peli, että lautapeli.

Lautapeliä yritän järjestellä niin, ettei ruudutusta laudalla ole, vaan liikeaskellus tapahtuu etäisyytenä "merkin referenssistä".

26.9.2007 Lisäsin menu-sivun "Porilaisten Marssi"-kuvan alle lisää tekstiä Albert Edelfeldtistä. Hänhän oli aikansa tärkeimpiä suomalaisia historiamaalareita ja hänen taulujaan pidetään hyvinkin realistisina esityksinä historian eri aiheista. Suomen Sodasta hän maalasi muutamia teoksia ja eräs tunnetuimmista teoksista on tämä "Porilaisten Marssi", jossa kuitenkin on miehistölle piirretty vääränmallinen asepuku. Syy virheeseen oli upseerin uniformun käyttö mallina.

Pienenä lisäyksenä mainittakoon, että tunnettu kuva "Lotta Svärdistä miehineen" sisältää sekin virheellisen, Kustaa III:n aikaisen asepuvun, jollaisia tuskin enää käytettiin Suomen Sodan aikaan. Sellaisesta ei ainakaan ole todisteita. Kyseinen asepuku oli 1700-luvun loppupuolen epäkäytännöllinen "salonkivaate". Maalauksen miehen asepuku lienee tehty tuollaiseksi juuri tiedon puutteen syystä. En malta olla mainitsematta, että tuskin mitään "Lotta Svärdiäkään" on ollut kanttiiniaan pitämässä. Valitettavasti se näin on, vaikka se kuinka tuntuisi romanttiselta ajatukselta. Se lienee syntynyt Runebergin päässä joskus 1800-luvun puolivälissä ja omaksuttu kansan syvissä riveissä "totuutena".  

10.9.2007 Rakentelin taistelutilanteen pelaamista ja korjasin suomalaisten uniformusivua. Lisäsin sinne Karjalan Rakuunoiden toisen uniformun.

9.9.2007 Korjailin ja lisäilin suomalaisten joukkojen nimiluetteloa.

4.9.2007 Tein Ruotsi-Suomen tärkeimpien joukko-osastojen nimistä "alkuperäisluettelon", eli kuinka joukon nimi pitkässä muodossaan kirjoitettiin.

3.9.2007 Korjailin taisteluluetteloa.

26.8.2007 Muodostettu uusi nettisivu, jossa on lueteltu suomalaisten joukko-osastojen taistelupaikat. Sivu on vielä tarkastamaton!

22.8.2007 Muodostettu uusi nettisivu, jossa esitellään venäläisten joukkojen muutokset ja siirrot vuosina 1801-1810. Sen tekeminen vei vähän aikaa....

20.8.2007 Sivuja täydentelin. Rakenteilla ovat TAISTELUT-sivu ja VENÄLÄISTEN JOUKKOJEN MUUTOKSET-sivu. Ilmestynevät muutaman päivän sisällä.

17.8.2007 Muutettu hieman nettisivuja.

6.8.2007 Täydennetty esittelysivuja lisäämällä sinne luettelon Karjalan Jääkärien päällystöstä ja alipäällystöstä. Muutettu "alkumusiikki". Nyt siellä soi "Ave verum corpus". Kehitelty taustalla (ihan kynällä ja paperilla) lineaaritaktiikan taistelutilanteen ideologiaa.

31.7.2007 Suunnittelin taistelulaskimia uusiksi. Oikeastaan olen tehnyt sitä jo useana päivänä heinäkuussa. Perusasioita on muutettu ja eräitä parametreja on laskentaan lisätty. Tärkein näistä on ehkä etäisyyden mukaanotto peruslaskentaan. Sekajoukkojen laskenta on kehittynyt parempaan suuntaan, koska yhteistoimintalaskentaa on muutettu enemmän joukon keskiarvon pohjalle.

3.7.2007 Tehty muutoksia ja lisäkirjoitus Sven Dufva-osioon. Kannattaa lukea uudelleen! Käsitelty Svenin esikuvaa Zacharias Bångia.

26.3.2007 Korjattu suomalaisten asepukujen selitystekstiä tarkemmaksi. Suunniteltu säännöstöä.

12.3.2007 Tutkittu taisteluntulosehtoja. Kyllä on monimutkaista. Korjailin piirrettyjä ja kirjoitettuja kaavioita tuloslaskennasta.

28.2.2007 On tutkailtu ja mietitty taistelulaskimien filosofiaa noin kuukausi. Samalla on tutkittu myös eräiden nettipelien anatomiaa. Lisäksi on kerätty hieman lisätietoa historiallisista olosuhteista vuosina 1808 ja 1809.

30.1.2007 Muutettu suomalaisten vahvuuksia: Porin Rykmenttiin ja Turun läänin Rykmenttiin muodostettu kumpaankin kolme jääkärikomppaniaa olemassaolevista jalkaväkivahvuuksista. Täten jalkaväkikomppanioiden vahvuudet ovat vastaavasti pienentyneet kolmen pataljoonan osalta kummassakin rykmentissä. Reservipataljooniin ei kajottu.

26.1.2007 Tutkin Porin Rykmentin jääkärikomppanioiden rakennetta. Saadun tiedon mukaan PR:iin muodostettiin kolme jääkärikomppaniaa heti kohta rykmentin koollekutsumisen jälkeen. Kunkin jääkärikomppanian vahvuudeksi tuli 100 miestä. En vielä piirtänyt kyseisiä pelimerkkejä, koska asia ei ole ihan niin yksinkertainen, sillä pelimerkkien pohjakuvatkin on muutettava... Siten tein suunnittelutyötä vain vielä paperilla.

23.1.2007 Tutkisteltu taistelulaskimien filosofiaa ja vanhoja suunnittelupapereita.

22.1.2007 No niin. Hengissä ollaan edelleen! Puoli vuotta huilasin tämän pelin osalta ja nyt saa huilinki riittää. Prosessi käynnistyy nyt hiljalleen ja aluksi käyn läpi taistelulaskimia ja katson onko siellä mitään pelastettavaa. Samalla tulee testattua koko nettihärdeli, koska tietokoneeni ja nettiyhteyteni ovat muuttuneet tämän kuluneen puolen vuoden aikana. Muuttuneet ovat myös rakentamisessa käyttämäni ohjelmat. Siis alkakaa taas seuraamaan työni edistymistä ja levittäkää sanaa asiasta kiinnostuneille. Tekisipä mieleni sanoa tähän, että "Elvis elää".

19.7.2006 Kehityksen on kuljettava eteenpäin. Kuitenkin pelin eräät elementit ovat tulleet tiensä päähän, eikä niitä sillä tiellä kannata enää kehittää. 

Tämä on oma näkemykseni tällä hetkellä. Ongelman ydin on taisteluiden tuloslaskennassa. Tuloslaskenta on saatettu välttävälle tasolle, mutta se on niin huono, etten voi hyväksyä sitä sellaisena. Enkä ole löytänyt parannusmahdollisuutta asiaan, johtuen tietomääräni vajavaisuudesta.

En luovuta. Enkä tuhoa jo luotuja excel-pohjaisia laskumenetelmiä, sillä ei ole poissuljettua etteikö jossakin vaiheessa asiaan voisi uudelleen paneutua. Ei ole myöskään poissuljettua etteikö joku muu henkilö tutkisi asiaa.

Kuitenkin nyt avasin tuloslaskentaan uuden väylän ja se on graafispohjainen pistelaskumenetelmä ja sitä olen kaikessa hiljaisuudessa kehitellyt heinäkuun alusta lähtien.

2.7.2006 Takaisin linjoilla taas! Ei mennyt 'väliaika' ihan hukkaan: Kävin eräänä päivänä eräässä suuressa pohjois-eurooppalaisessa asemuseossa tutustumassa 1800-luvun tykkeihin ja tykistötekniikkaan, sekä jalkaväen ampumatekniikkaan ja aseisiin.

Tästä se taas asteittain kiihtyy tämä pelinrakennus. Aluksi palautan mieliini ideoita. 

7.6.2006 Korjattu arvomerkkisivua: Aliupseereiden arvoasteikkoa muutettu ja täsmennetty.

Väliaikatietoa: Asioiden tärkeysjärjestyksen vuoksi pelinrakennus on pysähdyksissä toistaiseksi. Tilanne jatkuu ainakin kesäkuun loppuun saakka. Hyvää kesää!

26.5.2006 Taistelulaskintöitä.

Aputietokoneen kovalevy hajosi 19.5.. Luojan kiitos, ettei se ollut tämä pääkone.... Apukoneessakin meni eräs viimeistelty esitelmä bittiavaruuteen. Esitelmään oli aikaa enää kaksi päivää! Onnistuin korjaamaan tilanteen ainoastaan pääkoneessa olleiden raakakopioiden ja käsittelemättömien kuvatiedostojen koko viikonlopun kestäneiden muokkaustöiden avulla! Pitäisiköhän nämä pelifileet jotenkin varmuuskopioida....? Kolmen vuoden työ?

10.5.2006 Tarkennettu tietoiskun tietoja. Tarkennettu mm. suomal. joukko-osastoluetteloa, Gustavsvärnin linnoitusta ja Adlercreutzin Rykmenttiä koskevia tietoja.

Muutettu kartalla venäläisten tykistöyksiköitten nimet muotoon "Artilleriiskaja Rota", eli Tykistökomppania, aikaisemman "Batareja", Patteri-nimityksen sijasta.

Sain lisätietoja suomalaisen "militian", eli nostoväen (tai: talonpoikaisosastojen, suojeluskuntien, maasuojeluskuntien) joukoista ja niiden muodostamisajankohdista. Kyseiset joukot liitetään peliin mukaan.

Kajaanin Pataljoonan ja Oulussa majailleiden joukkojen osuus tarkentuu edelleen. Samoin on pientä lisätietoa saatu myös Turusta Pohjanmaalle saakka marsineesta Laivamiespataljoonasta, joka oli hetken aikaa liitettynä pääarmeijaan, mutta irroitettiin siitä ennen kesää. On todennäköistä, että laivamiehet siirtyivät joillekin ruotsalaisille laivoille, vaikakaan en ole tästä vielä saanut todisteita. Tässä yhteydessä on syytä kerrata, että Turun Eskaaderin laivat poltettiin 28.2.08 laskiaissunnuntai-iltana eli 40-50 tykkivenettä vajoineen, purjeineen ja köysineen ennen kuin ne jäivät venäläisten käsiin. Turun ja Ahvenanmaan Laivamieskomppaniat yhteensä käsittivät noin 450 miestä.

7.5.2006 Lisäsin pari sivua kotisivuille. Yksikkömerkkejä.

6.5.2006 Toistaiseksi pelinrakennus on pysähdyksissä. Saadun uuden informaation mukaan tilanne tulee jatkumaan häiriöisenä ainakin 30.6. saakka.

28.4.2006 Nyt jouduin erään toisen tärkeän projektin kimppuun. Se tulee aiheuttamaan häiriöitä pelin rakentamiseen 22.5. saakka. Pahoittelen tilannetta. Seuratkaa tätä sivustoa.

27.4.2006 Day off.

26.4.2006 19:15 Sääntövääntöä; tässä esimakua:

Periaate marssikäskyjen toteutuksessa on seuraava:

Käsky annetaan kierroksen käskyvaiheessa ja käsky toteutetaan saman kierroksen liikevaiheessa.

Saatuaan marssikäskyn, yksikkö on marssivelvollinen seuraavassa (saman kierroksen) liikevaiheessa. (Ellei se marssi, se kapinoi...)

Jos käskyn saanut esikunta ei tarvitse antaa alemmilleen jatkokäskyjä, se saa itse marssia käskettyyn kohteeseen seuraavan kierroksen liikevaiheessa.

(Joukkoyksikkö toteuttaa käsketyn marssin siis käskyn kierroksen liikevaiheessa, mutta yksikön esikunta vasta seuraavan kierroksen liikevaiheessa.)

Poikkeus:

Kaikki esikunnastaan erillään olevat (eivät ole samassa kylässä) yksiköt joudutaan erikseen käskemään liikkeelle. Tälläinen käsky lähtee vasta seuraavan kierroksen käskyvaiheessa.

Kun käsky on lähetetty eteenpäin kaikille alaisilleen yksiköille, saa kyseinen käskenyt esikunta alkaa oman siirtymämarssinsa seuraavan kierroksen liikevaiheessa.

On huomioitava, että erillään olemisella tarkoitetaan yksikön olemista muualla kuin esikuntansa kanssa samassa kylässä. Tämä merkitsee samalla sitä, että esimerkiksi rykmentin saadessa marssikäskyn, sen esikunnan kanssa samassa kylässä oleva pataljoona voi aloittaa käskyn mukaisen marssin jo saman kierroksen liikevaiheessa, mutta muualla olevat osat vasta saatuaan ensin käskyn seuraavan käskyvaiheen aikana oman rykmenttinsä esikunnalta ja vasta saman kierroksen liikevaiheessa erillään olevat osat saavat marssia. Itse esikunta saa aloittaa siirtymämarssinsa vasta sitä seuraavan kierroksen liikevaiheessa.

---

Niinkuin ylläolevasta havaitsette, voi säännöstö tuntua monimutkaiselta, mutta siinä käy aivan samoin kuin nykyaikaisten autojenkin kanssa: Autokaupassa naureskellaan, että menee varmaan puoli vuotta opetella kaikki nappulat, mutta viikon ajettuaan autonomistaja osaa käyttää järjestelmiä kuin tyhjää vaan...

Ylläolevaa sääntökohtaa olen hionut nyt kolme päivää ja se saanee nyt jäädä noin.

25.4.2006 20:10 Rajua puristusta sääntöjen parissa. Käsittelyssä liike, rakentaminen ja tuhoaminen.

Kokosin "väliajalla" erikoispelimerkistöä yhteen nippuun. Sääntöjen rakentamisen vaatimat lisärakennusmerkit ovat nyt saatavilla.

24.4.2006 21:45 Sain vihdoinkin Kajaanin Pataljoonan tiedot eteeni. Tiedot on luettavissa näiden kotisivujen TIETOISKU-sivulta.

Periaatteessa nyt on ratkaistu tämäkin ongelma, eli oliko Kajaanin Pataljoonan vahvuus n.350 vai n.650 ukkoa? Vastaus kuuluu, että 650, mutta taistelujoukkoja näistä oli vain 350 miestä.

23.4.2006 11:15 Korjasin rynnäkkölaskinta. Siinä oli virhe tykistön miehistötappioiden kohdalla. Tällaista tämä prototyyppikehitys on: Löytyy virheitä, jotka on heti korjattava. Syntyy uusia ideoita, jotka täytyy kokeilla ja liittää peliin tai hylätä. Koittakaa sietää! Älkääkä kyselkö, milloin tämä on valmis! Kehitys kulkee koko ajan eteenpäin ja kun tämä "olio" on riittävän kehittynyt, se lähtee kävelemään! Nyt se jo rimpuilee ylös!

Pelillä voi jo nyt pelata, mutta taistelutuloksien ja sääntöjen kanssa, sekä pelimerkkien käsittelyn kanssa täytyy vielä tehdä töitä.

Sääntötyö on vaiheessa, jossa niiden jo kirjoitettuja aihioita muutetaan tämänhetkiselle pelille soveltuviksi. Lisäsääntöjäkin on pakko kehittää sitä mukaa, kuin tarve vaatii. On mentävä loogisesti eteenpäin ja jos aukkoja havaitaan, niin ne täytetään. Kun näistä on selvitty, niin on sitten kehitettävä esteettinen muoto, jolla sääntöjen luku on mielekästä ja helposti muistiin tarttuvaa. Tämä voi johtaa siihen, että karttaan tehdään sääntöviittauksia.

Pelissä oleva huoltojärjestely on laaja logistiikkaketju. Sen hoitaminen on joukoille tärkeää. Se on koekäytettävä ja katsottava, mitä siinä on hyvää, jolloin sitä suuntaa vahvistetaan ja mitä siinä on huonoa sekä epäkäytännöllistä, jolloin ongelma parannetaan tai poistetaan.

Myös sairaala- ja vankisysteemi kaipaa hyviä sääntöjä vielä, mutta ne eivät ole vielä tapetilla. Peliin kuuluu jopa vankikuljetukset.

Eilen latasin netistä kokeeksi erään henkilön mainitseman pelin "WW2", joka on ilmaisjakelussa. Nyt tiedän miksi se on ilmaisjakelussa. Pariin otteeseen tulevaa peliäni on yritetty verrata tähän WW2-peliin ja tavallaan ymmärränkin miksi, sillä "kaikki ovat nähneet WW2:n", mutta kukaan ei tätä tulevaa peliäni. Jätän WW2:n omaan arvoonsa, sillä senkin tekemisessä on varmaan ollut ahdistavia hetkiä. 

Sen sijaan omastani voin puhua: 

Kuvitelkaa: Jos tämä pelialue tehtäisiin paperikartoiksi, tulisi siitä noin 10 m x10 m alue, eli noin 100 m2! Se on täydellisesti itse piirretty käyttäen apuna historiallisia lähteitä ja ainakin yritetty pysyä 1800-luvun alun totuudessa. Kartta-alue on tarkasti 152 x 197 km. Pelimerkin askellus on 1 km. Normaalinäytössä kartasta näkyy noin 20 x 25 km. Pohjakartta on piirretty vektorikuvana, mutta tietokoneen muistin vapauttamiseksi muunnettu pikselimuotoon, jpg-kuvaksi. Pohja on lukittu. Vain pelimerkkejä voi liikuttaa ja niiden vahvuuslukuja voi muuttaa. Jalkaväkiyksikön liike idästä länteen linnuntietä huomioimatta tieuria ja hidasteita, siis täydellä etenemisvauhdilla (liikekiintiöllä) kestäisi tällä kartta-alueella 22 päivää, eli 176 pelikierrosta!

Pelin skenaario on aikavälillä 21.2.1808 - 7.3.1808. Yksi pelikierros on kolme tuntia. Yöaika hypätään yli, ellei yöllisiä tapahtumia ole. Normaali operaatioaika on 0600-1800. Mielessäni pyörii ajatus huoltovaiheen siirtämisestä vain jollekin tietylle kierrokselle, mutta toistaiseksi en sitä jatkosuunnittele, vaan huoltokierros sisältyy jokaiselle kolmen tunnin kierrokselle.

Odottakaa, niin näette! Ja kannattaa odottaa! Ja alkakaa miettiä Xarax-ohjelman hankkimista. Sen 15 vrk:n trial-version (kaikilla toiminnoilla) saa netistä. Toimitan ohjelman konfigurointiohjeen tarvittaessa kotisivuilleni. Pyyntöjä otetaan vastaan vieraskirjalla.

Kuinka nettipeli, siis monen pelaajan netissä näkyvä taistelutilannepeli tulisi toteuttaa? Ehdotan tilannekarttaa, jonka "erotuomarille" toimitetaan sähköpostitse käskyt siirtoihin, joka sitten toimittaa käskyt ja taistelut ja laittaa tilanteen karttana nettiin. Vaatii useita pelaajia (yksikönkomentajia).

Onko parempia ehdotuksia? Ehdotukset vieraskirjaan.

22.4.2006 11:25 Rakensin tunnustelulle erillisen taistelulaskimen. Käytin hyväkseni väijytyksen laskimen pohjaa, jonka modifioinnilla sain protopeliin sopivan tunnustelun laskimen. Laskin soveltuu esimerkiksi kymmenen kasakan tunnustelijajoukolle, joka "törmää" yllättäen suomalaisten etuvartioon, sanotaanko vaikka pimeässä. Tässä laskimessa kasakatkin käsitellään tavallisena ratsuväkenä. Laskin sisältää väijytyksen kaltaisen 'yllätysindeksin', jolla simuloidaan tunnustelijoiden havaintokykyä. Vielä tässä vaiheessa en muuttanut havointokynnystä, vaan se on sama kuin väijytyksellä. Luonnollisesti tunnustelijat huomaavat helpommin tuollaisen etuvartioaseman kuin tiellä kulkeva kolonna metsässä väijyvät. Mutta en lähde tässä vaiheessa säätelemään, kun eteneminen pelattavaan protopeliin on tärkeämpää.

20:50 Varmuuskopioin tiedostoja aputietokoneelle. Tein pienen korjauksen kotisivujen suomalaisiin asepukuihin: Pohjanmaan ja Vaasan Rykmenttien siniset värit muutin hieman tummemmiksi. 

21.4.2006 18:00 Muokattu sääntöjä. Käsittelyssä tiedusteluvaihe.

20.4.2006 12:00 Ajanmukaistettu pelivaiheohjetta.

19:55 Muokkasin sääntöjä: Tarkennettu käskytystä, tiedusteluvaihetta, tiedustelun määritelmiä ja menettelytapoja, sekä rakennettu yhtenäistä peliohjetta. Kehitetty säätaulukon prototyyppi, jossa on 9 sään muutostilaa aikavälille 21.2.-7.3.1808.

Sain päivällä tietää mistä löytäisin Kajaanin Pataljoonan tiedot, mutta jäi vielä käymättä kyseisessä "naapurikylässä". Toivotaan vaan, ettei kukaan muu sitä keksi sieltä...ainoa teos...jota ei enää paineta! Pääkaupungin kirjastostakin se on ilmoitettu "kadonneeksi", sekin ollut ainoa kappale! Kyseinen löydös maksaa vain 15e, joten voin hyvinkin olla vaikka päivän syömättä...

19.4.2006 20:00 Sain käsiini eräästä antikvariaatista Pohjanmaan Rykmentin "elämänkerran". Pikaisesti selattuna kirjassa on hyvää tietoa mm. suomalaisten joukkojen aseistuksesta. Takaiskuna kyseisen kirjan suhteen on se, että se ei kerro Kajaanin (Jääkäri-) Pataljoonan historiasta mitään, vaikka se katsottiin kuuluvan osana Pohjanmaan Rykmenttiin. Kajaanin Pataljoona on oikeastaan kaikkein "epäselvin" yksikkö meikäläisellä puolella. Mutta eiköhän siitäkin vielä selvä saada...

18.4.2006 19:00 Kehitetty sissiosaston säännöt. "Keksin" pirullisen toiminnon sissiosaston huomaamattomuudelle, vihollisen harmiksi! Kummallakin puolella saa kerrallaan olla enintään neljä talonpoikais-sissiosastoa tai armeijan hävityspartiota liikkeellä. Nämä partiot eivät ole täysin huomaamattomia, mutta vaatii vastapuolelta erittäin huolellista tiedustelua, jos aikovat saada selville sissiosaston sijainnin! Olen järjestänyt asian niin, että mitä suurempi partio, sitä suurempi mahdollisuus tulla huomatuksi. Mitä pidempää partio pysyttelee paikoillaan (esim. samassa kylässä), sen todennäköisempää on, että sitä tullaan "hakemaan".

Tämän päivän kehittelyn tulos on mielestäni melko hyvä edistysaskel...

17.4.2006 21:05 Muokattu sissiosaston sääntöjä. Ne ovat ehkä vaikeimpia yksittäistä osastoa koskevia sääntökehittelyjä. On kehitettävä systeemi, jolla sissiosastoa ei havaita ja se voi siten liikkua huomaamatta. On myös kehitettävä systeemi, jolloin havaitsemisriski kasvaa mitä suurempi sissiosasto on. Useita erilaisia vaihtoehtoja on esitetty ja niitä nyt sitten puidaan.

16.4.2006 10:50 Muokattu sääntöjä. Käsitelty linnoituksien piiritykseen liittyvät säännöt. Määritelty linnoituksen antautumiseen liittyviä asioita.

15.4.2006 19:50 Muokattu sääntöjä. Käsitelty liinnoitussääntöjä. Määritelty myös kunkin linnoituksen maksimi vahvuus. Linnoitukset ovat: Sveaborgin linnoitukset, Svartholm, Gustavsvärn, Ungern, Rosen, Hämeenlinna, Kymenkartano, Ruotsinsalmen suuremmat linnoitukset, Ruotsinsalmen pienemmät linnoitukset, Liikkalan Vallitus, Ruotsulan Redutti, Lappeenranta, Taavetti, Järvitaipale, Kärnäkoski, Partakoski ja Utti.

14.4.2006 19:40 Muokattu sääntöjä. Käsitelty liikkeen hidasteet. Tein pienet lisäykset karttaan: Pelin helpottamiseksi ja pelaajan muistia säästääkseni lisäsin kartalle sinne tänne pienen taulukon (ei häiritse strategisia alueita) joka sisältää liikekiintiöihin (liikkeeseen) vaikuttavan hidasteluettelon (esim. metsä = -1, jne.). Lisäsin neljän järven nimet, jotka olivat jääneet pois kartalta. Kartalla näkyy mm. Nurmijärven eteläpuolella oleva järvi (Nurmijärvi, kuinkas muuten!), jota ei nykyisin ole enää. Alue on kuivatettu. Järven nimeä ei löytynyt sitten millään nykykartoista (ei ole järveäkään!), joten lopulta turvauduin 1800-luvun karttoihin, josta nimen järvelle lopulta löysin.

13.4.2006 21:35 Muokattu sääntöjä. Käsitelty liikkeen sääntöjä (yleissäännöt liikkeestä ja liikekiintiöt).

12.4.2006 21:50 Muokattu sääntöjä. Käsitelty käskytyksen syvempiä ulottuvuuksia, eli yksityiskohtia.

11.4.2006 10:55 Muokattu sääntöjä. Käsiteltiin käskyvaiheen säännöt.

19:20 Sain vihdoinkin tehtyä joukko-osastoliput armeijan organisaatiokaavioon Adlercreutzin Rykmentille ja Leskikuningattaren Henkivartiorykmentille.

10.4.2006 21:20 Muokattu sääntöjä. Käsittelyssä käsikirjoitussäännöt (käsikirjoitus tarkoittaa pelin "perusnuotteja", skenaariota), tiedusteluvaiheen säännöt, huollon varastosäännöt ja pelin aloitusmanööverit.

9.4.2006 21:10 Muokattu huoltosääntöjä.

Piirretty sääntöihin osastomerkin selityskuva.

Kehitelty "sodan aloitustekniikkaa", eli venäläisten rajanylitysvaiheet käyty läpi. Nämä sodan alkuvaiheet eivät ole ihan läpihuutojuttuja. Siihen liittyy erityistoimia. Näihin kuuluu venäläisten joukkojen liikkeellelähtö, manööverit rajalla, suomalaisten rajavartiostojen vetäytyminen ja itse rajanylitys ja eteneminen vieraalla maalla.

8.4.2006 20:00 Lisätty pelimerkkeihin kenttäpajat.

Korjasin kartan muutaman paikannimen kirjoitusasua (venäläisellä puolella).

Muokkasin huoltosääntöjä.

7.4.2006 10:30 "Välitilinpäätös" 

Lupailin eräällä foorumilla tätä peliä valmiiksi jo viime syksynä. Se oli turhan aikaista. En silloin vielä tiennyt mitä edessä olisi.

Viime vuoden puolella aloitetut taistelulaskimet veivät paljon aikaa. Kun niiden kanssa taistellessa ollaan nyt päädytty jo ns. valmiiseen tilaan, en kuitenkaan usko, etteikö niihin tehtäisi vielä jatkossakin muutoksia. Kyseiset laskimet ovat viritetyt vasta koekäyttöön, ja koepeleissä saattaa tulla tilanteita, että kokonainen taistelutilanteen laskin puuttuu ja se on silloin kehitettävä jotenkin.

Pelimerkeistä havaitsin puutteita noin pari viikkoa sitten: Jokaisen yksikön luokitusmerkinnät olivat jääneet alkuperäisen peruslukeman tasolle ja ne kaipasivat ykksikkökohtaista muutosta. Eilisen venäläisten tietojen tutkimisen myötä on ehkä vielä tarpeen tehdä joitakin muutoksia venäläisten yksiköiden luokituksiin. Pelimerkkien kanssa viime päivinä puuhastellessa, myös armeijan organisaatiokaavion (pelimerkkipohjan) ulkonäköä muutettiin. Visualisointia hieman parannettiin.

Huoltojärjetelmä on vielä koestamatta. Se on käynyt läpi teoreettisen tarkastelun, mutta ei tiedetä todellista työkuormaa vielä, kuinka paljon kuormastoliikennettä armeijoiden huolto aiheuttaakaan. Jos työkuorma on liian suuri, voidaan sitä jollakin säännöllä vähentää, otaksun. Huoltojärjestelmä on kokenut pelin kehityksen myötä jo lukuisia muutoksia, suuriakin. Viimeisin huoltojärjestelmään kohdistunut muutos oli huoltopiirien muodostaminen, koska olisi ollut mahdotonta tehdä jokaisella kierroksella merkintöjä jokaiseen kartallaolevaan yksikkömerkkiin.

Taustalla väijyy pelko pelin kiinnostavuudesta. Varmaa lienee, etteivät tätä nykyajan räiskintään tottuneet, tietokoneälyä (ohjelmaa) vastaan taistelevat örkintappajat viitsi/kykene/halua/osaa pelata. Tämän pelaaminen tulee vaatimaan kärsivällisyyttä. Sodankäynti ennen ja ei ehkä nykyisinkään ole ollut yhtä actionia, vaan suurimmaksi osaksi odottelua, tiedustelua, taktisia liikkeitä, huoltojärjestelyä, (keskitys)marsseja ja asemien pitoa. Vain pieni osa on ollut taisteluja ja välttämättä kaikki joukot eivät ole ottaneet taisteluun osaa ollenkaan. Pelkästään joukkojen sijoittelulla, tienristeyksien ja muiden taktisten alueiden hallussapidolla, huolto-olojen tuhoamisella, yms. manöövereillä voidaan saada paljon aikaan.

Sääntöjen lopullisen rakentamisen vaihe on hyvin lähellä. Niitä on jo kaikessa hiljaisuudessa alettu penkoa. Sääntöaihioita on kirjoitettu toistasataa A4-sivua ja melkein kaikki on jo "käännetty" selainmuotoon htm-kielelle (hienosti sanottu käytännön asia, jossa Wordista vaan kopioidaan teksti ja liitetään Frontpagessa sivulle). Sääntöjä on alkuperäisesti kirjoitettu konseptina lehtiölle, piirretty tilannekuvia lehtiölle ja pyritty siitä "lukemaan" tapahtumien kulkua, siis laitettu (historiallinen) mielikuvitus rullaamaan. Sääntöjä on kirjoitettu myös excel-pohjalle, niiden helpomman vertailun vuoksi ja word-pohjalle, niiden yhtenäisen kokoamisen vuoksi. Sittemmin olen tehnyt editointia selaintekstiä tuottavassa Frontpage-ohjelmassa.

Sääntötyö tulee olemaan loogiseen järjestykseen pohjautuvaa ja pyrin luomaan siitä ensin selainpohjaisen esityksen unohtamatta lopulta tulevaa lautapeliversion ohjekirjaa. Sääntöasiaa tullaan järjestelemään koepelien yhteydessä.

Pelin fyysinen käyttö ei sekään ole mikään läpihuutojuttu. En halua, että tämän pelin kompastuskiveksi muodostuisi kartta-alueen käyttöohjelma Xarax tai jokin sen sisarversio. Sitä voi kukin jo nyt aivan vapaasti ladata netistä, josta saa 15 päivän trial-version. Minulla on valmiina kyseisen ohjelman opastus/konfigurointiohje tämän pelin yhteyteen kytkettäessä.

Tiedän, että maailmalla liikkuu kaikenlaisia pesiä, joista voi ladata tunnussanat kaikkiin ohjelmiin, mitä kaupoista saa. Niin tähänkiin ohjelmaan. On naiivia valittaa, että miksi yleensäkään tiedotetaan tällaisten asioiden olemassaolosta, mutta kaikkihan sen jo tietävät. En tule ottamaan minkäänlaista vastuuta kenenkään edesottamuksista tämän pelin käyttöohjelman suhteen ja minulle on samantekevää mistä ja miten ohjelmanne hankitte. Minä olen vain kertonut teille ilmaisen trial-version olemassaolosta ja siitä, että täysiverisen ohjelman saa myös kaupasta. Ohjelman tulee lukea vektoripohjaisia kuvia, joiden tiedostonimen pisteen jälkeinen tunnusosa on "xar".

Yritin neuvotella kanadalaisen ohjelmafirman kanssa saada pelin yhteyteen räätälöity versio Xarax-ohjelmasta, mutta ohjelmafirma vetäytyi kuullessaan pelin alhaisen hinta-arvion. He tarjosivat eräässä vaiheessa vanhaa varastoaan, mutta hinta jäi arvoitukseksi.

Myös kolme muuta varsinaista pelitehdasta kieltäytyi kokonaan yhteistyöstä. Olisin tarvinnut heiltä koodausapua, jolloin olisimme päässeet xarax-ohjelmasta eroon.

Löysin netistä ilmaisen heksaruutuohjelman, jolla voi rakentaa itse pelejään. Liian monimutkainen ja aikaavievä haaste minulle.

