Muut alkuperästä kertovat tieteenalat



Myös muutamalla muulla tieteenalalla on sanansa sanottavana suomalaisten alkuperästä. Ensiksi on kuitenkin tehtävä eräs rajanveto: alkuperätieteet on nähdäkseni syytä jakaa ensisijaisiin (primaareihin) ja toissijaisiin (sekundaareihin).

Ensisijaisia alkuperätieteitä olisivat kielitiede ja genetiikka. Niiden tutkimuskohteet, kieli ja geenit, peritään. Kieli ei ole tässä suhteessa yksilötasolla tarkasteltuna aivan yhtä absoluuttinen kuin geenit, mutta yhteisön tasolla kyllä: vaikka lapsi ei oppisi "äidinkielenään" äitinsä tai isänsä kieltä, hän oppii kuitenkin yhteisössä tärkeimmän kielen. Äidinkieli ja geenit säilyvät myöhemmistä vaikutteista huolimatta; tosin harvinaisissa tapauksissa yksilö voi tyystin vaihtaa kielensä, muttei koskaan (ainakaan toistaiseksi) geenejään. Yleisimmin kielenvaihtokin tapahtuu kuitenkin useiden sukupolvien aikana vaiheittain siten, että seuraava sukupolvi osaa ensimmäisen sukupolven äidinkieltä yhä huonommin.

Toinen seikka, joka tekee kielestä ensisijaisen, on sen absoluuttisuus: kielellinen identiteetti on kertakaikkinen. Toisin sanoen kieli ei sekoitu kuten muut kulttuuripiirteet ja jopa geenit. Mahdollisesta lainavaikutuksesta huolimatta voidaan aina sanoa, mihin kielikuntaan jokin kieli kuuluu.

Toissijaisia alkuperätieteitä olisivat kaikki muut: arkeologia, folkloristiikka, kansatiede ja paleoekologia. Yleistäen ne kertovat piirteistä, joita ei automaattisesti peritä suoraviivaisesti ja jotka voivat sekoittua keskenään. Toisin sanoen vaikka piirteen "alkuperä" löydettäisikin, kyseessä saattaa hyvinkin olla "pelkkä" yksittäistä piirrettä koskeva kulttuurilaina.

Joka tapauksessa minkään mainitun tieteenalan tutkimuskohde ei tietystikään ole vähemmän arvokas kuin jonkin toisen.

Paleoekologia ja palynologia

Paleoekologia tarkoittaa muinaisten aikakausien luonnon tutkimista ja palynologia sen ala-alana siitepölytutkimusta. Esimerkiksi maanviljelyn alkamista ja vakiintumista on pyritty ajoittamaan löydettyjen muinaisten viljakasvien siitepölyjä tutkimalla. Esimerkiksi suot ovat säilyttäneet hyvin siitepölyjä.

Siitepölyt ovat kuitenkin paikallisia, ja Suomi on iso maa. Siksi kattavan kuvan saaminen on hyvin hankalaa. Lisäksi maanviljely oli alkuvaiheissaan liikkuvaa kaskiviljelyä, ja tietyllä alueella on saatettu viljellä esimerkiksi vain muutama vuosi kerrallaan kymmenien vuosien välein. Tällaisessa tilanteessa on vaikea saada riittävästi todisteita varsinaisesta maanviljelystä. Myös eräiden luonnonvaraisten heinäkasvien siitepölyn varma erottaminen viljelykasvien siitepölystä on toistaiseksi hankalaa.

Palynologian tulokset ovatkin varmimmalla pohjalla siinä vaiheessa kun kaskiviljelystä siirryttiin pysyvään lannospeltoviljelyyn. Tämä tapahtui eri puolilla maata eri aikaan: Lounais-Suomessa jo varhemmin, mutta Itä-Suomessa vasta muutama vuosisata sitten.

Folkloristiikka ja uskontotiede

Kansanperinnettä ja uskomuksia vertailemalla voidaan muodostaa käsitys siitä, mitkä vanhat ainekset ovat yhteisiä milläkin kansoilla. Tämä auttaa luomaan kuvaa ainakin kulttuurikontakteista, mutta mahdollisesti myös muuttoliikkeistä. Uskomukset liittyvät yleensä tietynlaiseen ympäristöön, ja palapeliä rakentamalla saadaan käsitys tarkemmasta "alkuperäisestä" asuinseudusta. Lisäksi kansanperinne on saattanut säilyttää suoraakin tietoa kansan muuttoliikkeistä tai levittäytymisistä.

Kansatiede (etnologia)

Kansatiede toimii tavallaan yhdistävänä lenkkinä arkeologian ja folkloristiikan välillä. Kun arkeologi löytää maasta esineen, hän ei välttämättä osaa arvata sen käyttöyhteyttä. Esimerkiksi kivikaudelta on löydetty muutamia esinetyyppejä, joiden käyttötarkoitusta ei tiedetä (pienet ohuet kivirenkaat tai pienet Y:n muotoiset kiviesineet) tai joiden käyttötarkoituksesta on esitetty erilaisia teorioita (suuret yksittäiset jalakset: reen vai veneen; pallonuijat: hylkeenkolkkaukseen vai kaivuukepin painoksi).

Kansatieteilijät voivat selvittää esineiden käyttötarkoituksia esimerkiksi tunnettujen myöhäisempien vastaavanlaisten esineiden tai kansanperinteessä säilyneiden tietojen avulla.




Edelliselle sivulle
Seuraavalle sivulle

Takaisin pääsivulle