Monitieteisyyttäkö?

Jaakko Häkkinen
(30.9.2007)


Tieteenmetodologiset luokat

On yleisesti (ja kirjoittajalle erityisesti) jäänyt jokseenkin epäselväksi, mihin tieteenmetodologiseen luokkaan alkuperätutkimus kuuluu. Seuraavassa tarkastelen asiaa englanninkielisestä Wikipediasta löytämiäni nimityksiä ja luonnehdintoja vastaan.

Alkuperätutkimuksesta tai juurtenetsinnästä on yleisimmin käytetty luonnehdintoja monitieteinen (multidisciplinary) tai tieteidenvälinen (interdisciplinary). Yleisimmän määritelmän mukaan näiden erona on, että monitieteisessä tutkimuksessa tieteenalat lähestyvät tutkimuskohdetta kukin oman metodinsa kautta, kun taas tieteidenvälisessä tutkimuksessa eri alojen tutkijoiden yhteinen ymmärrys yhdistää eri metodien näkökulman uudeksi kokonaisuudeksi.

Siksi ehdottaisinkin termin interdisciplinarity suomentamista sanalla yhteistieteinen: yhdenmukaisuuden nimissä yhdyssanan loppuosana pitäisi olla -tieteinen, ja myös sanan merkitys hahmottuisi näin helpommin asiaa ennestään tuntemattomille. Yhteistieteisyys myös erottuisi selvemmin monitieteisyydestä: ensimmäinen ymmärtyy yhtenäiseksi, jälkimmäinen hajanaiseksi.

Muita luokkia ovat poikkitieteisyys (crossdisciplinarity; suomennos vakiintunut), jossa kohdetta tutkitaan tavallisesta poikkeavasta näkökulmasta ja uuden tieteenalan menetelmin (esim. musiikin fysiikka), ja ylitieteisyys (transdisciplinarity; oma suomennosehdotukseni), jossa kohdetta voidaan ymmärtää ja kokonaiskäsitys siitä muodostaa vain monen tieteenalan yhteisin ponnistuksin (esim. etnografia). Lopuksi on vielä mainittava epätieteisyys (non-disciplinarity), joka eroaa diletantismista lähinnä siinä, että tutkija on tietoinen valinnastaan toimia tieteenalan vakiintuneiden menetelmien ulkopuolella.

Kalevi Wiikin menetelmä

Katsokaamme sitten, kuinka esimerkiksi Kalevi Wiikin menetelmä sijoittuu tähän kenttään. Wiik itse esittelee menetelmänsä näin:
"Mihin perustuu se, että kahdesta edellä esitellystä kysymyksestä toiseen löydetään vastaus geenien perusteella ja toiseen kielen perusteella? Ero perustuu selvästi aikaan: toisessa tapauksessa on puhe paljon kaukaisemmasta menneisyydestä kuin toisessa. Nyrkkisääntö näyttää olevan se, että genetiikka on parempi menetelmä ajallisesti etäisten asioiden selvittämiseen, kielentutkimus on parempi lähimenneisyyden asioita selvitettäessä."
(Suomalaisten juuret, 2004: 16)

Tämän perusteella ensimmäisenä tulee mieleen Wiikin menetelmän tulkitseminen monitieteiseksi: hänhän puhuu kahdesta eri tieteenalasta, genetiikasta ja kielitieteestä. Kuitenkin Wiik olettaa, että kielellisestä menneisyydestä voidaan tehdä päätelmiä muiden tieteenalojen kuin kielitieteen (tässä genetiikan) keinoin. Monitieteisyyden lokerosta, jossa tieteenalat säilyttävät omat reviirirajansa, siirrytään siis johonkin toiseen lokeroon - mutta mihin suuntaan?