Jäin sitten omilleni. En osaa koodata. Käytän vain niitä elementtejä, joita minulle on suotu. Järkeäkin puuttuu. Sisua minulla vielä on. Toivottavasti joku tätä vielä pelaa.

20:30 Lisätty kotisivuille venäläisen hyökkäysarmeijakunnan lohkokaavio.

6.4.2006 21:15 Venäläisen sotahistorian tutkinta saatettu toistaiseksi päätökseen. Löytyi osa asioista, joita etsinkin. Muut tiedot johdattelin karttatutkimuksella (joukkojen sijainnit). Venäläisten hyökkäysryhmitykset ovat nyt 21.Divisioonan kohdalta selviä, mutta eteläisen rantatien suunnassa edenneen 17.Divisioonan lähtöryhmitys ei ole vielä selvillä. Osastot tiedän, mutta järjestystä en. Jos tietoa ei löydy tai karttatutkimuksesta sitä ei voi johdatella, täytyy ottaa todennäköisyys sitten käyttöön.

Venäläisten joukkojen reservien tai voisiko sanoa hyökkäystäydennysjoukkojen yksiköt ovat vielä piirtämättä - huomasin tänään. Täytyy katsoa nyt kuinka monta päivää sodan aloituksesta meni ennenkuin ensimmäinen täydennysjoukko tuli rajan yli. Näitä osastoja olivat ainakin ensimmäisten joukossa Bielozerskin Rykmentti, Riazanin Rykmentti ja Ruotsinsalmen (Kotkan) Varuskuntapataljoona.

Ja niin, tuo Savon suunnan 5.D on myös tavallaan tuuliajolla, kun se ei välttämättä näy kokonaan edes tällä pelikartalla. Sen osastojakoa täytyy vielä tutkia. Divisioona on koossa mutta ryhmitys ei ole tiedossa.

Tein tänään loppuun myös venäläisten joukkojen siirtoja ja divisioonarakennetta koskevan tutkimuksen ja kirjoitelman. Se on käännös maineikkaan venäläisen sotahistorioitsijan Aleksander Vasiljevits Viskovatovin historiallisesta tutkielmasta "Venäjän Armeijan Vaatteet ja Aseet". Rajoitin käännöstyön koskemaan kappaletta 10a joka koskee armeijan organisaatiota aikaväliä 1801-1810. Vielä on mietittävä kuinka laitan sen kotisivuilleni, sillä tekstiä on todella paljon. Vai laitanko ollenkaan, jos vaikka ketään ei kiinnosta?

Kuormastomerkkareiden huoltopiirietäisyysrenkaat on nyt kaikki lisätty. Merkkien tarkastus tapahtuu huomenna.

Pikkuhiljaa alan siirtyä sitten sääntöjen pariin ja koepelaamiseen. Joko ollaan niin pitkällä? Eikö vielä jotakin pikkuvirhettä löytyisi....

5.4.2006 22:50 Tutkittu venäläistä sotahistoriaa.

Lisätty venäläisten rykmenttiliput armeijan organisaatiokaavioon "pelipöydälle".

Lisätty huoltokuormastoihin 5 km:n huoltopiirietäisyysrengas (näkymätön, mutta hiirellä painettaessa kuormastomerkkiä piirirengas näkyy). Työ on keskeneräinen. Jokainen kuormasto on käytävä yksitellen läpi.

4.4.2006 12:25 Joukko-osastomerkkien muutostyö on nyt saatettu päätökseen, eli koko merkkariryhmä on manipulointien jälkeen siirretty takaisin kartta"pöydän" yhteyteen odottamaan hetkeä, jolloin osastoja aletaan siirtää liikekannallepanon mukaisesti lähtö- ja asemapaikoilleen.

Varon vielä tekemästä tätä siirtoa, sillä takaiskuja voi tulla. Jäitä hattuun! Venäläisten osastojen lähtöasemat eivät ihan tarkkaan ole vielä selvillä. Tiedän Kymijoen ylimenopaikat, pataljoonien määrät, mutta osastojen nimet eivät vielä ole selvillä. Se työ vaatinee pari päivää.

3.4.2006 11:15 Nyt on kaikki laskimet muokattu uudelle vet.kynnyslaskennalle, joka perustuu osaston taistelutahtoon ja taistelutahtoon vaikuttavaan E-tarvikehuoltotilanteeseen. Toki asiaan voisi vaikuttaa muutkin tekijät, kuten marssi- ja yleisväsymys, terveydentila (myös psyyke), A-tarviketilanne, maasto, komentaja, sää, taistelumaali ja asia, minkä puolesta tai mitä vastaan taistellaan, mutta silloin hommasta tulisi liian monimutkainen ja kaavoista pitkiä. Sitäpaitsi tässä pelissä melkeinpä nuo kaikki tekijät ovat jotenkin huomioonotettuja muutoin tai jo taistelulaskennassa yleensä.

20:25 Kaikkien joukko-osastojen luokitusmerkinnät muutettu.

Kaikista merkinnöistä on nyt poistettu E-tarvikehuollon numeroluku, mutta jätetty täyttä E-tarvikehuoltotilannetta merkitsevä E-kirjain. Koko luokitusmerkintä on nyt esimerkkimuodossa M22EA30, joka kertoo avttuna seuraavaa:

Osaston komentaja on johtamistaidoiltaan keskitasoa (M), joukko on harjoitettu, mutta taistelukokematon (2) (luokituksen merkitys riippuu joukon tyyppitasosta), joukon taistelutahto on keskitasoa alhaisempi (2), joukko on "muonissaan" (E ilman numerolukemaa), joukolla on A-tarvikkeita 30:een laukaukseen joka miehellä (A30).

Luokitusmerkinnät selvitetään tarkasti säännöissä, joten tässä kerrottiin vain esimerkki luokituslukemasta.

Luokituslukemaa muodostettaessa tutkittiin muiden maailmalla pyörivien pelien luokitusjärjestelmiä, ja hyvin useasti törmättiin karkeaan luokitusjakoon eliitti-vakinainen väki-militia ja näiden alaindeksijakoihin. Kuvitelkaapa, miten tällainen sopisi suomalaisten (ruotsalaisten) ja venäläisten joukko-osastojen luokitukseksi! Mitä te nimeäisitte "eliitiksi" Suomessa tai Venäjällä??? No, toki tätä yritin, mutta totesin, että "ei puhalla Manner-Euroopan tuulet täälläpäin".

Minun muodostamani perusluokitus kullekin joukolle on M-2-2-esimerkkimuodossaan KOMENTAJA-KOKEMUS-TAISTELUTAHTO.

Poikkeavaa "maailman peleihin" verrattuna on, että eräiden osastojen kokemuslukemaa pelaaja muuttaa pelin aikana. Kokemuksella tarkoitetaan nimenomaan taistelukokemusta. Kun rekryyttijoukko käy läpi taistelun helvetin, se on yhtä kokemusta viisaampi seuraavaa taistelua silmälläpitäen.

Kävin päivemmällä "opintomatkalla" tv:n ääressä ja katsoin elokuvan "Glory". Se kertoo Yhdysvaltain sisällissodasta (1861-65) ja pohjoisen ensimmäisestä mustien rykmentistä (meikäläisittäin kylläkin pataljoonasta), jonka nimi kokonaisuudessaan oli "54th Massachusetts Volunteer Infantry" ja lyhennettynä "54th Massachusetts", komentajanaan ev Robert Shaw. Kyseisestä elokuvaa tehdessä on käytetty "Napoleonic tactics"-oppeja, ja siinä on eräs kohtaus, jonka esimerkkiä voi käyttää tässäkin pelissä. 54.Mass järjestyy eräässä metsässä pikaisesti ampumarivistöön ja etelän ratsuväki hyökkää päin. Rv ei pääse riveihin saakka kontaktiin kun joutuu tappioiden vuoksi vetäytymään. Sen jälkeen hyökkää etelän jalkaväki, joka jo pääsee pistinhyökkäyskontaktiin, mutta lyödään verissäpäin takaisin sekin. 54. ei myöskään säästy tappioilta ja siltä kaatuu ja haavoittuu muistaakseni 32 miestä.

Jos saatte käsiinne Glory-elokuvan, niin suosittelen katsomaan sen. Elokuvassa on hyvin saatu esiin tietynlainen taisteluhenki. Vaikka elokuva onkin kunnianosoitus eversti Shawille (valkoihoinen, niinkuin kaikki muutkin rykmentin upseerit) ja mustille taistelijoille, niin aivan tarkkaa historian seurantaa se ei ole. Pääasiat pitävät kuitenkin paikkaansa, mutta elokuva ei kerro 54. historiaa loppuun saakka. 54. jatkoi tästä muihinkin koviin taisteluihin, mutta sen alkuperäinen komentaja ei kaaduttuaan elokuvan loppumetreillä Fort Wagnerin (Jalkaväkivahvennettu Patteri Wagner) epäonnistuneessa valloitusyrityksessä Charlestonin piirityksessä.

Historiallisista sotilasasioista perillä olevaa katselijaa kummastuttaa muutamassa kohdin osaston kokoa edustavat nimitykset. Välillä puhutaan rykmentistä ja välillä pataljoonasta, vaikka koko henkilökunta on koolla (päivärahojen maksutilaisuus). Sitten katsojalle valkenee, kun itse päällikkö lähtee hakemaan kenkiä korruptoituneelta ja omaa bisnestä tekevältä rättiupseerilta. Shaw pyytää 600 kenkäparia ja 1200 sukkaa joukolleen ja heti! No, taisteleva joukko on pataljoona ja rykmentti on pataljoona + koko muu organisaatio (hallinnollinen kokonaisuus).

Yhdysvaltain sisällissodan joukko-osastojen nimitys onkin meikäläisittäin katsoen sekavaa, sillä amerikkalaisten yleistyyli oli nimittää osastojaan vain järjestysnumerolla ja osavaltiolla sekä joskus mukaan liitetyllä "volunteers" (vapaaehtoisia) yms. lisukkeilla. Lisäksi virallisemmaltakin kalskahtavissa nimityksissä osastojen nimi koostui osista 'järjestysnumero - osavaltio (-vapaaehtoinen) (-värillinen) -jalkaväki', eikä sanaakaan mistään rykmentistä tai pataljoonasta. Järjestysnumero oli valtakunnallinen - ei siis yhden osavaltion sisäinen numerointi. Näiden rykmenttien koko oli kuitenkin meikäläistä pataljoonaluokkaa, tavoitevahvuutenaan 600 miestä. Pataljoona oli jaettu komppanioihin, jotka oli nimetty kirjaimittain. Komppanian koko oli alle sata miestä.

Tykistön osuus rykmentissä on arvoitus ja vaikuttaa siltä, että vaikka tykistö saattoikin kulkea rykmentin mukana se ei kuulunut rykmenttiin edes nimeä kantaen vaan omasi oman yksikkönimensä. Elokuvassa ei tykistöstä saanut käsitystä.

2.4.2006 15:25 Tehty vetäytymiskynnysmuutostöitä usealle laskimelle. Vielä on pari laskinta tekemättä.

18:25 Yhtä laskinta vaille on muutostyö valmis. Viimeinen laskin jääköön huomiseksi.

1.4.2006 12:00 Lineaaritaistelulaskimen vet.kynnysmuutostyö saatu päätökseen. Aloitettu seuraavan laskimen muutostyö. 

Muutettu kotisivujen valikkosivun ulkoasu. Periaatteessa sivun viesti tarkoittaa takaisinpäin siirtymistä, eli taas odotellaan valmiimpaa...

31.3.2006 23:15 Kehitetty uusi vetäytymiskynnyslaskenta TST-laskimiin. Lineaaritaistelulaskimen vet.kynnysmuutostyö osittain saatu päätökseen.

Selvittelin joukkojen luokituslukuja ja tein joitakin muutoksia luokitustaulukoihin. Myöhemmin aloitan luokituslukujen muutostyön joukko-osastomerkkien parissa. Vielä ei ole sen aika.

Suomalaisten luokittelussa on pieniä mutkia, sillä joukot eivät olleet tasapaksua porukkaa ja eri puolilla Suomea ajateltiin tästä sodasta vähän eri lailla. Esim. porilaiset olivat paljon kovempaa porukkaa kuin turkulaiset. Adlercreutzin Rykmentti oli koottu osin Helsingin rantajätkistä ja Hämeen maaseutuporukasta ja oli lisäksi rahalla värvätty rykmentti. Sen taistelumoraali ei ollut kovin korkealla. Toinen värvätty rykmentti, Savon Jääkärirykmentti olikin aivan toista maata taistelutahdoltaan, vaikkakin ihan alussa sen osaston johto ei ollut tilanteen tasalla. Myöhemmin savolaiset näyttivät kyntensä monessakin kohtaa ja olivat porilaisten lisäksi Suomen silloisen armeijan parasta ainesta. Uusmaalaisista arvostetuin porukka lienee ollut Elimäen Komppanian jääkärit.

Rakuunat luokittelen tässä pelissä jonnekin paremmin koulutetun sotaväen luokkaan. Ei se ihan eliittiä ollut, mutta paremmissa oloissa olivat kuitenkin. Fyysinen rasitus ei ollut niin tuntuvaa rakuunoille kuin oli jalkaväelle, joka joutui kävelemään sodan aikana satoja kilometrejä.

Varsinaista eliittiä voisi olla Suomessa majaillut Leskikuningattaren Henki(vartio)rykmentti, jonka asemapaikka oli Sveaborgissa sodan alettua. Sen taistelumoraali Sveaborgilaisten osastojen joukossa oli parasta ja se melkein kapinoi antautumispäätöstä vastaan. LKHR oli viimeinen osasto, joka marssi Sveaborgista ulos sen antauduttua. Kuvaavaa oli, että ensimmäisenä sieltä tallusteli Adlercreutzin Rykmentti.

Venäläisten taistelukokemus ja armeijakokemus oli parempaa kuin suomalaisilla. Venäläiset joukot olivat olleet palveluksessa ennen sotaa jo kauan ja päivittäiset rutiinit harjoituksineen oli viety pidemmälle kuin suomalaisilla. Venäläiset olivat jo ottaneet mittaa Napoleonin joukoista, mutta hävinneet heille. Tästä oli saatu arvokasta taistelukokemusta. Venäläisten taistelumoraali oli kuitenkin monessa kohtaa heikompi kuin suomalaisten. Suomalainen puolusti kotimaataan ja venäläinen oli hyvin kaukana kotoaan vieraalla maalla. Myös sotaopit joutuivat koetukselle, sillä meidän maasto ei sopinut oppikirjojen lukuihin ollenkaan. Lisäksi taisteltiin talvella, ja usein kaikkea muuta kuin lineaaritaktiikalla, joka oli täysin epänormaalia, nimenomaan tuon talven suhteen. Talvella oltiin yleensä majoituksessa ja paranneltiin haavoja kesää varten. Mutta ei meillä! 

30.3.2006 12:00 Merkkareitten työstöä edelleen. Keskeytän toistaiseksi merkkarityön seuraavan havainnon johdosta:

Takaisku: Nyt näyttää siltä, että joudun palaamaan uudelleen taistelulaskinten pariin. Joukko-osastojen taistelutahtoluokitus (TT) on jäänyt huomiotta kaikissa laskimissa. TT vaikuttaa olennaisesti mm. vetäytymiskynnykseen. Samalla tämänhetkinen vetäytymislaskenta romuttuu. On kehiteltävä kaavat uudelle vetäytymislaskennalle. Positiivista on se, että jatkossa vetäytymiseen voi pelaaja vaikuttaa asettamalla paikalle joukkoja, joilla on tietty TT-luokitus.

TT-luokitus on kuuden tason luokitus, jossa huipulla on laadultaan kovimmat joukot. Tällaiset joukot eivät vetäydy. Pohjalla ovat porukat, jotka antautuvat tai pakenevat heti vihollisen kohdattuaan. Nämä TT:ltaan heikot joukot eivät ole taistelujoukkoja, vaan työosastoja (kuten kuljetukseen kuuluvia) tai militian (nostoväen II-luokan) paikallisvartiostoja.

Tottakai tästä tulevasta muutostyöstä aiheutuu viivytystä, mutta eikö tarkoitus olekin rakentaa hyvä peli? Sitäpaitsi prototyyppiversiosta löytyy varmaan kaikenlaista paranneltavaa.

29.3.2006 19:20 Venäläisetkin merkit on nyt suurennettu ja kytketty etäisyysrenkaisiin. Aloittelin merkkipohjan valmistelua pelikuntoon. Merkkipohja toimii pelissä armeijan organisaatiokaaviona ja merkkimuistina, joten siirrettäessä AOK:sta merkki kartalle, on AOK:hon jäätävä merkin kuva muistiin. 

28.3.2006 21:00 Suomalaiset merkit on nyt suurennettu ja kytketty takaisin etäisyysrenkaisiin. Venäläisten merkit ovat teon alla.

Kehittelin lisäksi huoltokuormaston piirijärjestelmää. Systeemi tuntuu lupaavalta ainakin ensimmäisessä koekäytössä. Täytyy vielä miettiä huoltopiirin laajuutta tarkemmin ja onko soveliasta muodostaa useampivaikutteinen piiriraja kuormaston ympärille.

27.3.2006 14:50 Teen merkkisuurennoksen lopputyötä suomalaisten merkkien parissa. On tässä vaiheessa ihan yksilöhommaa. Ns. etäisyysrengas kytketään takaisin suurennettuun osastomerkkiin.

Huoltosääntöihin tulee ratkaisevia muutoksia. Alkuperäisesti oli tarkoitus jokaisella pelikierroksella - huoltovaiheessa - päivittää jokaisen osaston E-tarvikehuoltotilanne. Tästä on luovuttava, sillä jos kaikki osastot ovat kartalla komppaniamerkein, menisi päivitykseen pari tuntia, tai pari päivää, riippuen pelaajien kärsivällisyydestä.

Korvaavaksi ratkaisuksi suunnittelin alustavasti huoltopiirijärjestelmän, jossa vain piirin ulkopuoliset osastot päivitetään käänteisessä mielessä (ovat huoltoa vailla). Tämäkin vaatii pelaajalta tarkkaavaisuutta, mutta ei ole yhtä "mahdoton tehtävä" kuin tuo jokaisen osaston päivitys.

Huoltosääntöihin palataan varmaankin vielä, sillä niin uusi on kyseinen suunnitelma. Myös muunlaisia ratkaisuja mietitään. E-tarvikehuolto on eräs armeijan peruspilareista, A-tarvikehuollon ja tiedustelun lisäksi.

Pelimerkkien huoltomerkintöihin voi tulla myös muutoksia. Tästä olen tehnyt jo alustavan suunnitelman, että E72-merkintä muutetaan alussa olemaan pelkkä 'E', joka päivitystilassa muuttuu muotoon 'E3'. Numero tarkoittaa tilannetta, jossa osasto ei ole saanut E-tarvikehuoltoa oletusaikana. Jos E:n jälkeen on numeroluku, seuraa siitä "penalty" mm. taistelulaskennassa.

26.3.2006 Pelimerkkien muutostyötä.

25.3.2006 20:15 Pelimerkkien muutostyötä. Muuttelin eräitä AOK:n (=Armeijan Organisaatiokaavio) apuvärityksiä. Varsin työllistävä merkitys...

Ehkä jo huomenna pääsen venäläisten merkkien kimppuun.

24.3.2006 22:00 Koko päivä meni pelimerkkien muutostyössä. Mainittakoon tässä yhteydessä, että kaikkien pelimerkin koko on saatu suurennettua, on vuorossa sitten merkkien pohja-alueen muutostyö ja kunkin pelimerkin luokitusluvun säätö realistisemmalle tasolle. Mutta nyt siis huomennakin suoritetaan vielä merkin kokoon liittyvää jatkotyötä, kuten merkkien pohja-alueen muutostyötä. 

23.3.2006 15:40 Aloittelin pelimerkkien modifiointityöstä. Työ jäi vielä kesken. Parempi aloittaa näin rauhallisesti riuhtomatta, ettei tikit aukee...

14.-22.3.2006 Sairaalassa. Ja nyt 22.3. olen siis jälleen kotona. Mihinkäs jäimmekään....

13.-14.3.2006 Pelimerkkejä modifioitu suuremmiksi. Työ on vielä keskeneräinen. Työlästä yksilöhommaa (1486 pelimerkkiä...). Suurensin merkit kokoon 135%. Kilometrin askelluksen etäisyysrengasta ei tietenkään suurenneta.

Korjattu SUOM.ASEPUVUT-sivua (Pohjanmaan ja Vaasan Rykmenttien asetakin väritystä muutettu vaaleammaksi) ja kaikkien suomalaisten osastojen hattunauhan leveyttä kasvatettu.

12.3.2006 10:35 Kirjoittelin taistelulaskinten käyttöohjeita. Samalla tein taistelulaskimista lukittuja, eli vain parametriruutujen sisältöä voi muuttaa. Kaavojakaan ei käyttäjä saa esille. Siten varmistetaan, ettei pelaaja tahtomattaan tuhoaisi monimutkaista laskinteknologiaa.

18:30 Aloitin tänään pelimerkkien modifioinnin suuremmiksi.

11.3.2006 11:55 Sääntöjen tutkintaa.

10.3.2006 Day off.

8.-9.3.2006 22:15 Tutkittu venäläisiä tietolähteitä.

7.3.2006 21:00 Modifioin kotisivujen valikkosivua. Enteilee muutosta...

6.3.2006 11:05 Viivytyslaskin on valmis. Koeammunta ok. Nyt täytyy miettiä vieläkö lisään jonkin laskimen tähän prototyyppiin. Tällä hetkellä valmiit laskimet ovat seuraaviin taistelutyyppeihin:

-Lineaaritaktiikka

-Takaa-ajo

-Pistintaistelu

-Tykistötaistelu

-Väijytys

-Kahakka

-Rynnäkkö

-Viivytys

Ylläolevilla laskimilla "kapinan" voisi aloittaa. Tilanteet kertovat sitten mitä tarvitaan lisää.

Nyt siis mietitään, miten tästä jatketaan.

Jos aloitetaan kollektiivinen nettipeli, niin osastojen luovutus komentajilleen voisi olla seuraavana. Tätä tarkoitusta varten kiinnostuneet voisivat ilmoittautua ja voisivat samalla esittää tarpeensa, eli minkä osaston johtoon he haluavat tai voisivat esittää yleensä toiveensa miten tästä edetään.

Karttatyössä teen seuraavaksi pelimerkkien suurennoksen.

5.3.2006 21:15 Viivytyslaskimen puolensiirto on tehty. Oli hieman työläs homma. Siirron tarkastus jää huomiseksi.

4.3.2006 Tutkin venäläisten joukkojen siirtoja ja divisioonarakennetta. Kirjoitin yhteenvetolistoja. Kaikki data on nyt kirjattu ja käännöstyö on viittä vaille valmis. Vielä on muutama tarkistusta vailla oleva tieto, mutta niistäkin selvitään.

3.3.2006 17:30 Rakennan viivytystaistelun laskuria. Viivytyslaskurin runko on valmis ja se käsittää 24 tunnin viivytyksen eli 8 pelikierroksen viivytysmahdollisuuden jos vain viivyttäjä siihen kykenee. Etenevällä osastolla on laskennassa luonnollisesti vahvuusrajoituksia, koska oletuksena on, että joukko etenee kolonnassa. Myös viivyttäjällä on vahvuusrajoitus. Joukko on aika pieni. Viivyttäjäjoukolla on lisäksi vaatimuksia tasonsa suhteen. Aivan "rookie"-joukko ei kelpaa tähän tehtävään, samoin kuin joukon päällikön on oltava pätevyysluokkaa vähintään keskitasoa. Tykistö ei osallistu tässä pelissä viivytykseen kummallakaan puolella.

Aivan aluksi laskimeen on tehtävä luultavasti muutos, sillä asetin etenevän ja viivyttäjän väärille puolille laskinta. Tämä aiheuttaa, että tulen avaa etenijä eikä viivyttäjä. On ehkä ollut todennäköisempää, että tulen on avannut viivyttäjä. No, se ei ole kuin pari tuntia hommia lisää.

2.3.2006 16:10 Rynnäkkölaskin on valmis. Hyväksyin koeammunnan tulokset.

Suoritetuissa koeammunnoissa saatiin seuraavat tulokset:

Hyökkääjä = Ratsuväkeä 50 miestä ja jalkaväkeä 100 miestä. Puolustaja = 2 kpl 3-naulaista tykkiä ammuksinaan kartessit ja 100 jalkaväkimiehen suojajoukko.

A.Hyökkäys suoraan kohti asemia

Rynnäkkö keskeytyi 4.ampumaruutuun. Hyökkääjä vetäytyi.

Tappiot:

Hyökkääjä:

Jalkaväki: Kokonaistappiot 49 miestä, joista 46 kaatui ja 3 haavottui lievästi.

Ratsuväki: Kokonaistappiot 18 miestä, joista kaatui 17 ja 1 haavottui lievästi.

Hevostappiot: 15 hevosta.

Puolustaja:

Tykistö: Kokonaistappiot 2 miestä, joista molemmat haavoittuivat lievästi.

Suojaosasto: Kokonaistappiot 17 miestä, joista 1 kaatui, 4 haavottui vaikeasti ja 12 lievästi.

Ei hevostappioita (tykistölle).

B.Hyökkäys sivustasta

Rynnäkkö keskeytyi 5.ampumaruutuun. Hyökkääjä vetäytyi.

Tappiot:

Hyökkääjä:

Jalkaväki: Kokonaistappiot 54 miestä, joista 46 kaatui ja 8 haavottui lievästi.

Ratsuväki: Kokonaistappiot 25 miestä, joista kaatui 22 ja 3 haavottui lievästi.

Hevostappiot: 18 hevosta.

Puolustaja:

Tykistö: Kokonaistappiot 3 miestä, joista 1 haavottui vaikeasti ja 2 lievästi.

Suojaosasto: Kokonaistappiot 52 miestä, joista 5 kaatui, 10 haavottui vaikeasti ja 37 lievästi.

Hevostappiot: 2 hevosta. (Tykistölle).

1.3.2006 18:05 Rynnäkkölaskimen kaikkien kahdentoista ampumaruudun kaavat on nyt masinoitu ja "kone" on saatu laskemaan. Tekemättä on tappiosäätö kussakin ruudussa, eli tasot eturintama- ja sivustahyökkäyksessä täytyy saada realistisemmiksi. Myös jalkaväki-, ratsuväki- ja hevostappioiden suhde on vielä väärä eräissä ruuduissa.

22:25 Ilokseni voin ilmoittaa, että rynnäkkölaskimesta puuttuu enää vetäytymisraja-arvot ja koeammunta. Ne tehnen huomenna.

28.2.2006 20:00 Rynnäkkölaskinta rakennettu  3-12-ampumaruutujen osalta kollektiivisesti.

27.2.2006 16:15 Rynnäkkölaskinta rakennettu 3-12-ampumaruutujen osalta kollektiivisesti.

26.2.2006 19:30 Elämä jatkuu tappionkin jälkeen! Ja sehän on vain jääkiekkoa...

Rynnäkkölaskin on taas hieman lähempänä valmistumistaan. Takkuan edelleen toisessa ampumaruudussa, mutta ollaan kuitenkin selvillä vesillä.

Kirjoittelin venäläisten joukkojen kehityshistoriaa puhtaaksi. Olen siinä työssä puolessa välissä. Teksti on oikeastaan niin pitkä, että se vaatinee oman sivuosion. En luultavasti sijoitakaan sitä TIETOISKUUN.

25.2.2006 12:15 Hyvät jääurheilun ystävät ja muutkin! Rynnäkkölaskurin toinen ampumaruutu on saatu valmiiksi. Tämän laskurin ampumaruutujen tappiolaskureiden tekeminen on työläämpää kuin aikaisempien laskureiden, sillä tässä alkuruuduissa on huomioitava kaksi erilaista tilannetta samoissa kaavoissa: Hyökkäys eturintamasta ja sivustahyökkäys! Kaavat ovat "hieman" monimutkaisemmat. Mainittakoon vain, että normaalisti pystysuuntaiselle A4-paperille tulisi kaksi kaavariviä yhden tappiolaskennan osalle, mutta tässä rivejä tulee jo neljä... Kyllä teettää hoksottimilla töitä, että pysyy oikealla rivillä tarkistuksissa yms. Käytän apuna ihan perinteistä kynää ja paperia, joilla kirjoitan kaavarivit yksityiskohtaisesti selityksin, jolloin kaavan siirto (eikä kopiointi!) seuraavaa ampumaruutua varten on helpompaa kuin "vetämällä se omasta päästään".

18:50 Kokeiluissa löytyi virhe toisesta ampumaruudusta. Siis ideavirhe eikä pelkkä lyöntivirhe! Mrr. Jouduin rassaamaan aivojani jonkin aikaa saadakseni asian pelaamaan. Nyt sen pitäisi taas toimia.

22.-24.2.2006 18:15 Olympialaiset ovat sotkeneet kovasti aivotoimintaa....

On tutkittu venäläisten joukkojen kehitystä Suomen Sotaa edeltävänä kautena, sen aikana ja sen jälkeen ja siitä on kehkeytynyt mielenkiintoinen kronologinen esitys, jonka dumppaan jossakin vaiheessa tuonne TIETOISKU-sivulle. Se ei siis ole siellä vielä, mutta ilmoittelen kun sen sinne laitan.

Rynnäkkölaskin kehittyy edelleen. Peruslaskenta on ok ja selvittelen jatkolaskentaruutuja ja muuttuvaa sivustahyökkäystilannetta. Realistinen vaikutelma on jotenkin löydyttävä ja osittain olen siinä jo onnistunutkin.

21.2.2006 13:10 Nyt on venäläisten joukkojen tutkintakonsepti kirjoitettu ja siirrän sen työtä odottavien joukkoon odottamaan seuraavaa vaihettaan, eli puhtaaksikirjoitusta ja vähäistä käännöstyötä. Siinä tekstissä on muutama sana, joiden merkitys täytyy selvittää, etten käännä sanoja väärään suomenkieliseen merkitykseen. Siirryn nyt taas taistelulaskimien pariin.

20.2.2006 15:00 Tutkin venäläisten joukkojen siirtoja ja divisioonarakennetta. Kirjoitin yhteenvetolistoja. Pääsin vuoteen 1807.

19.2.2006 22:00 Tutkin venäläisten joukkojen siirtoja ja divisioonarakennetta. Kirjoitin yhteenvetona suomeksi jalkaväkeä koskevat tiedot ja huomenna kirjoitan ratsuväkeen, tykistöön ja muihin sotilasasioihin liittyvät tiedot. Jalkaväkiasioiden suomennos ja sen tarkastus vei kyllä aikaa, kun toisella silmällä piti vilkuilla kiihkeää Suomi-Kanada jääkiekkomatsia!

18.2.2006 22:15 Selvittelin rynnäkön tappiolaskennan erilaisia tilanteita. Havaitsin pienen virheenkin, kun en ollut asettanut rynnäköivän porukan ratsuväen tappioille raja-arvoa suhteessa ko. osaston vahvuuteen. Ei pitäisi 25 rakuunan joukolle tulla 47 rakuunan tappioita! Virhe on helpohkosti korjattavissa.

Jatkoin venäläisten joukkojen tutkintaa ja aloin tehdä osastoista vertailuluetteloita aikaisempaa tietoa varten. Venäläisillä on ollut 1800-luvun alussa melkomoista vilskettä rykmenttien siirroissa divisioonasta toiseen. Juuri ennen Suomen Sodan alkua divisioonien määrä kasvoi kahteenkymmeneenneljään divisioonaan kun niitä vuosisadan alussa oli vain kolmetoista. Samalla myös divisioonien rakenne yhdenmukaistettiin.

17.2.2006 22:00 Tänään en rakentanut peliä, mutta tein tiedettä: Tutkin venäläisten joukkojen rakennetta ja siirtoja Itämeren ja Pietarin alueella sekä Suomen suunnalla vuosina 1801-1810 venäläisten dokumenttilähteiden pohjalta.

16.2.2006 20:50 Rynnäkkölaskimen osumatarkkuusarvoja säädetty. Myös eturintama- ja sivustahyökkäystappiotasojen suhdetta muutettu hieman. Homma vaatii vielä säätöä erilaisien skenaarioiden avulla. Puolustajan tykistöammunta on saatu melko realistiseksi ensimmäisessä ampumaruudussa. Patteri ampuu kartesseja ryntäävää porukkaa kohti. Ja jälki on sen mukaista! Monessa tapauksessa rynnäkköjoukko joutuu vetäytymään eikä pääse patterin tasalle saakka, jolloin alkaisi pistintaistelu. Käytännössä tällöin pistintaistelun tuloksena saattaa patteri tulla vallatuksi.

Mielenkiintoinen on tilanne sivustahyökkäyksessä, jolloin laskimen tuloksissa näkyy hyvin se kun patteri havaitsee sivustasta päälle käyvän rynnäkköjoukon ja kääntää ainakin osan tykeistään heitä vastaan.

