KURIKKA-SUOMI -SANAKIRJA

Viimeisimpiä lisäyksiä: sukallavoon/sukallavan, vinttura, kikki, flikka, likka, eee, retalehtaa, kuhunaalla, köykäänen, könnätä, juttelohon, lymys, jaa, marista, röpöliäänen, maraata, ruraata, tykky, vales, lymyttää, toimittaa, praatata, sinnimmäänen

A · B · C · D · E · F · G · H · I · J · K · L · M · N · O · P · Q · R · S · T · U · V · W · X · Y · Z · Å · Ä · Ö
 
aha kiitos (ks. myös oho ja he)
alahappäin alaspäin
alavarihinsa alati, koko ajan, yhtämittaa
eee onko niin?/ihanko totta?, eli yritetään kuulostaa edes jokseenkin kiinnostuneilta, vaikkei juttu ny niin kovin paljoa kiinnostaisikaan
ei täs ny mitää ;-) sanoja on ympärikännissä, sanominen ei sinällään tarkoita mitään :-)
emännänjatkos vajaan metrin korkuinen tuoli, jossa kaksi askelmaa ja päällystaso, löytyy yleensä keittiöstä
epäröörä epäillä, empiä (mitä sä ny oikeen epärööttet, tämähän on päivänselevä ryöstö!)
fiili viili
fiini hieno (sileä)
filtti villapeite
fletaasta lyödä "Mä fletaasen sua kohta päin pläsiä (ks. pläsi), jos et sä oo hiliaa!"
fletares hutera, vetelä (esim. Ford Taunus)
flikka tyttö/puhuttelijaa nuorempi nainen
friioos (olla friioos=) olla tapaamassa tyttö/poikaystävää
fältti traktorin perään laitettava kapistus, jolla peltomaa käännetään, fältätähän
föliyhy mukaan (tuuksä föliyhy? = lähdetkö mukaan?)
hahamottaa muodostaa kokonaiskuva asiasta
hanitoon mahdottoman iso
hantuuki käsipyyhe
hasaata riidellä (Hasajan, hasajat, hasajaa, hasaamma, hasaatta, hasajaa, hasaatahan)
havaata huomata
he ole hyvä, tässä (ks. myös aha ja oho)
hehtokeltaasen viheriä kirkkaan kellan-vihreä, neon-vihreä
hep hei (Kurikkalainen tervehtii. Sanoo: "hep", samalla nyökkää hieman ylöspäin. Siten, kuin olisi naamaa)
hepny heihei, näkemiin (sanotaan painottomasti, samalla päänliikkeellä kuin "hep")
hesa helsinginseutu (Kurikassa ei erotella Helsinkiä, Espoota, Vantaata, eikä edes näiden lähikuntia)
hieta hiekka
hiirenkillerö hiirenloukku
holomuta haalia toisten ulottuvilta (lähinnä ruokaa)
hornata kuorsata. "Isäntä hornas niij jottei kukaa muu saanu nukuttua".
hortoolla kulkea vailla päämäärää / eksyksissä. "Mihinä sä oot oikeen hortoollu koko päivän?"
hotaasta syödä ruoka (tai joku pienempi ruoka-annos) oikein nopeasti
huhtoa tehdä jotain kovalla vauhdilla, "mitä sä huhurot sielä?"
hussata tuhlata (useimmiten rahaa, mutta paljon muutakin voi kytt tuhlaten)
hussooraha raha, joka on päätetty kuluttaa johonkin vähemmän tarpeelliseen. "Tuos on sulle vähä hussoorahaa"
huurus huurteessa (esim. silmälasit)
hyppööllä (olla hyppööllä) viettää aikaa kertomatta toisille paikkaa (ainakaan etukäteen)
hyysi WC (lähinnä ulko-wc)
mitä? (ei kuullut tai ei ole uskoa korviaan tai ei usko, mitä sanottiin)
häjypoika/-flikka, häjyynen perheen nuorin poika/tyttö
häjyyllä ilkeillä
höppööset kaiken maailman sokeriset herkut (karkit, leivokset, kakut...)
