Rajattoman Ikuinen Odotus

Yleistä tietoa

1 vuotta - 25.03.2009
2 vuotta - 12.05.2009
3 vuotta - 29.06.2009
4 vuotta - 16.08.2009
5 vuotta - 03.10.2009
6 vuotta - 20.11.2009
7 vuotta - 07.01.2010
8 vuotta - 24.02.2010
9 vuotta - 13.04.2010
10 vuotta - 31.05.2010
11 vuotta - 18.07.2010
12 vuotta - 04.09.2010
13 vuotta - 22.10.2010
14 vuotta - 09.12.2010

Jälkeläiset

Päiväkirja
17.12.2009
Sää on alkanut kylmetä nyt ja minusta tuntuu, että vihdoinkin Onnin talvikarva saa käyttöä. Emme ole raaskinneet klipata sitä ainakaan vielä, kun se säästää meidät ainakin yhden hevosen loimitukselta, eikä se hikoa niin pahasti että vilustuisi. Katsotaan nyt, millaiseksi sää menee. Ja loimista puheen ollen. Olemme uusineet Onnin varustevalikoimaa hieman vanhan satulan jäätyä pieneksi. Olemme hankkineet Onnille myös satulahuopia, muutaman riimun ja loimen. Hankittavien tavaroiden listassa on vielä uudet nivelkuolaimet, hieman paksummat ja siksi mukavammat. Onnilla kun on loppujen lopuksi aikas herkkä suu.

16.12.2009
Tässä Anulta lausunto tämänpäiväisestä harjoituksesta:
Onni oli tänään aika reippaalla tuulella ja kulki kuin unelma. Se vastasi apuihin haparoimatta ja se hakeutui mielellään oikeaan muotoon. Muoto säilyi hyvin laukassa ja pysähdyksissäkin loppujen lopuksi. Käynnin askellus ei ollut laahaavaa tai uneliasta, vaan takajalat polkivat hyvin energisesti. Myös temponlisäys onnistui rikoitta. Hidastus onkin aina ollut helppoa Onnile, joten ei siitä sen enempää. Ravi oli tasaista ja rytmi säilyi lähes samanlaisena. Käyntiin ravi ei tippunut kertaakaan, edes lyhemmässä ravissa. Laukannostot tulivat ilman ravia käynnistä oikein sujuvasti, kunhan Onni tajusi, mistä oli kysymys. Ravista laukkaan siirtymisestä ei tullut kilpajuoksu, vaan laukka nousi juuri niin kuin pitikin. Loppuraveissa Onni rentoutui hyvin ja venytti kaulaansa alas oma-aloitteisesti. Lopputuomio: Onnilla meni hyvin ja se työskenteli hyvin ahkerasti tänään. :)

14.12.2009 Tulevaisuus
Onnin kisat ovat kohta putkessa tältä syksyltä. Sille on tähän mennessä kerääntynyt 175 pistettä koulusta. Esteitä emme sillä sattuneesta syystä ole kisanneet ainakaan vielä. Ehkä sitten olisi syytä kokeilla, jos se jää keväällä täysin pisteittä, mitä epäilen. Ylipäätään kun katsoo Onnin tuloksia huomaa, että ne ovat aika tasaisia, verrattuna muihin nuoriin hevosiimme. Vaikkei sille olekaan kertynyt varsinaisesti sijoituksia, mutta ei se ole kovin usein ihan hännille jäänyt. Emme ole vielä suurempia suunnitelleet Onnin varalle, mutta saatamme livauttaa sen ensi vuoden alussa YLAan. YLAssa se joka tapauksessa tulee jossakin vaiheessa käymään, ellei jotain suurta ja mullistavaa tule eteen.