15.2.2006 14:50 Rynnäkkölaskimen ensimmäisen ampumaruudun laskenta näyttää olevan valmis. Ampumakokeita ei ole vielä suoritettu, mutta peruskokeissa toiminta on ollut ok ja tappioiden realismitaso prototyyppipeliin on hyväksyttävällä mallillaan. Jos rynnäkköporukka hyökkää päin asemia, ovat tappiot hyökkääjille suuret, mutta jos rynnäkkö tulee ennalta arvaamattomasti sivusuunnasta, ovat alun tappiot hyökkääjille pienet ja puolustajille taas suuremmat kuin päin hyökkäyksessä. Järjestän asetukset niin, että rynnäkön jatkuessa puolustajat kääntävät tykkejään ja suojajoukkokin alkaa tulittaa täydellä tehollaan kohti ryntääjiä. Tämä näkyy hyökkääjien tappioissa jo toisessa ampumaruudussa ja siitä edelleen. Jos rynnäkkö jatkuu asemiin saakka, seuraa siitä pistintaistelu.

18:35 Lisätty kotisivuille uusi sivu "VEN.ASEPUVUT", sisältäen venäläisiä asepukuja Suomen Sodan 1808-09 ajalta. Sivu on vasta alkutekijöissään ja täydennän sitä pikkuhiljaa kun vain jaksan piirtää.

14.2.2006 15:10 Hyökkäys tykkipatteriin-laskin on muuttunut rynnäkkölaskimeksi. Sitä voidaan siis soveltaa kaikissa rynnäkkömuotoisissa yhteenotoissa, joissa toinen osapuoli on asemissaan ja toinen suorittaa rynnäkön.

Laskimessa "katsotaan" heti aluksi onko kyseessä suoraan edestä tapahtuva hyökkäys vai sivustahyökkäys. Tämä sivustahyökkäys ei ole siis "tavallinen" sivustahyökkäys, vaan odottamattomasta suunnasta tapahtuva hyökkäys ilman yhtäaikaista edestäpäin tapahtuvaa hyökkäystä.

Tässä työvaiheessa järjestellään laskimen perusasetelmia kuntoon ja aletaan kehittelemään sivustahyökkäyksen kaavaa.

19:30 Laskimen kehittelyä jatkettiin. Muutin laskimen nimen pelkäksi "rynnäkkö"-nimeksi entisen nimen ollessa "rynnäkkö patteriin". Sivustahyökkäyksen vaikutus lisätty osastojen taisteluhyvityskertoimiin. Hyökkääjälle siitä on hyötyä ja puolustajalle haittaa. Jatkan kehittelyä huomenna.

13.2.2006 Tänään oli muuta tekemistä.

12.2.2006 19:45 Laskin hyökkäyksen tuloksista tykkipatteria vastaan on alkanut kehittyä. Muutin tämän taistelutilanteen ideologiaa niin, että tykkipatterilla, jonka kimppuun hyökätään, voi olla suojajoukkona enintään komppania (n.150 miestä) jalkaväkeä. Hyökkääjä voi olla jalkaväkeä, ratsuväkeä tai näiden yhdistelmä. Alkuasetelmat ovat siis luotu. Jatkuu huomenna.

Talviolympialaiset häiritsevät. "Meistä riippumattomista syistä ajoittaisia epämääräisiä viivytyksiä pelin rakentamisessa voi esiintyä olympialaisten aikana."

11.2.2006 21:50 Kahakkalaskin on valmis.

Suoritetussa koeammunnassa saatiin seuraavia tuloksia:

Kahakoivat osastot olivat osasto A (200 miestä tavallista jalkaväkeä ja 50 rakuunaa) sekä osasto B (200 miestä tavallista jalkaväkeä ja 50 kasakkaa).

Tappiot, osasto A

jalkaväkitappioita yhteensä 11 miestä, joista

--9 kaatui

--2 haavoittui lievästi

ratsuväkitappioita yhteensä 2 miestä, joista

--molemmat kaatuivat

hevostappioita 3

Tappiot, osasto B

jalkaväkitappioita yhteensä 52 miestä, joista

--34 kaatui

--5 haavoittui vaikeasti

--13 haavoittui lievästi

kasakkatappioita yhteensä 3 miestä, joista

--2 kaatui

--1 haavoittui lievästi

hevostappioita 3.

Perusanalyysissä osasto B näyttää kärsineen suuremmat tappiot, ja voidaan ajatella B:n vetäytymisen johtavan A:n etenemiseen tai ainakin jäämiseen asemiinsa kunnes toisin käsketään. Täten poiketaan kahakalle asettamastani perusajatuksesta, jossa molemmat osapuolet vetäytyisivät kahakan jälkeen. Suomen Sota tuntee historiassaan mm. kapteeni (myöh. maj.) Malmin kahakoinnit Pohjois-Karjalassa venäläisten kenrmaj. Alexejeffin joukkojen kanssa, jossa Malm voitti venäläiset ja eteni sen jälkeen kun venäläiset kahakan tuloksena vetäytyivät kohti Sortavalaa. Näin voidaan menetellä pelissäkin, edellyttäen että tietyt olosuhteet toteutuvat. Näitä ovat esim. käsketty tehtävä, voiton suuruus, omat tappiot, kulkusuunta ja strategiset vaatimukset.

Näillä tuloksilla eletään ja jatketaan sitten seuraavaan laskinurakkaan, joka on taistelu tykkipatterin ja jalka- tai ratsuväen välillä (suojajoukotta jätetyn patterin kimppuun hyökkää jalkaväki tai ratsuväki).

10.2.2006 15:30 Kahakoinnin tst-laskin edistyy. Olen asettanut kahakoiville osastoille vahvuusrajan 200 kohdalle jalkaväelle, ja ratsuväelle sekä kasakoille 100 kohdalle. Näitä arvoja ei saa siis ylittää. Suurempien osastojen kohdalla alkaa yhteenotto muistuttaa jo taistelua, jossa tappiotkin ovat sitten suuremmat.

Kahakan ideologia tässä pelissä on että osapuolten liikkuvat osastot törmäävät toisiinsa ja syntyy lyhyt laukaustenvaihto, jonka jälkeen molemmat vetäytyvät tahoilleen. Kummallekaan ei tule etenemispisteitä tästä, vaan tappioita! Pieniä tappioita kylläkin. Molemmat saavat korjata haavoittuneensa mukaan. Myös hevostappioita syntyy. Pelaaja saa itse päättää jatkaako koko kahakkataistelun loppuun, joka tarkoittaa kuusi ampumakertaa, mutta silloin tappiotkin voivat olla suuremmat, edellyttäen, että vastapuoli ei vetäydy aikaisemmin ja vastapuolen osumatarkkuus on hyvä. Jos toinen vetäytyy, on toisenkin vetäydyttävä.

Tähän on pakko sotkea sääntöjä mukaan, sillä pelaajalle voi olla joissakin tilanteissa vaikeaa määritellä mikä tilanne voisi olla kahakka. Täten säännöt voisivat määrätä liikkuvan partio-osaston maksimikoon ja koostumuksen (ei tykistöä partioihin). Jos esim. partion olisi oltava tiedustelua laajalla alueella nopeasti suorittava osasto, niin ilmiselvää on, että kyseeseen tulisi ainoastaan ratsain liikkuva osasto. Jos taas tiedustelupartiolle ei ole asetettu aikavaatimuksia, voi sellaisen tehtävän suorittaa myös jalkaväki (jääkärit, mutta ei tavallinen jalkaväki).

No, säännöistä joskus tuonnempana lisää.

9.2.2006 18:15 Väijytyksen taistelulaskin on tehty!

Siirryn seuraavaksi kahakkataistelun kimppuun.

Kahakointi on eräässä tunnetussa lautapelissä rajoitettu vain ratsuväen etuoikeudeksi, mutta minun pelissäni myös jääkärit ja muut jalkaväkipartiot voivat kahakoida. Yhteinen tunnusmerkki näille kaikille osastomuodoille kahakointitarkoituksessa on, että ne ovat liikekannalla. Ne eivät siis ole linnoittautuneina mihinkään asemaan yms.

Kaikenlaisia asemasotamuotoja varten ovat eri laskimet, kuten esim. hyökkäys etuvartioasemaa vastaan.

20:20 Kahakkalaskimen teko aloitettu.

8.2.2006 18:50 Väijylaskin kehittyy edelleen: Kun en saanut järkevää tulosta kaavojen muutoksillakaan, pyyhkäisin väijylaskimen vanhat kaavat Nevadaan ja lähdin uudelleen puhtaalta pöydältä liikkeelle. Kaava rakentuu nyt näin:

Ampujan tst-hyvityskerroin (sisältää ampujan parametrit) x Osumatarkkuusindeksi x Ampujan vahvuus x Maaliosaston tappiorajoitus (suhteessa maaliosaston vahvuuteen) x Maaliosaston kokemusluokitus x Maaliosaston komentajan pätevyys x Tappiotason säätökerroin.

Tällä kaavalla olen nyt rakentanut kaksi ensimmäistä ampumaruutua ja suoritetuissa koeammunnoissa tappiot tuntuivat realistisilta. Siitä sitten huomenna jatkan eteenpäin.

7.2.2006 10:00 Tein uudelleenjärjestelyjä kotisivujen valikkosivulla. Otsikoin Suomen Armeijan organisaatiokaaviosivun.

14:00 Korjasin ASEPUKU-sivua, sillä sain suomalaisten asepuvuista uutta tietoa. Kajaanin Pataljoonan asetakin väri on muutettu vastaamaan todennäköisintä ja eräästä dokumentista löydettyä kuvaa. Kaikkien asepukujen toinen olkapoletti lisätty ja polettien pohjaväri muutettu vastaamaan asetakin perusväriä. Vaikka maailmalla liikkuukin tietoa näiden suomalaisten osastojen asetakkien olkapoleteista, en kuitenkaan lähde liian rohkealle värityslinjalle. Tällä hetkellä suurin osa saatavilla olevista asepukujen värikuvista väittää polettien pohjavärin vastanneen asetakin perusväriä, eli poletit olivat siis tehdyt samasta kankaasta kuin takkikin. Eri asia onkin sitten, oliko esim. Hämeen Rykmentin asetakin polettien sisäpohja tai polettien reunus ommeltu punaiseksi. Valmisteilla on lisäksi ruotsalaisen laivaston puku mallia 1800.

18:10 Väijytyslaskin muhii hyvin. Tänään keksin erään oivallisen kaavalisäyksen, joka pakottaa tappiot aina vahvuusrajan alapuolelle. Ja se näyttäisi toimivan vielä realistisesti. Ja tasoa voi silti säätää tarvittaessa kumpaankin suuntaan. Myös väijyjän parametrit vaikuttavat oikein. Tästä se sitten jatkuu erilaisten ampujaversioiden kokeiluilla ja parametrejä vastaavilla trimmauksilla. Kun sitten ensimmäinen ampumaruutu on valmis, edetään tietenkin seuraavaan, jne.

Tässä väijytyslaskimessa on poikkeuksellista se, ettei maaliosasto vastaa tuleen kahden ensimmäisen laukauskerran kohdalla. Vasta kolmannella kerralla alkaa kuulaa lentää takaisin.

Väijyjien laukauksista parhaiten osuu ensimmäinen laukaus. Siitä sitten osumat harvenevat, koska tieuralla oleva maaliosasto on epäjärjestyksessä ja suojaa etsitään.

20:55 Kotisivujen ASEPUKU-sivu on uusittu jälleen: Lisätty laivaston puku. Puku on ainakin ollut käytössä Ruotsin puolella. Suomessahan laivastoon kuuluneita miehiä oli Viaporissa, Turussa, Pietarsaaressa, Kokkolassa (?), Varkaudessa ja Ristiinassa. On myös mahdollista, että laivaston miehiä on ollut ainakin ajoittain myös Kuopiossa, sekä joissakin Suomen- ja Pohjanlahden rannikkokaupungeissa.

6.2.2006 15:30 Lisätty kotisivuille ARVOMERKIT-sivu, sekä tehty pieni kirjoitus TIETOISKU-sivulle.

18:15 Väijytyksen laskurin tappioiden säätäminen realistiselle tasolle kaikilla variaatioilla jatkuu. Tämä on se hankalin vaihe. Tilanne ei kuitenkaan ole niin ongelmallinen kuin tykistötst-laskurilla. Huomasin myös, että olin tyystin unohtanut sairas- ja vankikuljetukset. Täytyy yleensäkin luoda teoria niille, ennenkuin niitä aletaan vääntää exceliin.

Eilen TV1:ssä ollut kaksiosainen Vänrikki Stoolin Tarinat-filmi oli kokonaisuudessaan melkomoista puppua! Aikanaan elokuvan tekoon oli uhrattu paljon rahaa, joukkojen suuruudesta päätellen. Luultavasti joukkoina oli käytetty Ruotsin armeijan porukkaa.

Mitä hölmöä filmissä näin:

-No, tykit olivat 1800-luvun puolen välin jälkeen tehtyjä.

-Suomalaisten upseerien käsivarsinauhassa näkyi jotakuinkin vasta hiljakkoin elokuvan tekoa ennen päättynyt Suomen Vapaussota ja valkoisten joukkojen käyttämä käsivarsinauha. Hyvä ettei ihan suojeluskuntamerkkejä näkynyt! Se valkea nauha on todellisuudessa ollut melko kapea ja jonkinlaisella rusetilla solmittu.

-Molemmin puolin joukkojen hatut olivat mitä sattuu.

-Wilhelm von Schwerinin morsian heilui rintamalla!

-Filmissä ei ollut puoliakaan Vänrikin tarinoista.

-Koljonvirran taistelussa venäläiset eivät päässeet sillasta yli, vaikka toisella puolella virtaa kävi tuhansia venäläisiä.

-Venäläisillä oli eräissä kohtauksissa Itämeren matruusien univormuja muistuttavia vaatteita. Melkomoinen suurpiirteisyys ohjaajalla!

-Suomalaisten joukkojen ohjesääntö pukeutumisesta oli filmissä aivan retuperällä. Vaikka todellisuudessa sodassa varusteet olivatkin heikot ja kuluneet, niin hihnat ja remelit menivät sentään kaikilla oikein päin siis todellisuudessa!

-Selkäreppujen kirjavuus pisti silmään. Missä olivat ne kaikki vasikannahkatornisterit, joita joukoilla oli? Outoa filmissä olikin, kun venäläisillä ja suomalaisilla näkyi olevan samanlaiset kangasreput...

-Missä olivatkaan kaikki aliupseerit? Upseereita näkyi vähän joka mutkassa, mutta missä ne kaikki lippujunkkarit, vääpelit, kersantit, förarit, furiirit ja korpraalit?

-Sodan alkuvaiheessa filmissä eräiden upseerien arvomerkit olivat kuin sodan lopussa, eli jo ylennyksen saaneina! No, eipähän tarvinnut neuloa merkkejä jatkuvasti.

-Ruotsalaisille ei sopinut näyttää sodan loppuvaiheita, jossa mm. ruotsalaisia joukkoja kotiutettiin lyhyen palvelun jälkeen, mutta suomalaisia ei päästetty mihinkään! Niinpä filmi loppui vähän kuin kesken. Mihin jäi Tornion sairaalakatastrofin kuvaukset? Jossa kuoli noin 2.000 sotilasta, pääosin suomalaisia.

-Odotin, että filmissä olisi näytetty luutnantti Ziden, mutta katin kontit. Ziden oli maineikas Vaasan Rykmentin luutnantti aivan Tuntemattoman Sotilaan vänrikki Koskelan hengessä. Kunnon SUOMALAINEN! Ei ollut kelvannut ruotsalaiselle ohjaajalle.

5.2.2006 21:45 Sormeiltu hiukan väijytyslaskinta, jonka kaavasekasotkuja selvittelin.

Katsoin TV1:n Vänrikki Stoolin Tarinoiden ensimmäisen osan (toisenkin aion katsoa). Siinä oli eräs törkeä virhe: Ei Viaporin komendantti Cronstedt johtanut Savon Prikaatia! Nimi oli kylläkin sama, mutta kyseessä oli aivan eri mies! Vara-amiraali Carl Olof Cronstedt oli Viaporin päällikkö ja eversti, kreivi J A Cronstedt johti sodan aussa kolmatta prikaatia.

Toinen pienempi "satu" oli kadetti Wilhelm von Schwerin, josta elokuvassa oli tehty aikamies ja hän muka olisi heti sodan alussa ollut mukana kahinoissa. Totuus on, että ruotsalainen Wilhelm von Schwerin kävi vielä kadettikoulua Karlbergin Kuninkaallisessa Sota-akatemiassa Suomen Sodan syttyessä. Kesällä kuningas määräsi, että kadeteista ne, jotka opettajakunta arvioi kyllin edistyneiksi ja pystyviksi, saisivat suorittaa (vapaaehtoisesti) loppututkinnon ja pääsisivät lippujen alle tositoimiin, sillä upseereista oli puutetta. Wilhelm nimitettiin aliluutnantiksi (2.lk luutnantiksi) johtamaan kaksitykkistä 6-naulaista patteria von Vegesackin maihinnousuosastossa. Sotilaat laivattiin Grisslehamnista 31 kesäkuuta 1808 Kristiinankaupunkiin, mihin he nousivat maihin 28 elokuuta. Wilhelm oli 15-vuotias kun hän aliluutnanttina taisteli ensimmäisen taistelunsa Ömossassa Pohjanmaalla.

4.2.2006 11:10 Väijytyksen tappiolaskennan säätö on alkanut. Perussäätö on tehty ja taso on saatu seuraavanlaiseksi kokeilematta vielä mitään muuta vaihtoehtoa:

Väijyvän sissiosaston vahvuus 200 hiihtojääkäriä aseistettuna pitkillä rihlattomilla kivääreillä (musketeilla). Heidän kokemustasonsa on tasoa 2 (melko kokemattomia) ja päällikkönsä keskinkertainen. He ovat näkösuojassa, kun tietä pitkin ensin menevät 2 tunnustelijaa. Tunnustelijat eivät huomaa mitään erikoista. Prikaatin kokoinen kolonna saapuu kohdalle, jossa on kasakoita, ratsuväkeä, jalkaväkeä ja kuormasto.

Ensimmäisen yhteislaukauksen jälkeen kolonnan tappiot ovat:

-1 tunnustelija

-5 kasakkaa

-25 jalkaväkisotilasta

-8 ratsuväkisotilasta

-27 hevosta

Jos hiihtojääkäreiden aseiksi vaihdetaan rihlakiväärit, niin saadaan tulos:

-1 tunnustelija

-5 kasakkaa

-28 jalkaväkisotilasta

-9 ratsuväkisotilasta

-31 hevosta

Tämä on siis tulos tällä hetkellä. Mainittakoon vielä, että kyseisessä tst-muodossa osumaindeksejä on kuusi tasoa, joista yllä mainittu esimerkki on korkeinta osumatarkkuustasoa. Noin niinkuin ensianalyysinä voidaan sanoa, että rihlakivääreillä olisi pitänyt saada parempi osumatulos. Kasakoiden tappiotason pysyminen samana hieman askarruttaa myös. On huomioitava, että kyseessä oli siis ensimmäinen yhteislaukaus, jossa 200 asetta ampui ja josta musketeillakin osui 66 ja rihlakivääreillä 74. Muskettiosumat ovat jotakuinkin ok, mutta rihlakiväärien osumamäärä on saatava suuremmaksi, jonnekin sadan paikkeille ainakin. Spekuloidahan tietysti voi, että samaan maaliin ampuu parikin asetta, mutta silti osumia täytyy saada lisää.

Tästä edelleen ammunta jatkuu ja pian tuleen vastataankin. Tämän kokoisesta kolonnasta ollessa kyse, tulee sissiosastolle pian kiire poistua paikalta. Kuitenkin kolonna on saatu epäjärjestykseen ja pelissä se tietää ainakin kierroksen viivytystä kolonnan etenemiselle.

Jos taas kyseessä olisi ollut pelkkä kuormasto suojaosastoineen, olisi suojaosasto tuhottu ja kuormasto kaapattu.

3.2.2006 16:50 Haastattelin lyhyesti erästä Suomen Sodan vv.1808-09 tutkijaa. Sain häneltä hyviä tietoja suomalaisten joukkojen vaatetuksesta. Nämä saadut vaatetustiedot aiheuttivat pieniä muutoksia esittämiini asepukukuviin. Korjattu kuvaus on nyt liitetty ASEPUVUT-sivulle. Kyseisellä sivulla olevien joukko-osastonimien alla näkyy viiva, jos asepuvun väritys on 90% varmistettu. Täyden varmuuden saaminen vaatisi aikakoneen, sillä sen verran kirjavaa asuvalikoima on ollut. Esittämäni kuvaus on siis tältä pohjalta toistaiseksi niin lähellä totuutta kuin suinkin. Talonpoikaisosastojen (=Militia) vaatetus on kuvitteellinen. Yleensä näitä TP-osastoja esiintyi kesällä tai lumettomana aikana, paitsi Pohjois-Karjalan suojeluskunta - jos sellaista nimeä tässä yhteydessä voi käyttää - joka perustettiin jo maaliskuussa 1808 ja esiintyi jo lumen aikana ja oli erityisasemassa verrattuna kaikkiin muihin TP-osastoihin.

20:10 Piirsin venäläisiä univormukuvia. Teen vastaavaa kokoelmaa kuin suomalaistenkin joukkojen univormuista on tehty. Venäläisten peruskuvat jääkäreille ja krenatööreille on nyt valmiina.

Venäläisillä oli yhdenmukaisempi ja selvempi univormupolitiikka kuin suomalaisten ja ruotsalaisten puolella. Meillä oli silloin sellainen kuningas, että hänellä oli jonkinlainen mania univormuihin. Hän sähläsi univormujen mallien kanssa ja halusi aina vain muutella niitä. Suomalaisten päällä oli pääasiassa malli-1798, kun taas ruotsalaisilla oli jo malli-1807. Välillä oli ollut malli-1801, m-1802 ja m-1806, mutta niitä tuskin nähtiin Suomessa. Sodan jälkeen tuli sitten malli-1809, jota ei sitten Suomeen tarvinnut enää tuoda, muuta kuin Ruotsin pääesikunnan käskystä...

2.2.2006 21:10 Tänään tutkiskelin historian syövereitä ja yritin netin kautta löytää venäläistä aineistoa. Löytyi jotakin, mutta ei se tuonut mitään uutta tietoa. Sen sijaan löysin erään melko hyvän ruotsinkielisen pohjanmaalaisen sivuston, jossa oli paljonkin tekstejä ja joitakin kuvia. No, ei sieltäkään mitään uutta tullut esiin - vahvistipahan vanhoja olettamuksia.

1.2.2006 19:30 Väijytys hahmottuu... Väijylaskimeen on kasattu kuormasto, kasakat, vankien ja sairaiden kuljetus ja marssirivistöt, sekä koko muu kolonna, mukaanlukien kuormaston suojaosasto eli kuormastovartio. Saapahan laskin tehdä töitä oikein olan takaa.

Nyt on vasta saatu laskimen "ulkonäkö" hahmoteltua, eli kaikki laskentaan liittyvät elementit ja niiden parametrien syöttökentät (solut) on rakennettu. Ensimmäisen ampumakerran tappiokaavoja on alettu kehittää.

Vielä on päättämättä kuinka monta "ampumakertaa" väijytyksessä tarvitaan. Riittääkö esim kymmenen? Tappiot ovat ensimmäisen yhteislaukauksen vaikutuksesta suurimmat, sitten tappiot alkavat asteittain pienetä kun sekasorto selvenee ja maali kaikkoaa suojaan.

Laskimeen on heti alkuun lisätty "episodi", jolla katsotaan paljastuuko ylläkkö ennen aikojaan. Tällöin ammunta alkaa heikommilta asetuksilta ja tulos on sen mukainen.

Huomenna yritän luoda venäläisen kolonnan kasakkapartiolle "toimintaa" ylläkössä. Yleensä kasakat katsoivat viisaammaksi häipyä kauemmaksi paukkeesta, jos huomasivat olevansa alakynnessä. Niin tapahtuu nytkin. Rakennan heille hyvin matalan pakokynnyksen, mutta he eivät poistu aivan pakotyylillä vaan "vilkkaalla vetäytymistaktiikalla", yksinkertaisesti saavat tappioita, mutta heti poistuvat kolonnan kärjestä. Samoin käy mahdollisesti kärjessä olevalle säännölliselle ratsuväelle, vaikkakin heidän vetäytymiskynnyksensä on korkeampi.

Sen sijaan ylläkön kohteena olevan jalkaväen käy köpelösti. Syntyy raskaita tappioita. Ja sekasortoa, jolloin vastatoimet ovat heikkoja.

Kuormasto jämähtää paikalleen, ja tulee kaapatuksi, ellei kuormastolla ole saattoväkeä suurempaa "seuruetta" mukanaan, eli jos se ei ole marssirivistön osa vain. Pelkkä kuormastosaattue on heikoilla tässä pelissä jos se liikkuu sotilaallismielessä tiedustelemattomalla alueella, kuten sissiosaston vaikutusalueella.

21:30 Tarkastelin pelikarttaa. Lisäsin suomalaisten ryhmitysaluemerkinnät karttaan.

31.1.2006 12:35 Tarkistelin hieman huoltoon ja väijytykseen liittyviä sääntöjä ja tein lisäysehdotuksia pelimerkistöön.

Väijytyksen tst-laskin kehittyy. Laskimessa on erillinen hyökkääjälle (väijyvälle osastolle) tuleva yllätyskerroin ja vastaavasti ylläkön kohteena olevalle osastolle kohdistuva kaaoskerroin. Yllätyskertoimeen vaikuttavat negatiivisesti väijyvän osaston hevoset ja erityisesti, jos kyseessä on venäläinen väijyvä osasto, heidän kasakkansa ("epäsäännöllinen ratsuväki"). Negatiivisesti vaikuttavat myös suojavallit, koska ne kiinnittävät tien vierellä enemmän huomiota ja voivat johtaa jopa tunnustelijoiden käyntiin paikalla. Sensijaan näkösuoja (luonnollinen) vaikuttaa yllätyskertoimeen positiivisesti. Kaaoskertoimeen vaikuttaa hyökkääjän yllätyskerroin ja puolustajan kokemus.

Näin saadaan peruseroa varsinaiseen taistelulaskentaan, sillä tappiot tulevat olemaan moninkertaiset ylläkön kohteena olevalla osastolla ja välttämättä väijyvälle osastolle ei tule tappioita ollenkaan.

Tätä väijytyslaskinta käytetään myös kuormaston kaappauksessa ja siten siihen on lisätty kuormastoa koskevat parametrisarakkeet suojaosastoineen (ns. kuormastovartio).

30.1.2006 15:20 Tykistötaistelulaskin on valmis! No, jos siihen jotakin vielä tekisi, niin tietenkin taulukon tietokenttien lukitukset ja kaavojen piilottaminen. Lisäksi tappiotasoa voidaan joutua säätämään pienemmäksi, mutta sen näyttäköön prototyyppipeli sitten jatkossa.

Väijytystaistelun laskimen teko on aloitettu. En kuitenkaan juuri nyt jaksa jatkaa sitä aloitustekoa edemmäksi, sillä tein koko päivän tuota "viheliäistä" tykistölaskuria. Ette muuten usko, kuinka päätäpuristavaa työtä on kaavojen "peilaus", eli kopiointi ja soluarvojen muuttaminen. Yksikin virhe ja koko homma on pielessä! Excel kyllä muuttaa kopioinnissa tietyt soluarvot oikeiksi, mutta samalla se muuttaa kaikki vakiotkin! Virheitten eliminointi onnistuu parhaiten, kun muuttaa kaavat pätkä pätkältä ja kollektiivisesti. Ei siihen mennyt kuin kuusi tuntia... Pidän siis tauon.

29.1.2006 11:00 Korjasin eilispäivän koeammunnan tuloksia, koska ampuvan patterin kalustovahvuus ei ollutkaan 4x6-naulaiset, vaan vain 1x3-naulainen. Alempana kuitenkin tulokset myös 4x6-naulaisesta.

28.1.2006 20:10 Huom! Korjattu teksti! Tykistötaistelun koeammunta suoritettu onnistuneesti! Tässä tuloksia:

1.koeammunta

Ammuttiin noin 50 laukausta, joista tappioita tuotti 8. Ampuvan patterin kalusto 1 x 3-naulainen, A-tarvikkeina räjähtävät ammukset.

Tappiot:

Kalustotappioita 3, joista

-1 tykki tuhoutui käyttökelvottomaksi

-1 tykki vaurioitui varikkokuntoon

-1 tykki sai lieviä vaurioita. Patterin aseseppä pystyy sen korjaamaan.

(Patterin kalustovahvuus 4 x 6-naulaista.)

Patterin miehistötappioita 7, joista

-3 kaatui

-1 haavottui vaikeasti

-2 haavottui lievästi. Paikallinen välskäri sitoo haavat ja miehet ovat sitten palvelukelpoisia.

(Patterin vahvuus 20 miestä.)

Suojajoukkotappioita 24, joista

-11 kaatui

-13 haavottui lievästi. Paikalliselle välskärille apulaisineen (välskärin sällit) sitomistöitä.

(Suojajoukon alkuperäinen vahvuus 100 miestä.)

Hevostappioita 1.

2.koeammunta

Ammuttiin noin 50 laukausta, joista tappioita tuotti 8. Ampuvan patterin kalusto 4 x 6-naulaiset, A-tarvikkeina räjähtävät ammukset.

Tässä ammunnassa maalipatteriin osunut 5. yhteislaukaustulos antoi maalipatterille vetäytymiskehotuksen, mutta kokeellisen ammunnan ollessa kyseessa, vetäytymistä ei toimeenpantu, vaan ammuttiin "täysi" kahdeksan osuman sarja.

Tappiot:

Kalustotappioita 4, joista

-2 tykkiä tuhoutui käyttökelvottomaksi

-1 tykki vaurioitui varikkokuntoon

-1 tykki sai lieviä vaurioita. Patterin aseseppä pystyy sen korjaamaan.

(Patterin kalustovahvuus 4 x 6-naulaista.)

Patterin miehistötappioita 17, joista

-7 kaatui

-4 haavottui vaikeasti

-6 haavottui lievästi. Paikallinen välskäri sitoo haavat ja miehet ovat sitten palvelukelpoisia.

(Patterin vahvuus 20 miestä.)

Suojajoukkotappioita 57, joista

-17 kaatui

-6 haavottui vaikeasti

-34 haavottui lievästi. Paikalliselle välskärille apulaisineen (välskärin sällit) sitomistöitä.

(Suojajoukon alkuperäinen vahvuus 100 miestä.)

Hevostappioita 1.

Jouduin tekemään aika paljon kaavatöitä suojajoukkojen laskennassa, jolloin tuhlautui aikaa niin paljon, että en vieläkään saanut tätä laskinta lopulliseen kuntoonsa. Laskin on kuitenkin tarkalleen puoliksi tehty, eli on tehtävä vain "peilikuva" vastapuolen patterille kaikkine kaavoineen. Vaikka tehtäviä kaavoja on runsaasti, niin silti sanon hommaa helpoksi, sillä kehitystyö se vaikeinta on! Ja sehän on nyt täydellisesti tehty toiselle patterille.

27.1.2006 18:30 Huh huh. Taas on vietetty pitkä tovi tst-laskimen parissa. Lisäsin tykistötaistelulaskimeen patterin suojaosaston, joka on yleensä jalkaväkeä. Tässä tapauksessa suojaosastosta syötetään laskimeen vain vahvuus. Tappiot lasketaan nyt myös suojaosastolle. Tähän tappiolaskentaan sisältyy rajoituksia. Vahvuus vaikuttaa tietenkin vahvuuksien suuruuteen. Osuvan ammuksen tyyppi ja kaliiberi vaikuttaa myös.

Vielä on lisättävä vetäytymiskynnykset, sillä toki tykistökin vetäytyy tappioiden kasvaessa liian suuriksi.

Osumaindeksejä on lisätty 50:een. Kymmenen niistä on varattu osumille, numerot 1-10 ja numerot 11-50 merkitsevät ohi-laukauksia. Huomatkaa siis, että vaikka laukaus osuu, niin tappioiden suuruus riippuukin sitten monesta asiasta. Välttämättä kaikki "osuvat indeksit" eivät tuota tappioita, johtuen tietyistä parametreistä.

Todennäköisesti huomenna saan tämän laskimen lopulta valmiiksi ja pääsen sitten rakentamaan seuraavaa.

Hi, tykistötaistelulaskin sisältää niin paljon erikoiskaavoja siellä täällä pitkin laskintaulua, ettei ole varaa keskeyttää rakentamista yötä pidemmäksi. Muuten ajatus katkeaa!

Nyt saa tältä päivältä riittää! Ollaanhan tässä jo voiton puolella!