hörsköttää nauraa räkättää ja pelleillä samaan aikaan
ie ei (voi ie = voi ei, eli joku on pahasti pielessä) (sanonta ei ole lähtöisin "voi ei":stä)
isäntä isä (sanaa käyttää pääasiassa pojat, jotka ovat vielä kasvamassa miehiksi tai jo aikuiset, mikäli puhutaan vähintään yhtä vanhan henkilön kanssa kuin itse on. Sana on isää kunnioittava, "perheen pää".)
itikka lehmä
jaa "ei voisi vähempää kiinnostaa"
joppari tarakka
joukkohon mukaan
jukelintähäre voi hyvänen aika (kevyt voimasana)
juluppi housujen vetoketju
jurvalaanen erittäin syrjäisellä seudulla asuva ja myös sen näköinen (vrt. alkuasukas)
juttelohon juttelemaan (tuu ny juttelohon vierahien kans)
ka katso
kaahia kiivetä, kiipeillä tai jossain ahtaassa / vaikeassa paikassa kulkea
kaikki lopussa
kalapenoo kalpenee
kanis vinossa, epänormaalissa muodossa "polkupyörän takavanne on aiva kanis" (=kierossa, vääntynyt)
kanttura lehmä (lempinimi)
kapsäkki matkalaukku
karteekit verhot
kemut tanssit
kenata nojata
kiehnata heilua/liikkua silloin, kun pitäisi olla paikallaan (esim. kirkossa)
kietaasta vetää turpaan, lyödä päin näköä
kiikkustuoli keinutuoli
kikki rinta (vauvaa syötetään "antamalla kikkiä" = imettää)
kinnata kiristää (esim. liian pieni vaatekappale)
kirstu arkku tai vastaavanlainen säilytyslaatikko
kissinsilimä polkupyörän takalokasuojassa oleva heijastin (kissi=kissa)
klapu polttopuu
klasit silmälasit, ikkunat
kleha hutera, heikkokuntoinen (ruuvit löysällä), vähä niinku "fletares"
klenahtaa heilahtaa/nuljahtaa (joku esine siten, että tulee kipeää tai tulee siivottaava) )
klenahuttaa heilauttaa/nuljauttaa esinettä epäsuotuisasti (eli jollekin tulee kipeää tai sitten tulee siivottavaa)
klohonaasta ottaa iso pala (esim. täytekakusta)
kloppi poika
klosottaa päästää paljon vettä raanasta (kuka sielä klosottaa sen veten kans?)
kokki 2-kerroksisen talon toinen kerros, mikäli ei aktiivises käytös (lähinnä varastona)
kollata etsiä, "mitä sä kollaat sielä?"
koltiaanen pikkupoika, joka näyttää siltä, että sillä vois olla jotain jekkuja mielessä :)
komia komea
konhottaa pelleillä, konstailla (yleensä lasten leikkimistä, joka menee vanhempien mielestä ehkä "liian pitkälle", ja he saattavat rauhoittaa leikkiä: "no äläkää ny konhottako sielä niin lujaa!")
kooli tiskivesi- tai pesuvesiastia
korvalaanen muuten sama kuin "jurvalaanen", mutta asuu Koskenkorvalla
korvee ainakin 25l sanko
kovettu tasokas (esim. auto), parempi ku muilla
kranni naapuri
kropsu pannukakku
kränä riita
krävöö maksumuistutus
krökky kuokka
krökytä kuokkia
kuhuna ei ole kurikkaa, vaan murteestamme tietämättömien keksimä merkityksetön kirjainyhdistelmä (vrt. mihinä-kuhuna-miehet)
kuhunaalla viivästellä, vetelehtiä (Mitä sä oikeen kuhunaalet, eiköhän mennä jo!)
kumpposet kumisaappaat
kunahtaa antaa kuulua itsestään (se ei oo kunahtanu viikkohon = hänestä ei ole kuulunut viikkoon mitään)
kurmoottaa härnätä, kouluttaa (rankemmin: antaa turpaan)
kutehet vaatteet
kökkä talkoot (mollahan kökäs = me ollaan talkoissa)
kölövi ilkikurinen henkilö
kömmeli pieni päärakennuksesta erillinen varastotila tai vastaava (esim. leikkimökki)
kömö huonekalurekka
könnätä olla omissa oloissaan (mitä sä sielä yksin könnäät, tuu ny tänne juttelohon!