10.12.2009 Laiskako?
Onni oli tänään suorastaan rauhaton. Se käveli aamulla tarhassaan, eikä nukkunut, kuten normaalisti. Sen energisyyden vuoksi ajattelin vetäistä puolentoistatunnin treenit. Jotain ihan perus tavaraa, koska olin juuri eilen ja sitä edellisenä päivänä juntannut Onnin kanssa helppo A:n kouluratoja. No, kun sitten pääsimme ratsastuksessa siihen pisteeseen, kun piti tehdä töitä Onnin into laantui. Yllätyksekseni sain tehdä valtavasti töitä jopa oikean muodon kanssa, vaikka se normaalisti nykyään tulikin melkein automaattisesti. Juutuimme siis ympyrä-voltti -tasolle melkein tunniksi, ennen kuin olin tyytyväinen Onnin vaisuun esitykseen peräänannosta. Alkutunnin hidastelun ja toivottoman reipastumisen toivossa keskityin lopun puolituntisen laukkaan ja reippaaseen raviin. Hain Onnilta rentoutumista ja se rentoutui hyvin ja venytti kaulaansa ravissa kunnolla. Tosin minun on sanottava, että rentoutumiset ovat aina olleet Onnin mieleen. Se on hyvä niissä. Treenin jälkeen päästin Onnin vielä tarhaan. Sama puhti oli palannut heti ratsastuksen jälkeen. Että ei se tämän päiväinen ratsastus ilmeisesti kovinkaan rankka ollut.

9.12.2009 Ehei, ei meidän Onni
Onni meni tarhaan kuten muinakin aamuina heti heinien jälkeen. Siivoilin karsinoita tallissa ja hyräilin itsekseni. Aamu oli tuntunut jokseenkin erilaiselta kuin muut, vaikka kaikki oli ollut kuten ennenkin. Johtuiko se siitä että olin henkisesti hereillä jo näin aikaisin (mikä oli ennenkuulumatonta) vai sitten poikkeuksellisen hyvästä aamupalasta vai mukavasta hieman kirpakasta mutta aurinkoisesta säästä? En ehtinyt pohdinnassani kovinkaan pitkälle. Elsa pyrähti talliin ja huohotti ilmeisesti pitkän juoksun jäljiltä. "Vauhtia, Onni!" hän mutisi ja osoitteli peukalollaan pihalle. "Onni?" sanoin hämmentyneenä. Mitä sille oli käynyt? "Juoksee pitkin pihaa!" Elsa vastasi ja hosui käsillään sinne tänne. "Onni?" toistin hämmästyneenä. Meidän Onni? Juoksi pitkin pihaa? En usko! Elsa oli varmasti vieläkin nukuksissa. Sumu näytti kyllä kovasti Onnilta... Mutta ei se nyt ihan niin paljoa Onnia muistuttanut, että tallin toinen omistaja sekoittaisi hevoset. Niinpä hölkkäsin pihamaalle ja jätin talikon epähuomiossa keskelle käytävää. Päästessäni pihalle kohtasin sellaisen näyn, etten olisi ikinä sellaista kuvitellut näkeväni. Onni ravaili onnellisena pitkin pihaa ja hirnui muille hevosille. Caesar mulkoili sitä ja nakkeli päätään ja napsutteli hampaitaan. Star oli hullaantunut ja laukkasi ympäri tarhaansa hirnuen kiivaasti Onnille, joka näytti nauttivan juoksentelusta. Minulle tuli mielen jostakin syystä, että se hymyili. Sitten se äkkäsi minut ja hämmensi minua vielä enemmän ravaamalla korvat hörössä höristen luokseni ja kerjäävän rapsutuksia. Järkyttyneenä vein Onnin takaisin tarhaan ja suljin sen sinne. Miten se oli päässyt ulos? Sitten hoksasin tipahtaneen aidan lankun. Se pitäisi korjata.

8.12.2009 Kengitystä
Onni kengitettiin tänään ja voit vain kuvitella, millainen se oli. Sille oli sattunut poikkeuksellisen jumpitteleva päivä ja kun pesin sen jalkoja kurasta se ei kertakaikkiaan suostunut tekemään sitäkään toimitusta helpoksi. On harvinaista, että Onni on sillä tuulella, mutta se ilmeisesti kokee aina välillä tarpeelliseksi muistuttaa, ettei sekään mikään enkeli ole. Ei siinä mitään. Pesukarsina oli se pienempi ongelma tänään. Säälin sitä kengittäjä-parkaa, joka joutui tänään kyykkimään Onnin jalkojen kimpussa ja kiskomaan milloin mitäkin jalkaa ylös maasta. Onni huokaili pää riipuksissa ja välillä minusta tuntui, että se nauroi meille heiveröisille ihmisille. Mutta millä me sen suuret kaviot olisimme saaneet nostettua, kun ne tuntuivat olevan pultattu lattiaan. Kun ne jalat sitten yksitellen oli saatu lattiasta ja kengitetty huokaisimme helpotuksesta. Ei Onni varsinaisesti kengitystä vastaan ole, vaan jalkojen nostamista lattiasta. Luulen, että sillä on jotain tekemistä Onnin kömpelyyden kanssa...