26.1.2005 14:45 Viimeistelin patterin tappiokaavaa koko aamupäivän ja ruokailun jälkeenkin yli puolenpäivän. Nyt sen peruste näyttäisi olevan OK. Tein koeammunnat yhdellä 3- ja 6-naulaisella ja patteriammuntana neljällä vastaavan kokoisella tykillä ryhmänä. Tulos on hyväksyttävissä pelin tulokseksi, sillä se on säätötulos erikokoisien tykkien ja erikokoisien patterien ampumana. Vähän niinkuin kompromissi ja taivuteltu sellainen. Kaavassa on säätöarvoja ja rajoituksia. Tässä tuloksia:

Yksi 3-naulainen ampuu 10 kpl aikasytytteisiä räjähtäviä kuulia vihollisen patteria kohti:

1.laukaus = osuma yhteen tykkimieheen (tässä henkilötappioita ei ole vielä analysoitu, tappio voi olla kaatunut tai haavoittunut).

2.laukaus = ohi.

3.laukaus = Tykki saa osuman. Neljä tm saa osuman.

4.laukaus = 2 tm saa osuman.

5.laukaus = 2 tm saa osuman.

6.laukaus = ohi.

7.laukaus = Yhteen tykkiin tulee osuma. Ei henkilötappioita.

8.laukaus = ohi.

9.laukaus = Yksi tm saa osuman.

10.laukaus = Tykki ja kolme tm saa osuman.

Jos osumatiheys hirvittää, niin sitä voidaan harventaa kasvattamalla satunnaisgeneraattorin ohilukemia esim. 24:stä 50:een.

Pattereiden ominaisuudet vaikuttavat vastapuolen tappioihin.

Huomioikaa, että vastakkaiset patterit ampuvat vuoroammuntana.

Tappioissa on otettava huomioon lopullinen tulos, jolloin tykkien saamat vauriot eivät välttämättä ole täydellisiä tuhoutumisia. Sama pätee henkilötappioihin.

Olen kalustotappioita varten luonut kolme kategoriaa:

1.Tykki tuhoutuu täysin korjauskelvottomaksi.

2.Tykki vaurioituu ja on kuljetettava tykkivarikolle (suomalaisilla Hämeenlinna ja venäläisillä Rotsensalm = Kotka)

3.Tykki vaurioituu lievästi, mutta on toimitettava kenttävarikolle.

Erään myönnytyksen tein itselleni, enkä ala sitä nyt viilaamaan, nimittäin kalustotappioden vaikutus ammuntaan. Käytännössähän tykin tuhoutuminen poisti tykin vahvuudesta, mutta tässä pelissä ei niin käy, vaan ammuntojen päätyttyä satunnaisgeneraattori päättää tappioluvun perusteella lopullisen tuloksen. Vaikutus on tietenkin nähtävissä vasta seuraavassa tykistön käytössä. Tämä on siis pieni mielenkiusa, mutta en jaksa juuri nyt rakentaa sille kaavaa, sillä se on monimutkainen juttu. Pääasia, että pääsemme nyt eteenpäin tst-laskimien rakentamisessa. Ja sitäpaitsi henkilötappioiden synty vaikuttaa jo heti seuraavaan laukaukseen.

Hevostappioitakin tykistötaistelussa syntyy, mutta aika vähän, sillä hevoset vietiin usein suojaan ammuntojen ajaksi. Tässä pelissä ja tässä tykistötaistelussa hevostappio on aina vain yksi koni kerrallaan.

On huomioitava, että ilman hevosia on tykkien kuljetus hankalaa, vaikkakin se on miesvoiminkin mahdollista.

Tämä ilta ja ehkä huomispäivääkin kuluu jonkin verran, että saan kaikki tykistötaistelun kaavat muutetuksi nyt syntyneen ratkaisun mukaisiksi.

25.1.2006 15:50 Kovaa vääntöä on tehty, mutta ei vaan ratkea tulos.

Muutin osumatarkkuusindeksin ampuvan patterin miehistön kokemuksesta riippuvaksi. Pudotin tappiokaavasta tulostason säätökertoimen pois ja muutin miehistövahvuustasohyvityskertoimet tykkien lukumäärästä riippuviksi. Miehistövahvuus otetaan huomioon toisaalla kaavassa. Lisäsin osumaindeksejä kuudesta kahteenkymmeneen neljään. Kun en saanut tyydyttävää tulosta, niin tein erillisen kaavan, jossa vain osumatarkkuus on vaikuttimena. Sillä on hyvin helppo saada tuloksia, mutta se ei ota huomioon mitään patterin ominaisuuksia paitsi tykkien lukumäärän, joka vaikuttaa ohi-laukauksiin. Jos saan patterin ominaisuudet jotenkin sisälle tähän yksinkertaiseen laskentaan, niin se on siinä! Pidän pienen tauon, kun "käämit kuumenee"... Jo on kumma, jos ei ratkea...

19:20 No nyt alkaa homma pelata! Tein kaavamuutoksia - kuinkas muuten - ja rakensin tappiorajoituksen miehistötappioille, eli jos räjähtävä tykinkuula osuu tykkiasemaan, niin siinä menee vain sen tykin miehistö, eikä puolet patterista! Vielä täytyy hienostella miehistömäärän kanssa, eli jos on jo aikaisempia tappioita, eikä vahvuus ole enää täysi, on tappio silloin jäljellä oleva porukka. Erillisesti päätetään sitten kuinka paljon heistä kaatuu tai haavoittuu eri asteisesti. Olihan hikinen urakka, mutta löytyi kuin löytyikin lopulta ratkaisun avain. Tein nyt vain "raakaversion" kaavasta yhteen patteriammuntaan, josta rakennan sitten mallin mukaan muille ampumakerroille kaavat. Samaa tyyliä sovelletaan sitten myös kalusto- ja hevostappioihin.

24 osumaindeksistä tuottaa osumatuloksen siis 9. Näillä yhdeksällä osumalla on jokaisella oma tasonsa tappioissa, johon vaikuttaa pääasiassa ampuvan mutta myös osuman saaneen patterin eräät ominaisuudet. Jätän tältä illalta tst-laskimen nyt rauhaan, sillä muuten "palaa käämien mukana myös sulakkeet, piuhat ja poweri"!

24.1.2006 Kävin äänestämässä ennakkoon. Tein lumityöt pihallani. Siivosin marsujen loosin. Luin Lapuan taistelusta...

Ehdin vilkaista muutaman kerran TST-laskintakin, vaikken siihen vieläkään mitään tehnyt.

Pulinat pois!

Huomenna on minulla hyvää aikaa jo aamupäivästä...

23.1.2006 19:25 Tänään ei sitten kuitenkaan ehtinyt tehdä TST-laskimelle mitään. Tutkin nimittäin kirjoja ja merkitsin eräitä asioita muistiin sääntöjä ajatellen. Luin osittain ja selasin läpi Gripenbergin kirjoittaman opuksen "Suomen Sota 1808 ja 1809: Etupäässä sotatapahtumia silmälläpitäen esitetty". Aika huono kirja yksityiskohtaisten tietojen etsimiseen. Löysin erään suoranaisen virheenkin. Lisäksi havaitsin jonkin verran "painottunutta arvostelua" sotastrategiasta. Hän mainitsee muutamissa paikoissa pahottelunsa suomalaisten harrastamasta joukkojen hajauttamisesta, väijytyksistä ja koukkauksista. Olisi pitänyt enemmän harrastaa joukkojen keskittämistä painopisteisiin ja lyödä suurella voimalla vihollinen. Nykyvalossa katsoen - kirjahan on kirjoitettu vuonna 1926 - koukkaus vihollisen selustaan on hyvä liike, jos myös jatkotoimet ovat hallinnassa. Kumma kyllä, Gripenberg ei arvostele venäläisten tekemiä saarrostusyrityksiä. Myös väijytys on hyvä toimi kun saalistetaan vihollisen kuormastoja. Nykyaikana kai tällaiseksi voidaan verrata leikkauksiin asennettavat kylkimiinat, yms miinoitukset. Miksei Gripenberg ymmärrä väijytyksen olleen tuolloin varsin tuottoisa temppu vihollisen kuormastoja vastaan? Miten ne olisi pitänyt sitten saada haltuun? Tietullillako ystävällisesti kysyen, jos noin niinkuin vähän tavaraa otettaisiin jos vain arvon herrat sallivat....

22.1.2006 19:20 Tykistötaistelulaskimen rakennus on nyt tilassa, josta en tunnu pääsevän eteenpäin. Kokeilen huomenna - kun tämän päivän ruuti on jo käytetty - uutta ongelman lähestymistapaa: Lisään osumatarkkuusvaihtoehtoja kuudesta kahteenkymmeneen. Osumatarkkuuden satunnaisvalintaan tein jo kaavamuutoksen, jossa otetaan huomioon tykkien lukumäärä. Mitä vähemmän tykkejä, sitä suurempi mahdollisuus ampua ohi ja päinvastoin. No, eikös esim kolme tykkiä ammu kolme kertaa todennäköisemmin ohi kuin yksi tykki? Ei se ihan niin mene. Ajattelen juuri toisinpäin: Kolmella tykillä on todennäköisempää osua kuin yhdellä. Siksi osumatarkkuuslukuja on nostettu kahteenkymmeneen, joista yksitoista on ohilaukauksia yhdellä tykillä. Kahdella tykillä ohilaukauksia on kymmenen ja kolmella tykillä enää yhdeksän, jne. Loput yhdeksän osumatarkkuuslukemaa kahdestakymmenestä tuottavat maalipatterille tappioita, joko isompia tai pienempiä. Kalusto-, miehistö- ja hevostappioita syntyy.

Nyt on vain ratkaisematta, kuinka otan huomioon tykkien kaliiberin osumissa, ettei ero tule kohtuuttomaksi.

Toissapäivänä saamani kirjakasa sisälsi yleistarkastelussa ainakin yhden erittäin hyvän teoksen. Löysin siitä tietoja - vaikkakin vähän, mutta tärkeitä - Sahlsteinin ja Heinzlin (tai Heinziuksen) vapaakomppanioista. Tähän saakka tiedot noista yksiköistä olivat ylimalkaisen huonoja ja jopa vahvuus jäi arvailun varaan. Nyt ei enää.

Sain samasta opuksesta tarkat tiedot jopa suomalaisten jääkärien ja jalkaväen kenttätaktiikasta, sekä aseistuksesta.

Karjalan Jääkärijoukosta kiinnostuneille voin mainita, "ettei enää ole mitään epäselvää", kunhan luen erään kirjan loppuun saakka. Yksityiskohtaista tietoa ja hyvää. Myös Pohjois-Karjalan militiajoukkojen asiat on tarkkaan selvitetty samassa teoksessa.

Ylimalkaisessa perustutkinnassa noista kuudesta kirjasta kolme on yleisteoksia, joista on turha etsiä kenttätaktiikkaa. Yksi kirja on ylitse muiden ja varsinainen aarre 1900-luvun alkupuolelta. Kirjaston varastossa kellastunut...

21.1.2006 12:25 Rakennettu tykistötaistelulaskinta. Nyt ovat kaikkien ammuntakertojen laskentakaavat yhdenmukaiset. Kaikki muutkin osatekijät ovat nyt yhdenmukaistettu. Ammustyyppiä vaihdetaan normaalisti kahden laukauksen ryhmissä, mutta ammusten loppuessa vaihto voi tapahtua erityisellä tyylillä myös parittomasti. A-tarvikelaskentaa ei ole toteutettu tässäkään, vaan se jää ainakin toistaiseksi pelaajan hoidettavaksi. Se on kuitenkin hyvin tärkeä tehtävä, sillä milläs ammut, jos ei ole A-tarvikkeita! Huollosta on pidettävä kiinni. Ilman sitä leikki loppuu lyhyeen.

Vielä on säädettävä tappiot realistiselle tasolle ja kokeiltava erilaisia skenaarioita. Myös tappiojakautumiin voi tulla muutoksia.

18:10 En saanut tappioita realistiselle tasolle kaikki toimintamuodot huomioon ottaen. Siksi muutin tykistötaistelulaskinta niin, että kukin tykki ampuu erikseen yksilöllisen laukauksensa, josta saadaan osuman mukaiset tappioluvut. Vielä on ratkaisematta, kuinka saisin tappiot pois automaattisesti tykeiltä kesken ammuntojen. Ajaudunkohan taas umpikujaan?

18:30 Jep, olin umpikujassa. En saanut millään tappiovähennystä automaattiseksi, koska välissä oli maalinosoituksena satunnaisgeneraattori, joka muutti tilaansa jokaisessa ammunnassa. Se olisi puolestaan taas suorituttanut tappiovähennykset jostakin muusta tykistä, jne. Manuaalisesti tappionpoisto olisi kyllä toiminut, mutta se lisäisi virhemahdollisuutta turhan paljon. Tästä syystä yksilöammunta on muutettu takaisin kollektiiviseksi patteriammunnaksi, jossa ikäänkuin lojautetaan yhteislaukauksia vihollisen patteria kohti. Jatkan siitä kehittelyä, mutta huomenna, sillä "käämit alkaa olla liian kuumia taas". Tuijottakaa itse näyttöruudun exceltaulukkoa 15 minuuttia tekemättä elettäkään...

20.1.2006 19:30 Rakennettu tykistötaistelulaskinta.

19.1.2006 19:55 Rakennettu tykistötaistelulaskinta. Kaikki kaavat ovat käsittelyssä. Ensimmäinen ammuntakertalaskenta ok, mutta nyt rakennetaan seitsemää muuta ampumakertaa.

Huomenna saan käsiini kuusi Suomen sotaa käsittelevää kirjaa:

• Suomen Sodan miehiä / Cederberg, Eino ja Wainio, J.V. / WSOY 1933 

• Suomen Sota 1808 ja 1809: Etupäässä sotatapahtumia silmälläpitäen esitetty / Gripenberg, G.A. / Otava 1908

• Etuvartio. II / Kilpeläinen, A.S. / WSOY 1926

• Suomen Sota ja Suomen sotilaat vuosina 1808 ja 1809 / Danielson, J.R. / Weilin & Göös 1896

• Suomen Sota vv. 1808-1809 / Danielson-Kalmari, J.R. / WSOY 1908

• Suomen Sota wuosina 1808-1809 / Kiwekäs, K.F. / Kansanvalistusseura 1899

Ei pidä ihmetellä, että onpas ikäloppuja kirjoja, sillä nykyaika on sikäli unohtanut tämän sodan, ettei hyviä uusia kirjoja löydy. Nämä vanhat opukset ovat joissakin tapauksissa aarteita, joista löytyy jos jonkinlaisia helmiä ja yksityiskohtia.

Jos käy kirjaston hyllyjä selailemassa, niin välttämättä näinkin vanhat kirjat eivät enää ole hyllyssä, vaan ne löytyvät kirjastojen varastoista.

Tutkin eilen hieman karttaani ja pelimerkkien kokoa. Aikaisemmin kertomani merkkien suurennustarve pitää edelleen paikkansa. Merkkien koko on liian pieni tällähetkellä. Totesin eilen, että merkin suurennos jopa 50%:lla on mahdollista merkin ja kartan visuaalisen kokosuhteen kärsimättä. Vähintään merkkejä pitää suurentaa 25%. Se työ ei ole kuitenkaan lähitulevaisuuden asia. Protopelit voidaan pelata vallitsevillakin merkeillä.

18.1.2006 15:30 Rakennettu tykistötaistelulaskinta. Kalustotappiojakauma käsittelyssä. On hieman hankalaa, kun ei oikein saa kaluston tappioita jakautumaan yhtäaikaa esim ensimmäisen tykin lievään vaurioon ja toisen tykin tuhoutumiseen. Toistaiseksi kaava on järjestetty niin, että on joko täysiä tuhoutumisia, pahoja vaurioita tai lieviä vaurioita kutakin yksinään vain kerrallaan. Yritän kuitenkin kehitellä luonnollisempaa jakaumaa. 

Näin päästään helpommin eteenpäin, sillä T-laskimen muut osuudet on vielä rakentamatta, mutta kaavat niistä on jo ratkaistu. Se on vain raakaa rakentamista. Hienosäätö jää tuonnemmaksi.

15.1.2006 18:30 Rakennettu tykistötaistelulaskinta. Sain tappiojakautumaan jo jonkinlaista eloa, eli patterin saatua osuman tykki joko hajosi, vaurioitui "varikkokuntoon" tai vaurioitui lievästi, mutta pystyi edelleen jatkamaan ampumista. Miehistötappioilta ei tietenkään säästytty ja ne jakautuivat, kuten on eilispäivän kohdalla kerrottu. Laskennassa on otettu huomioon vain kaksi eri ammustyyppiä kolmen sijasta, nimittäin räjähtämätön rautakuula (murtokuula) tai aikasytytteinen pallokranaatti. No, sytytyksen aikaa ei tässä pelissä tarvitse määritellä!

Hevosiakin menee, joskin on vielä päättämättä, miten hevostappiot eritellään. Onko hepo mennyttä konia aina saatuaan jonkinlaisen osuman. Todellisuudessahan hevosille tuli myös pieniä haavottumisia, eikä hevosta siitä lopetettu.

14.1.2006 10:50 Tarkennettu TIETOISKUN eilen lisättyä tekstiä ja liitetty juttuun yksi kuva.

16:45 Rakentelin tykistötaistelun laskinta. Nyt on mahdollista vaihtaa ammustyyppiä kesken ammuntojen. Taistelun tappiot jakautuvat kalusto-, miehistö- ja hevostappioihin. 

Kalustotappiot jakautuvat tykin tuhoutumiseen, vaurioitumiseen ampumakelvottomaksi, mutta tällöin tykki säilyy vielä korjauskelpoisena, sekä vaurioitumiseen lievästi, jolloin korjaus on mahdollista kenttäpajassa. Kun tykki vaurioituu ampumakelvottomaksi, sen ammunnat ovat sillä erää ammuttu, mutta jos tykin kuljettaa tykistövarikolle, niin se siellä korjataan takaisin käyttökuntoon.

Miehistötappiot jakautuvat kaatuneisiin, vaikeasti haavoittuneisiin ja lievästi haavoittuneisiin.

Hevostappiot ovat pieniä, sillä hevoset siirrettiin ennen ammuntojen alkua suojaisampaan paikkaan taakse. Silti saattoi tykistön hevosiinkiin osua silloin tällöin.

19:10 Rakennettu tykistötaistelulaskinta.

13.1.2006 18:50 Pistintaistelun laskin on prototyyppivalmis. Aloitin tykistötaistelun laskimen rakentamisen. Parametrit ovat: Tykkien lukumäärä, kaliiberi ja ammustyyppi. Patterin henkilökunnan E-tarviketilanne. Suojavalli ja näkösuoja (ammutaan mäen takaa kaaritulta). Komentajan pätevyys ja miehistön kokemus. Patterin vahvuus.

19:30 lisätty TIETOISKUUN asiaa.

12.1.2006 Korjasin autoani.

11.1.2006 15:50 Pistintaistelulaskimen rakennus etenee hyvää vauhtia. Peruslaskenta on ok, samoin antautumis- ja pakokynnykset puolustavalla osastolla. Antautumiseen ja pakoon vaikuttavat joukkojen koot, tappiot, joukon kokemus ja komentajan pätevyys. Joissakin tapauksissa puolustajat ryntäävät pakoon heti pistinhyökkäyksen alettua! Tällöin puolustajan osasto on kokematon ja komentaja jotensakin heikko pitämään porukkaansa linjassa. Ei voi mitään. Sinne säntäsivät suinpäin metsään ja hyökkääjän ratsuväen takaa-ajava jaos perässä. Taitaa käydä huonosti pakenijoille... Hyökkääjän pistinosasto valtasi asemat ja saanevat sinne pian A-tarviketäydennyksen.

Näin se mielikuvitus tekee töitä.

---

Tätä "työvaihe"-päiväkirjaa kannattaa käydä lukemassa pitkin päivää, sillä teen ajoittain parikin päivitystä vuorokaudessa. Yleensä viimeisin päivitys tullee ennen puolta yötä. Yritän vast'edes laittaa päivämäärän jälkeen kellonajan, josta selviää kirjoituksen ajankohta.

10.1.2006 Aloitin pistintaistelulaskimen rakentamisen. Tässä pelissä vain jalkaväkijoukot taistelevat pistimin keskenään. On mainittava tässä, että ryssän kasakoilla oli pitkä piikkikärkinen keihäs tai oikeastaan peitsi, jolla he tökkivät etenkin maahan suistuneita tai muuten ampumakyvyttömiä vastustajiaan. Yleensä he kerääntyivät kuin paskakärpäset höyryävän tuoreen läjän ympärille, kun huomasivat jonkun upseerin tai rakuunan suistuneen hevosensa selästä. Raukkamaista monta yhtä vastaan, mutta loogista, sillä he tiesivät, ettei useinkaan enää siinä vaiheessa ruotsalainen upseeri tai rakuuna kyennyt ampumaan (pistoolillaan tai karabiinillaan) ja siten oli helppo kiduttaa vastustaja pitkillä piikeillä antautumaan, kun hän ei voinut muuta kuin sohia miekallaan vastaan. Voi olla, että muodostan erillisen kasakkataistelulaskimen. Katsotaan tuonnempana sitten.

Pistintaistelun parametreiksi hyväksyin jalkaväen aseet, komentajan pätevyyden, joukon kokemuksen, E-tarvikehuoltotilanteen ja vahvuuden. Hevostappioita ei tässä ottelussa synny. Porukkaa kaatuu, haavottuu vaikeasti tai lievästi. Toinen osapuoli saattaa paeta, jolloin (reservissä oleva) ratsuväki voi lähteä perään. Vankejakin voidaan ottaa.

Selitän hieman pistintaistelun ideologiaa tässä pelissä. Pistinhyökkäykseen lähdettiin usein siksi, että A-tarviketilanne oli erittäin huono, jopa täysin nollatilassa. Todennäköistä on kuitenkin, että joillakin vielä latauksia löytyi. Oletetaan siis, että he ovat vielä ladanneet aseensa ennen pistinhyökkäykseen lähtöä. Oletetaan myös, että pistimet ovat olleet kiinnitettyinä aseisiin, ettei erillistä "kiinnitä pistimet"-käskyä tarvita (vrt. useimmat joukkojen kuvat kertovat, että pistimet ovat kiinni aseissa jopa marssiessa). Sen sijaan jääkäreiden aseissa pistimiä ei ole kiinnitetty, ellei heillä sitten ole käytössään musketit. Tässä pelissä ei kuitenkaan erikseen tarvitse käskyttää joukkoja pistinkiinnityksiin. Joukko siis ryntää päin asemissaan olevaa vihollista, olipa vihollinen sitten vallituksen, kiviaitojen tai muiden näköesteiden takana tai seisten rivistössä. Tässä vaiheessa pistimet tanassa ryntäävällä joukolla on suurempi psykologinen voima kuin asemissaan vielä olevalla vihollisella. Viholliseen kohdistuu hyvin suuri henkinen paine lähteä pakoon. Pakoon he lähtevätkin, jos osaston parametrit niin osoittavat. Tällöin pistimin hyökkäävä osasto ei aiheuta tappioita, vaan valtaa vain vihollisen asemat. Pakoon sännännyt osasto voi joutua ratsuväen takaa-ajamaksi ja kärsii siinä tilanteessa suuria tappioita ja voi tuhoutua kokonaan. Jos joillakin pistinosastosta on vielä ruutia jäljellä, voivat he aiheuttaa pakeneville pieniä tappioita ampumalla, ei muuten. Jos puolustava vihollinen jää asemiin, seuraa siitä pistintaistelu, jossa molemmille voi koitua tappioita. Hyökkäävällä osastolla on suurempi mahti kuin asemiaan puolustavalla osastolla. Tästä seuraa se, että puolustaja kärsii suurempia tappioita. Puolustajan rippeet voivat vielä paeta tai antautua vangiksi, tai taistella viimeiseen mieheen. Tätä jakaumaa säätelee laskin. Laskin ottaa huomioon joukkojen parametrit, joiden perusteella ja hivenen satunnaisgeneraattorin avustamana päättää lopputuloksesta.

Pistintaistelun laskimessa on neljä "ottelukertaa", jotka simuloivat käsikähmää ja miesten taistelua hengistään. Jo ensimmäisen ottelukerran jälkeen voi seurauksena olla antautuminen, pako tai vain tappioita ja jatko seuraavaan ottelukertaan.

9.1.2006 Takaa-ajon taistelulaskin näyttää valmiilta. Se ei oikeastaan ole taistelulaskin vaan pikemminkin tappiolaskin. Osastojen aseilla ja kyvyillä ei ole merkitystä tässä tapauksessa, sillä paniikissa pakeneva osasto on todella suojaton. Siihen ei tarvitse käyttää välttämättä edes ampuma-aseita vaan miekkaa tai pistintä. Raakaa peliä, mutta niin se oli tekniikka tuohon aikaan. Se on oikeastaan kotoisin kaukaa historian aamuhämäristä, että ratsuväkeä käytettiin erittäin menestyksekkäästi takaa-ajossa. Kun taistelukentältä oli jokin suuri jalkaväkiosasto saatu paniikkiin, se alkoi juosta ja pako tarttui kovempiinkin tyyppeihin. Sitä sitten ajettiin laukassa takaa ja hutkittiin miekoilla ja sapeleilla maahan minkä kerettiin. Pakeneva osasto sai suurimmat tappiot paossa ja monesti tapettiin viimeistä miestä myöten. Armoa ei annettu. Samoin kävi aikoinaan meillä mm. 1500-luvun lopulla nuijasodassa, jossa eräskin 300 miehen lipullinen ratsuväkiosasto tappoi pakenevia nuijamiehiä hankeen heidän juostessaan pakoon. Juokseva mies ei taistele vastaan. Hän on täysin turvaton ja paniikissa saa maistaa miekkaa.

Tässä pelissä on kuitenkin jo ripaus inhimillisyyttä mukana ja satunnaisgeneraattori päättää yksi kolmesta suhteella milloin takaa-ajettava joukko lyödään kokonaan maahan. Muussa tapauksessa he menettävät vahvuudestaan vain 25% ja loput jäävät vangiksi. Myös takaa-ajajat saattavat kärsiä tappioita. Heidän menetyksensä takaa-ajossa ovat vain 3% vahvuudestaan.

Jos pakenevat osastot jakautuvat eri suuntiin, kaikkia osastoja ei vättämättä ajeta takaa. Paenneiden osastojen uudelleen järjestäminen onkin sitten toinen juttu. Kuitenkin paenneet saattavat jäädä metsiin joksikin aikaa, ennenkuin alkavat vetäytyä kohti omiaan, jos huoltotilanteeltaan enää siihen kykenevät.

8.1.2006 Lisätty kaksi uutta asiaa kotisivujen tietoiskuun. Katso siis TIETOISKU!

Karttaan lisätty venäläisten hyökkäysjoukkojen divisioonarajat, joita ei tule pelaajan ylittää ryhmitellessään joukkojaan. Lisätty myös venäläisten Savon rintaman ryhmitysruudut, joihin asetetaan osastot, joiden varsinaista lähtöpaikkaa ei näy kartalla. Luonnollisesti tällaisia joukkoja koskee kierrosrajoitus, joka samalla määrää osaston ilmestymisen varsinaiselle kartta-alueelle.

Tutkittu alustavasti kartalla näkyvien osastomerkkien suurentamista, koska merkki vaikuttaa liian pieneltä tekstiensä suhteen. Mahdollinen tuleva suurennusprosentti on 25, jolloin tekstiosat suurentuvat mukavasti. Koska merkkejä on noin 2000, tulee prosessista työläs, sillä jokainen merkki on ryhmä piirroselementtejä ja jokainen ryhmitys on purettava ennen suurennosta. Suurennos olisi helppo ilman ryhmityksen purkua, mutta ongelman luo ainoastaan merkissä piiloliitteenä oleva kilometrin etäisyysrengas. Sen on säilyttävä mittasuhteeltaan muuttumattomana eikä sitä siis saa suurentaa eikä pienentää.

Aloitin takaa-ajon taistelulaskimen rakentamisen. Takaa-ajossa pakeneva osasto jakautuu satunnaisgeneraattorin määräämänä 2-3 osaan, jonka vahvuudet päättää pelaaja. Jakautuneiden osastojen vahvuudet eivät saa ylittää kolmea kertaa minkään pakenevan osaston vahvuutta. Pakenevat siirtyvät 3 km takaa-ajajista poispäin. Jos pakeneva osasto on jakautunut, pakenevat jakautuneet osastot säteittäisesti eri suuntiin niin, että 3 km:n pakomatkan päässä jakautuneet osastot ovat noin km:n päässä toisistaan. Takaa-ajaja voi jakautua myös ajamaan vaikka kaikkia osastoja takaa, mutta vain satunnaisgeneraattorin niin salliessa. Satunnaisgeneraattori myös päättää, tuhotaanko pakeneva osasto kokonaan vai otetaanko vankeja taistelun päätteeksi. Jos vankien ottoon aletaan, tuhoutuu takaa-ajetuista pakenevista osastoista 25% vahvuudesta kaatuneina. Takaa-ajajat menettävät 1% vahvuudestaan kaatuneina ja 1% lievästi haavottuneena. Varsinaista taistelulaskentaa ei siis tässä tapauksessa suoriteta (ellen muuta sitten ideaa).

7.1.2006 Lisäsin kotisivuille oman näkemykseni ruotsalaisten (suomalaisten) asepuvuista. Piirros on melko suuren tutkielman tulos ja ei ole täysin ehdoton. On ollut hyvin paljon eriäviä väritysmalleja eri lähteissä, ja tämä näkemykseni on suomalaisten joukko-osastojen suhteen varmaankin melko lähellä totuutta. Sen sijaan mukana olevat ruotsalaiset osastot ovat niitä, jotka osallistuivat täällä Suomen puolella taisteluihin ja niiden vaatetus on hieman epäselvä. Samoin vielä epäselvempi on vapaaehtoisten militiaosastojen vaatetus ja olenkin tässä pyrkinyt tietynlaiseen yhdenmukaisuuteen ennemmin kuin eri kylien vaatutusmuotiin. Otan kernaasti vastaan huomioita ja moitteita, parannusehdotuksia, lähdemateriaalia ja kaikkea tietoa, joka selventäisi kirjavaa vaatetusasiaa.

Surkuhupaisaa oli nyt menneenä syksynä käydessäni eräässä museossa, että jouduin pakostakin huomauttamaan museon hoitajalle, etteivät siellä näytteillä olleet Suomen Sodan asepuvut olleet väreiltään, kangaslaadultaan, mittasuhteiltaan ja arvomerkeiltään oikeita, vaan paremminkin "operettivaatteita"! Vielä hupaisampaa olikin, kun lopulta kuulin, että vaatteet oli lainattu jostakin teatterista....

Tietäisivätpä ihmiset, millaista on tutkia parisataa vuotta sitten vain muutaman vuoden sotilaiden päällä olleita asepukuja! Ei varmaan tavalliselle kaduntallaajalle tule mieleenkään, kuinka tärkeää on tutkijalle saada tietää minkä värinen oli esim Hämeen Jääkäripataljoonan jääkärin asetakin vuori vuonna 1808,  puhumattakaan siitä, että mistä tieto löytyy....

Ja mitä merkitystä lienee sillä, että eräiden suomalaisten osastojen hattunauha ei suinkaan ollut keltainen, niinkuin valtaosalla, vaan valkoinen....

Entäpä se, että useissa lähteissä mainitaan Kajaanin Pataljoonan sotamiehen asetakin olleen tummemman harmaa kuin muilla ja housut vaalean harmaat, mutta taas toisissa lähteissä, esim eräässä Ruotsissa maalatussa kuvassa, asetakin väri on normaalin harmaa, kuin muilla. Näin ollen, vaikka olenkin piirtänyt kaksi versiota KajP:n asepuvusta, nyt kotisivuillani oleva versio mukailee populismia, eli on kuin muillakin joukoilla.

Huomatkaa, että jääkäreillä on päällään vihreää ja remeli-vyö-yhdistelmä on musta.

6.1.2006 Tein pieniä lisäyksiä karttaan: Sinne tänne kartta-alueelle on lisätty muistitaulukot rakennuksien majoituskyvystä. Taulukot eivät peitä taktisia alueita vaan ovat sijoitetut mahdollisimman vähän maastoa sotkeviin kohtiin, kuten esim. järvien jääalueille.

Tarkistelin liikesääntöjä. Lisäsin tarkentavia sanoja lauseisiin ja muotoilin sääntöjen selainsivuja visuaalisimmiksi.