köppäänen vaivainen, olematon, mitätön (joko henkisesti tai fyysisesti)
köykäänen kevyt (kyllä soot köykäänen!)
köökki ulkorakennuksessa oleva kostea tila, esim saunan yhteydessä oleva pesuhuone
laureehinsa kaikkialta, joka paikasta
lavitta puinen tuoli, jossa ei selkänojaa
lesta polkupyörän satula
lestanenä sorsa
letakko maastonkohta, jonka ylittäessä varmasti jalat likaantuu
liiveri puuvaja
likillä lähellä
likka tyttö/nainen, puhuttelija hyvin samanikäänen (oltiin likkojen kans kylillä)
loota laatikko
luutu tiskirätti
lymys piilossa
lymyttää piilottaa
makoonen sokerinen (kyllon makoosta kermavaahtua)
maraata, marista valittaa, pyytää (älä ny maraja/marise siinä)
markki piha "soot meirän markilla!"
mesota metelöidä, huutaa (läsnäolijoille yleisesti) (ks. myös paasata)
mettäpöyröö pöyröö jurvalaanen (ks. "pöyröö" ja "jurvalaanen")
mihinä missä
moikuliaanen pyöreä esine, joka ei olekaan riittävän pyöreä
moon minä olen (taipuu: moon, soot, son, moomma, tootta, non, mollahan)
moska roska
motehet pöydän antimet
muliata kun kumisaappaan varsi ei riitä, vaan vettä menee kumisaappaaseen
mäntätä antaa selkäsauna, antaa turpaan
mötiäänen, mötky kimalainen (se paksu niistä kukkia pölyttävistä pistävistä olennoista)
naamaa (olla naamaa) esittää vahvaa persoonaa, "kovanaamaa"
nappo lyhytvartinen kauha
napuloora naulata, hakata vasaralla, "korjata jotain hakkaamalla"
noloo taidoton tekemään kyseessäolevaa työtä (mitä sä nuon noloo oot sen vasaran kans?)
notta jotta
nottoikehen oikein kunnolla
nälli nokkela, oivaltava
näppä hippa
nästyyki nenäliina
oho anteeksi (ks. myös aha ja he)
oriaalla nöyristellä
orpokurkeloosna olla aivan yksin ja hukassa jossain tilanteessa/tilaisuudessa
paasata hakata (esim. vasaralla), jonkun "opettamista" kovaan ääneen tai jankuttaen
pakartti bacardi
palias paljas
palttoo päällystakki
pannahanko laitetaanko
pattahat rakennuksen seinärakenteessa olevat pystypuut (kakkoskolomosia väliseinis, muissa seinissä yleensä kakkosnelosia tai kakkosvitosia)
pehva takapuoli (sääryllisempi ku puo)
pekuloora spekuloida
pelemottaa tomuuttaa leikkiessä, esimerkiksi kangassohvalla pomppiessa, "äläkää pelemottako sitä soffaa"
perna peruna
pernavoi perunamuusi voisilmällä
perstunut haurastunut (perstua = haurastua, esim. polokupyörän kummit on perstunu)
peräjulukkaa perätysten
peräloosteri auton takaosassa oleva tavaratila
piitata välittää (kielteisessä muodossa; mä en piittaa syörä pinaattia)
pirättää pysähtyä
pisko sadevesipisara
piskotella sataa hiljakseen vettä
piskotikku sateenvarjo
plakkari tasku, "kaiva ny se lompakko sieltä takaplakkarista ja anna mulle satanen!"
ploosaa tuulee
pluutata tinkiä, (ostaja) yrittää saada myyntihintaa alemmas
pluutoovara tinkimisvara, myyjä pyytää korkeampaa hintaa, mitä hänen olisi välttämättä tuotteesta saatava
pläsi kasvot, naama (päin pläsiä = turpahan)
plätti tahra
poraata itkeä (taipuu: porajan, porajat, porajaa, poraamma, poraatta, porajaa, poraatahan)
porkat sauvat
porottaa särkeä, aurinko kuumottaa "Selekää porottaa. / Kyllä se ny porottaa."