7.12.2009
Tarkastimme tänään kaikkien hevosten ruokalistat. Onnilla sattui myös olemaan vapaa päivä rankan treeni viikon jälkeen. Lisäsimme sille ihan inasen lisää väkirehua, jotta se hieman saisi lisää energiaa muutamiin tulossa oleviin kisoihin. Joululomalla taas pienentäisimme annosta. Mietimme Onnille heinäverkkoa, kun se aina sotki heinänsä pitkin poikin karsinaa, mutta emme ole oikein varmoja, miten se sopeutuisi sitä käyttämään. Keksimme myös varavaihtoehdoksi karsinan nurkkaan kaukalon, jonne laittaisimme heinät. Mutta se olisi käytännössä ihan sama kuin heinät lattialla, koska Onni nostelisi heinät sieltä ja ripottelisi ne ympäriinsä. Ja sitä kaukaloa olisi hankala siivota. Joten hylkäsimme sen ajatuksen melkein heti. Ja kuten sanottu, se oli vain varasuunnitelma.

4.12.2009
Joulukuu ja joululoma alkaa pian. Emme voi antaa Onnin kovastikaan laiskotella vielä, se saa pitää kevyemmän joulun sitten ilman kisoja. Onnille kasvaisi kyllä heinämaha kesken talvenkin, jos lakkaisimme treenaamasta. Siihen uppoaa aivan valtava määrä heinää. Mutta vähempääkään ei voi antaa, koska hevonen sairastuu ja laihtuu, mikä ei olisi hyvä juttu. Onni näyttää nykyään elämäniloiselta ja sillä on kaikki kunnossa. Olemme keksineet sille tarhakaverin, joka ei kiusaa sitä ja elämä hymyilee sille. Se on muutenkin oivassa kunnossa niin ruumiillisesti kuin henkisestikin.

12.11.2009 Yleisesti
Onni seisoi aamulla jalat harallaan karsinassaan ja tuijotti eteensä suorastaan järkyttyneenä. Se ei varmaan heti uskonut olevansa kotona. Kisat menivät ihan hyvin ja Onni lomaili tämän päivän pitkän maastolenkin voimilla. Huomenna jatkamme kevyesti harjoituksia ja sitten kisoja kohti taas harjoittelemme enemmän. Pyrimme kuitenkin siinä sivussa maastoilemaan, jottei Onni kyllästyisi. Tosin en ole varma tunteeko Onni sanaa "kyllästyä". Onnin varalle emme ole tulevaisuudessa kaavailleet muuta kuin kisaamista joulukuulle ja sitten vuoden vaihteessa talviloma ja keväällä toivottavasti kisaus jatkuu. Onnilla menee nyt hyvin kisarintamalla ja se on tajunnut, mitä kisaus tarkoittaa. Tämä marraskuun alku on ollut aika täysi kisoja Onnilla ja otamme seuraavat kisat vasta marraskuun lopulle ja joulukuulle.

24.10.2009
Onnilla alkaa taas kisoihin valmistautuminen. Letitin sen harjan eilen ja se oli tuskaa. Onnilla kun riittää harjaa vaikka millä mitalla. Se on myös pyöreä kuin pallo kun sillä on niin pitkät talvikarvat. Mietin kauhulla kevättä, kun se karva määrä tippuu pois. Olemme kaikki aivan karvassa koko kevään. Hoidin eilen harjan lisäksi myös Onnin hännän. Se on nyt takuton ja kiiltää. Minusta tuntuu, että Onni häpeää laitettuna olemista. Se kulkee korvat painuksissa ja vilkuilee ympärilleen. Lupasin sille, että se pääsee leteistä heti kisojen jälkeen.