5.1.2006 Kuulostaako vaikealta: Ensin täytetään taisteluun osallistuvan osaston tiedot (Jalkaväen ja ratsuväen aseet, tykkien lukumäärä, kaliiberi ja ammustyyppi, E-tarvikehuoltotilanne, suojavalli, näkösuoja, komentajien pätevyys, jv- ja rv-kokemus, jv- ja rv-vahvuus). Seuraavaksi suoritetaan tykistön ammunnat, eli yhteensä kahdeksan laukausta (simuloi lineaaritaktiikan tykistön tulivalmistelua). Sitten satunnaisgeneraattori päättää tietyissä puitteissa etenevän jalkaväen ensimmäisen yhteislaukauksen ampumahetken. Samalla päätetään myös seuraavasta yhteislaukauksesta ja niiden ampumakerroista (simuloidaan osaston pysähtyminen ampumaan ja syvyyssuuntaisesti eri rivien ampuminen). Tämän jälkeen tarkistetaan tappiot. Tässäkin satunnaisgeneraattori on mukana. Se päättää tappiojakautuman kaatuneisiin, vaikeasti ja lievästi haavottuneisiin. Hevostappioihin satunnaisgeneraattori ei vaikuta, vaan hevostappio määräytyy tappiolaskentakaavalla. (Katsotaan jatkossa, onko tarpeen lieventää hevostappioita, esim tietyllä prosenttimäärällä kokonaishevostappioista. Tällöin osa osuman saaneista hevosista jäisi henkiin ja siirrettäisiin kenttähevosvarikolle toipumaan.) Joukon miestappiot määrittelevät (vaikuttavat päätökseen) jatkaako osasto vielä pistinhyökkäykseen, vai vetäytyykö. Vielä on minulle epäselvää lineaaritaktiikan taistelutuloksessa se, että miten osastot menettelivät lopulta marssittuaan toisiaan vastaan. Jos toinen vetäytyi, etenikö edelleen toinen, jäikö paikoilleen vai vetäytyikö myös? Miten siis voittaja selvisi? On paljon näyttöjä siitä, että jopa molemmat vetäytyivät (leireihinsä).

Periaatteessa uskallan sanoa nyt, että lineaaritaktiikan taistelulaskin tuntuu realistiselta. Tähän vaikutti laajat laskentakaavamuutokset ja etenkin tykistön irrottaminen omaksi osastokseen ammunnan suhteen. Niinhän se oli todellisuudessakin: Tykistö ampui niin kauan kunnes omat alkoivat olla lähellä, jolloin tykistö vaikeni ja jopa vetäytyi taaksepäin, ollen joukkojen edessä ennen taistelumarssin alkua. Kun marssiva jalkaväki tuli tykistön tasalle, se vaikeni ja oli siten hoitanut tehtävänsä. Eri asia onkin sitten, jos päälle ryntäävä joukko uhkasi tykistöä, niin ammuttiin sitten kartesseilla roinaa silmille. Tässä laskennassa ei ole otettu sitä vielä huomioon, sillä tämä on aivan "puhdas" lineaaritaktiikkataistelu.

Pitäisikö ammuskulutuslaskenta lisätä taistelulaskimeen?

2.1.2006 Pääsin sairaalasta. Mennyt joulun aika oli "pysäyttävä kokemus"...

21.12.2005 Sairastuin melko vakavasti.

17.12.2005 Rakentelin laskinta seuraavasti: Ensimmäiset kahdeksan ampumakertaa laskimessa ovat varatut tykistölle. Jos osapuolilla on taistelussa tykistöä, se ampuu myös nuo kahdeksan laukausta koko patterillaan. Yhdeksännestä ampumaruudusta eteenpäin aina kahteenkymmeneentoiseen saakka ne ovat varatut käsiasetulelle. Satunnaisgeneraattori valitsee, missä vaiheessa osasto ampuu ja ampuuko se yhden vai kaksi kertaa rivistöetenemismarssillaan kohti vihollisen rivejä ja ennen pistintaistelua. Tappiot vaikuttavat sitten siihen pääseekö joukko edes pistintaisteluun, vai joutuuko vetäytymään ennen sitä.

16.12.2005 Laskimen muutoksesta aiheutui suuria töitä sen kaavajärjestelyissä. Nyt ne on vihdoin suoritettu....

Työ jatkuu tästä eteenpäin ensin tutkimalla laskimen muutostöiden vaikutuksia ja suhdetta realistisiin taistelutuloksiin erilaisilla vahvuuksilla ja joukkojen koostumuksilla. Sitä seuraa mahdollinen säätövaihe, jolla joko korostetaan tai vaimennetaan tuloksia havaittujen yli- tai alilyöntien mukaan.

Yritän pitää yllä tämän pelin rakentamisen lepattavaa liekkiä...vaikeuksia vaikeuksien jälkeen on ollut ja ne eivät tähän lopu. Varmaan moni olisi jo luopunut tästä hullusta hommasta. Minä vedän tämän kivireen vielä läpi kaikkien ongelmien. Paljolti ihan siitä syystä, että tutustuttuani melkoisen perinpohjaisesti tähän osittain aktiivisesti suomalaisten ja ruotsalaisten unohtamaan sotaan ja saadessani selville ne kaikki kärsimykset ja kurjuuden, jonka tavalliset sotilaat joutuivat läpikäymään, teen tällä työlläni kunniaa heille. Vaikka olenkin luonteeltani isänmaallinen ja sen suhteen suoritan mitä minulta vaaditaan, on tämän sodan tutkimuksen kautta minussa herännyt pasifismi nimenomaan siksi, että tämä sota olisi ollut viimeiseen saakka vältettävissä yhden ihmisen toimesta - Ruotsin kuninkaan, Gustaf IV Adolfin. Hän oli silloinen Ruotsin Sotavoimien ylin päättäjä. Tämä on mielenkiintoinen seikka juuri nyt nykypäivinä Suomessa vellovien turvatakuukeskustelujen ja suomalaisten joukkojen maailmalle lähettämisen suhteen. Pitäisikö maan kohtalosta päättää yksi henkilö vaiko useamman henkilön raati höystettynä asiantuntijoin? On huomattavaa tässä vuoden 1808 tragediassa, että silloinen Venäjä vaati Ruotsilta sodan uhalla katkaisemaan suhteet Ranskan vihollisiin. Aluevaatimuksia ei esitetty. Ei ole varmaa, olisiko Venäjä silti hyökännyt Suomeen, jos Ruotsi olisi taipunut Venäjän vaatimuksiin. Jos Venäjä olisi todella halunnut ottaa Suomen ranskalaisten sitä jopa tarjotessa otettavaksi, niin taktisesti se olisi pitänyt suorittaa viimeistään tammi-helmikuun vaihteessa vuonna 1808, jolloin Suomen Armeijaa ei oltu vielä kutsuttu aseisiin liikekannallepanossa. On merkkejä, että jopa venäläisetkin uskoivat Ruotsin kuninkaan taipuvan diplomaattiseen ja rauhanomaiseen ratkaisuun. Venäläiset antoivat jopa lisäaikaa Ruotsille uskoen sen tänä aikana taipuvan myönnytyksiin. Mutta Ruotsi käytti ajan liikekannallepanoon. Sen jälkeen Suomessa Ruotsin isännän äänellä puhuivatkin enää sotilaat...

8.12.2005 Olin muissa tehtävissä itsenäisyyspäivänä. Pelin rakennus oli pakko jättää taka-alalle. 

Mutta nyt olen taas kuvioissa mukana ja käynnistellään aivojen eri lohkoja peliä varten....

Sain yleisöltä pyynnön laittaa kotisivuille lisää kuvia pelistä. 

1.12.2005 No nyt on lineaaritaktiikkataistelulaskin "peruuttamattomasti" muutettu. Lopullinen (?) perusratkaisu on tällainen: Satunnaisgeneraattori "päättää" missä vaiheessa osastot ampuvat ensimmäiset yhteislaukaukset. Samalla selviää, kumpi puoli ns. aloittaa, eli ampuu ensin. Ideana on, että jos ensimmäinen yhteislaukaus ammutaan kauempaa, ampuu siinä vain ensimmäinen rivi. Jos 1. yht.lauk. on ammuttu kauempaa, ammutaan vielä toinen kerta lähempää ja silloin ampuvat kaikki rivistöt. Kun ammutaan kauempaa, ikäänkuin pelotukseksi, jatketaan marssia heti laukauksen jälkeen lataamatta. Siis satunnaisgeneraattorin päätännän perusteella ammuttaessa 1.lauk. kauempaa, tarjoutuu toiseen laukaukseen mahdollisuus. Jos toinen  yhteislaukaus ammutaan, päättää genis kuinka monta rivistöä "kerkeää" ampumaan, yhdestä kolmeen, joka lienee ollut normaali rivistömäärä lineaaritaktiikassa v.1808. Sama taktiikka on molemmin puolin. Sitten rynnätäänkin käsikähmään pistimet tanassa, jos vain on resursseja ja uskallusta siihen. Perääntyäkin toki voi ja ei ole aina niin, että vastapuoli lähtisi takaa-ajoon.

Vielä on testaamatta tappioluvut sun muut ja miten tykistö tähän sovelletaan, sillä sehän ampui niin kauan kun oma porukka ei ollut vielä lähietäisyydellä (alle 100m) vihollisesta. Tykit olivat joukkojen edessä ennenkuin marssi alkoi ja vasta sitten kun joukot tulivat tykkien tasalle, ne hiljenivät ja vedettiin taaksepäin. Tämän vuoksi tykistötappioitakin toki syntyi, sillä tykkimiehetkin saivat osansa vastapuolen kartessiammuksista ja kaikenmaailman metallisilpusta ja raehauleista, mitä ne nyt sattuivat ammuskelemaan.

Ratsuväen osuus on myös tarkentamatta. Nyt se on laskennassa mukana tavallisena karabiinikivääreillä ammuskelevana vahvuutena, joten ratsuväen taktiikoista ei ole mitään etua tässä peruslaskennassa. Ehkä sillä voisi tehdä jotakin tykistölle?

Entäpä jääkäriketjut sitten? Niillä oli tapana olla myös edessä ammuskelemassa, sillä heillähän (ainakin ruotsalaisten puolella) oli tarkemmat aseet, vaikkakin hitaammin ladattavat. Mitä he siellä edessä tekivät, on vielä selvittämättä. Miten muuten menettelivät kuin suorittivat tarkka-ammuntaa? Ja mitä sitten tekivät kun tavallinen jalkaväki tuli heidän tasalleen, vai kävikö niin, että jääkärit olivatkin sivummalla jossakin suojapaikassa ammuskelemassa esim kohti upseereja?

Se on kuitenkin tässä vaiheessa varmaa, että Afrikan Tähti ja shakkipeli on helpompaa kuin Suomen Sota... 

29.11.2005 Pientä kehitystä on taas tapahtunut. Rakensin alustavasti satunnaisvalinnan yhteislaukauksiin. Nyt oletetaan, että osasto marssii jonkin matkan, pysähtyy ja ampuu yhteislaukauksensa (1.rivi), jatkaa marssia ja pysähtyy vielä toistamiseen, jossa vuorostaan 2. ja 3. rivi ampuu kohti vihollista. Sitten rynnätään pistimet tanassa. Tästä variaationa on tilanne, jossa osasto pysähtyy ampumaan vain kerran, jolloin kaikki rivit ampuvat. En ole vielä ratkaissut latausta. Jos ladataan, kulutetaan siihen noin minuutti aikaa, jona aikana pahimmilleen saattaa vihollinen rynnätä pistimet tanassa päälle.

Eräs toinen projekti painaa nyt päälle, mutta itsenäisyyspäivän jälkeen palaan taas tämän pelin kimppuun. Täytyy tutkia suomalaisten taisteluja ja näitä yhteenottojen jälkitilanteita. Tappioluvut eivät kuitenkaan olleet niin hurjia joka taistelussa, vaan ne pikemminkin olivat tappioluvuista päätellen lähempänä kahakoita. Skaala on aika laaja.

Nyt on kuitenkin selvää, ettei marraskuukaan tuonut ratkaisua pelin valmistumisaikatauluun. Alkaa pian joulukuu ja joulukiireet. Ne hidastavat prosessia. Epäilijöille tiedoksi, ettei tätä projektia kuitenkaan hylätä, vaan etsimällä etsitään hyvää ratkaisua tuloslaskentaan. Kyllä se sieltä vielä löytyy! Jos jollakin individualistilla on hyviä ajatuksia, niin otan niitä ilomielin vastaan! Käyttäkää vieraskirjaa! Jokainen ehdotus tutkitaan yksityiskohtaisesti ja kokeiluluilla.   

25.11.2005 Kun nyt olen saanut uutta tietoa lineaaritaktiikasta ja kuinka sitä käytettiin Suomen Sodassa 1808-09, niin on pakko muuttaa tuloslaskentaa. Arvioitavaksi on tullut mm. lineaaritaktiikan menettelytyylin valinta kulloisessakin taistelussa. En oikein haluaisi sotkea kahakkaa tähän, sillä pidän sitä enemmän taisteluna, jos joukot mittelöivät keskenään rivistöinä sensijaan, että ne spontaanisti juuri toisensa huomattuaan vaihtaisivat laukauksia. Pidetään siis tässä tuloshakuisessa prosessissa keskeisenä pohjana, että kyseessä on osastojen taistelu rivistöinä toisiaan vastaan ja sen tuloslaskenta.

Siis, hommahan olisi hoidettavissa "noppaa" heittäen. No, eihän tässä nyt olla mitään Afrikan Tähteä tekemässä! "Noppa" ei saa ratkaista tilannetta kuin osittain. Pelaajan tulee päättää joukoistaan ja hänellä tulee olla mahdollisuus jatkaa tai keskeyttää alkanut prosessi, jos olosuhteet niin vaativat. Jo pelkästään alkutilanne tulee olla sellainen, että pelaajan pitää pystyä näkemään onko järkevää iskeä vihollista vastaan tai onko esim paikallaan viivyttäminen yms.

Joka tapauksessa jo luotu laskentajärjestelmä on huono.

Miksi se on huono?

No, se luotiin tietämättä lineaaritaktiikan yksityiskohtaisia kuvioita. Ettei lukijalle tulisi harhakäsityksiä, teen luetteloa kysymyksistä, jotka ovat oleellisia lineaaritaktiikkataistelussa (Marssilla tarkoitetaan tässä etenemistä kohti vihollisen osastoja) :

1.Monessako rivissä joukot marssivat?

2.Miltä etäisyydeltä kohti toisiaan marssivat joukot pysäytettiin yhteislaukausta varten?

3.Oliko pistimet kiinnitetty ennen marssia?

4.Kun ensimmäinen yhteislaukaus ammuttiin, ladattiinko heti?

5.Ampuivatko kaikki rivit ensimmäisessä yhteislaukauksessa?

6.Milloin ammuttiin toinen yhteislaukaus? Kerettiinkö vielä kolmanteen yhteislaukaukseen?

7.Ladattiinko myös viimeisen yhteislaukauksen jälkeen ennen pistinhyökkäystä?

8.Kun edestä kaatui joku, taaemmista riveistä siirtyi sotamies täyttämään aukot. Takarivi harveni. Sekö vaikutti toiseen yhteislaukaustulokseen?

9.Mentiinkö aina pistinhyökkäykseen saakka? Mitä tehtiin hukarilla (ruotsal. jalkaväkimiekalla)?

10.Jos vastapuoli joutui paniikkiin ja pakeni, lähdettiinkö takaa-ajoon?

11.Pysähtyikö molempien eteneminen koskaan ja ammuskeltiinko vain paikaltaan? Kuka siis voitti?

12.Kun tuli pimeä, kumpi puoli vihelsi pelin poikki? Kuinka meneteltiin?

13.Mistä tiedettiin odottaa vastapuolen myös taistelevan lineaaritaktiikalla?

14.Eikö aukeaa todellakaan voinut edetä rynnäköimällä?

15.Olivatko jääkärit vain se porukka, joka osasi suojata taistelussa itseään maaston avulla? Eivät osallistuneet lineaaritaktiikkaan?

16.Kun upseerit kaatuivat kaikki, vetäytyikö osasto?

17.Kun vastapuoli ei tule taistelukentälle, miten menetellään? Taktiikka?

18.Lineaaritaktiikkataistelujen tiheys Suomen Sodassa?

19.Tykistötaktiikka ja hyöty taistelun loppuvaiheessa ja kuinka se näkyy tuloslaskennassa?

21.11.2005 Tuli pohdittavaksi lineaaritaktiikkataistelussa todennäköisyys siitä, kuinka monta kertaa ja millä etäisyydellä osapuolet suorittivat yhteislaukauksia, ennenkuin ryntäsivät toistensa kimppuun pistimin jos yleensäkään oli vielä resursseja tehdä moinen ryntäys. Ei ole lisäksi vielä näyttöä siitä, että osapuolet aina olisivat päätyneet lopulta käsikähmään.

Peruslaskimessa liikkeelle lähdetään 440 metrin etäisyydeltä marssimaan muodossa kohti vastapuolen rivistöjä. Laskimessa on 20 metrin välein yhteislaukausmahdollisuus, mutta varsinkin alkupään laukaukset menevät harakoille, sillä osumatarkkuus alkaa olla vaikuttava vasta noin 200 metristä alkaen. Paremminkin se on jo tehokasta alle 150 metrin etäisyydellä. Viimeinen yhteislaukausmahdollisuus on 20 metrin päässä vastapuolesta, mutta sitten tuleekin jo kiire. On myös otettava huomioon dokumenttien kertoma latausprosessi ja tulinopeus kivääreillä, joka on noin laukaus minuutissa.

Jos molemmat osastot marssivat vastakkain samaa vauhtia ja ampumatta kertaakaan, kohtaavat ne toisensa 220 metriä marssittuaan, edellyttäen, että ovat lähteneet 440 metrin alkuetäisyydeltä. Viimeiset metrit juostaan. Tällaiseen matkaan käytetään aikaa noin 200 sekuntia. 

Jos osapuolet pysähtyvät noin 100 metrin päähän toisistaan ja avaavat tulen, eli ensimmäinen rivi ampuu, toinen rivi ampuu ja kolmaskin rivi ampuu, menee taas siihen aikaa äkseerauksineen noin 50 sekuntia. Kuitenkin 100 metrin etäisyydeltä molempien osastojen liikkuessa toisiaan vastaan menee kohtaamiseen 50 metrin päässä aikaa noin 50 sekuntia. Jos kolmen rivin ampumisen jälkeen osasto käsketään edelleen lataamaan, käytetään siihen aikaa noin minuutti, jolloin ensimmäinen rivi on taas ampumavalmis. Jos tänä aikana vastapuoli kuitenkin on lähtenyt taas liikkeelle, voidaan olettaa, että se on noin 50 metrin päässä ampujista. 50 metriltä vuoden 1808 sileäpiippuisten kiväärienkin tuli oli jo osuvaa. Tulisi suuret tappiot.

Tämä uusi pohdinta muuttanee taas kuvioita. On suorastaan pakko tutkia laskimen käytännön toimintamallia, sillä alkuperäisessä laskimessa ei ole otettu huomioon paikallaan pysyvän osaston ampumisia. Laskin olettaa, että jokainen yhteislaukaus suoritetaan eri etäisyydeltä.

Tutkinnan ja kokeilujen vuoksi tulee hidasteita jälleen. On välttämätöntä kehittää sellainen simulaatiomalli, että se kestää tarkastelun. Tämänhetkinen simulaatio ei sitä vielä kestä.

On herännyt myös ajatus, että hylkään kokonaan nämä laskimet. Pohjaisin tappiotuloksen käytettyihin joukkoihin ja tekstisääntöihin. Toinen vaihtoehto on saattaa taistelevat osapuolet vastakkain ja alistaa tappiotulos jonkinlaisen raadin pohdintaan. Ikäänkuin erotuomarin päätettäväksi. Olisiko siinä mitään ideaa? Kuitenkin tässäkin tarvitaan taulukoita ja tutkimuksia, joten hidasta se saattaisi olla. Nettipelissä voisi vaikka toimiakin.

20.11.2005 Selvisin hengissä.

Sain käsiini kirjastosta erään hyvän teoksen, jossa on erittäin yksityiskohtaisesti kerrottu vuoden 1808 aseista. Parasta tietoa tähän mennessä ja kirja on sentään kirjoitettu Suomessa jo vuonna 1969. Niin ne vain meinaavat hukkua kirjastojen uumeniin. Sieltä löytää joskus aarteita, niin kuin nyt tämänkin teoksen. 

Muuten, ettei totuus unohtuisi, niin on parempi mainita, ettei taistelulaskurin tulos vieläkään ole hyvä. Yritän karsia pois ongelmaa nimeltä suhteeton tappioluku. Tykistön kanssa on myös jotakin skismaa...

19.11.2005 (Flunssa)

18.11.2005 (Flunssa)

17.11.2005 klo 0900: Oops! Olin tehnyt korjaukset vain ensimmäiselle yhteislaukaukselle! Kaikki muut 21 yhteislaukausta ovat vanhoilla kaavoilla! Eipä ollut ihme, ettei käytäntö kohdannut teoriaa. No, korjaan kaikki sydeemit raiteilleen ja katsotaan edelläkuvatut taistelut uudelleen.

Klo 1230 virheet on korjattu. (Tuli lievä hidaste taas matkaan kun iski flunssan päälle, mutta toivottavasti se ei tapa.) Tässä koetaisteluiden tulokset:

TST A

Os.A: Jv 200. Os.B: Jv 250.

Tulos: Osastot törmäsivät toisiinsa ja alkoi hurja pistintaistelu, jossa mies miestä vastaan oteltiin. "Kertoja ei jäänyt henkiin", eli pistintaistelun laskuri ei ole valmis, joten jää arvoitukseksi, kuinka joukkojen lopulta kävi.

Tappiot (ennen pistintaistelua): A: 34 kaatunutta, 9 vaikeasti haavottunutta ja 18 lievästi haavottunutta jäi etenemisreitille makaamaan. B: 34 kaat., 5 vaik.haav. ja 10 liev.haav..

Päätelmä: A:n 139 miestä iski pistimet tanassa B:n 202:a vastaan. Pistintaistelun tulos jäi laskimen puutteessa katsomatta. A:lta jäi pysyvästi pois vahvuudesta 43 miestä. 18 miestä joutui sairastuvalle sidottaviksi. B:n pysyvät tappiot olivat 39 miestä. Sairastuvalle tai leiripalveluun jäi 10. Lopullinen ratkaisu on siis vielä tuntematon, mutta tappioluvut tuntuvat realistisilta.

TST B

Osasto A Jv 150, Rv 25. Osasto B Jv 200, Rv 100.

Tulos: 6.yhteislaukauksen jälkeen A:n rv vetäytyy. Taistelu jatkuu. A päättää kuitenkin vetäytyä (ei olisi ollut pakko), kun pystyssä on enää 95 miestä. B saa etenemisoikeuden. B:n vahvuus on liki kaksinkertainen A:han verrattuna.

Tappiot: A: Jv: 11 kaat., 14 vaik.haav., 30 liev.haav.; Rv: 4 kaat., 5 vaik.haav., 7 liev.haav., 19 hevosta. B: Jv: 4 kaat., 5 vaik.haav., 8 liev.haav.; Rv: 6 kaat., 8 vaik.haav., 13 liev.haav., 32 hevosta.

Päätelmä: Vaikka A päätti viisaasti vetäytyä ajoissa, niin A:n jv-vahvuudesta poistui pysyvästi 25 miestä ja rv:stä 9. Menetettiin 19 hevosta. B:n menetykset olivat jv/9 m. ja rv/14 m.+32 hevosta. A vetäytyi tst-kentältä kohti omia muita osastoja ja B sai alueen haltuunsa, vaikkakin vahvuus alueen pitoon jäi melko pieneksi. Jos A:lla olisi lähialueella vahvistuksia riittävästi, olisi mahdollista heittää B välittömästi takaisin tulosuuntaansa.

TST C (Suurtaistelu ilman tykistöä)

Os A: Jv 2500, Rv 250. Os B: Jv 3000, Rv 400.

Tulos: A:n rv vetäytyy 7.yhteislaukauksen kohdalla. Taistelu jatkuu. Edelleen 11.yhteislaukauksen jälkeen myös B:n rv vetäytyy. Taistelu kuitenkin jatkuu. Edettiin lopulta pistintaisteluun saakka. Pistintaistelun tulos jää tuntemattomaksi.

Tappiot: A: Jv: 580 kaat., 63 vaik.haav., 194 liev.haav.; Rv: 70 kaat., 19 vaik.haav., 38 liev.haav., 153 hevosta. B: Jv: 448 kaat., 81 vaik.haav., 177 liev.haav.; Rv: 88 kaat., 76 vaik.haav., 142 liev.haav., 368 hevosta.

Päätelmä: Verinen taistelukenttä. A kärsi tappion ja joutui vetäytymään. B:n joukot eivät riitä etenemiseen suoraan, koska A:lle jäi joukkoja vielä 1764 jv + 123 rv. Niillä estää oikein käytettynä etenemisen tieuria pitkin. Mutta taistelukenttäalue jäi B:n haltuun.

Tykistön osuus jäi vielä tarkistamatta. Suurtaistelun kohdalla selvisi muutakin: Vertasin tulosta mm. Juuttaan taistelun todelliseen tulokseen ja eroa on aika paljon vielä. Säätää pitää ja siihenkin on jo kaavaidea kehitetty. 

(Flunssa painaa päälle. Taidan mennä pitkälleni.)

P.S. Korjasin muutaman asian tuolla "tietoisku"-sivulla (mm. Hangon linnoitus/Gustavsvärn).

16.11.2005 No niin, nyt alkaa taas näyttää paremmalta. Korjauksia on tehty ja lisälausekkeet kirjoitettu molempien osapuolten tappiolaskentaan. Koetaistelutuloksia luettelonomaisesti (Lineaaritaktiikkataistelu):

TST A

Osasto A Jalkaväkivahvuus 200. Osasto B Jv-vahvuus 250. Säännöllistä ratsuväkeä ei osallistunut taisteluun.

Tulos: 18.yhteislaukauksen jälkeen A-osaston pakko vetäytyä.

Tappiot: A: 122 kaatunutta, 8 vaikeasti haavottunutta ja 23 lievästi haavottunutta. B: 24 kaatunutta.

Päätelmä: A-osastolla lievästi heikompi vahvuudeltaan ja lisäksi kohtalo (tuuri) huono: vihollinen ampui tarkemmin ja tuliaseita alkoi olla kaiken aikaa enemmän. Pelissä on osumatarkkuus säädetty aina vain paremmaksi, mitä lähempänä osastot ovat toisiaan. A-osaston komentajan olisi ollut viisaampaa vetäytyä aikaisemmin. A-osastolle jäi 48 miestä ja 23 sellaista, jotka palaavat myöhemmin riveihin. Melkein koko osasto tuhoutui turhaan. Vihollinen sai etenemisedun, sillä sääntöjen mukaan suhteessa jäännösvahvuuteensa B-osasto pääsee etenemään, koska sillä on riittävästi voimaa pitää valtaamansa.

TST B

Osasto A Jv 150, Rv 25. Osasto B Jv 200, Rv 100.

Tulos: 2.yhteislaukauksen jälkeen A-osaston Rv vetäytyy. Koko A vetäytyy 6.yhteislaukauksen jälkeen.

Tappiot: A: Jv: 12 kaat., 29 vaik.haav., 80 liev.haav.; Rv: 6 kaat., 3 vaik.haav., 5 liev.haav., 21 hevosta. B: Jv: 2 kaat., 2 liev.haav.; Rv: 2 kaat., 1 vaik.haav., 1 liev.haav., 6 hevosta.

Päätelmä: A-osasto lähti taisteluun uhkarohkeasti selvästi heikompana. Tulos oli sen mukainen: 50 miestä poistui pysyvästi vahvuudesta kun B:llä oli taas parempi onni ja tappioita tuli ainoastaan 5 pysyvästi riveistä poistunutta. A menetti melkein kaikki rv:nsä hevoset. A olisi tehnyt viisaasti ryhtyessään vain viivyttämään eikä avoimen maaston lineaaritaktiikkataisteluun, joka on ehkä enemmän hulluuden kuin rohkeuden näyte! Köpelösti kävi! Suuret tappiot ja tuloksena A:n vetäytyminen ja B:n eteneminen.

TST C (Suurtaistelu ilman tykistöä)

Os A: Jv 2500, Rv 250. Os B: Jv 3000, Rv 400.

Tulos: 9.yhteislaukauksen jälkeen A-osaston Rv vetäytyy. Samalla on viisasta vetäyttää koko A:n osasto. A luonnollisesti vetäytyy edullisempiin asemiin tai pyrkisi vahvistamaan joukkojaan, tässä ottelussa ei jatkettu kuitenkaan taistelua.

Tappiot: A: Jv: 476 kaat., 32 vaik.haav., 127 liev.haav.; Rv: 121 kaat., 8 vaik.haav., 32 liev.haav., 265 hevosta. B: Jv: 175 kaat., 78 vaik.haav., 136 liev.haav.; Rv: 45 kaat., 20 vaik.haav., 35 liev.haav., 161 hevosta.

Päätelmä: A-osasto oli kuudenneksen heikompi kuin B. A:n ratsuväen kaikottua tst-kentältä, katsoi A:n komentaja viisaammaksi puhaltaa pelin poikki ja vetäytyi. Joukkoja jäi hänelle vielä taistelukuntoon 1865 miestä jalkaväkeä ja 89 ratsumiestä. Niillä ei kannata iskeä B:tä vastaan enää aukealla maalla lineaaritaktiikalla vaan on pyrittävä muunlaisiin ratkaisuihin. Olisipa tykistöä. Katsotaan kuinka käy kun tälle joukolle annetaan vahvistuksena 4 kolmenaulaista tykkiä käsittävä tykkikomppania.

TST D (Suurtaistelun jatko, Os. A saa vahvistuksena 4-tykkisen tykkipatterin.)

Os.A: Jv 1865, Rv 89, Ty 4x3N kartessilataus. Os.B: Jv 2612, Rv 300.

Tulos: 4.yhteislaukauksen jälkeen A:n Rv vetäytyy. A jatkaa kuitenkin jalkaväellään ja tykistöllään taistelua. Tästä eteenpäin 9.yhteislaukauksen kohdalla myös B:n ratsuväki vetäytyy. Tästä eteenpäin A:n tappiot vain kasvamistaan kasvavat. 17.yhteislaukauksen kohdalla A päättää vetäytyä, kun pystyssä on enää 699 miestä 2242:a vastaan. Ei auttanut tykistö enää.

Tappiot: A: Jv: 715 kaat., 151 vaik.haav., 299 liev.haav.; Rv: 23 kaat., 10 vaik.haav., 18 liev.haav., 83 hevosta. B: Jv: 226 kaat., 47 vaik.haav., 96 liev.haav.; Rv: 126 kaat., 18 vaik.haav., 40 liev.haav., 247 hevosta.

Päätelmä: A oli alussa heikompi ja niin se oli lopussakin. Ei auttanut enää vahvistuksina tullut tykistö. Ihmettelen tässä suurtaistelussa kuinka heikko esitys oli tykistöllä. Taidan tehdä siihen pientä säätöä ja koeammuntoja vielä. Aion myös tutkia ratsuväen tappioita, voisiko hevostappiot sisällyttää ratsuväen tappioihin jakotuloksena, jolloin tulos olisi realistisempi. Jotenkin tuntuu hevostappiot vielä liian suurilta.

Tämä on siis tilanne tällä hetkellä. Kuten näette edellisestä, voitaisiin jo tällä tulostasolla lähteä pelikentälle, mutta ei hyväksytä nyt vielä tätä. Pyritään suurempaan realismivaikutelmaan. Joka tapauksessa lisään laskimeen vielä ammuskulutuksen indikaattorin ja tutkin tykistön ja ratsuväen tappiokaavat. Eiköhän sieltä jotakin löydy...

P.S. Haluaisin kommenttejanne hiukan enemmän. Paljonhan noita on jo ollutkin...pitäisiköhän palkata sihteeri?

15.11.2005 Jokohan nujersin tämän "pikku ongelman"? Neliöjuuresta näyttää löytyneen sopiva lääke. Varovainen arvioni on, että nyt tappiot eivät riistäydy liian suuriksi, mutta vahvuussuhteiden ollessa luokkaa 1:2 ja enemmän, on vahvemmalla liian vähän tappioita. Rajoitus siis toimii toisin päin, mutta vahvemman suuntaan täytyy tappioita lisätä... Sen kun vielä ratkaisen...

14.11.2005 Vahvuussuhteiden kanssa se ongelma on. Kun vahvuudet ovat tasan, saadaan tuloksesta hyvä, mutta vahvuuksien ollessa erilaisia, en oikein saa tuloksesta "normaalia", vaan tappiot riistäytyvät heikommalla osapuolella liian suuriksi ja taas vahvemmalla turhan pieniksi. Siellä kaavassa on siis jonkinlainen "kiikkulauta". Sitä yritän hillitä. Pientä parannusta sain jo aikaan tekemällä vahvuussuhteesta neliöjuuren ja säätämällä tulosta lisäkertoimella, mutta ei se vielä hyvä ole. Alkoi niin väsyttääkin tässä monitorin ääressä, kun vain tuijotin minuuttitolkulla tappiolaskennan pitkää kaavariviä ja yrittäessäni pitää ajatuksen selkeänä. Huomaamatta nukahdin! Herättyäni oli näytönsäästäjäkin tullut päälle... 