Wiikin menetelmä ei ole poikkitieteinen, koska hän ei tutki kielen genetiikkaa. Eli Wiik ei ainakaan eksplisiittisesti väitä, että kieli automaattisesti periytyisi jonkin geenin mukana. Wiikin menetelmä ei ole myöskään yhteistieteinen, koska kyseessä ei ole eri alojen tutkijoiden yhteisyritys jonkin kohteen valaisemiseksi. Niinpä jäljelle näyttäisi jäävän ylitieteisyys: rajat tieteenalojen väliltä häivytetään, ja luodaan uusi kattava kokonaisuus. Tätä tulkintaa tukee se, että Wiik selvästi hahmottaa alkuperän yhtenä kokonaisuutena. Muut samoin hahmottavat puhuvat arkeogeneettisestä metodista (Colin Renfrew, Pauli Saukkonen).

Onko Wiikin menetelmä siis ylitieteinen? Vain sillä ehdolla, että se ylipäätään on "tieteinen" eli tieteellinen. Olen toisaalla käsitellyt aihetta ja päätynyt siihen tulokseen, että Wiikin menetelmä on virheellinen: siinä ohitetaan kaikki se, mitä tieteellinen tutkimus on saanut selville, ja tukeudutaan menetelmään, joka ei ole luotettava eikä tieteellisesti uskottava. Niinpä Wiikin menetelmä putoaakin epätieteisyyden lokeroon: tällainen "tutkija" on tietoisesti ja vapaaehtoisesti luopunut tieteellisesti uskottavien menetelmien käytöstä.

Kuinka sitten epätieteisyys suhtautuu näennäistieteisyyteen, kuten vaikkapa älykkään suunnittelun teoriaan (ID)? En tiedä. Eräs ero voisi olla, että maalaisjärjelläkin voi aavistella, että näennäistieteessä on jotain vialla: ero tieteelliseen käsitykseen on siinä määrin suuri. Toisaalta jako voitaisiin tehdä niinkin, että epätieteisyys olisikin rajoiltaan epämääräinen kattokäsite, joka jakautuisi näennäistieteisyyteen (kreationismi) ja ohitieteisyyteen (virheelliseksi osoitettu tiede).

Tällaisessa jaottelussa Wiikin menetelmä kuuluisi ohitieteisyyden lokeroon. Siinä missä näennäistieteisyyden suunta on tiedettä lähestyvä, on ohitieteisyyden suunta tieteestä loittoneva. Eli älykkäässä suunnittelussa lähtökohdat ovat selvästikin kaukana tieteestä, mutta argumentaation keinoin sitä pyritään tuomaan lähemmäs tiedettä; Wiikin menetelmä puolestaan oli lähtökohtaisesti "mahdollista tiedettä", mutta siitä osoitettujen virheiden vuoksi se on ajautunut yhä kauemmas tieteestä.

Tieteen piirteenä pidetään yleisesti itsekorjautuvuutta, kun sen sijaan näennäistiede ei piittaa kritiikistä vaan perustuu uskoon. Tässä suhteessa Wiikin menetelmä on jo näennäistiedettä: hän ei lainkaan piittaa menetelmiään kohtaan jo yli vuosikymmenen ajan esitetystä kritiikistä vaan käyttäytyy jatkuvasti niin kuin minkäänlaista vaihtoehtoa hänen menetelmälleen ei edes olisi olemassa. Wiikiläisyyttä voidaankin nimittää jopa lahkoksi, koska sitä luonnehtii sokea usko ja piittaamattomuus argumenteista.

Määritelmä

Edellä olen määritellyt jatkumon, jossa tieteen ja näennäistieteen väliin sijoittuu ohitieteisyys. Tieteen kenttä voidaan osaltaan jakaa tieteenmetodologisiin luokkiin, jotka sijoittuvat kahteen pääjaksoon: tieteenalojen reviirit säilyvät monitieteisyydessä, mutta ne ylitetään yhteistieteisyydessä, ylitieteisyydessä ja poikkitieteisyydessä.

Ohitieteisyys on tutkijakohtaisesti väliaikainen luokka. Aika näyttää, palaavatko esimerkiksi Colin Renfrew, Mario Alinei ja Pauli Saukkonen alkuperänäkemyksineen tästä lokerosta takaisin tieteen kenttään, vai ajelehtivatko he yhä kauemmas näennäistieteisyyteen, missä Kalevi Wiik jo heitä odottaa.




Edelliselle sivulle
Seuraavalle sivulle

Takaisin pääsivulle