15.10.2009 Liikaa jalkoja
Menimme Onnin kanssa tänään sille haastavia etu- ja takaosakäännöksiä. Kyllä Onni ne osaa ja tietää, mitä ne tarkoittavat, mutta se ei aina muista, miten jalat laitetaan. Elsa käväisi tuomaroimassa pari käännöstä ja Onni yritti petrata. Hyvin se sujui, Onni ei ainakaan tallonut omia jalkojaan, mutta sen ainainen ongelma ovat liikkumattomat jalat. Siis ne jalat, joiden ympäri käännös tehdään. Lopulta sain Onnin niin pyörälle päästään, että se teki vahingossa oikein ja siitä kiitokseksi otin pari laukannostoa ja teimme vaihteeksi pari pohkeenväistöä, joista Onni pitää (mutta on aika huono kun sotkeutuu jalkoihinsa).

5.10.2009 Sijoituksia
Onni sijoittui tänään helppo C ja A luokista! Olemme innoissamme koko kisatiimi. Onni oli heti aamusta virkkuna ja katseli kisapaikkaa tavallista kiinnostuneemmin. Lämmittelyssä se suorastaan lensi ja kompuroi vain pari kertaa (sen täytyy olla ennätys). Radalle mennessä Onni steppasi! Usko pois vain, meidän Onni osaa stepata! Anun ratsastaessa en ollut uskoa silmiäni. Meidän Onnista kuoriutui täydellisen keskittynyt ja jopa sulavasti liikkuva heponen. Se ei muistuttanut radalla ollenkaan nuorta varsaa, jolle oli sattunut kasvamaan hieman liian pitkät ja tottelemattomat jalat. Ja me olimme ylpeitä.

1.10.2009 Kisatunnelmia
Tänään alkaa Onnin pitkä kisaputki. Se on täysissä voimissa ja vaikuttaa innokkaalta. Aamulla, kun sidoin sille suojia kuljetusta varten se jo aavisti, minne mennään. Se kopisteli hätäilemättä autoon ja jäi sinne mutustamaan heiniään. Onnia ei siis aamulla kiusannut se hälinä, kun kiirehdimme sinne tänne tallin käytävillä ja poimimme milloin mitäkin unohtunutta. Siltikin jotain aina jää. Onneksi se ei tällä kertaa ollut Onnin valkoinen satulahuopa.

28.9.2009 Läpi esteiden!
Hyppäsin huvikseni tänään esteitä Onnilla ja sanotaanko, että se oli varsinaista taistelua. Olin kentällä, koska Anu valmensi maneesissa Sabinaa, joka on tehty sokerista. Onni ei hätkähtänyt pientä sadetta. Tein kolmen esteen radan ja laitoin esteet helpoille paikoille, jotta Onni keskittyisi niihin ja jalkoihinsa paremmin. Onni ei ole kovin haka esteillä. Laitoin esteet puoleenmetriin ja hain sitten Onnin lämmiteltäväksi. Hyppäsin pari estettä lämmittelyksi ja naureskelin, kun molemmat putosivat. Onni puski niiden läpi, sillä on kovat jalat eikä se välitä moisista puutikuista. Jalkauduin siis ja kokosin esteet. Lopetin naureskelun lopulta, kun olin hypännyt radan alusta loppuun. Se yksi este oli jäänyt pystyyn, mutta se johtui paksusta puomista, joka pysyi kannattimissa kuin liimattuna, koska sitäkin Onni oli kolhaissut. Lopulta kun olin hypännyt radan kolmella eri tiellä ja nostanut puomit kolme kertaa onnistuimme hyppäämään puhtaan radan. Kehuin Onnia ja sen innostuksesta huolimatta päätin itse kyllästyneeni lenteleviin puomeihin. Pienen jäähdyttely maaston jälkeen vein Onnin talliin ja sieltä tarhaan. Kokosin esteet kentältä ja menin siivoamaan talliin karsinoita. "Jaa, tekö lopetitte jo hyppimisen?" Anu kysyi tullessaan Sabinan kanssa sisään. Sabina luimi sateelle vielä sisälläkin. "Hyppäämisen? Voi ei me hypätty ollenkaan, Onni juoksi esteiden läpi", totesin huvittuneena ja Anu naureskeli. "Siitä ei taida tulla hyppääjää", hän mutisi ja taputti sitten Sabinan kaulaa, joka ei ollut edes kostunut sateesta.