Jos minä jaksan tätä kehitystyötä tehdä, niin toivon, että tekin jaksatte odottaa tästä vielä pelin tulevan. Hidastahan tämä on ollut, se on pakko myöntää. Pahinta on se, että jos olen kolmekin päivää irti tästä kehitystyöstä, niin jo on johtoajatus osittain hukkunut. "Saavutettuja etuja ei kannata menettää"!

Selitän hiukan millainen tämä peruslaskimen idea on: Kyseessä on siis ensin lineaaritaktiikkataistelun peruslaskin. Joukot ovat avoimella taistelukentällä aluksi satojen metrien päässä toisistaan, josta ne sitten alkavat marssin kohti toisiaan ampuen välillä yhteislaukauksia. Myös ratsuväki ja tykistö voi olla mukana taistelussa. Laskimessa on 22 yhteislaukausvuoroa kummallakin osapuolella. Jokaisesta yhteislaukauksesta seuraa tappioita vastapuolelle. Aluksi tappioita ei synny kovin helposti, koska osastot ovat kaukana toisistaan ja muskettien (karbiinien, rihlakiväärien) tarkkuus ei riitä hyvään osumatarkkuuteen. Osumatarkkuus kuitenkin kasvaa sitä mukaa, kuin osastot lähestyvät toisiaan. Tappioiden kasvaessa (jalkaväki-, ratsuväki- ja hevostappiot) saatetaan jommalla kummalla puolella tulla siihen pisteeseen, jossa ei enää kannata edetä vaan on parempi vetäytyä. Sen laskin tekee automaattisesti, eli se ilmoittaa pelaajalle vetäytymiskäskyn, jolloin sääntöjen mukaan pelaajan on pakko vetäytyä. Vetäytyminen on toki mahdollista aikaisemminkin, jos pelaaja niin katsoo viisaammaksi. Jos kuitenkin käy niin, ettei kummallekaan osapuolelle ole 22. yhteislaukausvuoron jälkeenkään tullut tarvetta vetäytymiseen, ovat osastot jo toistensa "sylissä", joten siirrytään pistintaisteluun ja käsikähmään, jossa pistimet, miekat ja hukarit (ruotsalaisen jalkaväkisotilaan lyhyt miekka) tekevät työtään. Kun tappioita syntyy tässä peruslaskimessa ja päästään tilanteeseen, jossa jomman kumman on vetäydyttävä tai kun joudutaan pistintaisteluun, tehdään "välitilinpäätös", eli tarkastetaan tappioiden todellinen olemus. Tätä varten laskimessa on tappioanalyysilaskuri, joka kertoo kuinka monta kaatui, haavoittui vaikeasti tai haavoittui lievästi. Kaksi edellämainittua ovat poissa pelistä lopullisesti, mutta lievästi haavottuneiden kanssa käy paremmin: He ovat tietyn ajan jälkeen taas vahvuudessa mukana oltuaan leirissä tai sairaalassa toipumassa saamastaan sotahaavasta. Hevosia ei voida auttaa. Hevosen saatua osuman, se on mennyttä sitten. Siitä koituu muita murheita ratsuväelle, jonka osastosta siten jotkut joutuvat jalkautetuiksi joksikin aikaa.

Kun tämä lineaaritaistelun peruslaskin saadaan toimivaksi (se kyllä toimii jo nyt, muttei hyväksyttävällä tuloksella), niin sitten se sovelletaan kaikille muillekin taistelumuodoille ja taistelutilanteille.

Olkaamme siis sitkeitä sissejä ja älkäämme antako periksi! 

13.11.2005 Ratsuväen kanssa on ongelmia.

9.11.2005 Eilispäivän tappiolaskentavirhe on nyt historiaa. Löysin sopivan laskukaavan kertoimineen, jolla ongelma selvitettiin. Suoritin koeammunnat ja hyvin toimii. Sitten lisäsin ratsuväkeä jalkaväen rinnalle ja edelleenkin toimi, mutta kun poistin jalkaväen taistelukentältä kokonaan, niin laskin sekosi... Mikäs nyt sitten on pielessä? Jo löytyi: Yhteisvahvuuksien (jv+rv) sekoitus sekoittaa eräät laskentavaiheet kokonaan ja laskin ei suoriudu muutamista jakolaskuista, joiden perusteet on kehitelty vain yhden joukkotyypin laskentaan. Ei ihan pienellä pohdinnalla vielä tänään selvinnyt ja lopetin aivojeni rääkkäämisen toistaiseksi. Jatkan huomenna. Ei tämä ole iso ongelma, mutta teettää vain paljon töitä, kun peruslaskurissa on 2x22 kpl ammuntatulosselvitystä. Jokaisessa on kolme kpl tappiolaskuria, joiden kaavat on yksitellen käytävä muuttamassa. Yhtään virhettä ei saa tulla kaavoihin, joten en tee niitä väsyneenä.

8.11.2005 Löysin taas raskaan virheen tappiolaskurissa! Virhe ei ollut näkyvissä komppania-tasoisilla vahvuuksilla, mutta mentäessä pataljoonatasolle, alkoi hieman ihmetyttää rajusti nousseet tappiot. Suurentaessani taistelevien osapuolten vahvuuksia, virheellisyys vain suureni.

Löysin virheen aiheuttavan kaavakohdan ja kehittelin sille jo erään parannuksen, mutta valitettavasti sekään ei toiminut oikein, vaikkakin toimi paremmin kuin edeltäjänsä. Nukun yön yli ja jatkan huomenna kehittelyä. Eiköhän se korjaava kaava sieltä sorvaannu sitten. On se vaan niin pirullista... Niin monta kertaa on matto vedetty alta, ettei tämä yhtään hämmästytä enää. Teiltä vaan se vaatii hermoja odottaa valmista...

6.11.2005 Uusittu peruslaskin on vihdoin valmis ja lineaaritaktiikan taistelulaskin on tänään koetaisteltu: Vastakkain olivat molemmilla puolin tasaväkiset osastot, jalkaväkivahvuus 100 ja ratsuväkivahvuus 50. Taistelu päättyi kun B-puolen jalkaväki vetäytyi vahvuuden ollessa enää 28 miestä jalkaväkeä ja 34 miestä ratsuväkeä. A-puolelle jäi jalkaväkeä 45 ja ratsuväkeä 38 miestä. Eikä siinä kaikki, lopullinen tappioiden analysointi antoi tulokseksi A-puolen jalkaväelle 36 kaatunutta, 9 vaikeasti haavoittunutta ja 9 lievästi haavoittunutta. Ratsuväestä kaatui 8, vaikeasti haavoittui 2 ja samoin lievästi 2. Hevostappiot nousivat 24 hevoseen. B-puolen jalkaväestä kaatui 12, haavottui vaikeasti 24 ja lievästi 36 miestä. Ratsuväestä kaatui 3, haavottui vaikeasti 5 ja lievästi 8 miestä. Hevostappiot 31.

Laskin kertoo tiettyjen kriteerien mukaan määräytyvän vetäytymiskynnyksen. Tietenkin pelaaja voi vetäytyä aikaisemminkin säästääkseen joukkojaan, mutta laskimen antaessa ilmoituksen vetäytymisestä, on sitä pakko noudattaa. Tällöin taistelu päättyy ja lisätappioita ei enää tule (siinä taistelussa) kummallekaan puolelle. Säännöt sitten määrittelevät kuinka tästä jatketaan, eli käytännössä voittaneelle puolelle tarjoutuu tilaisuus etenemiseen, jos sillä on resursseja siihen.

Nyt näyttää jo huomattavasti helpommalle pelin rakennustilanne. En voi peitellä sitä, että vähän aikaa sitten oli pelin rakennus katkolla, kun aivokapasiteetti ei tuntunut riittävän. "Aikani päätä ravisteltuani", jatkoin kaavojen parissa ja jo löytyi ratkaisu! Kun palat sitten yksi toisensa jälkeen loksahtivat paikoilleen, tuli myös uskoa pelin rakennukseenkin. Tänään tein peruslaskimeen viimeiset muutokset, eli lisäsin vallitussuojauksen ja näkösuojauksen osaston hyvyyskerroinlaskentaan, sekä suoritin koetaistelun. Vielä on tehtävä pieni muutos tappioiden analysointiin, sillä ne ovat liian säännölliset. Haluan vaihtelua kaatuneiden ja haavottuneiden suhdelaskentaan enemmän. Nyt siinä laskennassa on ainoastaan kuusi tasoa, joka ei tunnu riittävän. Hevostappioita en ryhmittele erikseen "kaatuneisiin ja haavottuneisiin" hevosiin, vaan jos hevonen saa osuman, se on poissa pelistä sitten.

Kuinka tästä eteenpäin? Aluksi teen siis lisäykset tappiovaihteluun. Sitten kopioin laskimen ja teen siihen lukitukset ja peitän kaavat näkyvistä. Näin ei pelaaja voi turmella laskinta vahingossakaan. Seuraavaksi rakennan laskinsovellukset muille taistelumuodoille. Se on kaikkein eniten aikaavievä toimenpide, mutta ilman sitä ei tule mitään.

Ajoitus? Marraskuu todennäköisesti ei tule riittämään rakentamiseen. Pyydän kärsivällisyyttä ja ymmärrystä, sillä susi on helppo rakentaa, mutta "vaikea susi" tulee viiveellä. Ettei tule liikoja odotelluksi, niin mainitsen vielä kerran, ettei tämä peli ole mikään Doom tai örkkipeli. PC ei liikuttele tässä mitään. Tämä on ns. esikuntakarttapeli, jossa pelaajan taidot pannaan koetukselle, kuinka hän johtaa joukkojaan ja yrittää selvitä vastustajastaan vähintään kunnialla. 

Historiaakaan ei pidä unohtaa. Tämä sota oli Ruotsille häpeällinen ja Suomelle kunniakas, siitäkin huolimatta, että Venäjä sai mitä oli lähtenyt hakemaan. Suomalaiset taistelivat urheasti siellä missä heitä käskettiin niin tekemään ja niillä välineillä ja varustuksella joka heillä oli käytössään. Minkään maan armeija ei olisi niissä olosuhteissa ja sillä johdolla pystynyt parempaan. Sopii muistaa, että Klingsporille tarjoutui useita kertoja lyödä vihollinen kuin tarjottimella, mutta herra toimi toisin. Lisäksi monin paikoin talonpojat tarjoutuivat vapaaehtoisesti puolustamaan maataan, jos vain armeija antaisi heille aseet, mutta herrat ruotsalaiset eivät tätä asiaa ymmärtäneet käyttää hyväkseen. Myös sopii peliäkin ajatellen muistaa, että venäläisillä oli ajoittain suunnattomia vaikeuksia huoltonsa kanssa, kun suomalaiset sissiosastot - niin armeijan kuin talonpoikienkin - hyökkäsivät huoltokuormastojen kimppuun ja tuhosivat ne. Tämä huollon puute aiheutti venäläisille pakon vetäytyä joillakin alueilla, mutta taas Klingsporin esikunta ei osannut käyttää tilaisuutta hyväkseen. Kunnia suomalaisille taistelijoille ja häpeä ruotsalaisille jahkailijoille ja arkimuksille!

Suomen sota 1808-09 taisi olla 46. kerta, jolloin suomalaiset joutuivat taistelemaan venäläisiä vastaan....  

2.11.2005 "Ja niin marraskuu koitti... Eteneminen on hidasta tässä vaikeassa paikassa... Voimia säästäen ponnistellaan eteenpäin ja tarkkaillaan sivustoja... Ainakin toistaiseksi tappioilta ollaan vältytty, joka on hyvä merkki. Koska apuvoimia ei ole on nykyistä vahvuutta varjeltava turhilta tappioilta ja iskettävä sinne missä vastustus on heikoin..."

29.10.2005 Koirat ne haukkuu, mutta karavaani se kulkee vaan... Painotan taas tekosissani enemmän tätä taistelulaskentaa. Selitän hieman: Pelatessa pelkästään ihmisaivoilla, on tuloksen oikeellisuus kyseenalainen, etenkin jos ei käytetä erotuomareita. Taistelulaskimia käyttäen ilman satunnaisvaihtelua tulos taas on yksitoikkoinen, aina samanlainen samoilla vahvuuksilla, jne. Molemmissa metodeissa on siis omat sudenkuoppansa. Jos hylätään taistelulaskimet, on säännöistä rakennettava hyvin monimutkaiset ja aina taistelutilanteissa luettavat tekstit, joissa jokainen skenaario ja variaatio on otettava huomioon. Se tarkoittaa sitä, että on jo etukäteen luettavissa kuinka paljon tappioita syntyy missäkin tilanteessa tai tappioiden suuruus on laskettavissa. Ilman kynällä ja paperilla tapahtuvaa laskentaa tuskin selvittäisiin tällaisessa tapauksessa. Sanonpa tähän, että ei hyvä.

Taistelulaskin? Miksi se? No, se helpottaa pelaajan työtä ja eliminoi virheitä ja tasapuolistaa pelaajien toimet. Ei tarvitse lukea sääntöjä sillä kohtaa kovinkaan paljoa eikä tarvita kynää ja paperia (siinä).

Taistelulaskin ottaa huomioon kaatuneet ja haavottuneet sekä myös hevostappiot. Olen kehitellyt erilliset tappiolaskennat jalka- ja ratsuväelle, sekä tykistötappioille, kuin myös mainituille hevostappioille. Ajatustasolla vielä liikkuu huollon kalustotappiot, mutta katsotaan jatkossa sitten kuinka sen asian kanssa suoriudutaan.

En voi salata sitä, että nyt olen ehkä kaikkein vaikeimmassa tilanteessa tämän pelini suhteen. Yritän lyödä läpi laskimen perusmallia, mutta kohtaan jatkuvasti pieniä vaikeuksia, jotka on ohitettava taas lisälaskennalla ja siitäkös laskentarivit vain paisuvat ja paisuvat. Välillä on ollut pakko pitää paussi kun ei "järki riitä". Olen selannut historian kirjoja taistelutappioiden mallinnuksen suhteen - viimeksi tutkin Yhdysvaltain Sisällissodan suuria taisteluita ja niiden tappiolukuja. Yritän rakentaa laskentamallista aukottoman. Kuvaavaa on kun alotin tämän laskin-höperöinnin: Tappiot viholliselle = Oma vahvuus x oma osumatarkkuus x kerroin. Kerroin koostui seuraavista tekijöistä: Aseet, tykit, tykkien kaliiberi, tykin ammustyyppi, komentajan pätevyys, joukon kokemus. Nykyisin tämä luettelo on lisääntynyt kertoimen osalta seuraavasti: Jalkaväen aseet, ratsuväen aseet, tykit, tykin kaliiberi, tykin ammustyyppi, jalkaväen komentajan pätevyys, ratsuväen komentajan pätevyys, jalkaväkijoukon kokemus, ratsuväkijoukon kokemus. Muuhun laskentaan on tullut lisää mm muuttuva osumatarkkuusindeksi, joukon suojaukset, näkösuojat, huoltotilanteet. On rakennettu monimutkaisia jos-lausekkeita, joita on paljon yhdessä ammuntalaskennassa. Tämän kokonaisuuden hallinta kehitysvaiheessa on työlästä. Kun ajatus katkeaa kaiken maailman roskiksien ulosvientien yms. syömään-kutsujen vuoksi, niin hidastuuhan se prosessi...

Ja tähän suora osakopiointi tämänhetkisestä peruslaskennasta, sen hevostappiokaavasta:

=((E43+E45+(O13*O15*O18))*N57/10*(IF(E37=0;E40)+IF(E40=0;E37)+E37+E40)/2/100*IF(E47=0;1;E47)*((5,7-S37/2)/3+0,2)*

S43/7000*3*IF(S43<=100;1,3;1)*IF(S43<=50;1,6;1)*IF(S43<=25;1,9;1)*IF(S43<=12;2,1;1)) 

Koittakaa sietää.

26.10.2005 Edistytään. On pieniä ongelmia taas, mutta yli mennään. 

23.10.2005 Tst-laskimen kehittelyn takarajassa ollaan. Suoritin koetaisteluja ja tein hieman säätöjä tykistön kartessiammuntaan sekä jaoin haavottuneet kahteen osaan, eli pahasti ja lievästi haavottuneisiin. Mitä nyt jätetään "pöydälle", niin tod.näk. tuo tappioluvun jako kaatuneisiin ja haavottuneisiin sekä satunnaisvaihtelun keksiminen niiden suhteeseen. Rakennan kuitenkin uusiksi kaikki tst-laskimet, mutta se ei liene enää vaikea tehtävä, koska ratkaisumalli on olemassa.

Sääntösivutus jatkuu huomenna.

Lupaamani pelin ulostulo lokakuussa ei toteudu. Tilanne on vielä liian sekava pidettäväksi hallinnassa. Seuraava takaraja on marraskuun loppu. Peli voi valmistua jaettavaksi aikaisemminkin, jos "muu maailma ei paina päälle".

Vielä pelistä kiinnostuneet voivat kotisivujen etusivujen muutoksista päätellä pelin valmistumisesta jotakin, sillä kun loppu häämöttää, niin syntyy rivistöihin liikettä... "Odotellaan vielä esikunnan käskyjä".

22.10.2005 Kehitetty tappiolaskennasta alkeellinen jako kaatuneisiin ja haavottuneisiin pohjautuen maailman 1800-luvun suurien taistelujen vahvuuksien ja tappioiden jälkianalyyseihin. Perussuhdeluku tässä asiassa on 1 osa kaatuneita ja 5 osaa haavottuneita. Tämä laskenta on tästä lähtien mukana kuvioissa. Lähiaikana kehitetään satunnaisvaihtelu tähän tappion jakoon. 

21.10.2005 Klo 14.30: Ratkaisun pohja löytyi! "Koeammunnoissa" näyttävät perusteet hyviltä. Hyväksyn ratkaisumallin ja alan nyt lisäämään kaavaan "erikoistehosteita". Jo nyt peruskaavassa on toista riviä tekstiä.

Kuinka tämä ratkaisu lopulta löytyi? No, järjestelin samasta taistelumallista kuusi erilaista tuloslaskentaa, joiden sisältöä  muuttelin kokeellisesti ja joista lopulta vei voiton malli, joka oli suunniteltu "erityisesti suojatussa asemassa taistelevien tappiolukulaskentaan".

20.10.2005 Olen kokeillut tänään kahta erilaista tyyliä laskea yleistappioita, mutta kumpikaan ei lopulta ole hyvä. Ei kuitenkaan jäädä "tuleen makaamaan"! Jokin kompromissiratkaisu täytyy löytyä, ja sitä etsin huomenna. Olen päässyt yrityksissäni hyvin lähelle "oikeata", joten en jätä hommaa kesken. Ei ole viisasta keskeyttää kokeiluja, koska uuden johtolangan löytyminen vie aikaa. Tämä kuulostaa viilaukselta, mutta ei ole kiva luoda sellaista laskentamallia, jossa tietää olevan virheen. Se kuitenkin jossakin vaiheessa paljastuisi.

18.10.2005 Olen valunut TST-laskimen perusteisiin... sieltä löytyi tarkemmissa analyyseissä hankala virhe... Lähestyn ongelmaa nyt ihan toisin tekniikoin. Katsotaan mitä siitä syntyy. Kuitenkin pitäydyn tuossa viikkoennusteessa. Eli takaraja TST-laskimille on 23.10. Ellei synny siinä tulosta, niin jätän sen asian "pöydälle" ja siirryn joka tapauksessa sääntö-sivutukseen.

16.10.2005 Nyt on löytynyt ongelmia taistelulaskimien yhdenmukaistamisessa. Kollektiivinen yhdenmukaistaminen ei onnistu ihan jokaiseen taistelutilanteeseen. Olen kelannut kaikki kaavat paperille ja vertailen niitä ja teen koeratkaisuja. Tein myös tappiolaskentaan vaikuttavien asioiden luettelon, jonka pohjalta tappiolaskennan yhdenmukaistaminen tapahtuu. Myös osastojen tehokkuuskertoimien, vetäymiskynnyslaskennan, osumatarkkuusindeksin, antautumiskynnyslaskennan ja pakokynnyslaskennan yhdenmukaistaminen on tutkittavana. Samalla olen tehnyt pieniä sääntömuutoksia ja -lisäyksiä. Arvioin tämän kokonaisvaiheen korjauksineen kestävän noin viikon. Nykyisenlaisena tuloslaskenta ei minulle kelpaa!

14.10.2005 Pikkuhiljaa taistelulaskimien repostelu jää takaalalle ja sääntöjen järjestely valtaa alaa enenemässä määrin. Teen sääntöjärjestelyt selaimelle jonkinlaiseen loogiseen järjestykseen sopivin linkityksin, joten pelaajan on helpompi saada tilanteista selvää.

11.10.2005 Säätelin vielä pistintaistelun laskuria. Alkaa olla valmista. Sääntöihin tein pari pientä lisäystä, koskien pistintaistelun pako- ja antautumistilanteita.

Seuraavaksi käyn läpi kaikki laskimet ja yritän miettiä niiden käyttösovellutuksia tarkemmin. On esim mietittävä mitä laskinta käytetään huoltokuormaston kimppuun hyökätessä tai kylään aamuhämärissä rynnätessä, joen jäällä taistellessa tai kasakoitten tökkiessä pitkillä piikkiseipäillään. Samoin on mietittävä, olisiko joitakin tilanteita, joissa laskinta ei käytettä, vaan tulos syntyisi sääntöpohjalta.

9.10.2005 Tulipa pitkä tauko vietettyä. Nyt vasta alan puuhata taas pelin kimpussa. Juuri äsken sain linkitettyä Suomen Sota-sivut vanhan palveluntarjoajan puolelta tänne uudelle sivustolle.

Aluksi toimin "alennetulla teholla", koska on eräs toinen projekti leipätyöni puolella ja samoin toisen harrastealani puolella. Ne "häiritsevät" ideavirtaa jonkin verran, joten tämä Suomen Sota Strategiapeli kärsii hidasteista. Lisäksi tällaisen pitkän tauon jälkeen on otettava uudelleen johtolangoista kiinni. Siksi olen kotonani lukenut uudelleen maineikasta Hugo Schulmanin kirjoittamaa ja Werner Anttilan suomentamaa teosta Taistelu Suomesta 1808-1809. Se on mielestäni (jo jonkin aikaa aihetta tutkineena) paras sodasta kertova teos. Se on dokumentteihin pohjautuva, aikansa (1900-luvun alkupuol.) tyyliin kirjoitettu, sisältäen muutamia karttoja ja kuvia.

Mutta pian alkaa tapahtua: Virittelen jo huomenissa taistelulaskuri-työmaata ja siinä sivussa tutkailen sääntöjä.

Ettei "totuus paljastuisi" niin, mainittakoon vielä kerran, että nyt teen pelin prototyyppiä, jonka pohjalta luodaan varsinainen peli, joko tietokoneelle tai lautapeliksi tai molemmat. Kuitenkin päämaalina on lautapeli, jonka etukäteissuunnitelma luonnehtii melko massiiviseksi. Kartta-ala on pöytäpelissäkin jakautuva useammalle kartalle. Skenaarioitakin tullee useita. Yritän pitää mielessä, että vuonna 2008 helmikuun 21. päivänä tulee kuluneeksi 200 vuotta Suomen Sodan 1808-09 aloittamisesta.

En päästä protopeliäni ulos, ennenkuin säännöt ja koko peli ovat pelattavassa kunnossa. Ne pari testikappaleeksi testikäyttöön tarkoitettua karttaa ja muutamia testipelimerkkejä ei voi reaalisesti käyttää, koska muutoksia on jo tullut ja ilman sääntöjä peliä ei pelaa kukaan. Kukaan ei ole vielä nähnyt riviäkään säännöistä. Lisäksi kartta sisältää outoja merkintöjä, jotka selviävät vasta pelin briefingissa. Ajan pelaajat sisään sitten kun se ajankohta koittaa. Toivottavasti jo tässä kuussa. Proto tulee shareware-jakeluun, ellei asiat sitten ratkaisevasti muutu. Mitään ei ole kuitenkaan näköpiirissä sillä rintamalla.

Tein illalla pienen lisäyksen kotisivuihin: Suomen Armeijan organisaatiokaavio helmikuussa 1808. Kaavio on karkea esitys armeijan rakenteesta. En ole siihen lisännyt vielä hieman epäselvänä olevia kolmea tykkipatteria (tykkikomppaniaa). Epäilen suuresti - vaikkakaan en ole siihen saanut vahvistusta - että kolme juuri muodostettua patteria jäi Helsingin alueella tai sen porteilla venäläisille melkein ilman laukaustakaan. Kaikenkaikkiaan (noin) kahdeksantoista tykkiä on vahvuudesta kateissa, enkä ole niitä pystynyt muualle paikantamaan, kuin historian lehdillä olevaan lyhyeen mainintaan, että kun Adlercreutzin 4.pataljoona pakeni Helsingistä Sveaborgin suojiin, jäi heidän jälkeensä mm. 19 tykkiä. Näitä ei siis näy organisaatiokaaviossa, mutta ovat tekemässäni pelissä.

8.10.2005 Hengissä ollaan. Lukekaa vieraskirjasta. (Tietokoneongelmia.)

26.9.2005 Keräsin matkallani lisää tietoa ja kohdalleni osui eräs "informaation aarre"! Löysin eräästä museosta erään kartan, jota en aikaisemmin ole tavannut missään muualla. Kartta on tutkielma joukko-osastojen liikkeistä ja offensiiveista sodan aikana. Kartassa on myös tekstitietoa hyvin paljon, joka on tutkittava tarkoin. Saan kartasta vedoksen myöhemmin postissa. Ainoa pieni takaisku kartassa on, että muinaiset piirtäjät eivät ole olleet ihan viimeisen päälle tarkkoja: Sodan alkupuolen reitityksessä ei ole mainittu mm. eräiden suomalaisten yksikköjen Helsingissä muodostamisen jälkeistä siirtymistä suoraan Hämeenlinnaan, eikä mm. venäläisen ylipäällikön Buxhoevdenin esikuntavaihetta Tuusulassa. Tästäkin meidän talomme ohi muutaman sadan metrin päästä on rymistellyt muutama tykkikomppania ensin etelään ja sitten kohti pohjoista. 

Pidän nyt "informatiivista taukoa" täällä netissä, koska nettiosoite vaihtuu 29.9. aamupäivällä. Tämä yhteys on kuitenkin toiminnassa vielä jonkin aikaa vaihdoksen jälkeen, joten linkki uuteen osoitteeseen on sitten näkyvissä. Informaatiotauko ei kuitenkaan tarkoita työskentelytaukoa, sillä "puuhaan kyllä kaikkea pientä".

20.9.2005 Ei irronnut enää tänään mitään. Nyt seuraa työssä tauko. Se on terveellistä...

Käyn tutkimassa eräässä Suomen museossa Suomen Sodan asioita kun siihen tarjottiin erityistä tilaisuutta!

Seuraavan kerran palaan takaisin tänne ja peliasiaan 25. tai 26.9.2005. 

19.9.2005 Pistintaistelun laskinta (P-laskin) edelleen rassaan. Se menee jo vaikeaan kategoriaan. Uutena asiana näihin muihin laskimiin verrattuna (tässä vaiheessa) tämä P-laskin suosittelee jopa antautumista. Periaatteessa pelaaja ei saa toimia laskimien antamien ohjeitten vastaisesti, joten vankeja tulee. Tietenkin miehiä myös kaatuu ja haavoittuu. Haavoittuneiden erittelyä tappioista en ole vielä tehnyt yhdenkään laskimen suhteen, vaan olen sen jättänyt täysin avoimeksi asiaksi vielä. Mahdollisesti tappioiden "analysointi" tehtänee erillisesti jälkeenpäin, eli simuloiden taistelun jälkeistä tilannetta, jossa sanitäärimiehet katsastavat maassa makaavat poimiakseen joukosta haavoittuneet ensin pois. P-laskimessa osalle joukoista tulee paniikki, riippuen tietenkin joukon moraalista, eli joukon koostumuksesta tai paremminkin sen komentajan luokituksesta ja joukon kokemuksesta. Osa porukasta pakenee ja pako tarttuu sitä todennäköisemmin myös muihin, mitä heikompi joukko on taistelumoraalisesti. Tähän tietenkin vaikuttaa myös joukon huollon tila. Näistä aineksista on siis syntynyt tällainen vaikeusaste, joka vie aikaa selvittää. Kaavat ovat pitkiä ja monta muuttujaa sisältäviä, ettei välillä "pää kestä" niitä tehdä yhteen menoon. On pakko huilata.

Tein jonkin aikaa selaimeen taas sääntöjä. Kopioin aikaisemmin jo kirjoittamaani sääntöjen raakaversiota ja pilkoin sen eri selainsivuille linkitettynä. Sen kimppuun isken sitten täydellä teholla kun pääsen näistä taistelulaskimista eroon. Itseasiassa taistelulaskimien olemassaolo vaikuttaa myös sääntöihin, sillä laskimet selventävät tulkintaa ja siten "kaikkea ei tarvitse kertoa" säännöissä. Parempi niin, koska kuitenkin sääntöjen lukeminen on joskus riivastuttavaa, etenkin pelin tiimellyksessä. Homma pitää olla niin, että säännöt ovat backuppina esim epäselviä tilanteita varten ja ne tulee olla sitten helposti esillä.

Tässä saattaa tulla muutaman päivän katko pelin rakennukseen, koska muutakin elämää on kuin tietokoneen ääressä istuminen. Ihan oikeasti on! Ilmoittelen kyllä milloin breikki alkaa ja kuinka kauan se kestää.

17.-18.9.2005 Pistintaistelun laskin työstettävänä. Erikoinen laskentamoodi. Laskin sisältää vain kaksi "tapahtumakertaa": Pistinhyökkäyksen, jossa vastapuoli kykenee vielä ampumaan kiväärit tyhjiksi, mutta kärsii tappioita ja paniikkia pistimet tanassa päin ryntäävän vastustajan vuoksi, sekä itse käsirysyn, jossa taistellaan mies miestä vastaan hengestään kaikin mahdollisin keinoin. Vankejakin voi tulla. Pistinhyökkäys voi myös epäonnistua. Peruslaskenta on valmis ja erikoisuuksia on jo asennettu kaavoihin. Ei ole ihan yksinkertainen juttu. Paniikkiin (pakoon) vaikuttaa tässä laskennassa mm. komentajan luokitus ja joukon kokemus.

16.9.2005 Kahakka-laskin finaalissa. Aloittelin jo eilen illalla myöhään peliohjeitten tekoa html-formaattiin. Ohjeita voidaan siten helposti katsella selainohjelmalla linkityksineen.

Klo 1530 Kahakka-laskin on valmis. Aloin tehdä pistintaistelun (pistinhyökkäyksen) laskinta. Se poikkeaa edellisistään, sillä pistimet tanassa hyökkäävä osasto toki voi ampua vielä, mutta pääarsenaali on pistimien käsittely elävää voimaa vastaan ja koko karmeuden pelotusvoima. Tätä täytyy miettiä huolella. 

15.9.2005 Ei ollut illalla vielä J-laskin valmis, mutta nyt on! Siirryn kahakka-laskimen kimppuun.

14.9.2005 J-laskimen taistelun toisen osapuolen tappiolaskenta on valmis. Rakennan nyt myös toista puoliskoa ja tod.näk. se on sitten J-laskin valmis illalla.

13.9.2005 Läpimurto jäi eilen haaveeksi. Taas ei aivokapasiteetti riittänyt. Kun se ei riittänyt, niin kokeilen rahvaanomaista viekkautta. Jokin pehmeämpi kohta päästä on löydyttävä...

Klo 1345 Taisin onnistua murtamaan tuon pirullisen ongelman: Siivosin ensin näkyviin vain perustappiolaskentakaavan (=ampujan teholuku x osumaindeksi x ampujan hyvityskerroin) ja suoritin koeammunnat sillä. Sitten otin kaavassa huomioon myös maaliosaston vahvuuden. Irrotin ampuvan tykistön erilliseksi laskukaavakseen manipulointeineen ja vasta viime vaiheessa tykistökaavan tulos yhteenlaskulla lisätään jalkaväkiammuntojen tappiolukemaan! Nyt näyttää tulos realistiselta. Se on niin yksinkertaista tämä.

