Miksi alkuperä kiinnostaa?



Oman kansan alkuperä saattaa kiinnostaa yhtäläisesti niin tutkijoita kuin tavallista kansaakin. Ehkä yleisin kiinnostuksen syy on yksinkertaisesti uteliaisuus, ilman mitään tausta-ajatuksia. Uteliaisuus ei ehkä sovi kissalle, mutta tutkijalle se on tärkeä ominaisuus. En ylipäätäni usko, että kukaan edes hakeutuisi tiedealalle ilman uteliaisuutta: alan kysymysten on pakko kiinnostaa ja kiehtoa, että jaksaisi lukea päivät ja yöt läpeensä kirjoja klyyvari painomusteen tuhrimana ja kaikki neljä silmää väsyneesti harittaen.

Muitakin syitä saattaa löytyä. Esimerkiksi jotkut yksilöt saattavat potea kansallista alemmuutta, mikäli kansan historiasta tai esihistoriasta ei ole osoitettavissa sellaisia vaiheita, jolloin joko oltiin naapurikansojen ihailemia tai sitten riistettiin niitä. Ja koska meillä on ollut vasta vajaan sadan vuoden ajan mahdollisuus hävitä Ruotsille lätkäkaukalossa, on hohtoa etsittävä kauempaa menneisyydestä.

Tällöin havaitaan nopeasti, että koko historiallinen aika on jo ollut muinaisesta hohdokkuudesta langennutta aikaa. Historiallinen aika eli kirjoitettujen tietolähteiden ilmestyminen on Suomessa alle tuhannen vuoden takainen tapahtuma, ja jo tuon kauden alkaessa täällä huseerasivat "hurrit".

Mutta sitä edeltävä esihistoriallinen aika oli sentään loistokasta. Ensimmäiseltä kristillisen ajanlaskun vuosituhannelta, joka oli rautakautta, on maastamme löydetty paljon loistomiekkoja, jotka osoittavat täällä asustaneen vaurasta väkeä, jolla oli suhteita pitkin Eurooppaa. Myös kalevalaisten sankarirunojen vanhempi kerrostuma palautetaan tälle kaudelle. Kyllä meidän silloin kelpasi.

Ja juuri esihistoriallinen aika antaa mahdollisuuden lennokkaille alkuperäteorioille: ei ole kirjoitettuja lähteitä, joista totuus kävisi ilmi. Niinpä alkuperätutkija (tieteenalan ollessa kielitiede, arkeologia, genetiikka, paleoekologia, folkloristiikka, kansatiede, uskontotiede tai jokin muu) joutuu tekemään puutteellisesta aineistosta omia tulkintojaan. Vallitseva käsitys saattaa lisäksi muuttua muutaman kymmenen vuoden välein, joten absoluuttista totuutta ei alkuperätutkimuksessa tunneta.

Mitä on alkuperätutkimus?

Alkuperätutkimus ei ole mikään varsinainen tieteenala, vaan pikemminkin tutkimussuunta, jota voivat harrastaa monen eri tieteenalan tutkijat (ks. edellinen kappale). Silloin kun tutkija haluaa oman tieteenalansa kautta saavuttaa näkemyksen oman kansan/kielen/kulttuurin menneisyyteen, voidaan puhua alkuperätutkimuksesta.

Ongelmia syntyy lähinnä siitä, kun halutaan yhdistää useamman tieteenalan tulokset yhdeksi eheäksi teoriaksi. Tällöin täytyisi muistaa kohdella jokaista tieteenalaa itsenäisenä ja omien menetelmiensä rajoittamana kokonaisuutena - muuten sorrutaan helposti liikaan yksinkertaistamiseen tai jopa suoranaisiin virheisiin. Näitä ongelmakohtia käsitellään sivuston viimeisessä osiossa.




Seuraavalle sivulle

Takaisin pääsivulle