23.9.2009 Hankintoja Onni keräili hyvät tulokset kisoistaan. Niitä onkin ollut valtavasti putkeen. Nyt meillä on taas aikaa levähtää. Olemme kaikki vieläkin hieman shokissa Shawdown tapauksesta. Sen karsinan ovi pursuilee kukkakoristeita ja kortteja ja minulta karkaa kyynel aina kun kävelen sen karsinan ohitse. Onni on edelleen ymmärtäväinen meidän hajamielisyyttämme kohtaan ja toimii kuten ennenkin. Se on hyvä ja auttaa meitä kaikia toimimaan. Toisaalta se tuo myös kipeät muistot esiin. Ilma alkaa selkeästi viiletä, poikkeuksellisen lämpimän syyskuun lopulla. Olemme hankkineet uusia loimia ja Onnille hankimme hyvän sadeloimen ja yhden loimen kovien pakkasten varalle. Tosin Onni kasvattaa jo nyt valtaisaa talvikarvaa, joten kyllä se pärjää. Onnille täytyi myös hankkia valtaisa kasa uusia riimuja, kun kaikki entiset se onnistui hajottamaan. Ostimme nyt kokeeksi kunnon nahkaisen riimun, ehkä se kestäisi paremmin?

12.9.2009 Myötätuntoa On pakko kisata, on pakko hoitaa hevoset, on pakko, on pakko. On pakko elää. Koko talli on aivan sekaisin. Yritämme parhaamme, mutta jaksaminen tuntui olevan nollissa. Maailmanloppu oli tullut. Tai ei kenenkään meistä, jotka olimme yhä täällä. Mutta Shawdown maailma oli lipsahtanut käsistä. Se nukkui ikuista untaan karsinassaan. Sieltä me sen olimme löytäneet. Onnin karsina on vain vähän matkan päässä siitä ja se tuntui vaistoavan, mitä tapahtui. Meillä ei kuitenkaan ollut hajamielisyytemme ja surumme alla aikaa lorvailla nurkissa, vaikka usko pois olisin tehnyt niin jos mahdollista. Onni osoitti minusta myötätuntoa Se on kummallinen hevonen ja se tuntuu olevan aina ajantasalla ja ymmärtävän ihmisten tunteita. Tänään se oli kuin pelastava enkeli ja kulki hyvin kauniisti, kun kertasimme huomisen kuviot.

11.9.2009 Onni? Koko yönä mielessäni ei pyörinyt muuta kuin Onni. Kävin jopa katsomassa sitä nopsaan pari kertaa. Sen kunto ei ollut ainakaan huonontunut ja rapsuttelin sitä aina hetken. Sha Toivoin kovasti, ettei sillä ollut hätää.Aamulla tullessani talliin Onni koputteli kaviollaan jo herrasmies-tyylillään karsinansa ovea. "Onni?" kuiskasin ja huoli muljahti vatsassani. Miten se voisi tänään? Syöksyin nopsaa Onnin karsinalle. Onni seisoi aivan oven takana ja hörisi iloisesti se luuli saavansa jo nyt heinänsä. Hymyilin ja tanssahtelin heinien hakuun. Onni oli kunnossa. Eilinen ja vielä yölläkin vaivannut väsymys ja vedottomuus oli poissa. Ihanaa! Heinät jaettuani aloin yleensä tarpeen sattuessa loimittaa hevosia ulosmenoa varten, mutta nyt meninkin ja harjailin Onnin kunnolla. Kuiskailin sille taas ja havaitsin vain hämärästi Elsan tulleen talliin. Hän kävi vain vilkaisemassa Onnia ja katosi sitten, varmaan katsastamaan ulkona vallitsevan ilman.