Jatkan tästä joenylitystaistelun laskimen viimeistelyllä ja se pitäisi olla huomenna sitten valmis. Seuraavana on vuorossa yritys toteuttaa kahakan laskenta. Kahakasta lienee aika monta variaatiota, joten taitaa tulla taas mielenkiintoinen aivojumppa. Toteutan yleensä tällaisen perusasetelman avauksen vaipumalla mielessäni historian syövereihin ja luon kuvan "tavallisesta tilanteesta", jossa vastapuolet kohtaavat... Kahakka...tiedustelupartio kohtaa pienen etuvartion ja syntyy laukaustenvaihtoa... tai tunnusteleva kasakkapartio osuu sillalle, jossa on korpraalikunta vartiossa. Syntyy hässäkkä: huutoa, käskyjä, laukauksia, hevosten hirnuntaa, ruotsia, suomea, venäjää. Kasakat yrittävät pakoon.... Tällaista se on.

12.9.2005 Olen taas kohdannut vaikeuksia laskimen kanssa: En saa suhteutettua suurten ja pienten osastojen tappioita sopiviksi joenylitystaistelussa. Viimeksi tehty korjausyritys tuotti pitkän kaavarivin, jossa oli viisi portaittaista korjaajaa eri vahvuuslukemasta alkaen. Laskin laskee, mutta ei ole vielä hyvä. Täytyy vetää kaava "pöydälle" vielä ja miettiä/kokeilla ratkaisuja. Tilanne ei kuitenkaan ole niin paha kuin tuossa taannoin oli tykistötaistelun kanssa. Yritän tänä iltana tehdä läpimurron, että päästään eteenpäin. Yksin tehdessä on se etu, ettei polta käämejään vaikeuksien tullessa eteen...

11.9.2005 Ratsuväkeä on (tietenkin) tunnustelevalla osapuolella viivytystaistelussa. Tein rajoituksen tunnustelijoille: Max vahvuus yhteensä 200 joista max 100 saa olla jalkaväkeä. Ratsuväkeä voi olla kaikki 200. Viivyttäjien maksimi enimmäisvahvuus voi olla 500. Eräs erikoissääntö viivytystaistelussa on, jos viivyttäjät pysyvät asemissaan kaksi taistelulaskimen ampumakertaa, on kyseessä kolmen tunnin viivytys. Jos asemissa on pysytty neljä ampumakertaa, on viivytetty kuusi tuntia, jne. Pisin viivytys on 15 tuntia tässä vaiheessa. On muistettava, että kolme tuntia vastaa yhtä pelikierrosta, joten etenevän osapuolen on jäätävä paikoilleen yhden pelikierroksen ajaksi jokaista kolmea tuntia kohden. Viivytystaistelulaskimen kehitystyö jatkuu edelleen. Klo on 1730.

Klo 1830 viivytystaistelulaskin on valmis! Laskimessa on vetäytymisrajat molemmille osapuolille. Esimerkki syntyneistä säännöistä: Jos viivytystaistelussa tunnustelevalle osapuolelle tulee ennemmin vetäytymiskynnys vastaan (indikaattori laskimessa), on tunnustelijan vetäydyttävä tuloreittiään pitkin noin kaksi kilometriä ja jäätävä paikoilleen odottamaan vahvistuksia. He vahvistuksineen eivät kuitenkaan saa hyökätä takaisin vetäytymistaistelupaikalle ennenkuin vetäytymistaistelun tuloksena syntynyt viivytysaikamäärä on umpeutunut. Viivyttäjäosapuoli saa tänä aikana yrittää järjestää itselleen vahvistuksia tai se voi halutessaan myös vetäytyä paikalta kohti omien pääjoukkoa (seuraavaan viivytysasemaan).

Aloitin joenylitystaistelun (joenylitys kaikin mahdollisin keinoin talviolosuhteissa) laskimen (J-laskin) rakentamisen. Klo 2145 keskeytin J-laskimen teon ja jatkan huomenna. Laskin käyttäytyy omalaatuisen eri tavalla vahvuuksien ääripääalueilla (pienet ja suuret vahvuudet). Kokeilin vahvuuksia 2500-500-100. Tein korjaavaksi toimenpiteeksi varsinaisen tappiolaskentakaavan sisään IF-lausekkeen, joka säätää tappiolukua tietystä vahvuusluvusta alkaen vahvuuden pienentyessä, mutta en saanut tyydyttävää ratkaisua vielä. On muutettava muita kertoimia.

10.9.2005 Antakaa palautetta! KÄYTTÄKÄÄ VIERASKIRJAA! Palautteen perusteella voinen toteuttaa toiveita ja tutkia sääntöjä ja mahdollisesti voin luoda toiveiden mukaan niitä lisää. Kirjoittakaa vieraskirjaan mielipiteenne, toiveenne ja arvionne. Voitte käyttää nimimerkkiä.

Viivytystaistelun peruslaskin on tehty. Seuraavaksi siihen lisätään vetäytymiskynnykset, joilla osastot "pakotetaan" vetäytymään. Sääntöihin tulee viivytystaistelua koskevia rajoituksia.

Viivytys-tst-laskimeen lisätty ratsuväen optio. Laskimen teko jatkuu.

9.9.2005 K-laskin on loppusilausta vaille valmis. Taistelun tulos tuntuu hyvin realistiselta ainakin laskimella tehdyissä koetaisteluissa. Laskin käskee vetäytymään, jos vahvuusrajat alittuvat. Yritän vielä tehdä vahvuusrajoihin vaihtelua osaston laadun mukaan. Kaava ei kuitenkaan liene kovin helppo, mutta mahdollinen se on. Rynnäköitsijöiden vetäytyminen ei tietenkään tarkoita luopumista kukkulan valloituksesta, vaan osasto vetäytyy nuolemaan haavojaan ja jää odottamaan vahvistuksia tai käskyä vetäytyä vielä kauemmaksi. Kukkulalla olijalle vetäytymiskäsky on kyllä huono juttu, sillä tällöin porukalle tulee lähtö sieltä, jos yleensäkään pääsevät, esim tielle ja pois, tai sitten on vetäydyttävä metsien kautta. Jos tykki on mukana, metsäkeikalle sitä ei voi enää ottaa, vaan on jätettävä taakse ja yritettävä tuhota räjäyttämällä tai naulaamalla sankkireikä umpeen. Niinkin köpelösti voi tässä pelissä käydä.

HUOMIO! Nettiosoite tulee muuttumaan syys/lokakuun vaihteessa! Seuratkaa tilannetta alkaen 29.9.2005. Siirtymävaiheessa voi tulla katkoksia palveluun.

Klo 18.55. K-tst-laskin valmis! Kukkulan puolustajien vetäytymiskynnys vaihtelee komentajan pätevyyden mukaan. Osaston kokemuksen sotkeminen laskentaan vei työn liian monimutkaiseksi ja kaavan säätelyn työlääksi. Jo nyt laskenta on riittävän monimutkainen. Prototyypiksi.

Aloitin viivytystaistelun laskimen teon.

8.9.2005 K-laskin. Lisätty ominaisuus, jossa rynnäköivälle puolelle tulee selvä käsky vetäytyä, jos vahvuus putoaa alle tietyn rajan. Ensin vetäytyy ratsuväki, myöhemmin jalkaväki. Sopii muuten muistaa, että kyseessä on talvi. Hanget ovat syvät ja pakkanen paukkuu. Motivaatio ei liene kovin suuri hyökkääjällä jos puolustajallakaan. Kovin pitkään ei leirejä tällaisissa paikoissa voida pitää, ellei sitten lämmittely jotenkin onnistu suurten nuotioiden äärellä. Muonituksellakin on omat ongelmansa, joka heijastuu taisteluvalmiuteen. Muutin tappiolaskennan osumatarkkusindeksiä hieman tiukemmaksi ja kasvatin osumavariaatiota. Arvaamattomuustekijä siten kasvoi. Vielä on "sulateltavaa" mäellä olevan tykin suhteen. Sen tuli on vielä ehkä ylitehokas, mutta eiköhän siitäkin selvitä.

Lisää linkityksiä kaivataan sivuilleni. Google johtaa jo aika hyvin tänne, mutta suorat linkitykset lienevät kohdeyleisön johtamiseksi oikeaan osoitteeseen tehokkain tapa kerätä asiasta todella kiinnostuneita valmiuteen. Nettipelin eräs idea on suuri "upseerijoukko", jossa kullekin on jaettu oma yksikkö johdettavakseen. Heillä sitten on ylemmät komentajansa esikunnissa, jne. Jos jokaisella yksiköllä olisi oma päällikkönsä, pelaajia tarvitaan paljon. Jo yhdessä rykmentissä on "vakansseja" noin 16 (rykmentinkomentaja, kolme pataljoonan komentajaa ja 12 komppanian päällikköä). Harvemmalla jaotuksella pelaajat johtaisivat pataljoonia ja sitä ylempiä kokonaisuuksia. Seuraava ylempi jako olisi rykmenttitaso, jolloin pelaajia tulisi olla noin 20-30. Perinteinen pelaaja-vastaan-pelaaja-jako on se, että yksi pelaaja johtaa koko armeijaa toisen pelaajan johtamaa armeijaa vastaan. Tällöin kaikki "liikkeet" ovat samanlaisella varovaisuudella väritettyjä, ja se vaikuttaa kokonaistulokseen, eikä ole riittävän realistinen. Jopa Suomen Klingsporkin antoi toimivaltaa prikaatiensa päälliköille ja he alaisilleen ja värikkyyttä toimissa riitti. Oli varovaista ja päällekäyvää komentajaa molemmin puolin. Tehtiin virheitäkin.

7.9.2005 K-laskin on monimutkainen "laite". Se ei synny ihan "tosta noin". Kaavat ovat jopa hieman kiemuraisemmat kuin tykistötaistelussa. Jokainen ammuntalaskin on tehtävä yksilöllisesti ja näitä laskimia on kullakin osapuolella 20 ja lisäksi rynnäkköpuolella erilliset ratsuväen laskimet, joiden "automaattiohjaus" tulee normaalin tappiolaskennan kylkiäisenä, mutta kaava on omansa. Työ kuitenkin edistyy. Kärsivällisyyttä. Kiitos.

6.9.2005 K-laskin edelleen melkein valmis. Jouduin muutosurakkaan, kun huomasin erään puutteen. Lisäksi yhdistin rynnäkköosastoon ratsuväen, jonka erillinen tappiolaskenta on myös laskurissa. Aika kiva juttu, miten tuo laskin käyttäytyy tuossa tappioiden jakautumisessa jalkaväen ja ratsuväen suhteen. Kukkulan päällä on koeottelussa ollut yhdellä 3-naulaisella tykillä vahvennettu komppania. Tykki ampuu mäkeä ylös ryntäävien päälle kartesseja, raehauliammuksia. On kovaa porukkaa nuo päälle tulevat...tappioita tulee... Sen sijaan on arveluttavaa kukkulalla olijoilla jäädä sinne, jos heillä ei ole tykkiä ja vahvuuskin on tavallisen komppanian luokkaa, kun päälle ryntää 200 miestä jalkaväkeä vahvennettuna 100 husaarilla! Viisainta on vetäytyä.

Koetaistelussa selvisi joitakin asioita, jotka on lisättävä sääntöihin rajoituksina, kuten ratsuväen vetäytymisen ajankohta ja kuinka loppuun voidaan jalkaväki kuluttaa tällaisissa "itsemurhahyökkäyksissä". Joku rajahan on oltava, kun pelaajalla ei liene samanlaisia tuntemuksia kuin kentällä tuolloin olleilla komentajilla! Myös vetäytymiseen/irtautumiseen on tehtävä sääntölisäyksiä ihan käytännön syistä, sillä on selvitettävä pelaajan oikeus jättää hyväksymättä viimeinen vihollisen ammunta. On oltava selvä sääntö joko tiettyjen kriteerien mukaan hyväksyä viimeinen osuma tai hylätä se, kun kyseessä on pelaajan (joukon komentajan) päättämä vetäytyminen taistelusta. Yksinkertaisimmillaanhan vetäytyminen tarkoittaa luovutusvoittoa, mutta minä en pitäisi sitä sellaisena tässä "sodassa". Vetäytyminenhän saattaa olla pelkkä taktinen liike, jolla hämätään vihollinen ahneeksi ja tuhotaan myöhemmin.

Muuten, olen poistanut ns. ampumasektorimerkinnät kaikilta tienvarsikukkuloilta. Ne ovat tarpeettomia merkintöjä, ainakin toistaiseksi.

Se on muuten rajua hommaa ollut tuohon aikaan, kun osuma musketista tiesi sitä, että noin 20 mm halkaisijaltaan oleva kuula murskasi eteen osuneet luut ja pahimmassa tapauksessa irrotti koko jäsenen ja aiheutti haavottuneille sellaisen shokin, että luultiin kuolleeksi! Ei ollut morfiinia, eikä muitakaan hyviä kipulääkkeitä.

5.9.2005 Kukkula-tst-laskin (K-laskin) rakenteilla.

Klo 21.00 Kukkula-tst-laskin melkein valmis...

3.-4.9.2005 Leipätyö vei voiton.

2.9.2005 Jalkaväen ja tykkipatterin välinen mittelölaskin on valmis. Aloitin kukkulataistelun laskurin tekemisen. Kukkulaa yritetään rynnäköiden vallata, mutta vastapuoli pysyy vain asemissaan kukkulalla ja yrittää torjua rynnäkön.

Varmaankin monet ovat sen jo huomanneet, mutta varmistellaan tässä tieto kaikille: Taistelulaskimet ovat excel-taulukoita, joten vähintään excel-97 pitää olla, jos aikoo selvitä taistelun tuloslaskennasta kunnialla. Jo nyt näyttää siltä, ettei manuaalinen kynä ja paperi-laskenta enää onnistu! Kiemurat ovat siksi vaikeita, ettei kannata uhrata aikaa yritykseen. Excel hoitaa kaiken.

1.9.2005 Laskurityö etenee: Suojajoukotta jätettyä tykkipatteria vastaan käyvän jalkaväen-taistelulaskuri on hyvällä mallilla jo. Peruskaavat on tehty ja jo jalkaväen tappiokaava modifioitu. Kun laskentakaavoista on jo niin paljon puhuttu, niin laitan tähän esimerkin juuri tuosta jalkaväen tappioruudusta:

=SUM(G17*E14*Q18/100*((5,7-Y8)/10+0,2)*E11)

Ja tässä toiseksi esimerkiksi tykistötaistelun osumaindexruudun käskyteksti:

=IF(OR(X18>=26;X18<=0);"SYÖTÄ INDEX";"")

Näyttää monimutkaiselta, mutta sitä se ei ehkä ole; vain tarkkana on oltava kun kaavoja luodaan ja on pakko tehdä "double check" ja koelaskenta, ennenkuin homma saa "sinetin". Näitä tällaisia kaavoja on laskuri täynnä, ettei periaatteessa voi enää puhua mistään yksinkertaisesta laskurista. Sen sijaan käyttäjän suuntaan laskimet ovat yksinkertaisia ja helppoja käyttää! Lisäksi ne ovat käyttäjälle lukittuja ja vain syöttöruutuihin tulevia arvoja voidaan muuttaa ja resetoida (deletoida). Käyttäjälle ei ole vaaraa tehdä virheitä, ellei sitten tee virheellisiä syöttöjä osastostaan. Mutta mehän emme pelaa väärin! Jos nettipeli toteutuu, eli osastoilla on useita komentajia ja komppanioilla yksilöpäälliköt, ei pelaajille ole vaaraa pudota pelistä pois, vaikka kohdalle sattuisi "yllättävä kaatuminen". Upseeri on upseeri vaikka kaaduttuaankin ja koordinaattori järjestää pian uuden "pestin". Kuulostaako hienolta ja joko rykmenttejä, pataljoonia ja komppanioita kannattaisi ruveta "varaamaan"?

Myöhemmin illalla pääsin jo tekemään yhden koetaistelun, jossa 100 miestä hyökkäsi 4-tykkisen 3-naulaisen tykkipatterin kimppuun. Tykit ampuivat kartesseja (suuria raehauleja) ja tuli pahaa jälkeä: jalkaväkiosasto tuhottiin. Patteri kärsi myös tappioita, mutta tykit säilyivät 80% miehityksellä toimintakuntoisina kun vielä pattereilla oli suojanaan maavallit. Pähkähullu yritys tuolla joukolla hyökätä päin kokenutta patteria joka ampui hauliryöppyjä...! Koeottelussa paljastui pieni virhe tykkipatterin puoleisessa laskennassa, jonka korjaan huomenna.

31.8.2005 Väijytys alkaa olla valmis. Lisättävää on vain alkuylläkön jälkeinen väijyjien osumatarkkuuden vaikeutuminen. Tulituksen alettuahan marssimuodostelma todennäköisesti hajoaa ja tähtäysmaali liikkuu erilailla ja arvaamattomasti. Tähtäyskohteitakin on vähemmän... Aloittelin perusasetuksilla tukijoukoitta jätettyä tykkipatteria vastaan rynnäköivän jalkaväen taistelulaskuria. 

Kuva 20050831. (Kuva esittää erästä vaihetta kehityksessä. Sittemmin kyseinen laskin on muutettu. Toim.huom.) Väijytyksen taistelulaskuri. Laskurissa pelaaja syöttää ensin osastojen tiedot, joiden pohjalta "kone" laskee hyvitykset. Pelaaja voi vielä tässä vaiheessa vetäytyä ilman taistelua, mutta ammunnan alettua (pelaaja päättää siitä) "kone" laskee - ehkä monimutkaisesti - mielestäni realistisesti tappiot vastapuolelle. Laskuri voi näyttää sekavalle, mutta ei se sitä ole kun laskuria oppii käyttämään. "Ja kun minä olen sen oppinut, niin kyllä muutkin sen sitten osaavat."

30.8.2005 Väijytyksen taistelulaskuria työstetään. Metodi on yksinkertaisempi kuin tykistötaistelussa. Idea lähtee siitä kuvitelmasta, että väijyjät ovat metsässä, mahdollisesti rinteen päällä, tien varrella ja tietä pitkin marssii vihollisen kolonna pahaa aavistamatta, kunnes yhtäkkiä metsästä avataan tuli kohti marssimuodostelmaa. Kuvitelkaa kapealla tiellä kohdalla olevat pari komppaniaa jotka joutuvat tuleen. Syntyy sekasorto, osuman saaneita kaatuu, sinne tänne syöksyviä sotilaita, kunnes osasto saadaan edes jotenkuten järjestykseen ja vastaamaan tulitukseen. Suoritin koeammuntaa ja esim 150 väijyjän tulituksessa ensi yhteislaukauksella kaatui (haavottui?) marssiosastosta 51 miestä ja väijyjiltä sai osuman vain 9. Olen määritellyt marssiosaston taisteluun kohdalle osuvan joukon maksimikoon 250 mieheksi, sillä ei liene mahdollista, että kapeilla teillä yhteen sulloutuisi satoja ukkoja suuresta kolonnasta. Huolimatta kolonnan suuruudesta väijytyksen kohdalle mahtunee noin 250 miestä marssiosastosta. Mutta jos paikalle ryntää lisäjoukkoja, saavat hekin niskaansa lyijyä. Vaikein paikka väijytyksen säännöissä on väijyjien paikallesaanti vihollisen huomaamatta. On tultava metsien kautta, koska tilanteen ajankohta on talvi joten jäljet tiellä näkyisivät melko helposti.  

29.8.2005 Tykistötaistelulaskimen koeajo: Vastakkain oli 4-tykkinen 3-naulainen patteri ja 6-tykkinen 6-naulainen patteri. Taistelu oli lyhyt ja kesti vain kolme ammuntakierrosta, eli jokainen patterin toimintakuntoinen tykki ampui kolme kertaa: 3-naulainen patteri tuhoutui, kaikki tykkimiehet kaatuivat ja vain yksi heidän tykeistään jäi ehjäksi. 6-naulaisen patterin kaikki tykit jäivät ehjiksi, mutta heiltä kaatui kahdeksan miestä. No, näinkin voi käydä, mutta kiristin osumakriteerejä hieman tästä ja käyn illemmalla uusintaotteluun.

Uusinta illemmalla: Tykkipatterit ylläolevat. Osumakriteerejä tiukennettu. Taas kolminaulainen patteri tuhottiin, mutta kuusinaulainenkin menetti yhden tykkinsä. Taistelu kesti viisi kierrosta ja kolminaulaisesta kaatuivat kaikki miehet. Yksi tykki jäi ehjäksi. Kuusinaulaisesta patterista kaatui 11 miestä. Jätän nyt tykistötaistelulaskurin ja siirryn vijytyksen laskuriin.

28.8.2005 Tykistötaistelulaskuri on melkein valmis. Vielä löytyi eräs pieni asetusvirhe, jonka korjannen tämän illan aikana. Sitten on valmista ja se työvaihe "sinetöidään" odottamaan koeottelua.

27.8.2005 Tykistötaistelulaskurin ensimmäinen laukaustenvaihtolaskenta on valmis! Siitä jatketaan kopioimalla seuraaviin laukaustenvaihtoihin ja tekemällä yksilömuutokset kaavoihin. Johan oli helppoa. Ei mennyt kuin kaksi viikkoa vain.

Koeotanta tykistötaistelulaskurissa meni näin (kokeellisesti vain toinen patteri ampuu. Ammustyyppi on räjähtävät kuulat, tykkimiesten kokemusluokka 3, tykit 6-naulaisia):

1.laukaus > OHI

2.laukaus > OHI

3.laukaus > OHI

4.laukaus > OSUI, tappiot vastapuolelle 3 miestä

5.laukaus > OHI

6.laukaus > OHI

7.laukaus > OSUI, tappiot vastapuolelle 5 miestä

8.laukaus > OSUI, tappiot vastapuolelle 2 miestä

9.laukaus > OHI

Tykistötaistelulaskuri mahdollistaa vastapuolen tykin tuhoutumisenkin, jos ammus osuu tykkiin. Kartessiammuksella ei tykkiä kuitenkaan tuhota.

26.8.2005 Kun on kovin vaikeaa saada realistista tulosta patterin kerta-ammunnalla, kokeilen muuttaa tykistötaistelun laskennan sellaiseksi, että katsotaan kunkin tykin osumat yksitellen vaikka se hidastaisi peliä. Miksi näin? Koska osapuolten patterit eivät monestikaan olleet tasalukuisia ja tulinopeuskin vaihteli. Teoreettinen tulinopeushan oli tuon ajan tykillä maksimissaan 6-8 laukausta minuutissa, mutta käytännössä ammuttiin esim laukaus joka kolmas minuutti. Vastakkain saattoi olla kaksi tykkiä ja toisella puolen kuusi, jopa kahdeksankin tykkiä. Tällaisten variaatioiden ymppääminen laskentaan on toki mahdollista, mutta yleiskaavaa siitä ei saa millään ilveellä, ei ainakaan minun järjelläni. Teen asian niin, että jompikumpi patteri ampuu tietenkin ensimmäisen laukauksensa yhteislaukauksena, ja siihen vastataan (osumien jälkeen) vastapuolelta myös yhteislaukauksella - tykkien lukumäärän mukaan. Jokaisen tykin laukaus/osumat katsotaan yksitellen. Silloin laskennasta saa realistisemman. Vähennän satunnaisesti vaihtelevat osumaindeksit kahteentoista eri osumatasoon kahdestakymmenestä ja "sääntöpakkokiinteä" osumatarkkuus vaihtelee käsikirjoituksen mukaan 20-35 prosenttiin. Kaikki tämä on kompromissi sille, että päästään eteenpäin tästä, sillä hienon alkuperäisidean toteuttaminen ei nyt todellakaan tunnu onnistuvan minun järjelläni. Nyt siis alkaa yksilötykin osumalaskennan kaavoitus ja katsotaan kuinka pitkään sitä tehdään...Kärsivällisyyttä odotukseen!

Klo 19.10: Olen nyt saanut tykistötaistelun prototyyppilaskennan toimimaan! Laskenta toimii yksilötykkitasolla hyvin. Vähensin entisestään osumatarkkuusindeksilukua, sen ollessa nyt kahdeksan. Eli "kohtalon" mukaan kahdestakymmenestä satunnaislukugeneraattorin tuottamasta "arpanumerosta" kahdeksan sisältää eri tasoisen osuman. Osuman tuhovoimaan vaikuttaa ensin sääntöjen määräämä perusosumatarkkuusprosentti. Tykin kaliiberi ja ammustyyppi vaikuttavat myös. Tässä kohtaa on mainittava, etten osannut sisällyttää laskentaan automatiikkaa, joka estäisi kartessiammuksen tuhoamasta itse tykkiä, jota se ei tehnyt todellisuudessakaan. Pelaajan on itse estettävä tykin tuhoutuminen kartessiammusosumassa "väärentämällä" eräs numerosyöttö laskuriin. Numerosyöttö on tehtävä ammunnan yhteydessä syötettäessä osumatarkkuusindeksi, joka on muuttuva. Osumatarkkuusindeksi (OSI)  mm. määrittelee, meneekö laukaus ohi. OSI muuttaa laskennallisesti perusosumatarkkuusprosenttia, jolloin saadaan luonnolliselta tuntuva vaihtelu ammunnan tarkkuuteen.

Kertaan tässä pelinrakennusideologiaani: Tähtäimessä on pöydällä pelattava suuri lautapeli ja jos PC-versio ottaa tuulta alleen tarpeeksi, kehittyy siitäkin joko minun tai jonkun muun instanssin toimesta prototyyppiä parempi peli. PC-protolla ajetaan säännöt ja taistelulaskennat sisään, samoin kartta- ja pelimerkkien liike- ja manipulointiteknologia. Tästä en siis yksin suoriudu, vaan tarvitsen apuvoimia. Tarkennukseksi vielä, että pelistä ei tule mihinkään fantasioihin pohjautuvaa keijukais/peikko/haltija/ritari/dinosaurus/örkki-juttua, eikä kolmiulotteista soopaa prosessorin ohjaamana, vaan lievästi esikuntapeliä muistuttava karttaspektaakkeli, strateginen ja ehkä taktinenkin komppania- ja jopa yksilösotilastasoinen peli, joka pohjautuu historialliseen tapahtumaan, meidän omaan historiaamme, jonka niin monet jopa suomalaisetkin ovat unohtaneet ja tuntevat asian vain Sven Dufva-elokuvasta!   

25.8.2005 Puutarhatöitä.

24.8.2005 Ajatus ei juokse.

23.8.2005 Kun ei taistelulaskurihomma etene, niin tein vaihteeksi muutoksia kotisivuihin. Siihen tuntuu aivokapasiteetti riittävän. Toivottavasti ominaisuus ei ole pysyvä... Sivut latautuvat ehkä nopeammin nyt ja ovat selvempiä. Kotisivujen tuhannen kävijän raja on rikkoutunut pari päivää sitten...

22.8.2005 Ei edetty. Nyt on spirituaalisesti vaikea vaihe. Aina vain löytyy "porsaanreikiä" laskennassa. Asia on toistaiseksi 'pöydällä'.

21.8.2005 Keräsin lisää tykistöinfoa eri lähteistä. Saadun tiedon perusteella teen joitakin muutoksia laskentaperusteisiin ja sääntöihin. Pitää taas luoda paperilla kaavat... Tein pieniä muutoksia kotisivuilla. Olisi kiva joskus lukea palautetta, edes jotakin. Hiljaista on ollut, vaikka sivuilla sentään käydään. Ihan hyvä, mutta joskus tulee sellainen "tuuleen huutamisen meininki", kun ei näy takaisinkytkentää.

20.8.2005 Pidin tänään "vapaapäivän". Ja korjasin taloa...

19.8.2005 Alkaa näyttää jo paremmalta! Nyt on suhteellinen osumatehokkuus jo hyvin lähellä "oikeata", eli pelityydyttävää tasoa. Yhdellä 3-naulaisella voi tuhota vihollisen tykkiaseman ja aiheuttaa miehistötappioita siinä kuin 12-naulaisellakin! Tietysti vivahde-ero on ja venäläisten 12-naulainen oli todella raskas tykki ja sillä sai suurempaa tuhoa aikaan. Se on nyt huomioitu. Uskon (ja toivon), ettei muiden taistelumuotojen laskurit ole yhtä työläitä kehittää kuin tämä tykistötaistelulaskuri! Olo on nyt kuin saaristolaissoutajalla, kun veti venettään teloille kotirannassaan.

18.8.2005 Tykistötaistelulaskuri on vaikeampi kuin luulinkaan. Tämänhetkisissä laskentaperusteissa on jotakin mätää. En ottanut alun perin huomioon sitä, että yhdelläkin tykillä voidaan saada sama tuho aikaan kuin kuudella tykillä, mutta kuusi kertaa harvemmalla todennäköisyydellä. Keskityin liikaa pelkkiin kalusto- ja miehistövahvuuksiin. Yritän samalla yksinkertaistaa laskentakaavaa ja pudottaa joitakin vaikutuskertoimia pois. Piirsin jo graafisen esityksen idealle. Nyt vain kehitän laskentamallin ja luon sille kaavan. Samalla lisään osumatarkkuusindeksejä kuuteentoista. Niillä siis osutaan, enemmän tai vähemmän tappioita tuottavasti, mutta suurin osa laukauksista menee kuitenkin ohi. Laskuri ilmoittaa myös ohi-ammunnat.

17.8.2005 Meni harakoille. Leipätyö haittasi...

16.8.2005 Taistelulaskuritöitä. Edelleen junnaan tykistötaistelussa. Laajensin osumatarkkuusvaihtelua kahteentoista eritasoiseen osumatarkkuuteen ohiammuntojen lisäksi.

15.8.2005 Yritin rakentaa tänne sivuille vieraskirjaa, mutta epäonnistuin. En saa viestejä perille. Voin kirjoittaa vieraskirjaan ja lähettää, mutta teksti jää jonnekin avaruuteen... Tykistötaistelun laskuria kehittelin. Muutin vahvuusperiaatteita ja tappiolaskentaa. Tappiolaskenta täytyy saada realistisemmaksi. Jokaisella laukauksella ei osuttu silloin, niinkuin ei nykyisinkään. Idea muutokseen on jo olemassa ja toteutus on mahdollinen. Teen todennäköisesti kaavat ensin paperille ja sitten exceliin. Huomenna työ jatkuu. Pieni episodi laskuria tehdessäni aamupäivällä oli kun talitintti lensi avoimesta ikkunasta sisään. Tyyppi lenteli sitten sisällä yläkerrassa aikansa ja törmäili ikkunasta toiseen etsiessään ulospääsytietä. Eksyi lopulta rakennuksen toiseen päähän josta sen hätyytin pois. Lensi suoraan päin vastakkaisen päädyn suurta ikkunaa ja taju kankaalle! Siinä sitten vaan makoiltiin selällään ketarat kohti kattoa ja räpyteltiin silmiä kuin häävuoteessa... Nostin tintin pois lattialta ja avasin kattoikkunan, jonka lasin päälle linnun nostin. Viheltelin sille titityytä, ettei vaan mahdollisessa muistinmenetyksessä kuvittelisi olevansa vaikka korppikotka, tai flamengo tai - Luoja paratkoon - kamelikurki! Otin pari digikuvaa otuksesta jolloin tintti näytti virkoavan. Ihmetteli helmisilmillänsä päätä kääntäen ihmisen teknistä vekotinta. Viheltelin titityyn eri versioita, josko tapaisin oikean kielen ja alettais zättäilee. Ei ymmärtänyt, sivistymätön. Lopulta ajattelin sormella kokeilla tintin koukkuun vetäytyneitä jalkoja (edelleen selällään maaten), jolloin se kättä säikähti ja lehahti karkuun!

14.8.2005 Urheilu sotkee taas hyvän pelinrakennuksen... (MM 2005 Helsinki). Taistelulaskurin laajennustyö on alkanut. Tykistötaistelulaskuria kehitetään paremmaksi.

13.8.2005 Niinhän se on, että ongelmat on luotu ratkaistaviksi! Excel toimii taas! Vika löytyi ns. menu configuration-tiedostosta, joka oli korruptoitunut. Pakko myöntää, etten olisi pärjännyt ilman nettiä, sillä noudatin sieltä koplattuja vianetsintäohjeita. Excelin alettua toimia, pääsin siitä sitten rassaamaan taas taistelulaskuria tällä pääkoneella. Nyt peruslaskuri sisältää 20 ampumakertaa, eli laukaustenvaihtokertaa. Tästä pääsen huomenissa laajentamaan laskentaa muihin taistelumuotoihin. Käytän kaikissa taistelumuodoissa pohjana tätä peruslaskuria, johon on suhteellisen helppo tehdä muutokset erilaisiin tilanteisiin. Ainoa haittapuoli työssä on sen niin monien osatekijöiden yksittäinen muuttaminen ja suuri virhemahdollisuus. Aikaa on ja virhemahdollisuus kitkeytyy pois huolellisella työllä ja jokaisen suorituksen lisätarkastuksella. Lopulta mahdolliset jääneet virheet paljastuvat simuloidulla taistelulaskennalla.