porstua ns. ulkoeteinen tai kylmä eteinen
prakata mennä rikki, homma ei etene
praatata jutella
prunni kaivo
prutku pieru (peräprutku = pieni perämoottori, joskus isokin)
pruukata olla tapana
prätkä räkättirastas
prääsätä pitää meteliä, ajaa moottoriajoneuvolla täysin sitä säästelemättä
pröystäällä rehvastella (ylimielisesti)
pultut housun lahkeet
punkka lasten amme
puo takapuoli (rumempi sana ku pehva)
puolijauhoonen tyhmä, yleiskielesssä: hullu, tai ainaki puolihullu :)
puokkoo henkilö, jolle mikään ei tunnu kelpaavan
putukiffeli rikkalapio
päinsä mennä ilman jotain muuta (yleensä vanhempaa) henkilöä jonnekkin; äiti sanoo: "poijat meni päinsä kylälle"
päässilimäänen täysin holtittomasti käyttäytyvä
pärvötä purkautua (esim. ommel on pärvönny)
pöhölö hölmö
pöhönäs humalassa (lujaa pöhönäs = voimakkaasti humalassa, niil lujaa pöhönäs =tosi humalassa)
pölläällä tarkoituksenmukaista pelleilyä ja hassuttelua, jolla ei haluta häiritä ketään, ennemmin halutaan piristää ympärilläolevien mieltä (sopii kaiken ikäisille!)
pörööttää peruuttaa
pössöö henkilö, joka käyttäytyy vähäjärkisesti
pöyröö tyhmä, nimeen liittyy syrjäisellä seudulla asuminen. Mahdollisesti myös kummitus.
rapakaari polkupyörän lokasuoja
rasat lapaset, kintaat
rauska rikkinäinen
ree d (suomenkielen d-kirjaimet löytyy kurikanmurtehes r-kirjaimien, joskus myös t-kirjainten, seasta: syräntalvella = sydäntalvella, pakartti = bacardi)
rehevastella rehennellä
remontteerata remontoida
resinfioora desinfioida
retalehtaa olla epäjärjestyksessä/kesken (kaikki paikat retalehtaa sun huonees)
revalvaatio devalvaatio, revalvaatio (ts. d muuttuu useimmiten r:ksi)
riisseli diesel
rikuneerata ärsyttää, härnätä (lopeta ny se rikuneeraaminen!)
rohomuta ahnehtia, "älä ny kaikkia rohomua, että muillekki jää!"
rompu tieliittymän ali menevä (betoni)putki
ruikuttaa valittaa, kitistä, kiukutella (ja näin saada tahtonsa läpi / ilmoittaa vääryyden tapahtuneen). Vrt. maraata
ruraata valittaa jostain päätöksestä, arvaten, ettei muutosta tule (lopeta se rutajaminen)
rykäästä laittaa peliin todella paljon jonkun (fyysisen) suorituksen maksimoimiseksi. "Rykääses ny sitä keihästä niijjotta kaikki muut kalapenoo sun rinnallas"
ryöttää tahria, liata (älä ny ryötä niitä kouluvaattehia!)
ryskätä pitää meteliä joidenkin tavaroiden kans (kuuluu kolinaa, räminää ja pauketta)
räivelit rinnukset (otan kohta räiveliistä kiinni, jos tuo isoottelu ei lopu)
rämpiä, römpiä kahlata, jossain muussa kuin vedessä esim. lumihanki, heinikko. (Jotkut sanoo trompia.)
räpäskä räntäsade
rääppöö puolustuskyvytön, pieni (ihminen tai eläin)
röpöliäänen epätasainen, karhea
sakia henkilö, jolla järjen juoksun nopeus "vaihtelee" (Ei pahantahtoinen ilmaisu!) Kaveristakin voi sanoa "sakia", jos se pölläälöö oikeen kunnolla :-) (ks. pölläällä)
sarvet ohjaustanko polkupyörässä
sattua koskea (koirahan ei saa sattua = koiraan ei saa koskea), ottaa kipeää
sinnimmäänen sen puolimmainen
soosi kastike
soosiis olla soosiis, olla ympäripäissään (ks. ei täs ny mitää)
sosimet ruokailuvälineet
sukallavoon/sukallavan sukat jalassa ja ilman kenkiä sellaases paikas mihinä pitääs kengät olla jalaas jos sukakki kerta on. "Naapurin muksut juoksoo taas pihalla sukallavoon."