10.9.2009 Laiskuuttako? Onnilla oli tänään laiska päivä. En ole koskaan nähnyt sitä yhtä laiskana. Heti aamulla kun vein sen tarhaan huomasin, että se oli puoliunessa. Arvelin sen piristyvän iltapäivän treeneihin mennessä. Ja lehmät lentää. Eihän se mihinkään siitä piritynyt, laiskistui vain jos sekään on enää mahdollista. Voivottelin itsekseni jo kolmen päivän päästä häämöttäviä kisoja. Onnilta sujui tänään siis ainoastaan käynti pitkin ohjin, muun aikaa sitä joutui koko ajan kehottamaan reippaampaan tahtiin ja yleensä helposti tuleva peräänanto ja oikea muoto olivat täysin hakusessa. Mikä Onnilla oli? En viitsinyt vetää kovin rankkaa treeniä. Minun oli ollut tarkoitus harjoitella pohkeenväistöä ja takaosakäännöksiä. Mutta teinkin ainoastaan tempon lisäyksiä ja valtavasti hidastuksia, jotta olisin saanut edes jonkinmoista tuntua Onnin suuhun. Puolentunnin jälkeen ajattelin lopettaa kun ei Onni ollut paremmaksi tullut ja vein sen talliin. Huikkasin Anulle, että soittaa eläinlääkärin, kun ei Onnilla kuumettakaan ollut. Mikä sillä oli? Eläinlääkäri ei löytänyt Onnista mitään vikaa ja käski soittaa, jos se huononisi tai jatkuisi huomiseen Jätin Onnin karsinaansa ja harjasin sen perusteellisesti. Kiittelin samalla kuin itsekseen, miten hieno hevonen se oli. Huoli kouraisi samalla vatsaani, mitä jos se on kipeä? Onko se jotain vakavaa?

25.8.2009 Ohi ja edessä Ensimmäiset kisat ohi! Mutta seuraavat edessä. Onni oli eilisissä kisoissa hieman haaveilevalla tuulella ja muutamat siirtymiset eivät osuneet kohdalleen. Rata oli sinänsä ihan helppo. Huomisissa kisoissa on helppo C ja B radat. Jännitän sitä B-rataa. Onni on kyllä helppo A tasolla jo, mutta tämä on sen ensimmäinen B-rata kisoissa. Toivon hartaasti, että Onni kestää henkisesti seuraavat kisat. Sitten pidämme suunnilleen viikon tauon että se saa taas hieman levähtää ja toipua järkytyksestään. Tosin ei se kovin järkyttyneeltä vaikuta. Nukkui taas aamulla tarhassaan, on kai tyytyväinen kun pääsi kotiin. Tosin täytyy myöntää, että vaikka se hieman haaveili radalla se tykkäsi kyllä seurata kisapaikan tapahtumia sivusta. Olen positiivisesti yllättynyt, että Onni osasi olla niinkin nätisti kisapaikalla. Kun vertaa Sumuun. Sumu olisi tahtonut työntää turpansa joka paikkaan ja retuutti taluttajaansa minne sattuu.

23.8.2009 Jännitystä Jaoin juuri päiväheinät tarhoihin hevosille. Onni torkkui tarhansa nurkassa lepuuttaen toista jalkaansa. Pari muuta huomisiin kisoihin lähtevää hevosta sen sijaan suorastaan hyppi innosta. Ne tuntevat jo kuviot ja tietävät trailerin odottavan huomenna. Onni taas on autuaan tietämätön ja rouskuttaa heinät kuten aikaisemminkin. Mutta pakko sen on ollut aistia hieman jännitystä, koska minun vatsani ainakin on ollut jännityksestä kipeä. Ajattelin illalla vetää treeneissä Onnin kanssa kisaan tulevan helppo C radan ja katsoa mitä se tuumaa. Olen jo harjoitellut vaikeampia osuuksia radasta ja Onni on pärjäillyt hyvin. Tahdon kuitenkin varmistaa että itsekin muistan radan...

19.8.2009 Alku
Tämä on sitten alku Onnin uralle. Tähän asti se on kierrellyt maneesissamme ja nukkunut tarhansa nurkassa tai laitumen keskellä. Nyt se saa hieman avartaa maailmankuvaansa ja elää kuten ennenkin, sen vain on joskus käytävä kisoissaan. Toivon Onnin olevan sitä tyyppiä hevosista, joka ei jännitä kisoja ja joka suhtautuu kaikkeen kuin maalaisjärjellä.