LIMEOTTELU 2010

Syksyn kiireiden takia Limeottelu siirrettiin seuraavan vuoden alkuun ja tätä kautta päästiin myös tuntemaan, millaiselta tuntuu yleisurheilijan hallikausi. No hyvältähän se tuntui, vaikkakin Mannisen Johanna oli omassa omassa treeniohjelmassaan herkistänyt kuntonsa eri aikaan, tai ainakin se tuntui siltä vierestä katsoen. Itse ottelussa erikoisuuten oli Limeladyjen ottaminen mukaan kisaan, eikä se ollut huono uudistus ollenkaan, päinvastoin!

Ottelupäivänä Limet perinteisesti raahautuivat paikalle viime tipassa, mutta tällä kertaa Härkönen perheineen oli vain vähän myöhässä. Ottelulajeiksi oli tänä vuonna valittu seuraavat:

        1)      Kuulan työntö

        2)      Pituushyppy

        3)      Juoksu (naisilla yksi kierros, miehillä kaksi)

        4)      Korkeushyppy

        5)      Tarkkuuslaukaus

Miesten ottelu alkoi kuulantyönnöllä, johon asiantuntevia lajidetaleita heitteli kuulapaikan vanhempi ”jermu”, joka lienee joskus muinoin hyväillyt rautapalloa tarkemminkin. Kuulassa HH otti luulot pois heti alussa työntämällä reilun metrin muilta edelle, eikä kisassa kukaan uhannut häntä missään vaiheessa. Hyvinkin erilaista tekniikoista huolimatta HH:n takana kisa oli hyvin tasainen ja järjestys ratkottiin senttitaistelussa. Kuulan jälkeen miehet suuntasivat korkeuspaikalle. Alun harjoitushyppyjen jälkeen kisassa ensimmäisen putosivat ”persjalkoina” Hänks ja Härkönen,  tässä järjestyksessä. Tämän jälkeen alkoikin tiukka kisa, jossa kokeiltiin monenlaista tekniikkaa Hartosen perinteisestä korkeustekniikasta Miikan muikkutekniikkaan. Ehkä kaikista pysäyttävin tekniikka oli kuitenkin Sheriffillä, joka suoran vauhdin jälkeen lähes pysähtyi, minkä jälkeen seurasi kahdenjalan loikka, muistuttaen etäisesti Miikan muikkutyyliä… Kisassa korkeimmalle ponnistivat Hene ja Miikka, joiden paremmus ratkesi KPS:llä pudostusten ollessa tasoissa. Tässä spektaakelissa voiton otti Miikka.

Miikan muikku hyppy 



KPS

Kolmantena lajina oli kaksi ratakierrosta. Kaikkien Limejen ryhmittyessä hallissa vallitsi syvä hiljaisuus, jossa olisi voinut kuulla vetysidoksen hajoamisen aiheittaman äänen hiilidioksidin muuttuessa monoksidiksi, jos sellaista olisi kyseisenä ajanhetkenä tapahtunut… Mallan motoristen lähetyssuorituksen jälkeen ryhmä ampaisi liikkeelle Miikan johtessa joukkoa. Erot olivat kasvaneet varsin suuriksi ensimmäisen kierroksen jälkeen, kunnes häntäpäästä alkoi kuulua useammalta rintamalta lähestyvää puuskuntaa. Ennen viimeistä kaarretta Miikka oli ohitettu useammankin miehen voimin ja loppusuoralla sijoitus ruletti pyörähti vielä muutamn kierroksen Kinken hyytyessä kalkkiviivoilla. Kisan voitti HH, Henen ollessa kakkonen. Maalintulon jälkeen maassa puuskutti lähes koko joukko Limejä ja tässä vaiheessa oli selvää, että seuraavana päivänä pallean tukilihakset huutaisivat hoosiannaa… Luonnollisesti fyysisesti raskaan juoksun jälkeen siirryttiin suoraan tarkkuus laukaukseen, jossa motorinen lihasherkkyys oli avain asemassa. Eli ko. lajissa oli tarkoituksena osua kikkapallolla Niilo ”the” one Limen salibandymaaliin sektorin viideltä etäisyydeltä. Tässäkin lajissa tekniikka kirjo ulottui henkäisyn omaisesta sisäsyrjä sijoituksesta, Kinken puhdasoppiseen 58 % voimalla tehtyyn nilkkapotkuun. Tässä lajissa parhaimmaksi osoittautui Hartonen osumalla.

Viimeisenä lajina Miehillä oli pituushyppy. Tämä perinteisesti Hartosen hallitsema laji oli tiukin vuosiin ja tälle saatiinkin uusi voittaja, HH:n loikatessa pisimmälle, jättäen Hartosen kakkoseksi. Erityistä ongelmaa aiheitti askelmerkin asettaminen, sillä useampi kilpailijoista sai vaihdettu ponnistavan jalan saman mittaisella vauhdilla suoritusten välillä, fysikaalinen ihme tämäkin… Pituuden jälkeen olikin yhteispisteiden laskun aika, joka noudatti perinteistä purjehduksesta tuttua laskutapaa, lajivoitosta 1p ja siitä ettepäin sijoituksen muikainen pistemäärä ja vähiten pisteitä saanut voittaa ottelun. Tänä vuonna erot olivat varsi suuret, eikä lajivoittoja tarvinnut laske:

        1)      HH

        2)      Hene

        3)      Hartonen

Palkintojen jako

Halliottelu sai porukalta kiitosta ja katsotaan saako tämä jatkoa ensi vuonna. CC muuten ehdotti ensi vuoden lajien joukkoon maksiminopeutta, jossa mitataan, minkä tahansa suorituksen maksinopeutena tutkalla…Ah niin kiehtova ajatus ja ehkä toteutettavissakin oleva, vai mitä Sheriffi?

Ja lopuksi sportisuutta ja naiskauneutta a’la Lime

Naisten palkintojen jako 



Pituushyppy