12.8.2005 Hiljaiseloa Suomen Sota-rintamalla. Meni päivä muun työn merkeissä. Sapettaa vielä tuo excel-juttu. Syytä ongelmaan en ole löytänyt. Varatietokoneella joudun nyt työskentelemään, sillä siinä on toimiva excel. 

11.8.2005 Elämä on yhtä taistelua kaikenmaailman exceleitten kanssa! Sitkeä vika: Excelin uudelleenlatauskin tökkii! Poistin koko Microsoft Officen ja yritin ladata kaiken uudelleen, mutta jostakin syystä vain excel ei halua toimia! Syy lienee jossakin syvemmällä. Kun excelin käynnistää, tulee tauluun excelin "etiketti" ja siihen jää! Vain hiiren kursori toimii, kaikki muu on jäätynyt. Kun yrittää räplätä excelin etikettiä häipymään silmistäni, niin tauluun tulee vanhaa windowsia muistuttava musta-valkoinen herja "Liian vähän järjestelmäresursseja" yms, vaikka olisi juuri avannut koneen ja siitä yrittänyt käynnistää exceliä. Outo juttu. Sulkeminen onnistuu vain ison resetin kautta! No, ehdin tehdä varatietokoneella jotakin parempaakin: Virittelin taistelulaskuria. Lisäsin pienen hienouden laskentaan. Neljännen laukauksen kohdalla alkaa taistelukentällä olla tähtäystä haittaavaa savua... Pieni laukauskertojen myötä "paheneva savukerroin" on lisätty laskentaan. Vaikutus on hyvin pieni neljännen laukauksen kohdalla, mutta tilanne huononee sitten siitä eteenpäin. Nyt perustaistelulaskurissa on 15 laukaustenvaihtokertaa. Tuskin enempää tarvitaan, sillä pienempien osastojen on viisainta vetäytyä jo ennen kymmenettä laukauskertaa. Laskurissa on nyt parisen kymmentä muuttuvaa tekijää, joten se lähentelee realismia. Ainoa haittapuoli on, etten ole maailmanmestari excelin käsittelyssä, joten jouduin käymään pienen itseopiskelukurssin excelin kaavojenteko-opissa, hi. Joku parempi saattaa saada laskurista paremmankin, mutta ainakin se toimii ja on esteettisestikin jo mukavamman näköinen kuin muutama päivä sitten.

10.8.2005 Tappelin tietokoneeni excel-ohjelman kanssa: Jostakin syystä excel-ohjelma oli korruptoitunut niin, ettei se käynnistynyt ja jouduin turvautumaan kannettavaan tietokoneeseeni, jonka excel toimi. Kuitenkin hukkasin tässä hässäkässä melkein koko päivän ja vain pienen osan ajasta sain kehiteltyä taistelulaskuria jälleen uuden modifikaation pohjalta. Nyt siivosin peruslaskuria ja jaoin jokaisen taistelulajin omalle sivulleen excelissä. Huomenna yritän jälleen selvittää tuota pöytätietokoneeni ongelmaa, ja myös sitä miksi excelin uudelleen latauskaan ei onnistunut... Kotisivuihin voi tästä eteenpäin tulla muutoksia, joista voidaan päätellä pelin edistymisen lähenevän "julkituontia". Toivotaan, että takaiskuja ei tulisi ja edistystä tapahtuisi. Sääntöjen kehitys toimiviksi ei ole mikään "läpihuutojuttu". 

9.8.2005 Modifioin taistelulaskuria.

8.8.2005 Google löytää vihdoinkin nämä kotisivut! Ei siihen mennyt kuin kolme kuukautta maailman suurimmalta hakurobotilta! (Tämän päivän kohtaan tulee myöhemmin lisää tekstiä. Täytän yleensä tämän "TYÖVAIHE"-sivun palstaa vasta päivän päättyessä, joskus jo yli puolen yön. Tänäänkin tein edellispäivän tekosista yhteenvedon vasta aamulla, mutta se oli poikkeus.) Taistelulaskuria kehitetty edelleen: Nyt laskurissa on eräänlainen satunnaisgeneraattori, vaikkakin manuaalinen vielä, mutta se aiheuttaa muuttuvan tekijän laskentaan, joten tulosta ei voi tietää täysin etukäteen. Laskuri lopulta purettiin ja aloin koota esteettisesti parempaa versiota jo opitun pohjalta.

7.8.2005 Taistelulaskurille tehtiin modifikaatio: Nyt laskin toimii yhden laukauksen periaatteella, eli aina laukauksen jälkeen katsotaan, mitä tappioita tuli vastapuolelle. Tällöin vastapuolella on mahdollisuus joko ampua takaisin tai vetäytyä. Samaa taktiikkaa aion käyttää myös tykistötaistelussa. Näyttäisi siltä, että tämä tyyli on parempi vaikkakin se on hitaampi, sillä nyt pelaajalla on toimivalta joukkojensa suhteen, joko säästää niitä tai taistella vaikka viimeiseen mieheen. Samalla se lisää taktikointia.

6.8.2005 Tykistötaistelun laskuri alkaa näyttää jo toimivalta. En edes yrittänytkään mitään satunnaisgenistä siihen ympätä, vaan asian hoitaa kivuttomasti elektroninen noppa. Sillä saadaan satunnaisvaihtelua osumatarkkuuteen ja silti myös muut patterin ominaisuudet vaikuttavat tulokseen. Vielä täytyy kehitellä ja kokeilla eri skenaarioilla.

5.8.2005 Tykistötaistelun tuloslaskuri kehittyy. Mutta on vaikeaa! Pitää otta huomioon monta asiaa, kuten tykkien lukumäärä, kaliiberi, ammustyyppi, miehistön kokemus, tulinopeus, jne. Ja se on helpoin vaihe. Osumatarkkuus pitäisi jotenkin saada vaihtelevaksi. Jos jotenkin saisin satunnaisgeneraattorin kytkettyä laskuriin, niin hyvä. Toistaiseksi ei hyvä, mutta jatkan harjoituksia. Ellen satunnaisgenistä onnistu tekemään, niin onhan meillä tämä elektrooninen noppa. Se on hätävarana sitten. Muutin hieman kotisivujen alkua, eli sisääntulosivua. Siinä on pieni "omistuskirjoitus", ettei totuus unohtuisi ja hurmahenki valtaisi alaa ihmismielessä. Sota on raakaa ja niin oli tämäkin. Miehiä menehtyi tauteihin. Varsinkin tämän sodan loppuvaiheet Torniossa ja Pohjois-Ruotsissa olivat kärsimysnäytelmää vailla vertaa. Olen lisännyt sisääntulosivun taustamusiikiksi aiheeseen sopivaa musiikkia. Kunnia sotureille ja rauha heidän sieluilleen. Levätkööt rauhassa! Minun kärsimykseni tämän pelin sääntösynnytysten kimpussa on kuin iloiset kahvikekkerit verrattuna edellämainittuihin sotilaiden kärsimyksiin. Yritän jossakin vaiheessa kirjoittaa tarinaa näistä sotilaista tuolla Oulun-Tornion tienoilla ja Ruotsissa. Kuitenkin, jos joskus eksytte jonkin Suomen Sodan muistomerkin ääreen, niin hetki hiljaisuutta ei varmaan kenellekään tee pahaa. Koitan kehitellä myös luettelon noista muistomerkeistä näille sivuille. (Kun sääntövaiheesta päästään väljemmille vesille...)

4.8.2005 Taistelulaskuri laskee nyt jalkaväki- ja ratsuväkiyksikön ammunnat. Tulos selviää arvot syöttämällä. Laskuri laskee molemmille osapuolille 10 laukaussarjaa ja selvittää yhteenoton voittajan ja häviäjän. Yritän nyt laajentaa laskuria ja kehittelen tykistötaistelun laskentaosiota. Se on vaikeaa. Pakko on käyttää kynää ja paperia suunnittelussa. Ja kun siitä selviän, niin sitten kehitän sekajoukkojen taistelulaskentaa. Siinäpä sitä soppaa tulevaisuuden varalle... Sääntöpuolella aloittelin tykistötaistelun ja tykistövalmistelun sääntöjä.

3.8.2005 Rakensin jonkinlaisen taistelulaskenta-automaatin käyttäen hyväkseni excel-ohjelmaa. Laskuri on vielä alkeellinen ja sisältää vain yksittäisen joukon modifioidun vahvuuslaskennan, mutta tie on nyt avattu. Tästä edetään sitten taistelutilannelaskentaan. Pyrin siihen, että pelaaja syöttäisi laskuriin vain arvot joukostaan ja vihollisesta ja excel laskisi loput.

2.8.2005 Aloin läpikäydä erikoistaistelusääntöjä.

1.8.2005 Korjailin muutamaa taistelu sääntöä paremmaksi. Siirsin kaikki sääntöasiat excel-taulukoiksi, jolloin on helpompi jakaa asiat oikeisiin osastoihinsa sääntötarkastelun ajaksi. Tutkin tykistöasioita.

31.7.2005 Manipuloin taas kotisivuja: Sven Dufva-osioon on lisätty todellinen taistelukuvaus tästä "Sven Dufvan taistelusta", eli Koljonvirran taistelusta.

30.7.2005 Siivosin kirjoitettuja sääntöjä. Tällä hetkellä on kirjoitettu 96 A4-sivua sääntöjä.

29.7.2005 Kirjoitin loput käsinkirjoitetut sääntöehdotukset tietokoneelle. Aloin siivota kaikkea jo kirjoitettua tekstiä. Vietin jonkin aikaa miettimällä käskyjärjestelmää, kuinka pelissä käskyt jaetaan ja tulisiko käskyjen määrää rajoittaa. Alussa oli edessä yönpimeä tunneli. Nyt siellä pilkistää valoa...

28.7.2005 Tehtiin pieniä parannuksia kotisivuihin. Sääntöjä kirjoiteltiin konseptista puhtaammaksi. Siivoiltiin jo kirjoitettuja. Kävin eräässä pelifoorumissa mainostamassa Suomen Sota 1808-09-kotisivuja. Olisiko lukijoille mitenkään mahdollista linkittää sivujani jostakin aiheeseen liittyvästä internetissä? (Pelisivut, sotahistoria, historia, koulut, yms) (Mistä muuten johtuu, ettei Google löydä sivujani?) (email: bvb(at)luukku.com)

27.7.2005 Tehtiin venäläisten liput kotisivuille. Katso LIPPU-sivulta! Venäläisten rykmenttien heittely divisioonasta toiseen on ollut melko sekavaa 1800-luvun alussa. Venäläiset siirtyivät silloin divisioonajakoon ja organisoivat armeijaansa paremmaksi melko paljon. Venäjän Armeija oli Suomen Sodan aikoihin huomattavasti yhdenmukaisempi ja paremmin varusteltu kuin Ruotsin Armeija.

26.7.2005 Ei tehty mitään. 

25.7.2005 Ei tehty mitään.

24.7.2005 Kirjoiteltu sääntöjä puhtaaksi. Korjailtu joitakin paremmiksi.

23.7.2005 Kirjoiteltu sääntöjä puhtaaksi. Korjailtu joitakin paremmiksi. Yksityiskohtaistettu muutamia suurpiirteisiä "vetoja". Pyritty kitkemään pois ulkoisten taulukoiden tai kirjanpitojen käyttö. Luin historiaa: Ns. Ylinen Viipurintie, joka johti Salpausselkää pitkin lännestä Ruotsin puolelta Kymijoen yli Lappeenrantaan, kulki Keltin/Ruotsulan kohdalta yli joen ja ei sisältänyt siltaa. Joki oli sillä kohtaa noin 55 metriä leveä ja molemmin puolin oli tullipaikat ja rajavartiostot. Ylityskohdassa oli lautta ja molemmin puolin lauttaranta luultavasti jonkinlaisin laiturein varustettuna, koska yli saattoi kulkea vaunujakin. Ruotsulan redutti, eli venäläisten rakentama neliön muotoinen maavallitus joen rannalla oli myös venäläisten rajavartioston päällikön - upseerin perheineen - asuinpaikka ja osaston puolustustukikohta. Ympärillä oli muitakin sotilaiden asuinsijoja, jotka jo ovat täydellisesti hävinneet. Redutti oli käytössä Suomen Sotaan saakka.

22.7.2005 Kirjoiteltu sääntöjä. Esim pistinhyökkäys...

21.7.2005 Liitin valmiit pelimerkit karttafileen yhteyteen. Kopioin tavaran CD:lle ja kokeilin erillisellä läppärillä ja hyvin toimii! Näyttää tosi hyvältä läppärin LCD-näytöllä! Kartta latautui OK ja pelimerkit väreineen ihan hyvät. Kartan siirtely tuntui parhaimmalta ohjelman "käsi-työkalulla", jolla siirrellään lineaarisesti kuvaa. On siten parempi kuin sivuvierityspalkit tai hiiren rulla tai näppäimistön nuolet. Myöhemmin illalla kirjoittelin puhtaammaksi sääntöjä ja kokeilin "oikeilla elementeillä", eli kartalla ja pelimerkeillä venäläisten rajanylityssääntöjä! Siinä oli Uudenmaan Rakuunarykmentin rajavartiosto seitsemän rakuunan voimin (toinen saman kokoinen partio oli kilometrin päässä tukena), mutta vastassa rajan yli tunkemassa kaksi venäläistä eskadroonaa rakuunoita! Vielä ei syntynyt kahakkaa, vaan neuvoteltiin, "jos voisitte väistyä niin me tästä vaan yli tultaisiin"! No, sitähän ne todellisuudessakin yrittivät! Että kiltisti vain siirrytte siitä sivuun niin me vain tästä pikkuisen tultaisiin... Lisäsin karttaan joihinkin risteyksiin opasteet! Eipä pääse eksymään nyt!

20.7.2005 Poistettu kartasta sinne eksyneitä ylimääräisiä partikkeleita (olivat kopioituneet ja löytyivät alkuperäisten takaa...). Poistettu kokonaan ampumasektorimerkinnät tarpeettomina. Muutettu yksikköluokitussääntöjä ja lyöty lukkoon luokitukset yleensä. Niitä ei enää kollektiivisesti muuteta. Rakennettu hevosvarikon rehuvarastot ja kehitelty säännöt rehuvarastoille ja kuormastovarikoille. Muuteltu vähän kotisivuja. Lisäsin pelimerkkisivuille lisää tavaraa - jaa, taisin poistaa vanhat alta pois. En ymmärrä miksi en onnistu tekemään kommenttisivua! Mulla on kommenttiruutu Frontpagessa näkyvissä ihan suomeksi ja pystyn siihen kirjoittamaan, mutta tallennu se ei. Systeemi ei sitten millään löydä oikeata osoitetta, vaikka miljoona kertaa sen olen tarkistanut. Ei se kyllä löytänyt paikallisasemassakaan kommenttilokia. Hylkäsin yrityksen kahden tunnin yrityksen jälkeen. Kommentteja voi lähettää emaililla toistaiseksi.

19.7.2005 99% yksiköistä omaa nyt uudistetut statusmerkintönsä. Vain venäläisten esikuntien lähetit ovat vielä korjaamatta. Se jääköön huomiseksi.

18.7.2005 Onnistuin joukko-osastomerkkien siirrossa, mutta sitten mopo karkasi käsistä! Tein muutaman modifikaation, mm muutin pelimerkkipohjan bitmap-muotoon, korjailin pari juttua kartassa, siirtelin osastoja ehkä jo sata kappaletta kartalle, jne, kunnes huomasin, että erään suomalaisen osaston statusmerkintöjä pitäisi muuttaa. Tajusin samalla, etten ollut tehnyt sitä yhdellekään venäläiselle yksikölle, sillä ne olivat peruslukemissaan kaikki. Päätin alkaa muutostyöhön siinä karttafileen yhteydessä. Onnistuuhan se vielä (?)...ajattelin. Muutettuani sen suomalaisen yksikön ensimmäisen komppanian lukemaa, huomasin (kauhukseni), että statuslukeman (varmistus-) pohjateksti, se häivytetty teksti, on myös bitmap-muodossa, ei siis enää mitään tekstiformaattia, siis muuttamaton enää tässä vaiheessa!!! Siispä: On mentävä hieman taaksepäin: Palaan erillisiin fileihin (Luojan kiitos, ne ovat vielä tallella varafileenä!),  kartta on vielä kartta vain ja yksikkömerkit ovat vielä oma fileensä ja täysin vektorikuvana ja teksti tekstinä. Se on ehkä pari lisäpäivää siinä teossa. Lisäksi joukkojen siirtoon kartalle pelin alkuasentoon menee ehkä kaksi kolme päivää, on niitä siksi paljon.

17.7.2005 Nyt pitäisi olla myös venäläiset valmiina. Kaikkine roippeineen: Lisätty molempien osapuolten organisaatioihin varastot. Tarkistettu ja korjattu hevosvarikot, kuormastovarikot ja kenttäsairaalat. Molempien viestisysteemit luotu, eli organisaatiokaavioissa ovat esikuntien ratsulähetit. Kummallakin on pieniä variaatioita systeemeissään. Tämä joukkojen organisaatioiden luominen on ollut myös melko työläs vaihe. Organisaatiokaavioissa on yhteensä 1437 kappaletta siirrettäviä merkkareita. Nyt on enää jäljellä kaavioiden siirtäminen karttafileen yhteyteen, josta pelaajat pystyvät helpohkosti siirtämään osastoja kartalle. Systeemi on merkkareiden suhteen piirretty niin, että kun merkkarin ottaa kaaviosta kartalle, jää kaavioon "tyhjennettyyn" ruutuun merkin "haamu", eli juuri ja juuri näkyvä kyseisen merkkarin pohja, sen häivytetty kopio, vähän noin niinkuin muistiksi. Samalla pelaaja näkee helposti, että osasto on "käytetty", eli siirretty kartalle.

16.7.2005 Paikoitettu venäläisten tykkipatterit (17.D ja 21.D). Lisätty venäläisille kuormastovarikot, hevosvarikot ja liikkuvat kenttäsiraalat. Kuormastorekien määrä on nyt 391. Tuo venäl. 5.Divisioonan paikoitus on hankala. Selvitystyö jatkuu edelleen. Joukko-osastot odottavat sijoitusmerkintäänsä valmiina. Se on niin, että tämän protoskenaarion kartta-alue on oikeastaan vain 17. ja 21.Divisioonien taistelutanner. 5.D oli pohjoisempana, mutta osat pyyhkivät kartan koilliskulmaa. Sieltä näkyy mm Mikkeli ympäristöineen, jossa majaili pääosat Suomen Savon Prikaatista sodan alussa.

15.7.2005 Venäläisille tehty 325 kuormastorekeä! Muutettu muutama prikaatin sisältö vastaamaan kenttäolosuhteita...siis vaihdeltu rykmenttejä oikeisiin prikaateihinsa divisioonan sisällä!

14.7.2005 Venäläisten huoltokuormastot melkein valmiita. Joukko-osastot ovat muuten kasassa jo. Toistaiseksi keskityn protopelissä vain kolmeen venäläiseen (pää-) divisioonaan.

13.7.2005 Kirjoitin säännöt tykkipatterin päälle hyökkäävästä jalkaväestä. Koelaskenta osoitti, että kartusseja ja haulipusseja ampunut 4 tykin 3-naulaisen tykkipatterin aiheuttamat raskaat tappiot eivät lopulta pysäyttäneet hyökkääjää, vaan patteri joutui antautumaan.

12.7.2005 Venäläisten joukkojen nimistön kääntelyä venäjäksi. Kirjoitin rajakahakan ja motituksen sääntöjä. Pelasin paperilla rajakahakan: Suomalainen 5 rakuunan rajavartio kärsi yhden rakuunan ja yhden hevosen tappiot, mutta rajan yli hyökännyt husaariosasto menetti kolme kaatuneina. Suomalaiset vetäytyivät välittömästi ammuttuaan aseensa tyhjiksi... Aloitin sääntökirjoituksen tilanteeseen, jossa jalkaväki hyökkää tukijoukotta jätetyn tykkipatterin kimppuun...

11.7.2005 Muutakin elämää on kuin vain pelisuunnittelua...kuten esimerkiksi autotallin siivousta...

10.7.2005 Venäläisiä järjesteltiin AOK-taulukkoon.   

9.7.2005 Sain suomalaiset nyt vihdoin lopulliseen järjestykseen. Kaikki näyttää olevan ok. Aloitin venäläisten järjestelyn!

8.7.2005 Edellispäivän homma jatkuu. Työläs vaihe. Nyt jokaisella joukolla on sijoituspaikkansa ja tulopäivä peliin. Vaasan Rykmentin ja Oulun Pataljoonan osuus on vähän outo. Ne muodostettiin vasta kesäkuussa 1808 ja minun pelini skenaariohan päättyy jo 7.3.1808....No, istukaa jo alas, ei se ole kirkossa kuulutettu vielä!

Kirjoittelin vähän lisää kuormastosääntöjä. Kirjoitin myös joukkojen liikuttelusta jotakin. Liikepistemäärät ja hidasteet listattiin. 

7.7.2005 Suomalaisten AOK:n yksikköjen sijoitus- ja saapumismerkintöjä tehtiin. Tähän työhön liittyy voimallisesti historian tutkiminen, sillä joukkoja oli siellä täällä ja reserviyksiköt usein Viaporissa, yms. Aikaa vievää puuhaa, mutta työtä helpottamaan käytettiin aikaisemmin tehtyjä luetteloita yksiköistä.

6.7.2005 Kaikkien joukkojen koesiirto kartta-alueelle toimi hyvin.

5.7.2005 Kuormastorekiä on nyt 236 kappaletta suomalaisilla. Suomalaiset joukot ovat nyt valmiina ja ryhmitelty AOK:oon. "Vain" yksikköjen sijainnit ja tulokierrosmerkinnät sekä AOK:n pohjakuvakkeet ja siirto "pelipöydälle" ovat tekemättä.

4.7.2005 Tehtiin suomalaisten yksikköjen huoltokuormastot. 222 kuormastorekimerkkiä tehty ja liitetty osastoihinsa. Kirjoitettiin kuormastosääntöjä. Mietittiin kolonnan esiintymistä kartalla ja kuinka kolonnaa siirretään.

30.6.2005 Paperilla koelaskettiin hyökkäys etuvartioasemaa vastaan. Vartioston vahvuus oli 150 miestä jalkaväkeä (komppania) vahvennettuna yhdellä 3-naulaisella tykillä. Hyökkääjällä oli 200 miestä jalkaväkeä ja 50 rakuunaa. Etuvartion oli pakko perääntyä jo kahdeksan laukaussarjan jälkeen, koska tappiot kasvoivat liian suureksi. Tykki ja 30 jalkaväkimiestä vetäytyi taaksemmaksi kohti omien pääjoukkoja. Hyökkääjän kokonaistappiot olivat 152 miestä, joista noin kolmannes haavottuneina. He sentään saivat etuvartioaseman, mutta eivät kyenneet enää etenemään. Näin siis teoreettisen paperilla tapahtuneen laskennan perusteella. Koelaskettiin myös vihollisen suurempi ryntäys tätä etuvartiota vastaan, jolloin hyökkääjällä oli kaksi vahvennettua komppaniaa jalkaväkeä ja yksi eskadroona ratsuväkeä, yhteisvahvuudeltaan 500 miestä. Etuvartion oli peräännyttävä jo kahden laukaussarjan jälkeen, koska tappiot kasvoivat liian suuriksi. Tykki saatiin kuitenkin vielä mukaan. Eilisen väijytyslaskennan mukaan yllätysiskun saaneen kolonnan tappiot olivat melkein kaksi täyttä komppaniaa jalkaväkeä. Ellei kolonna olisi ollut vieläkin suurempi, niin toisen komppanian jäännökset oltaisiin myös tuhottu täysin ja koko kuormasto olisi jäänyt väijyjien saaliiksi. Tämä osoittaa, että ollaan nyt päästy jyvälle taistelutilanteiden tuloslaskennan rungosta. Yksikön kivääritulen osumatarkkuudella on suuri merkitys vastapuolen tappioihin. Tästä onkin jo kehitetty pieni taulukko, missä tilanteissa käytetään mitäkin osumatarkkuusarvoa. Tappiot lasketaan taisteluissa ja kahakoissa yhden sotamiehen tarkkuudella, joten tulos toivottavasti on hyvinkin realistinen. Tänään ratkottiin myös väijytykseen liittyviä ongelmia ja eräänlainen ratkaisu tuli kirjoitettua. Siinä ratkaisussa ei vastapelaaja voi tietää, missä kohdassa väijytys tapahtuu, eikä kuitenkaan väijypelaaja voi pelata väärin, vaan väijyosasto on jouduttu marssittamaan metsien kautta paikalle. Marssimista ei vastapelaaja huomaa. Pirullista, mutta niin se sotakin oli: Venäläiset menettivät monta kuormastoaan suomalaisille, jotka iskivät metsästä tielle. Vaikka venäläisillä oli kärkivarmistus, niin silti he eivät huomanneet väijyjiä. Väijytaistelussa on mahdollista, että tiellä kulkeva kuormaston varmistusosasto tuhoutuu täysin, elleivät luiki pakoon tai antaudu. Suoritetussa laskennallisessa väijytyksessä tietä marssiva viholliskolonna kärsi merkittävät tappiot.

29.6.2005 Tehtiin venäläinen hyökkäysarmeija valmiiksi. Nyt ovat kaikki kolme divisioonaa huoltokuormastojaan lukuunottamatta kasassa ja AOK-taulukoiden sisällä. Hiukan täytyy vielä järjestää, niin kaikki ovat valmiina. Sen sijaan suomalaisten luokitusmerkinnät uupuvat vielä. Osastomerkit ovat kyllä tehdyt, mutta luokitusmerkintä täytyy jokaiseen komppaniatasoiseen yksikköön kiinnittää ja siinä on muutaman sadan työvaiheen homma. Sääntöpuolella kehitettiin ja pelattiin paperilla kukkularynnäköinti, tasaisen maaston rynnäköinti ja väijytys. Toimii - ainakin paperilla! Koko ajan siis edetään.

28.6.2005 Ensimmäinen BETA-TESTERI aloitti työnsä. Hänen tehtävänsä on koekäyttää yksikkömerkkien liikeaskellusta ja analysoida luokitus- ja huoltomerkintöjen soveltuvuutta protoasteessa. Samalla tekijä sai hyvää palautetta pelin "perustavaa laatua olevasta ymmärtämisestä". Betatesterille toimitettiin osa kartasta ja muutama yksikkömerkki suurpiirteisine toimintaohjeineen. Ohjelman konfigurointi ja merkkien liikeharjoittelu onnistuivat hyvin.

26.6.2005 Tehtiin todennäköisesti viimeinen kartta-alueen vektorigrafiikasta bitmapgrafiikkaan-muutos. Tällöin muutettiin kartta-alueen kaikki sadat sillat pohjakarttaan kuuluviksi, joten niitä ei enää voi manipuloida. Ja nyt pohja näyttää utuisen hyvältä, jossa on jonkinlainen "vanha leima" mukana. Samana päivänä tehtiin myös tieverkoston kantavuusmerkinnät (tai painorajoitusmerkinnät - kuinka vain haluatte). Vähän noin niinkuin hatusta vetäistiin merkinnät tienpätkille, joita ei tässä pelissä ole aurattu, ei ainakaan pelin alkaessa. Joidenkin siltojen vieressä on merkintä, jolla silta osoitetaan poikkeavaksi normaalista kokoluokkansa sillasta, sen kantavuuden osalta. Suurempaa kantavuutta haluavan osaston (yleensä tykkipatteri) on pysähdyttävä vahvistamaan sillan rakennetta, ennenkuin osasto voi jatkaa matkaansa. Erikoinen merkintä on lisätty eräiden kukkuloiden yhteyteen, sillä ne on katsottu strategisiksi kukkuloiksi. Tällaisille kukkuloille on valmiiksi merkitty ampumasektorit tielle päin, aivan kuin kartta olisi sotilaskartta (eikös se periaatteessa olekin?).

20.6.2005 Muunnettu karttapohja vektorigrafiikasta bitmap-muotoon. Vektoreina siirretään enää esim. sillat. Lopulta vektorigrafiikkana on mm. joukko-osastot ja muut siirrettävät merkit. Miksi? No, tähän mennessä vektorigrafiikkana piirrettyjen objektien määrä aiheuttaa tällä minun tietokoneellani (1400 MHz) kymmenen minuutin tallennusajan, zoomaustilanteessa suurin piirtein saman ajan ennenkuin kuva ilmestyy takaisin ja karttanäkymän liikkuttelutilanteessa koneen jumittumisen ja pahimmassa tapauksessa tilttauksen... Tekemäni muutoksen jälkeen esim tallennus kestää alle 5 sekuntia, jne. Pienenä esimerkkinä objektien määrästä: 4336 puuobjektia...jokainen "kuormitettu" varjostuksella ja lisäksi läpinäkyvyydellä... 

11.6.2005 tehty ensimmäinen perusteellinen grafiikkamuutos pohjakarttaan tietokoneen  muistihallinnan parannukseksi. Toimii! Samalla tehty myös päätös metsäasennuksen yksinkertaistamisesta, sillä prototyyppikartan yksittäisten puiden asennus olisi vienyt tolkuttomasti aikaa ja vaarantanut muistihallinnan. Metsä rakentuu nyt alueellisesti yksittäisten puiden avulla edelleen, mutta huomattavasti harvemmalla asennuksella. Asennettavat puut piirretään symbolisesti suurempina osoittamaan koko metsäaluetta. Alkuperäisen suunnitelman mukaan puusymbolit esittivät metsien rajoja ja olivat kaikkialla, missä vähänkin metsä rajaantui jonkin maastokohteen vuoksi (joet, järvet, kukkulat, tiet, pellot, kylät).

1.6.2005 lisätty kotisivuille Suomen Sotaan osallistuneiden joukko-osastojen lippusivu...

18.5.2005 tapahtui ratkaiseva läpimurto grafiikkaohjelman muistinhallinnassa! Pelialuehan sisältää tuhansia yksityiskohtia, joista jokainen partikkeli sisältää vähintään kaksi piirtopistettä ja useimmat osat kymmeniä. Ne kaikki kerrotaan tuhansilla! Tieokone joutuu laskemaan jokaisen pisteen paikan joka kerta kun mittakaavaa muutetaan tai syötetään tilannetta muistiin tai haetaan muistista. Tällöin koko ajan toimitaan muistikapasiteetin äärirajoilla ja tällä tarkoitan RAM-muistia, eli käytönaikaista muistia. Joissakin tilanteissa juuri tämä tukkeutuminen on aiheuttanut totaalisia kaatumisia ja työtiedoston korruptoitumista, jolloin vain varatiedosto on pelastanut jo tehdyn työn! Tämä käytössäni oleva vektoripiirto-ohjelma kulkeutui pikkuhiljaa - kun työ eteni - kohti täydellistä tukkeutumista, jolloin olisi pitänyt alkaa purkamaan rakennettua, siis poistamaan osia! Mahdoton tilanne! Kokeilin erilaisia ratkaisuja ja lopulta kehitin tekniikan, jolla homma on hoidettu! Koeversio toimii hyvin ja huomenissa teen varsinaisen työversion, jonka parissa sitten rakentaminen jatkuu.

15.5.2005 SÄÄNTÖIHIN ON TEHTY PERUSMUUTOKSIA: Kahakkavaihe on nimetty uudelleen. Se on nyt Tiedusteluvaihe. Se sisältää useita eri "toimintoja", kuten "näkymättömän tiedustelun", "väkivaltaisen tiedustelun", "häirinnän", "tunnustelevan etenemisen" ja "kosketuksen säilytyksen". Jokainen näistä eri suorituksista on luokiteltu, joten pelaajan on helppo niistä valita itselleen kulloinkin tilanteeseen sopiva suorite. Huoltovaihe on saanut myös uuden erittelynsä, eli se sisältää nyt erilliset määrittelyt toimille, jotka ovat E-tarvikehuolto, A-tarvikehuolto, Vankiasiat, Haavottuneet, Sairaala-asiat ja Varastoasiat. Huolto on yksi kolmesta sodankäynnin tärkeästä kulmakivestä, jotka ovat tiedustelu, huolto ja reservi. Jos mikä tahansa näistä laiminlyödään, seuraa siitä nopeammin tappioita kuin jos niistä asioista huolehditaan. Miksi siis unohtaisin huoltoon kuuluvat asiat tästä pelistä? Sopii ajatella, että mikä tahansa joukko pystyy hyökkäämään, muttei tee sitä enää esim nälkään nääntymäisillään. Mikään joukko ei voi kovin tehokkaasti enää puolustautua, jos A-tarvikkeet loppuvat. Tiedustelu? Tässä pelissä? Kyllä! Olen miettinyt ja kirjoittanut säännöt siihenkin. Ja jopa eri tiedustelumuodoille. Kuinka olisi vangin sieppaus? Saisit selville joukon koon ja  nimen joka on sinua vastassa ja hyödyllistä huoltotietoa! Voit järjestää saapuvalle kuormastolle väijytyksen....

-.-