sumpit kahvit (oikeasti kyllä on kyseessä vanhoista sakoista keitetyt kahvit)
taitaa osata, hallita. "Tairan roskaruuan syömisen", sanoo Rasku.
takaasi takaisin
tanttu mekko, leninki
tarikko talikko
tartten tarvitsen (taipuu: tartten, tarttet, tarttoo, tarttemma, tarttetta, tarttoo, tarttetahan)
tilipehööri pieni esine, jota tuskin tarvitaan (rihkamaa)
tipoos maistissa, humalassa
tirehtööri johtaja
tirsmu nimitys henkilöstä, jolle ei tosiaankaa kelpaa mikä tahansa
toimittaa jutella (vauvankin jokellus on toimittamista)
tottajukolauta (voi tottajukolauta!) voimakas voimasana
trahteerata kattaa pöytä (mahd. myös muidenkin tavaroiden kuljettamista paikasta toiseen)
trenkää ei tarvitse
treevit (vino-) tuet pystypuusta toiseen. Jokaaselle seinälle tarvittoo vähintään yhyren vinotreevin rakennusvaihees, jottei seinä kaaru
trossata rehvastella (positiivisessa mielessä)
tryykätä epäkohteliasta tunkemista
tuuhastaa leikkiä tulella, niinku penskat konsanaan
tykky tukeva, jämäkkä (fletareen vastakohta)
tännimmäänen tämän puolimmainen
usieet useampi, monta (sieloli usieetki lamppu myytävänä = siellä oli useampikin lamppu (tai: monta lamppua) myytävänä)
ylähäppäin ylöspäin
valakia tuli
vales, valeskukkoo valhe, valehtelija
vari kuuma vesi (aluksi. Varihan jäähtyy, kun puuhellas tuli sammuu)
veheriäänen vihreä ("vähä niinku veheriäänen" = vihertävä)
vihalaanen muurahainen
viiliä viileä (jos välipalaa kaipaat, niin katto fiili)
vinkiää nopeasti
vintti yläkerta
vinttura vino, "tuo taulu on aiva vintturas"
viruttaa huuhdella
voorumi forum (esim. keskusteluforum, kauppakeskus Forum)
välikokki talossa ylimmän kerroksen ja vesikaton välinen tila
ähävä f
älä, älä ny? Oletko tosiaan sitä mieltä? (Riitaisassa tilanteessa "älä":llä on tarkoitus ärsyttää vastapuolta
äijä isä (sanaa käyttävät kovanaama-nuoret ja aikuiset. Ks. myös "isäntä")
äitee, äiree äiti
älähny annahan kun mietin, onko asia aivan noin
ässävväärä s-kirjaimen muotoinen pikkuleipä

Jos mielessäsi on joku tai joitain sanoja, jotka haluaisit ko. sanakirjaan, mailaappa mulle osoitteeseen Arto.Anttila (miukuu maukuu) iki.fi niin harkintani mukaan voin lisätä sanan/sanat. Erittäin paljon kiitoksia kaikille, jotka ovat sanoja yo. sanakirjaan ehdotelleet, teitä on jo lähemmäs sata (27.7.2001 mennessä)!!! 30.3.2009 ilimootan, notta näistä laskuusta oon puronnu jo aikoja sitte, oliskohan eheroottajia ny 200-500 :-).

Päivitetty viimeksi: 30.3.2011
Päivitetty viimeestä erellisen kerran: 30.3.2009
Ja sitä ennen: 9.11.2006
 

Sivua on katteltu 11.2.2002 lähtien johonkin laskumenetelmään perustuen näin monta kertaa (sivut siirtyivät "saunalahdelle" 10018 kohdalla 11.12.2002, ja lukemat olivat pölläälypäivänä 18.3.2003 11459, kun taas 26.02.2004 mittari näytti 18330), joo ja nyssei oo toiminu enää monehen vuotehen, sanoon 30.3.2009 :-).
 

Kotisivulleni